Haku

FINE-048598

Tulosta

Asianumero: FINE-048598 (2022)

Asiaryhmä: Muut asiat

Ratkaisu annettu: 10.10.2022

Onko asiakas rikkonut kovenanttisopimuksen ehtoja? Jos on, onko pankilla ollut oikeutta periä maksua suostumuksen antamisesta? Kovenanttisopimus. Palvelumaksu.

Tapahtumatiedot

Asiakas, K Oy, on hotellitoimintaa harjoittava osakeyhtiö. Asiakas on ottanut vuonna 2014 pankista noin 1,6 miljoonan euron lainan. Asiakkaalle on myönnetty lisäksi kesällä 2018 noin 900.000 euron laina luottojen yhdistelyä ja investointia varten.

Vuoden 2018 lopulla asiakas ja pankki ovat tehneet kovenanttisopimuksen. Kovenanttisopimuksen mukaan asiakas ei ilman pankin etukäteistä kirjallista suostumusta ota velkaa. Sopimuksen mukaan pankilla on oikeus irtisanoa luotot takaisinmaksettavaksi heti, jos sopimuksen ehtoja rikotaan.

K Oy:stä omistaa 90 % X, joka omistaa myös A Oy:n kokonaan. A Oy harjoittaa mm. ravintolapalveluita K Oy:n hotellissa. A Oy on antanut kaksi vakuudetonta ja korotonta lainaa K Oy:lle heinäkuussa 2019. Lainat ovat olleet yhteensä noin 70.000 euroa.

Pankki on katsonut K Oy:n rikkoneen kovenanttisopimuksen ehtoja velkaantumalla lisää ilman pankin suostumusta. Pankki on vaatinut K Oy:tä maksamaan 2.000 euron palvelumaksun suostumuksen antamisesta. K Oy on maksanut maksun loppuvuodesta 2019. K Oy on vaatinut maksun palauttamista pankilta tammikuussa 2022.

Asiakkaan valitus

Asiakas on valituksessaan katsonut, että se ei ole rikkonut kovenanttisopimuksen ehtoja eikä pankin ja asiakkaan kesken ollut sovittu sakkomaksusta.

K Oy on X:n 90 prosenttisesti omistama yritys. A Oy on X:n 100 prosenttisesti omistama yritys. X on molempien yritysten toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja. X on takaajana henkilökohtaisesti molempien yritysten lainoissa ja hänellä on tavanomaista konsernitilannetta suurempi tavoite molempien yhtiöiden kassavarojen hoitamisesta parhaalla mahdollisella tavalla. Yrityksillä on sekä omistuksellisesti että liiketoiminallisesti välitön yhteys ja niillä on merkittävää keskinäistä liiketoimintaa. Historiallisesti omistaja on käsitellyt yrityksiä yhtenä rahoituskokonaisuutena. Varoja on siirretty ilman varsinaista rahoituksellista tarvetta.

K Oy:IIä on tavanmukaisesti kausirahoitustarvetta syksyisin ennen talvisesongin alkua. Samaan aikaan A Oy oli varautunut hankkimiensa maa-alueiden ylläpitokustannusten ja jalostamisen rahoitukseen ulkopuolisella rahoituksella ja myös myynyt tarpeettomaksi käynyttä kalustoa 43.000 euron arvosta. A Oy oli siten samanaikaisesti ylilikvidi.

Kyse on ollut normaalista saman määräysvallan alla olevien yritysten välisestä rahansiirrosta, jolla tasattiin yritysten kassoja, eikä asiakas pitänyt toimia millään tavalla kovenanttisopimuksen vastaisena. Myöskään muut rahoittajat eivät pitäneet em. toimia heidän kovenanttisopimustensa vastaisena.

Kovenanttisopimuksessa ei ole mainintaa rikkomusten käsittelymaksuista tai suostumusten antamiskuluista. Sopimuksen mukaan ainoa sanktio on ollut vastuiden irtisanominen. Lisäksi sopimuksessa on ollut maininta, että ”edellisistä kovenanttiehdoista voidaan kustakin poiketa Luotonottajan ja Luotonantajan molempien allekirjoittamalla, kirjallisella sopimuksella”. Koska tällaista kirjallista sopimusta ei ole tehty eikä ole edes esitetty tehtäväksi, on maksettavaksi vaadittu maksu perusteeton.

Lisäksi pankin nyt esittämän hinnaston ehto koskee suostumuksen antamista merkittävään poikkeamiseen. Lyhytaikaisen kassarahoituksen nostaminen ei ole lisävelkaantumista eikä näin ollen myöskään riko kovenanttisopimusta. Missään tapauksessa kyseinen lähipiirilaina ei ole ollut merkittävä kovenanttisopimuksen rikkominen.

Asiakas vaatii 2.000 euron maksun palauttamista laillisine viivästyskorkoineen maksupäivästä 26.12.2019 lukien.

Pankin vastine

Pankki on vastineessaan todennut, että asiakas on allekirjoittamassaan kovenanttisitoumuksessa sitoutunut velkaantumiskieltoa koskevaan kovenanttiehtoon. Asiakas on ehdon vastaisesti ilman pankin kirjallista suostumusta velkaantunut ottamalla kyseisen lainan. Kiellon vastainen velkaantuminen on omiaan heikentämään maksukykyä pankkia kohtaan.

Pankki on antanut kovenantin rikkoutumiseen suostumuksen ja perinyt suostumuksen antamisesta palveluhinnastonsa mukaisen maksun. Maksua on myös kohtuullistettu alle kolmannekseen palkkiohinnaston tasosta.

Pankki pitää kiellon vastaista velkaantumista merkittävänä ottaen huomioon

asiakkaan taloudellisen aseman sekä asiakkaalle tehdyt maksusuunnitelmamuutokset.

Asiakkaan velkakirjassa on todettu, että ”muista velkaan liittyvistä palveluista ja toimenpiteistä veloitetaan palveluhinnaston mukainen maksu”. Lisäksi velkakirjan yleisissä ehdoissa todetaan seuraavasti: ”Velallinen on velvollinen maksamaan pankille sovitut tai pankin kulloinkin voimassa olevaan palveluhinnastoon sisältyvät velan myöntämiseen, nostoon, takaisinmaksuun, ilmoituksiin ja muuhun hoitoon liittyvät palkkiot ja muut maksut.”

Pankin kovenanttisitoumuksen rikkomisesta perimä kulu on lainaehtojen mukainen ja asiakas on sitoutunut palveluhinnaston mukaisiin kuluihin velkakirjassa ja sen erityisissä ehdoissa.

Selvitykset

Velkakirjat

X on asiakkaan edustajana 10.2.2014 allekirjoittanut 1.646.030,71 euron velkakirjan. X on asiakkaan edustajana 16.7.2018 allekirjoittanut sähköisesti myös 896.661,81 euron velkakirjan luottojen yhdistelyä / investointia varten.

Velkakirjojen liitteenä on pienyrityksen velan yleiset ehdot.

Kovenanttisopimus

X on asiakkaan edustajana 14.12.2018 allekirjoittanut asiakasta koskevan kovenanttisopimuksen. Kovenanttisopimuksessa on rajoitettu velallisena olevan asiakkaan velkaantumista, osingonjakoa ja investointeja. Kovenanttisopimus oli voimassa 10.2.2020 saakka.

Muut asiakirjat

Pankki on laskuttanut 19.12.2019 asiakkaalta 2.000 euroa kovenanttirikkomuksen käsittelystä ja suostumuksen antamisesta.

Asiassa on lisäksi toimitettu pankin yritysasiakkaiden palveluhinnasto.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välisen riitaisuuden ratkaisemiseksi lautakunnan on ensin arvioitava, onko asiakas rikkonut kovenanttisopimusta. Mikäli sopimusta on rikottu, lautakunnan on lisäksi arvioitava, onko pankilla ollut oikeus veloittaa asiakkaalta 2.000 euroa suostumuksen antamisesta.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

Kovenanttisopimuksessa on todettu velkaantumiskiellosta seuraavaa:

”Luotonottaja sitoutuu siihen, ettei se ilman [pankin] etukäteistä kirjallista suostumusta ota velkaa, anna takausta tai muuta sitoumusta toisen hyväksi taikka ota vastattavaksi toi­sen velkaa tai muuta vastuuta.”

Kovenanttisopimuksessa on todettu pankin irtisanomisoikeudesta seuraavaa:

”Sen lisäksi, mitä Luotonantajan myöntämien Vastuiden ehdoissa on sovittu, Luotonantajalla on oikeus irtisanoa Luotonottajalle myöntämänsä Vastuut heti takaisinmaksettaviksi, jos tämän sitoumuksen mukaisia erityisehtoja rikotaan tai jätetään noudattamatta.”

Velkakirjoissa todetaan velan hoitoon liittyvistä maksuista seuraavaa:

”Muista velkaan liittyvistä palveluista ja toimenpiteistä veloitetaan palveluhinnaston mukainen maksu.”

Pienyrityksen velan yleisissä ehdoissa on todettu palkkioista, kustannuksista ja muista maksuista seuraavaa:

”Velallinen on velvollinen maksamaan pankille sovitut tai pankin kulloinkin voimassa olevaan palveluhinnastoon sisältyvät velan myöntämiseen, nostoon, takaisinmaksuun, ilmoituksiin ja muuhun hoitoon liittyvät palkkiot ja muut maksut.”

Pankin palveluhinnastossa on todettu erityistoimenpiteissä seuraavaa:

”Suostumuksen antaminen merkittävään poikkeamiseen kovenanttiehdoista: 0,3 % luoton jäljellä olevasta pääomasta tai kuitenkin vähintään 250,00 e”

Asian arviointi

Kovenanttisopimuksen rikkominen

Asiakkaan ja pankin välisen kovenanttisopimuksen mukaan asiakas on sitoutunut siihen, ettei se ilman pankin etukäteistä kirjallista suostumusta ota velkaa. Asiakkaana oleva K Oy on ottanut A Oy:ltä kaksi korotonta ja vakuudetonta lainaa, joiden yhteissumma oli noin 70.000 euroa.

Asiakkaan mukaan kyse on ollut normaalista saman määräysvallan alla olevien yritysten välisestä rahansiirrosta, jolla tasattiin yritysten kassoja, eikä se ole rikkonut kovenanttisopimuksen ehtoja. X omistaa A Oy:n kokonaan ja K Oy:n 90 prosenttisesti.

Pankkilautakunta toteaa, että K Oy ja A Oy ovat yhteisestä omistuspohjasta huolimatta erillisiä yhtiöitä. Riippumatta rahansiirron tarkoituksesta ja sen taloudellisesta kannattavuudesta kyse on ollut K Oy:n ottamasta velasta, johon olisi tarvittu kovenanttisopimuksen mukaisesti pankin etukäteinen kirjallinen suostumus. Koska tällaista suostumusta ei ollut annettu etukäteen, lautakunta katsoo asiakkaan rikkoneen kovenanttisopimusta.

Palkkion veloittaminen

Asiakkaan allekirjoituksellaan hyväksymien velkakirjojen ja niiden ehtojen mukaan pankilla on oikeus veloittaa palveluhinnaston mukaiset maksut. Kovenanttisopimuksessa on todettu, että sen tarkoituksena ei ole muuttaa velkakirjojen ehtoja, vaan ainoastaan täydentää niitä. Asiakas on siten sitoutunut palveluhinnaston mukaisiin maksuihin myös kovenanttisopimuksen osalta. Palveluhinnaston mukaan pankilla on oikeus veloittaa palvelumaksu suostumuksesta, joka annetaan merkittävään poikkeamiseen kovenanttiehdoista.

Arvioitaessa poikkeamisen merkittävyyttä, on huomattava, että lisävelan määrä on ollut pieni verrattuna pankista otettuihin lainoihin. Toisaalta on taas otettava huomioon se, että kovenanttisopimuksen ehtojen mukaan pankilla olisi voinut olla rikkomuksen vuoksi oikeus irtisanoa kaikki velat heti takaisinmaksettavaksi.

Pankkilautakunta katsoo, että pankilla on ollut oikeus periä palvelumaksu jälkikäteisen suostumuksen antamisesta poikkeamiseen kovenanttiehdoista.

Lopputulos

Pankkilautakunta ei suosita korvausta.

Pankkilautakunta oli yksimielinen.

PANKKILAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Sillanpää
Sihteeri Heino

Jäsenet:
Ahlroth
Atrila
Laine
Tervonen

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia