Tapahtumatiedot
Asuin- ja liikerakennuksen kellarikerroksessa sijaitsevassa liikehuoneistossa oli havaittu kosteutta laminaateissa erityisesti lattialuukkujen läheisyydessä 2.11.2021. N Oy:n laatimassa kartoitusraportissa 5.11.2021 todettiin, että perusvesikaivossa olevat pumput eivät toimineet automaattisesti, kuten oli tarkoitettu. Vieressä olevasta keskuksesta pumput saatiin kuitenkin manuaalisesti käynnistettyä. Myöskään kaivossa olevat hälytykset eivät toimineet.
N Oy:n vahinkokartoitusraportissa 16.11.2021 mainitaan, että perusvesikaivoista oli noussut hulevedet tilan lattiapinnan tasalle niin, että vettä oli päässyt lattian maanvaraisen betonin ja askeläänieristeen ja laminaatin väliin. Vesi oli levinnyt paikoin koko tilan lattian alueelle.
Vakuutusyhtiö teki asiassa kielteisen korvauspäätöksen perustuen siihen, että vahinko oli aiheutunut rajoitusehdossa mainitusta perusvesipumpun rikkoutumisesta, jonka seurauksena rakennuksen ulkopuolinen kosteus oli päässyt rakenteisiin. Maaperän kuivanapitojärjestelmän toimimattomuudesta tai itse kuivanapitojärjestelmälle aiheutuneet vahingot eivät kuulu vakuutuskorvauksen piiriin.
Asiakas vetosi oikaisuvaatimuksessaan siihen, että vahingon juurisyy oli hälytysjärjestelmän toimimattomuudessa. Hälytysjärjestelmän toimimattomuutta voidaan pitää tietojärjestelmässä olevana virheenä, joka aiheutti sen, ettei vahingon syntymistä voitu estää, koska vedenpinnan noususta ei tiedetty. Vahingon aiheuttaja ei siten ollut maaperän kuivanapitojärjestelmän toimimattomuus.
Vastauksessaan vakuutusyhtiö katsoi, että hälytysjärjestelmä on kytketty kuivanapitojärjestelmään, joten se on myös osa tuota järjestelmää, jonka toimimattomuudesta vahinko on aiheutunut. Näillä perusteilla yhtiö ei muuttanut päätöstään.
Asiakkaan vaatimukset
Asiakas toteaa valituksessaan, että perusvesipumppukaivon toimintaa tarkkaileva hälytysjärjestelmä, jonka tarkoitus on estää vahinko perusvesipumppukaivon virhetilanteessa, ei ole toiminut. Vahinko on siten aiheutunut hälytysjärjestelmän rikkoutumisesta. Syytä varsinaisten pumppujen toimimattomuudelle ei ole saatu selvitettyä.
Asiakkaan mukaan näyttövelvollisuus rajoitusehdon mukaisesta tilanteesta on vakuutusyhtiöllä, eikä vakuutusyhtiö saa laajentaa tulkintaa yli ehdon sanamuodon, vaan rajoitusehdolle tulee antaa sen sanamuodon mukainen tulkinta. Asiakkaan mukaan hälytysjärjestelmää ei voida pitää sellaisena olennaisena osana kuivanapitojärjestelmää, että kuivanapitojärjestelmää koskeva rajoitusehto ulottuisi hälytysjärjestelmän vikaantumiseen.
Asiakas toteaa, että ympäristöministeriön asetuksessa rakennusten vesi- ja viemärilaitteistosta (1047/2017) ei säädetä jäte- taikka hulevesipumppaamojen hälytysjärjestelmästä. Asiakas viittaa RT-korttiin 81–11000 (Rakennuspohjan ja tonttialueen kuivatus), jossa säädetään, että pumppaamo tulee varustaa ylärajahälyttimellä, joka suorittaa hälytyksen kiinteistön hälytyskeskuksen kautta, mikäli vedenpinta pumppaamossa jostain syystä nousee liian korkealle. Asiakkaan mukaan on siten selvää, että ylärajahälyttimestä sekä hälytyskeskuksesta koostuvaa hälytysjärjestelmän kokonaisuutta on pidettävä erillisenä varsinaisesta vesipumppaamosta. Lisäksi hälytysjärjestelmä ei ole teknisesti vakiintunut osaksi kuivanapitojärjestelmää, vaan ylärajahälytys sekä hälytyskeskus voidaan hankkia lisävarusteena varsinaiseen perusvesipumppaamoon.
Edellä mainituin perustein asiakas katsoo, että kuivanapitojärjestelmää koskevan rajoitusehdon tarkoittamalla tavalla kuivanapitojärjestelmän määritelmän ei voida katsoa ulottuvan sen toimivuutta tarkkailevaan hälytysjärjestelmään, vaan kuivanapitojärjestelmää tulee tulkita sen keskeisen laitekokonaisuuden osat kattavana. Tällaisia kuivanapitojärjestelmän osia ovat sellaiset laitteet ja osat, jotka suoraan, välittömästi ja tekniseltä funktioltaan toimivat kuivanapidon toteuttamiseksi. Hälytysjärjestelmää, jonka tehtävänä on huomata näiden osien toimimattomuus ja seuraukset, ei voida pitää rajoitusehdossa mainitun kuivanapitojärjestelmän osana.
Rajoitusehdon tarkoitus on asiakkaan mukaan ollut se, että korvattavuuden ulkopuolelle on rajattu kuivanapitojärjestelmän viat, koska kosteusvahingot aiheutumisen riski on ilmeinen ja ennalta arvattava ja vakuutuksenottajalla on velvollisuus ennalta ehkäistä vuotovahinkoja. Asiakas on huolehtinut kuivanapitojärjestelmän huollosta ja seurannut sen toimivuutta, mutta hälytysjärjestelmän rikkouduttua asiakkaalla ei ole ollut mahdollisuutta havaita vahinkoa normaalia huolellisuutta käyttäen, sillä hälytysjärjestelmä ei ole ilmoittanut virheistä. Näin ollen ei voida katsoa, että vahinko on ollut rajoitusehdon tarkoituksen mukainen.
Vakuutusyhtiön vastine
Vastineessaan vakuutusyhtiö toteaa, että N Oy:n laatiman kartoitusraportin perusteella vahinko on aiheutunut siitä, että perusvesipumppukaivon kaksi pumppua eivät toimineet automaattisesti, kuten on tarkoitettu. Tämän lisäksi kaivossa olevat hälytykset eivät toimineet. Paikalle oli tilattu P Oy, joka alkoi kunnostaa pumppaamon pumppuja, jotta vahinko ei uusiutuisi. Pumppujen toimimattomuuden vuoksi vesi oli noussut kellarikerroksen liikehuoneiston lattioille.
Kartoitusraportin perusteella pumppukaivon automatiikka ei ole toiminut tarkoitetulla tavalla. Vakuutusehtojen kohdan 5.3 mukaan vakuutusturva ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu salaojitus- tai muun maaperän kuivanapitojärjestelmän rikkoutumisesta tai toimimattomuudesta. Vakuutuksesta ei myöskään korvata salaojitus- tai muuta maaperän kuivanapitojärjestelmää.
Yhtiö katsoo edelleen vahingon aiheutuneen rajoitusehdon mukaisesta maaperän kuivanapitojärjestelmän toimimattomuudesta. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan hälytysjärjestelmä katsotaan osaksi kuivanapitojärjestelmää, sillä hälytysjärjestelmä on kaivossa ja kytketty kuivanapitojärjestelmään.
Yhtiö lisää, että selvitysten perusteella varsinaista syytä pumppujen toimimattomuudelle ei löytynyt, mutta kuitenkin todettiin, että perusvesipumppu oli lakannut toimimasta ja tästä syystä vesi oli noussut kiinteistön lattioille. Näin ollen tapahtuma ei ole vakuutusehtojen mukaan korvattava.
Sopimusehdot
Sovellettavien kiinteistövakuutusehtojen (voimassa 31.10.2020 alkaen) kohdan 5.3 (Rakennusta palvelevan LVI-tekniikan rikkoutuminen ja siitä aiheutuva vuoto) mukaan korvattavia vahinkoja ovat
- vuoto- ja LVI-turvalla vakuutetun rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- ja ilmastointitekniikan rikkoutuminen
- vuotovahinko, jonka syynä on rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- tai ilmastointitekniikan rikkoutuminen tai viemärin tukkeutuminen. Vuotovahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka aiheutuu nesteen, kaasun tai höyryn virtaamisesta rakennuksen kiinteästä LVI-putkistosta tai -laitteesta.
- vuotovahinko, joka aiheutuu käyttölaitteesta vuotaneesta vedestä. Käyttölaitteella tarkoitetaan esimerkiksi pyykin- tai astianpesukonetta, joka on kiinteästi ja hyväksytyillä liitännöillä liitetty vesijohto- ja viemäriverkkoon ja liitetty vesijohtoon sulkuventtiilillä.
