Haku

FINE-048725

Tulosta

Asianumero: FINE-048725 (2022)

Vakuutuslaji: Lääkevahinkovakuutus

Ratkaisu annettu: 22.09.2022

Todennäköinen syy-yhteys Comirnaty-koronavirusrokotteen ja A:lla rokotteen saamisen jälkeen todetun kuulonaleneman ja tinnituksen välillä? Tuliko kuulonalenema ja tinnitus korvata lääkevahinkona?

Tapahtumatiedot

A (s. 1983) on hakenut korvausta koronavirusrokotteesta aiheutuneesta lääkevahingosta 17.1.2022 päivätyllä lääkevahinkoilmoituksella. 

A sai ensimmäisen annoksen koronavirusrokotetta Comirnaty-valmisteella (BioN-Tech and Pfizer) 9.6.2021.

A hakeutui 14.6.2021 lääkäriin korvan painontunteen ja kuulonaleneman vuoksi. Kuulontutkimuksessa todettiin 16.6.2021 kuulonalenemaa. Lisäksi A:lla ilmeni tinnitusta. A katsoi, että kuulonalenema ja tinnitus olivat seurausta hänen saamastaan Comirnaty-rokotteesta ja hän haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö totesi 4.4.2022 antamassaan korvauspäätöksessä, että oireilun korvaaminen lääkevahinkona edellyttää todennäköistä syy-yhteyttä lääkkeen käytön ja ilmenneiden oireiden välillä. Vakuutusyhtiö katsoi, että A:lla todettu kuulonalenema ja tinnitus eivät todennäköisesti olleet aiheutuneet hänen saamastaan Comirnaty-rokotteesta. Koska rokotteen ja kuulonaleneman sekä tinnituksen välillä ei ollut vakuutusehdoissa edellytettyä todennäköistä syy-yhteyttä, ei korvausta lääkevahinkovakuutuksesta voitu maksaa.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta.

A kertoo, että hän sai akuutin kuulonaleneman kaksi päivää ensimmäisen koronarokoteannoksen saamisen jälkeen. Kuulonalenemaa hoidettiin kortisonikuurilla ja sen myötä kuulo parani. Kuulo ei kuitenkaan palautunut sille tasolle, jolla se oli ollut ennen koronarokotteen saamista. Tutkimuksissa kuulonalenemalle ei löytynyt mitään selittävää syytä, mikä viittaa A:n mukaan siihen, että kyse on koronarokotteen aiheuttamasta haitasta. Kuulonalenema ja tinnitus vaivaavat A:ta edelleen.

A katsoo, että hänellä todettu kuulonalenema ja tinnitus ovat erittäin todennäköisesti aiheutuneet hänen saamastaan Comirnaty-rokotteesta ja hän vaatii korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimukset. Perusteita korvauspäätöksen muuttamiseen ei ole.

Vakuutusyhtiö toteaa, että A:ta tutkittiin terveydenhuollossa kattavasti, mutta selvää oireilun aiheuttajaa ei todettu. Comirnaty-rokotteen ei tiedetä aiheuttavan kuulonalenemaa tai tinnitusta. Myös A:n hoitavat lääkärit pitivät oirekuvan ja rokotteen välistä syy-yhteyttä erittäin epätodennäköisenä. Vakuutusyhtiö katsoo, että annettua korvauspäätöstä ei tulisi suosittaa muutettavaksi.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 14.6.2021-10.1.2022.

14.6.2021 päivätyn hoitokertomusmerkinnän mukaan A hakeutui lääkäriin kolme päivää jatkuneen korvien lukkoisuuden vuoksi. Esitietojen mukaan A:n oikeassa korvassa oli ollut paineen tunnetta ja kuulonalenemaa 11.6.2021 lähtien. Hoitava lääkäri epäili akuuttia kuulonalenemaa ja teki lähetteen kuulontutkimukseen ja laboratoriotutkimuksiin.