Vuoto- ja LVI-turvasta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu
[…]
- salaojitus- tai muun maaperän kuivanapitojärjestelmän rikkoutumisesta tai toimimattomuudesta
[…]
Vakuutuksesta ei myöskään korvata
- salaojitus- tai muuta maaperän kuivanapitojärjestelmää
[…]
Ratkaisusuositus
Asiassa on erimielisyyttä siitä, onko vesivahinko aiheutunut maaperän kuivanapitojärjestelmään kuuluvan perusvesipumppukaivon pumppujen toimintahäiriöstä vai pumppujen toimintaan liittyvän erillisen hälytysjärjestelmän rikkoutumisesta tai toimimattomuudesta. Lisäksi arvioitavana on maaperän kuivanapitojärjestelmää koskevan rajoitusehdon riittävä selkeys.
FINE toteaa asiassa olevan riidatonta, että vesivahinko on aiheutunut sen seurauksena, että hulevesiputki on vuotanut yli, kun perusvesipumppukaivon pumput eivät ole toimineet. Asiassa on myös selvitetty, että kaivon toimintaa tarkkaileva hälytysjärjestelmä ei ole virhetilanteen takia toiminut.
Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen mukaan vuoto- ja LVI-turvasta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut salaojitus- tai muun maaperän kuivanapitojärjestelmän rikkoutumisesta tai toimimattomuudesta. Vakuutusyhtiö on vedonnut tähän ja katsonut, että kuivanapitojärjestelmän hälytysjärjestelmä on osa kuivanapitojärjestelmää, mitä osoittaa sekin, että hälytysjärjestelmä on kaivossa ja se on kytketty kuivanapitojärjestelmään.
Asiakkaan näkemyksen mukaan rajoitusehtoa ei voi tulkita niin, että hälytysjär-jestelmän rikkoutumisesta aiheutunut vahinko voitaisiin katsoa kuivanapitojärjestelmän rikkoutumisen tai toimimattomuuden aiheuttamaksi vahingoksi. Asiakas on vedonnut muun muassa siihen, että hälytysjärjestelmä ei ole teknisesti vakiintunut osaksi kuivanapitojärjestelmää, vaan ylärajahälytys sekä hälytyskeskus voidaan hankkia lisävarusteena varsinaiseen perusvesipumppaamoon. Asiakas on myös katsonut yhtiön soveltaneen rajoitusehtoa laajentavasti yli sen sanamuodon, mikä on vastoin vakuutusehtojen tulkinnassa vallitsevia periaatteita.
Riidattomiin tapahtumatietoihin viitaten FINE toteaa vesivahingon olevan suora seuraus siitä, että perusvesipumppukaivon pumput eivät ole toimineet tarkoitetulla tavalla. Lähtökohtaisesti asiassa on FINEn näkemyksen mukaan siten kyse rajoitusehdon tarkoittamasta tilanteesta eli kuivanapitojärjestelmän toimimattomuudesta aiheutuneesta vahingosta. Rajoitusehdon osalta FINE katsoo sen koskevan koko kuivanapitojärjestelmää, sisältäen myös juuri kyseisen järjestelmän toimintaan olennaisesti liittyvän hälytysjärjestelmän.
Edelleen FINE toteaa, ettei rajoitusehto koske vain kuivanapitojärjestelmän rikkoutumisesta vaan laajemmin sen toimimattomuudesta aiheutuvia vahinkoja, asettamatta rajauksia toimimattomuuden syiden osalta. Huomioiden ehtokohdan sanamuodon lisäksi myös se, että vastaaville vahingoille on hyvin tyypillistä hälytysjärjestelmän eri syistä johtuva toimimattomuus, FINE katsoo, ettei vakuutusyhtiön ehtotulkintaa voida asiassa pitää rajoitusehdon sanamuotoa laajentavana tai asiakkaan esittämällä tavalla rajoitusehdon tarkoituksen vastaisena.
Edellä todetuilla perusteilla FINE katsoo vakuutusyhtiön vetoaman rajoitusehdon soveltuvan tapaukseen ja asiassa olevan kyse rajoitusehdon tarkoittamasta kuivanapitojärjestelmän toimimattomuudesta aiheutuneesta vahingosta. Näin ollen vahinko ei ole vakuutusehtojen mukaan korvattava, eikä FINE suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.
Lopputulos
FINE ei suosita asiassa muutosta.
FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Jaostopäällikkö Korpelainen
Esittelijä Taivalantti