16.6.2021 päivätyn korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin hoitokertomusmerkinnän esitietojen mukaan A:lla ei ollut aikaisemmin todettu korvasairauksia. Tiedossa ei ollut melualtistusta, äkillisiä ponnisteluja, stressiä tai punkin puremia. A oli saanut koronavirusrokotteen 9.6.2021. Audiogrammissa oli todettu 2007 vasemmassa korvassa 3 kHz kuoppa. Nyt oikeassa matalassa päässä todettiin laskua 35 dB. Tehdyn äänesaudiometrian tulos oli PTA 16/24 dB. Hoitavan lääkärin mukaan tutkimustulokset ja oirekuva sopivat sisäkorvan paineoireiluun. Hoidoksi määrättiin Prednisolon 20 mg kortisonilääkitys.

17.6.2021 tehdyissä borreliavasta-ainetutkimuksissa IgM-vasta-aineet olivat raja-arvollisesti koholla. IgG-luokan vasta-aineita ei todettu. Tuloksen arvioitiin viittaavan joko epäspesifiseen reaktioon tai hyvin varhaiseen tautiin. Löydös ei sopinut myöhäisborrelioosiin.

21.6.2021 päivätyn korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin etäkontaktimerkinnän mukaan A:n vointi oli parempi. A:n kuulo oli subjektiivisesti arvioiden parantunut ja tinnitus vähentynyt.

8.7.2021 päivätyn korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin hoitokertomusmerkinnän mukaan oikean korvan matalan pään kuulonalenema oli parantunut. Vasemman korvan kuulo oli jonkin verran huonompi kautta linjan. Puoliero oli vähäinen ja käyrät saman malliset. Tehdyn äänesaudiometrian tulos oli PTA 10/20 dB.

28.7.2021 päivätyn työterveyshuollon etäkontaktimerkinnän mukaan A:n kuulo oli hiljalleen paranemassa, mutta se ei ollut vielä normaali. Borreliavasta-aineet olivat nyt normaalit.

28.9.2021 päivätyn työterveyshuollon etäkontaktimerkinnän mukaan A:n kuulo oli oikeassa korvassa edelleen huono, minkä lisäksi oli tinnitusta. A toivoi audiometrikontrollia ja lähetettä korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärille.

3.11.2021 tehdyssä kuulohermon ja sisäkorvan laajassa magneettitutkimuksessa ei todettu A:n molempien korvien subjektiivista, äkillistä kuulonlaskua selittävää.

10.1.2022 päivätyn hoitokertomusmerkinnän mukaan A hakeutui lääkäriin edelleen jatkuvan tinnitusoireen vuoksi. Esitietojen mukaan tinnitus oli korkeafrekventtinen, eikä siinä ollut pulsaatiota. A oli saanut toisen koronavirusrokotteen syyskuussa 2021. Sen jälkeen ei ollut ilmennyt muutosta tinnitusoireessa tai uutta kuulonalenemaa.

A:lla todettiin hyvin vähäinen kuulon haitta ja pieni kuulon puoliero, jolle ei magneettikuvassa löydetty selitystä. Kuulossa oli pieni konduktiivinen taipumus mahdollisesti, mutta tällä ei arvoitu olevan suurempaa merkitystä. Oikean korvan kuulonlaskulla todettiin olevan ajallinen yhteys ensimmäiseen koronavirusrokotteeseen. Ottaen huomioon, että A oli saanut toisen koronavirusrokotteen ilman sen jälkeistä epäilyä immunologisesta haitasta ja ottaen huomioon, että kuulovian tyyppi oli mitä ilmeisemmin ollut epätyypillinen aiheutumaan nimenomaan immunologisesta mekanismista, piti hoitava lääkäri hyvin epätodennäköisenä, että kuulovialla olisi yhteyttä annettuihin koronavirusrokotteisiin.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, tuleeko A:lla Comirnaty-rokotteen saamisen jälkeen ilmennyt kuulonalenema ja tinnitus korvata Comirnaty-rokotteen aiheuttamana lääkevahinkona.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan A sai ensimmäisen Comirnaty-koronavirusrokotteen 9.6.2021. 11.6.2021 eli kaksi vuorokautta rokotteen saamisen jälkeen A:n oikeassa korvassa ilmeni paineen tunnetta ja kuulonalenemaa. A hakeutui oireiden vuoksi lääkäriin 14.6.2021. 16.6.2021 tehdyssä kuulontutkimuksessa todettiin poikkeavuutta ja A sai lähetteen korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärille. A:n vasemmassa korvassa mainitaan olleen vuonna 2007 3 kHz:n kuoppa. Nyt oikeassa korvassa todettiin matalan pään laskua 35 dB. Borreliavasta-ainetutkimuksessa ei todettu poikkeavaa. Hoidoksi määrättiin Prednisolon-kortisonikuuri. A:n kuulossa tapahtui jonkin verran kohentumista, mutta hänelle jäi häiritsevä tinnitusoire. A sai syyskuussa 2021 toisen annoksen Comirnaty-rokotetta. Toisella koronarokoteannoksella ei ollut vaikutusta A:n tinnitukseen, eikä uutta kuulonlaskua esiintynyt.

Vakuutuslautakunta toteaa, että kuulonalenema ja tinnitus eivät ole Comirnaty-rokotteen tunnettuja haittavaikutuksia. Kansainvälisissä lääketieteellisissä julkaisuissa on kuitenkin kuvattu tapauksia, joissa Comirnaty-rokotteen saaneilla henkilöillä on ilmennyt kuulonalenemaa ja tinnitusta. Oireiden on kuvatuissa tapauksissa raportoitu alkaneen tyypillisesti 24 tunnin kuluessa rokotteen saamisesta, mutta viimeistään 72 tuntia rokotteen saamisen jälkeen. Kuulonalenemaa ja tinnitusta on pidetty Comirnaty-rokotteen aiheuttamana erittäin harvinaisena haittavaikutuksena, vaikka haittavaikutuksen taustalla vaikuttava mekanismi on jäänyt toistaiseksi tuntemattomaksi.  

Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitetussa selvityksessä A:n kuulo-oireiden on kerrottu alkaneen 11.6.2021 eli kaksi vuorokautta Comirnaty-rokotteen saamisen jälkeen. A hakeutui ensimmäisen kerran lääkäriin, kun oireet olivat jatkuneet kolme vuorokautta. Kuulonalenemaa todettiin 16.6.2021 tehdyssä kuulontutkimuksessa. Vakuutuslautakunta toteaa, että ajallinen yhteys A:n saaman Comirnaty-rokotteen ja hänellä ilmenneiden kuulo-oireiden välillä on vahva. Lisäksi lautakunta kiinnittää huomiota siihen, että oireet lievittyivät ja lähes parantuivat A:n saaman kortisonilääkityksen myötä. Hyvä vaste kortisonilääkitykselle viittaa immunologiseen reaktioon. Immunologinen reaktio puolestaan sopii luonteeltaan rokotteen aiheuttamaksi. Lisäksi lautakunta toteaa, että kuulo-oireilun ja tinnituksen alkamiselle pian rokotteen saamisen jälkeen ei ole lautakunnan käytettävissä olevista asiakirjoista löydettävissä muuta kilpailevaa syytä. Myös A:n nuori ikä puoltaa sitä näkemystä, että kyse on todennäköisesti rokotereaktiosta.

Esittämillään perusteilla Vakuutuslautakunta pitää todennäköisenä, että A:lla todettu ohimenevä ja lääkehoidolle reagoiva kuulonalenema sekä siihen liittyvä tinnitus ovat Comirnaty-rokotteen aiheuttamia.  

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingon vakuutusehtojen mukaisesti.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Sternhufvud

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia