Tapahtumatiedot
A (s. 1985) on hakenut korvausta koronavirusrokotteesta aiheutuneesta lääkevahingosta 6.5.2021 päivätyllä lääkevahinkoilmoituksella.
A sai toisen koronavirusrokotteen Comirnaty-valmisteella (BioN-Tech and Pfizer) 14.4.2021.
A hakeutui 19.4.2021 päivystykseen samana aamuna alkaneen silmien sumenemisen, valonarkuuden, pahoinvointituntemuksen ja voimakkaan päänsäryn vuoksi. Päivystyksessä päänsärky helpotti kipulääkityksellä ja A kotiutui. A hakeutui uudelleen päivystykseen 21.4.2021 kipujen, huimauksen, huonovointisuuden ja alaraajaheikkouden vuoksi. A oli hoidettavana neurologian osastolla 6.5.2021 saakka. A:lla todettiin epäspesifi myeliitti (selkäydintulehdus) ilman spesifisiä löydöksiä. A oli oireiden pahenemisen vuoksi uudelleen hoidettavana neurologian osastolla 8.–11.6.2021 ja 28.–30.6.2021. A on ollut oireiston vuoksi työkyvytön 19.4.2021 alkaen.
Vakuutusyhtiö katsoi 28.7.2021 antamassaan päätöksessä, että A:lla todettu selkäydintulehdus on Comirnaty-rokotteesta aiheutunut korvattava lääkevahinko. Vakuutusyhtiö maksoi sittemmin A:lle korvauksia vahingosta aiheutuneista kuluista, ansionmenetyksestä ja kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta sekä hoitotukea ja vaatelisää. Tilapäisen haitan korvauksena on maksettu fyysisestä tilapäisestä haitasta yhteensä 9.600 euroa ja tilapäisestä psyykkisestä haitasta 4.200 euroa. Hoitotukea on maksettu liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan suositusten mukaisen luokan III mukaan ajalta 6.5.2021–31.7.2022 ja vaatelisää luokan II mukaan ajalta 1.5.–31.10.2021.
A:lla todettiin 12.7.2021 keskenmeno noin raskausviikolla 8. A esitti sittemmin vakuutusyhtiölle korvausvaatimuksen myös tältä osin. Korvauspäätöksessään 14.12.2021 vakuutusyhtiö katsoi, ettei keskenmeno ollut todennäköisessä syy-yhteydessä annettuun Comirnaty-rokotteeseen. Yksittäisen keskenmenon syy ei yleensä ole tiedossa, minkä lisäksi mRNA-rokotteiden turvallisuudesta raskaana oleville on julkaistu kaksi kansainvälistä tutkimusta. Näiden tutkimusten mukaan mRNA-rokotteet eivät ole lisänneet keskenmenoja raskaana olevilla rokotetuilla. Yhtiö ei maksanut korvausta keskenmenon osalta.
Asiakkaan valitus
A ilmoittaa asiamiehen välityksellä tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön maksamien korvausten määrään ja keskenmenon osalta tehtyyn kielteiseen päätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta.
Vaatimukset selkäydintulehduksen osalta
A vaatii selkäydintulehduksen fyysisistä oireista maksetun tilapäisen haitan korottamista 20.000 euroon, tilapäisestä psyykkisestä haitasta yhteensä 4.000 euroa, hoitotukea luokan II mukaan sekä vaatelisää. Ansionmenetyskorvaus 1.12.2021 alkaen tulee määrittää siten, että peruspalkan 2155,23 euroa/kk lisäksi huomioidaan keskimäärin 465 euron vuorolisät ja hälytysraha. Lisäksi A vaatii pysyvän haitan korvauksen suorittamista. Lisäkorvauksille tulee maksaa korkolain mukainen viivästyskorko.
A:lle on lääkevahingon seurauksena aiheutunut huomattava terveydentilan heikentyminen, useita viikkoja sairaalahoidon tarvetta ja pitkäaikaisen ja monipuolisen kuntoutuksen tarvetta (toimintaterapia, fysioterapia) ja hänelle on jäänyt lääkevahingosta myös pysyvää vaikea-asteista haittaa. Selkäytimen tulehdustilan seurauksena A:lle on aiheutunut sekä alaraajojen että oikean dominantin käden pareesit, vaikea hermokipuoireisto ja laaja-alaiset tuntopuutokset. Sairauden alkuvaiheessa A menetti kokonaan kävelykykynsä ja liikkui avustettuna pyörätuolilla. Kuntoutuksen edetessä A liikkui lyhyitä matkoja kyynärsauvojen turvin. Sittemmin vointi on korjaantunut sen verran, että A pystyy kävelemään ilman apuvälineitä lyhyitä matkoja hitaasti. Liikkuminen on kuitenkin edelleen vaivalloista. Alaraajoissa on edelleen merkittävät halvausoireet, spastisuutta, allodyniaa, merkittävä kipuoireisto sekä tuntopuutokset. Kävely- ja tasapainovaikeudet vaikeuttavat liikkumista. Oikea käsi on osittain halvaantunut. A:lla on akuutin vaiheen jälkeen edelleen todettu vaikeita niveloireita, kuten nivelten turpoamista ja kipukohtauksia, joiden hoidoksi on annettu kortisonipistoksia. Oireet ovat todennäköisesti pysyviä. Kipuoireisto on erittäin vaikea ja A on joutunut jatkuvasti käyttämään vahvoja hermokipulääkkeitä. Oireiden laatu, kesto ja niiden vaatima hoito huomioiden A katsoo, että hänelle tulee suorittaa tilapäisestä fyysisestä haitasta korvaus liikennevahinkolautakunnan suositusten mukaisen luokan 5, hyvin vaikeat vammat (korvausasteikko vuoden 2022 tasolla 9.600–22.200), mukaan. Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten mukaan korvaus selkäytimen vauriosta on 10.000–20.000 euroa. A pitää 20.000 euron korvausvaatimustaan kohtuullisena, perusteltuna ja voimassa olevan oikeuden mukaisena.
A on ennen vahinkoa ollut psyykkisesti terve ja täysin työkykyinen. Yllättävä, äkillinen ja vakava sairastuminen oli hänelle valtava shokki. A pyysi kuntoutusjakson aikana kesällä 2021 psykologin keskusteluapua vaikean tilanteensa vuoksi. A on asiakirjojen perusteella kärsinyt muun muassa ahdistuksesta, paniikkikohtauksista ja mielialan laskusta. Oireilu on pahentunut sairastamisen aikana. A:lla on todettu varsin laaja-alainen masennukseen liittyvä oireisto: mielialan mataluus, mielenkiinnon aleneminen, mielihyvän kokemusten tavoittamattomuus, katkonainen yöuni, unettomuus, muistin ja keskittymiskyvyn ongelmat, uupumus, ahdistuneisuus, surut ja epätietoisuus, aloitekyvyn heikkeneminen ja tulevaisuutta koskevat pelot. A on käynyt säännöllisesti mielenterveystoimistossa syksystä 2021 alkaen. A katsoo, että kyseessä on liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan suosituksissa tarkoitettu lievää vaikeampi psyykkinen haitta, josta suositeltu korvaus on 1.300–4.100. A vaatii 4.000 euron korvausta.
Vaatelisää A vaatii maksettavaksi sairaalahoidon jälkeiseltä ajalta 7.5.2021 alkaen. A on lääkevahingon sattumisesta lähtien joutunut pitkäaikaisesti käyttämään liikkumisessa apuvälineinä pyörätuolia ja/tai kyynärsauvoja.
Hoitotukea on maksettu liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan suositusten mukaisen alimman luokan III mukaisesti. Suositusten mukaan luokan II hoitotukeen ovat oikeutettua vahinkoa kärsineet, jotka tarvitsevat jokapäiväistä säännöllistä hoitoa, apua, valvontaa tai ohjausta ja jotka ovat tämän vuoksi päivittäisissä toiminnoissaan jossain määrin riippuvaisia toisen henkilön avusta. A vaatii hoitotukea luokan II mukaan. A:n toimintakyky on ollut huomattavan alentunut, ja hän on tarvinnut jokapäiväistä apua päivittäisissä toiminnoissaan liikkumisessa, pukeutumisessa, henkilökohtaisen hygienian hoidossa, ruoanlaitossa ja kodin askareissa. Kipukohtausten vuoksi hän on tarvinnut jatkuvaa toisen henkilön läsnäoloa.
Vakuutusyhtiö on maksanut A:lle ansionmenetyskorvausta 1.12.2021 lukien siten, että päätöksessä on huomioitu peruspalkan 2.155,23 euroa/kk lisäksi vuorolisät 219,40 euroa/kk. A katsoo, että hän saisi ilman lääkevahinkoa keskimäärin 465 euroa kuukaudessa vuorolisiä ja hälytysrahaa. Arvio perustuu ajalta 1.1.–30.4.2021 maksettuihin palkkoihin.
Pysyvän haitan osalta A katsoo, että hänen tilansa on vakiintunut. Vähintäänkin tulee suorittaa pysyvän haitan ennakkokorvausta haittaluokan 6–8 mukaan ja lopullinen haitta voidaan määrittää myöhemmin.
Vaatimukset keskenmenon osalta
A vaatii, että keskenmenosta aiheutunut haitta korvataan täysimääräisesti lääkevahinkovakuutuksesta. A ei kiistä vakuutusyhtiön näkemystä siitä, että rokote itsessään ei olisi todennäköinen syy keskenmenoon. A sairastui rokotteen seurauksena vakavaan epäspesifiin myeliittiin, jonka seurauksena hänen terveydentilansa on ollut erittäin huono, hänellä on ollut vakava tulehdustila elimistössä, ja hän on sairauden vuoksi siten kärsinyt voimakkaasta fyysisestä ja psyykkisestä stressistä. A pitää todennäköisenä, että ilman myeliittiin sairastumista raskaus olisi jatkunut normaalisti.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö pitää selkäydintulehduksen osalta maksamiaan korvauksia riittävinä.
Tilapäinen haitta kuuluu yhtiön näkemyksen mukaan liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan suositusten mukaiseen luokkaan 4, vaikeat vammat. Sairaalasta kotiutuessaan 6.5.2021 A pystyi kävelemään kyynärsauvojen avulla noin 70–100 metriä. Päivittäisissä toimissaan hän oli omatoiminen. Potilaspuhelussa 21.5.2021 A kertoi liikkuvansa pääosin kyynärsauvojen avulla. Pidemmillä matkoilla hän turvautui vielä pyörätuoliin. A kävi ahkerasti fysioterapiassa ja järjestetyssä päiväkuntoutuksessa (31.5.–3.8.2021). Kuntoutuminen lähti aluksi edistymään hyvin, mutta voinnin heikennyttyä A oli uudelleen osastohoidossa kahteen otteeseen. Neurologian poliklinikan kontrollikäynnillä 25.8.2021 A:n kävely oli vielä epävarmaa ja hän tukeutui tasapainovaikeuksien vuoksi kävellessään yhteen keppiin. Kävelemään hän pystyi yhtäjaksoisesti 20 metriä. A:n oikeassa jalassa havaittiin lievää spastisuutta. Kodin työt sujuivat väsymistä huomioimatta hyvin. Vastaanotolla havaittiin tässä kohden myös muun muassa oikean polven yliojentumista, tasapainovaikeuksia, raajojen puristusvoiman heikkoutta ja tuntoalenemia. Merkinnän 15.2.2022 perusteella A oli luopunut kyynärsauvan käytöstä jo paria kuukautta aikaisemmin; muutoin oireisto oli ennallaan. Seurantakäynnillä 17.3.2022 A kertoi kokevansa hankalimpana kylmä- ja kuumatunnon aleneman sekä kivut, joista hän kärsi etenkin ilta- ja yöaikaan. Päivittäisissä askareissaan A kertoi olevansa omatoiminen. A oli hakeutumassa uudelleenkoulutukseen. Yhtiö katsoo, ettei perusteita korvauksen korottamiseen tässä vaiheessa ole.
Tilapäisen psyykkisen haitan osalta yhtiö on 8.2.2023 ilmoittanut lautakunnalle korottaneensa korvauksen 4.200 euroon.
Pysyvän haitan korvauksen osalta yhtiö katsoo, ettei korvausta voida vielä arvioida, sillä A:n terveydentilaa ei voida vielä katsoa vakiintuneeksi. Esitetyn lääketieteellisen selvityksen mukaan kuntoutus on vielä kesken. A:n vaatimus pysyvän haitan ennakkokorvauksesta ei perustu lakiin eikä vakuutusehtoihin.
Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan suositusten mukaiseen III luokan hoitotukeen ovat oikeutettuja vahinkoa kärsineet, jotka tarvitsevat joissakin jokapäiväisissä toiminnoissa säännöllistä tai lähes säännöllistä hoitoa, apua, valvontaa tai ohjausta. A on sairaalasta kotiutuessaan 6.5.2021 ollut päivittäisissä toiminnoissaan omatoiminen. Kontrollikäynnillä 25.8.2021 kuvattiin A:ta vaikeista oireistaan huolimatta omatoimiseksi siten, että myös kodin siivoustyöt, kuten imurointi, onnistuivat. On tulkinnallista, onko tapauksessa oikeutta hoitotukeen vai ei. Vakuutusyhtiö pitää ajalta 6.5.2021–31.7.2022 maksamaansa hoitotukea riittävänä. Perusteita A:n vaatimukselle hoitotuen korvaamisesta luokan II mukaisena ei ole.
Vaatelisän osalta yhtiö toteaa maksaneensa A:lle liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan suositusten mukaista II luokan vaatelisää ajalta 1.5.–31.10.2021. Käytössä olevan selvityksen perusteella A on kuntoutumisensa alkuvaiheessa käyttänyt pyörätuolia, mutta pääosin hän on liikkunut kyynärsauvojen avulla. Jo 25.8.2021 hän on siirtynyt käyttämään vain yhtä kävelysauvaa ja 15.2.2022 hän on kertonut luopuneensa sauvoista paria kuukautta aikaisemmin. Erityisesti kyynärsauvojen käyttö on voinut johtaa A:n vaatteiden vähäiseen kulumiseen. Muiden mahdollisten vaatteiden kulumista aiheuttavien apuvälineiden käytöstä ei yhtiölle ole esitetty selvitystä. Perusteita jatkuvan vaatelisän suorittamiseen tai muuhunkaan lisäkorvaukseen ei tältä osin ole.
Ansionmenetyskorvauksen määrä perustuu A:n työnantajan selvitykseen. A:n työsuhde on ollut määräaikainen. Hänen työnantajaltaan saadun tiedon mukaan työsuhde olisi jatkunut 1.12.2021 jälkeenkin, jos lääkevahinkoa ei olisi aiheutunut. Korvauksessa huomioitu vuorolisien määrä 219,40 euroa perustuu työnantajan arvioon. A:n toimittama yksittäinen palkkatosite ei anna aihetta muuttaa annettua korvausratkaisua.
Keskenmenon osalta yhtiö toistaa kielteisen kantansa. Yhtiö toteaa, että sen käyttöön on toimitettu hyvin rajallisesti keskenmenoon liittyviä potilasasiakirjoja. Asiakirjoista ilmenee, että A:lla todettiin raskaus ehkäisypillereiden käytöstä huolimatta heinäkuun alussa 2021. Raskaus päättyi pian keskenmenoon ja A:lle tehtiin kaavinta 12.7.2021. Asiakirjoista ilmenee A:n kärsineen ennen keskenmenoa ilmeisesti virusinfektiosta, joka väliaikaisesti korosti selkäydintulehduksen oireita. Keskenmeno on raskauskomplikaatioista yleisin. Yli kuusi viikkoa kestäneistä kohdunsisäisistä raskauksista keskeytyy 10–15 %. Yksittäisen keskenmenon syy ei yleensä ole tiedossa. Tutkimusten perusteella tiedetään, että yli puolet keskenmenoista johtuu sikiön kromosomipoikkeavuudesta. Keskenmenoriski kasvaa naisen iän myötä. Yhtiö katsoo, ettei syy-yhteys keskenmenon ja rokotteesta aiheutuneen selkäydintulehduksen välillä ole todennäköinen. Lisäkorvaukseen ei tältä osin ole perusteita.
Lääketieteellinen selvitys
Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 19.4.2021–25.1.2013.
Päivystyspoliklinikan tekstin 19.4.2021 mukaan A on tullut päivystykseen päänsäryn vuoksi. A:lla ei ole todettuja pitkäaikaissairauksia. Hän työskentelee lähihoitajana. Edeltävästi vointi on ollut normaali ja A on edellisenä päivänä ollut normaalisti töissä. A on saanut Comirnaty-koronarokotteen toisen annoksen 13.4.2021. A on 19.4.2021 kotona sohvalla istuessa kello 9.30 tuntenut silmien sumenevan, minkä jälkeen on tullut äkisti räjähtävä päänsärky. A:lla on ollut silmien valonarkuutta ja pahoinvointituntemusta. Tutkittaessa A on kertonut kivun olevan tasoa VAS 9. Ambulanssissa saadulla suonensisäisellä Oxanest-lääkityksellä (6 mg) ei ole ollut olennaista vastetta kipuun. Neurologisen statustutkimuksen löydökset ovat olleet normaalit ja pään tietokonekerroskuvaus normaali. Kipua on lääkitty päivystyksessä ja se on vähentynyt seurannan aikana. A on kotiutettu saman päivän aikana.
Päivystyksen tekstin 21.4.2021 mukaan A on tullut uudelleen päivystykseen kipujen, huimauksen ja huonovointisuuden vuoksi. A:n vointi on 20.4.2021 ollut hyvä, mutta hän on oikeastaan nukkunut koko päivän, syötyä ja juotua hän on saanut. Aamulla 21.4.2021 on noin kello 10 alkanut karusellimainen huimaus ja voimattomuus, jalat eivät ole kantaneet ja kädet ovat vapisseet. Pahoinvointi on tullut takaisin, mutta oksentamaan A ei ole pystynyt. Kipuja on ollut erityisesti polvissa ja nilkoissa, ja rasituksessa kipua on provosoitunut muuallekin. Päivystyksessä tutkittaessa A on kertonut lisäksi palelusta. A on otettu neurologian osastolle seurantaa ja jatkotutkimuksia varten.
Hoitoaikaa 21.4.–6.5.2021 koskevan loppulausunnon mukaan A on sairastanut epäspesifin myeliitin, jota on hoidettu suonensisäisesti asikloviirilla, keftriaksonilla ja doksisykliinillä. Kaikki suonensisäiset lääkehoidot on päästy lopettamaan kotiutuspäivänä. Taudin aiheuttaja ei ole jäänyt kokeissa kiinni. A:lla on ollut hoitojakson alkuvaiheessa alaraajoissa symmetrinen voimaheikkous kaikilla tasoilla 3/5-tasoisesti. Kosketustunto on ollut kauttaaltaan normaalia, muta terävä- ja nipistely- eli kiputunto ovat olleet alentuneet ylä- ja alaraajoissa. Kuumatunto on ollut selvästi heikentynyt alaraajoissa sekä myös yläraajoissa. Oirekuva on lähtenyt vähitellen helpottamaan. A on saanut osastojakson ajan aktiivista kuntoutusta. Alussa on olut käytössä pyörätuoli, loppujaksosta A on kävellyt kyynärsauvalla noin 70–100 metriä yhteen menoon. Jalkaterät ovat pyrkineet kiertymään hieman sisäänpäin. Edelleen on ollut voimaheikkoutta alaraajapainotteisesti. Puristusvoimat käsissä ovat olleet jonkin verran keskimääräistä heikommat. Päivittäisissä toimissa A on ollut lähes alusta lähtien täysin omatoiminen. A on ohjattu fysioterapiaan ja keskusteltu mahdollisesta laitoskuntoutuksesta. Hoitojakson alkuvaiheessa A:lla on ollut paljon raajakipuja, joiden vuoksi on ollut käytössä Para-Tabs, Gabrion ja Burana. Kotiutuspäivänä Burana on siirretty käytettäväksi tarvittaessa ja Gabrion- ja Para-Tabs-lääkitykset ovat edelleen jatkuneet. Sairauslomaa on kirjoitettu 19.4.–27.6.2021. Mahdollisen rokotehaitan vuoksi on tehty haittailmoitus.
Neurologian potilaspuhelua 21.5.2021 koskevan tekstin mukaan A on käynyt fysioterapiassa muutaman kerran ja on nyt ollut halukas laitoskuntoutusjaksolle. A:lla on ollut lyhyemmillä matkoilla käytössä kävelykeppi ja pitemmillä matkoilla pyörätuoli. A:lle on ryhdytty järjestämään päiväkuntoutusjaksoa.
Neurologian osaston hoitoaikaa 8.–11.6.2021 koskevan loppulausunnon mukaan A:n selkäkipuoire on hankaloitunut, hänelle on noussut kuume, joka on ollut enimmillään 38 astetta, ja hän on 8.6.2021 kertaalleen voimakkaasti ripuloinut ja oksennellut. A on ollut yhteydessä neurologian osastolle, mistä hänet on ohjattu hakeutumaan päivystykseen. A on otettu neurologian osastolle lisäselvittelyihin. Sairaalaseurannassa A:lla ei ole todettu missään vaiheessa kuumeilua. CRP on spontaanisti laskenut 62–14. Leukosytoosi on korjautunut. Sairaalassa ei ole ilmennyt myöskään ripulointia tai oksentelua. Neurologisessa statuksessa on todettu selkeästi heikentynyt kylmä-lämpötunnon erottelu kaikissa raajoissa ja lievemmin myös vartalolla lähes kaulatasolle asti. Värinätunto on ollut heikentynyt alaraajoissa, yläraajoissa normaali. Kosketustunto on oikeassa raajaparissa ollut vasenta heikompi. Alaselässä on todettu allodyniaa. Lisäksi on todettu aristusta polvissa, sorminivelissä ja ranteissa. Sormien keskinivelissä on todettu turvotusta. Oikean raajaparin lihasvoimat ovat vasempaan verrattuna olleet heikentyneet ja oikeassa raajaparissa on todettu lievää ataksiaa. Pään ja selkäytimen magneettitutkimuksessa tai aivo-selkäydinnestenäytteessä ei ole todettu oireistoa selittävää. Osastoseurannassa A on omatoimisesti liikkunut kyynärsauvoilla. Kipulääkityksiä (Panacod ja Gabrion) on tehostettu. On arvioitu, että kyseessä on ollut selkäydintulehduksen jälkitila ja erillinen virusinfektio, joka voi korostaa selkäydintulehdukseen liittyvää oireistoa. A on kotiutunut tehostetulla kipulääkityksellä. A:n sairauslomaa on jatkettu 31.8.2021 saakka.
Neurologian osaston hoitoaikaa 28.–30.6.2021 koskevan loppulausunnon mukaan A on tullut neurologian päivystykseen selkä- ja jalkakipujen pahenemisen vuoksi. Päivystykseen 28.6.2021 saapuessa on todettu oikean yläraajan heikkous vasempaan nähden, molemmin puolin heikentyneet alaraajavoimat ja tunnonalenemaa oikeassa raajaparissa. A on otettu osastoseurantaan. Fysioterapeutin arviossa oireisto on ollut saman tyyppinen kuin edellisen osastojakson arvion yhteydessä. Oikean hartian ja olkapään aktiviteetin osalta tilanne on vaikuttanut heikommalta ja vasemman nilkan tuntopuutos on kuvautunut uutena. Aivo-selkäydinnestenäytteessä ei ole todettu viitettä aktiivisesta tulehdusprosessista. A:lle on ohjelmoitu jatkotutkimuksena ENMG-tutkimus fysioterapeutin arvio huomioiden. A:lle on laadittu reseptit Gabrionista ja Triptylistä, minkä lisäksi on ohjeistettu käyttämään tarvittaessa Panacodia.
Naisten akuuttikeskuksen hoitoaikaa 10.–12.7.2021 koskevan yhteenvedon mukaan A:lla on todettu keskenmeno noin raskausviikolla H7+. Hänelle on 12.7.2021 tehty kohdun tyhjennys. Merkinnän 30.7.2021 mukaan kaavintanäytteen PAD-vastauksen perusteella kyseessä on ollut lähinnä tuulimunatyyppinen raskaus.
Neurologian poliklinikan kontrollikäyntiä 25.8.2021 koskevan tekstin esitietojen mukaan A on kertonut, että kävelyssä on edelleen ollut vaikeutta. Tasapainovaikeuden vuoksi A on kävellessään tukeutunut yhteen keppiin. Kävelymatka on enimmillään ollut noin 200 metriä. Jaloissa on ollut jatkuvana neuropaattistyyppinen kipu VAS 2/10, ajoittain kipu on ollut VAS-asteikolla jopa 8/10, missä tilanteessa A on ottanut Panacodia. Kahta viikkoa aiemmin oikean II sormen tyvinivel on turvonnut ja A on saanut siihen kortisoni-injektion. A on kertonut pystyvänsä tekemään kotitöitä, esimerkiksi imuroimaan ja laittamaan ruokaa, mutta näissä hän kuitenkin herkästi väsyy. A:n puoliso hoitaa kaupassakäynnit. Autoa A ei ole ajanut suullisen ajokiellon aikana, mutta on arvioinut, että pystyisi jalkojen voimaheikkoudesta huolimatta hallitsemaan automaattivaihteista autoa. A on ollut päiväkuntoutusjaksolla 31.5.–3.8.2021. Toimintaterapiakäyntejä on ollut vielä käyttämättä ja fysioterapia on toteutunut kerran viikossa terveyskeskuksessa. Vastaanotolla A on kävellyt kyynärsauvan turvin hieman leveäraiteisesti ja epävarmasti. Oikeassa polvessa on ollut yliojentumista, A on hivenen ontunut jalkaa ja kantanousu on ollut oikealla heikompi. A ei ole pystynyt kävelemään ilman tukea. Oikeassa raajaparissa on todettu aktivaatioheikkous, jonka on arvioitu voivan selittyä keskushermostoperäisillä syillä. Ennen vastaanottoa tehdyssä ENMG-tutkimuksessa ei ole todettu hermojuuritasoa etäisempiä hermovaurioita eikä aksonaalisiin hermojuurivaurioihin viittaavia muutoksia. A:n sairauslomaa on jatkettu 28.2.2022 saakka. Fysioterapian ja toimintaterapian jatkamista on suositeltu.
Psykiatrin tekstin 26.1.2022 mukaan sairastuminen on tullut A:lle valtavana järkytyksenä, ja hän on saanut myös paniikkikohtauksen. A on kertonut, että hänen mielialansa on ollut sekava, vuoroin on itkettänyt ja vuoroin naurattanut. Mielenkiinto, mielihyvän kokeminen ja aloitekyky ovat olleet alentuneet. Uni on ollut kipujen vuoksi katkonaista. A:lla on ollut vaikeuksia keskittymisessä, lukemisessa ja muistamisessa. A on kokenut epätietoisuutta toipumisesta, katkeruuden tunteita ja tulevaisuuden pelkoa. Hän on kertonut itkevänsä päivittäin. Vastaanotolla on tullut esiin mielialan mataluus, mielenkiinnon aleneminen, mielihyvän kokemisen aleneminen, muistin ja keskittymiskyvyn aleneminen, kivut, katkonainen yöuni, uupumus, suru, epätietoisuus ja ahdistus. A:lle on aloitettu mielialalääke Duloxetine, ahdistukseen Oxamin ja tarvittaessa unettomuuteen Mirtazapin. Esiin on tuotu mahdollisuus hoitosuhteeseen mielenterveysneuvolassa. Psykiatri on arvioinut A:n olevan keskivaikeasti masentunut.
Neurologian potilaspuhelua 15.2.2022 koskevan tekstin mukaan A on kertonut, että hän on nyt pari kuukautta kävellyt ilman kyynärsauvaa. Muuten oireisto ja toimintakyky ovat olleet ennallaan. Hermosärkymäiset kivut ovat olleet ennallaan ja A:lla on ollut käytössä lääkityksinä gabapentiini ja duloksetiini. B-lausunnolla 25.2.2022 sairauslomaa on jatkettu 30.4.2022 saakka. Kontrollikäyntiä 17.3.2022 koskevan tekstin mukaan A on kävellyt vastaanotolle ilman keppiä. Hankalimpina oireina hän on tuonut esiin kylmä- ja kuumatunnon puuttumisen kauttaaltaan kehosta. Lisäksi kivut ovat edelleen olleet hankalat etenkin ilta- ja yöaikaan. A on kertonut kaiken liikkumisen vaativan suuria ponnisteluja. Päivittäisissä kotiaskareissa A on ollut omatoiminen, mutta tämä on vaatinut paljon keskittymistä. Alaraajojen tuntopuutosten vuoksi A on helposti kolhinut itseään liikkuessaan. Tutkittaessa liikkuminen on ollut hieman aikaisempaa parempaa. Lääkäri on arvioinut, ettei A ole tällä hetkellä kykenevä lähihoitajan ammattiin, mutta muun tyyppiseen, vähemmän fyysiseen ammattiin olisi mahdollisesti kuntoutusedellytyksiä, minkä vuoksi on päädytty tekemään kuntoutustutkimuspoliklinikan konsultaatio. Kivunhoidon osalta A ei ole ollut varma, onko nykylääkityksestä suuremmin hyötyä. Iltaisin on ollut käytössä Tramal ja illalla A on kertonut kokevansa kivut voimakkaimpina. Triptylistä A on kokenut haittoja. A:lle aloitettu Noritren ja kehotettu jättämään Tramal pois viikon käytön jälkeen. Sormien tyvinivelten kipujen ja turvottelun vuoksi on pyydetty reumatologin konsultaatiota. B-lausunnolla 28.3.2022 on suositeltu kuntoutustukea ja kuntoutusselvittelyä ja arvioitu A:n olevan työkyvytön 30.9.2022 saakka.
Kuntoutustutkimuspoliklinikalla laaditun B-lausunnon 7.6.2022 mukaan A:lla on edelleen oikeanpuoleisiin raajoihin painottuva huomattava lihasvoimaheikkous ja hyvin laaja-alaista kosketus- ja terävätunnon alenemaa. Lisäksi on kohtalaisen laaja-alaisia kipuja, joista hankalimmat painottuvat isoihin niveliin. Gabrion-lääkityksen alasajo on ollut käynnissä. Käytössä on edelleen ollut Noritren, jonka annosta on ohjeistettu nostamaan, sekä Duloxetine, joka on jatkunut entisellään. Lääkinnällisen kuntoutuksen toimia on arvioitu olevan aihetta tehostaa ja myöhemmin tulisi aloittaa ammatillisen kuntoutuksen selvittelyt. A:lle on esitetty kuntoutustukea vuoden 2022 loppuun.
Kuntoutustutkimuspoliklinikan psykologin tekstin 3.8.2022 mukaan A on tullut osana kuntoutustutkimusta psykologin arvioon. Arviossa on tullut esille muun muassa vaikeaa ahdistuneisuusoireilua, stressaantuneisuutta ja sosiaalista jännittämistä. Ajattelussa on tullut esille muun muassa taipumusta perfektionismiin ja vaativuuteen, joiden on osaltaan arvioitu voivan vaikuttaa muun muassa ahdistuneisuusoireiluun. Kipu- ja ahdistuneisuusoireiluun myötä myös A:n elämänpiiri ja arjen sisällöt vaikuttavat kapeutuneen, mikä puolestaan vaikuttaa johtaneen arjen ja elämän mielekkyyden heikkenemiseen. Psykologi on suositellut psykiatrista työkyvyn ja kuntoutusmahdollisuuksien arviointia.
Kuntoutustutkimuspoliklinikalla laaditun B-lausunnon 3.11.2022 mukaan A:lla on edelleen hankalaa neuropaattistyyppistä kipua, oikean puolen raajoihin painottuva laaja-alainen tunnonalenema ja laajalti lihasvoimaheikkoutta oikean puolen raajoissa. Ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksia ei vielä tässä vaiheessa ole. Psykiatriset tukitoimet ovat käynnistymässä. Fysioterapiaa on toteutettu kotipaikkakunnalla aktiivisesti, mutta A:lle on vielä ohjelmoitu viikon mittainen arviointijakso kuntoutuksen päiväosastolla, minkä jälkeen arvioidaan jatkotoimien tarvetta. Lausunnon mukaan A:lla ei ole käytössä apuvälineitä. Hän tarvitsee kodinhoitoon liittyvissä tehtävissä toisen henkilön apua, ohjausta tai valvontaa. Olettamuksena on, että toimintakyky kohenee hoidon ja kuntoutuksen avulla. A:n työkyvyttömyyden on arvioitu jatkuvan 31.12.2023 saakka.
Kuntoutuksen päiväosaston arviointijaksoa 9.–13.1.2013 koskevan loppuarvion 13.1.2023 mukaan A:n oireisto on ollut arviointijaksolle tullessa aiempaa vastaava. Arviointijaksolla A on kokenut apua etenkin toimintaterapeutin ja fysioterapeutin ohjauksesta. Subjektiivisesti hän ei ole juuri nähnyt kuntoutusmahdollisuuksia. Jatkossa hän on kokenut tarvitsevansa apua henkisen ja fyysisen voinnin kohentamiseksi. Moniammatillinen työryhmä on arvioinut, että A:lla on kuntoutuspotentiaalia ja tavoitteena on jatkossa myös ammatillinen kuntoutus. Lääkinnällisen kuntoutuksen toimien ja psykiatrisen tuen tehostaminen on tarpeen.
Psykiatrin tekstin 25.1.2023 mukaan A on kokenut, että hänen vointinsa on kuntoutuksen arviointijakson jälkeen romahtanut. A kokee, ettei hänellä ole mielenkiintoa eikä voimavaroja, hyvä, että kotona pärjää ja sielläkin tarvitsee toisen ihmisen apua. Oman toimintakyvyn lasku ja kivut kuormittavat myös parisuhdetta ja ihmissuhteita. Kipu rajoittaa elämää ja tuo mukanaan sosiaalista jännittämistä ja välttämistä. A:lla ei ole ollut aikaa mielen rauhoittumiselle eikä omien tunteiden ja ajatuksien kohtaamiselle. Yöunet ovat lyhyet ja katkonaiset. A kokee jatkuvaa ahdistusta, katkeruutta, pelkoa ja ajatuksia siitä, miksi hänelle piti käydä näin. Lääkityksistä A ei ole kokenut apua. Vastaanotolla psyykkiset voimavarat ovat kuvautuneet vähäisinä. A on ollut kivulloinen ja istuminen on ollut silminnähden vaikeaa. Psykoottisuutta tai välitöntä itsetuhoisuutta ei ole tullut esille. Mieliala on ollut matala ja mielenkiinto alentunut. Esille on tullut ahdistusta, katkonaiset yöunet, toimintakyvyn lasku, sosiaalista jännittämistä ja välttämiskäyttäytymistä. Psykiatri on arvioinut, että kyseessä on vaikea-asteinen masennustila ilman psykoottisia oireita ja muu ahdistuneisuushäiriö. Psykiatri on arvioinut, että A tarvitsisi pidemmän toipumisrauhan, mielellään kuntoutustuen kahdeksi vuodeksi ja psykoterapiaa. Lääkitykseksi on aloitettu mielialalääkkeeksi essitalopraami ja ahdistusta lievittäväksi lääkkeeksi alpratsolaami.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys A:lle Comirnaty-koronavirusrokotteen seurauksena aiheutuneen selkäydintulehduksen johdosta maksettavista korvauksista sekä siitä, tuleeko A:lla 12.7.2021 todettu keskenmeno korvata lääkevahinkona.
Koska vakuutusyhtiö on lautakuntaprosessin aikana maksanut tilapäisestä psyykkisestä haitasta A:n vaatimuksen ylittävän korvauksen, Vakuutuslautakunta ei arvioi asiaa tilapäisen psyykkisen haitan korvauksen osalta.
Sovellettavat vakuutusehdot ja lainkohdat
Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut.
Ehtokohdan 7 (Vahingon määrä) mukaan korvaus lääkevahingosta määrätään soveltaen vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2, 2a–2d, 3, 4, 7 ja 8 pykälän, 6 luvun 1 pykälän sekä 7 luvun 3 pykälän säännöksiä. Korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normeja ja ohjeita. Korvausta laskettaessa vähennetään etuudet, joihin vahingonkärsijällä on ilmeisesti oikeus julkisista varoista tai lakisääteisestä vakuutuksesta.
Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:
1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;
2) ansionmenetyksestä;
3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;
4) pysyvästä haitasta.
Lain 5 luvun 2 a §:n (16.6.2004/509) mukaan ansionmenetyksestä määrätään korvaus ottamalla lähtökohdaksi arvio ansiotulosta, jonka vahinkoa kärsinyt olisi ilman vahinkotapahtumaa saanut. Tästä vähennetään ansiotulo, jonka vahinkoa kärsinyt vahinkotapahtumasta huolimatta on saanut tai olisi voinut saada taikka jonka hänen arvioidaan vastaisuudessa saavan ottaen huomioon hänen työkykynsä, koulutuksensa, aikaisempi toimintansa, mahdollisuutensa uudelleen kouluttautumiseen, ikänsä, asumisolosuhteensa ja näihin verrattavat muut seikat.
Lain 5 luvun 2 c §:n (16.6.2004/509) mukaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika. (1 momentti) Pysyvästä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä vahinkoa kärsineen ikä. Korvausta korottavana tekijänä voidaan lisäksi ottaa huomioon henkilövahingosta vahinkoa kärsineelle aiheutunut elämänlaadun erityinen heikentyminen. (2 momentti)
Asian arviointi
1. Selkäydintulehduksen johdosta maksettavat korvaukset
A. Tilapäisen haitan korvaus fyysisten oireiden osalta
Vakuutuslautakunta toteaa, että vahingonkorvauslain mukaisen kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvauksen arvioiminen on kokonaisharkintaa, jossa huomioidaan vamman laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä tilapäisen haitan kestoaika. Korvauksen määrän arvioinnissa käytetään korvauskäytännön yhtenäistämiseksi ja vahingonkärsineiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi apuna erilaisia normistoja, kuten henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksia ja liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita. Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen mukaan korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikennevahinkolautakunnan (nykyään liikenne- ja potilasvahinkolautakunta) normeja ja ohjeita.
Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan fyysisitä vammoista aiheutuvaa tilapäistä haittaa koskevien korvausohjeiden (2022) mukaan luokkaan 4 (vaikeat vammat, korvausasteikko 3.900–9.600) kuuluville vammoille on ominaista, että
- niiden hoito saattaa vaatia tehohoito-osastolla lyhytkestoista hengityskonehoitoa,
- niiden hoito vaatii sairaalahoitoa pidentäviä hoitomenetelmiä (esimerkiksi kalloveto, murtumien ulkoiset kiinnityslaitteet),
- raajavammojen hoidossa tarvitaan vaativia kirurgisia toimenpiteitä (useiden murtumien kiinnitysleikkaukset, nivelen, raajan, verisuonten tai hermojen suurehko korjausleikkaus, laaja käsikirurginen leikkaus),
- jälkihoidossa tarvitaan murtuman kiinnitysvälineiden poiston lisäksi muita leikkauksia (esimerkiksi luunsiirto, raajojen korjausleikkaus),
- ne tarvitsevat sairaalahoitoa 3–8 viikkoa,
- toiminnallinen toipuminen vaatii yli 8 kuukautta,
- niiden jättämä pysyvä toiminnallinen haitta on merkittävä.
Vaikeita vammoja ovat muiden ohella hidastuneesti luutuva murtuma, luunmurtumaan tai sijoiltaanmenoon liittyvä hermo- tai verisuonivamma, luunmurtumaa seuraava märkäinen tulehdus, murtuman jälkeinen niveljäykistymä ja nivelrikko, vaikea kaula- rinta- tai lannerangan murtuma, johon ei liity pysyvää, vaikeata hermorakenteiden vammaa, kylkiluiden monimurtuma, johon liittyy veri-ilmarinta tai keuhkon ruhjevamma, lisätautien komplisoima rintakehän ja vatsaontelon leikkaus, toistuva suolitukkeuma, virtsaputken kurouma, joka tarvitsee jatkuvaa hoitoa, pallean repeämä, keskivaikea aivovamma, vaikeat kasvoluiden monimurtumat, raajojen monimurtumat tai vastaavat suurten vammojen yhdistelmät, silmän tai sen näön menetys, useiden sormien menetys ja laaja palovamma.
Luokkaan 5 (Hyvin vaikeat vammat, korvausasteikko 9.600–22.200) kuuluville vammoille on ominaista, että
- niiden hoitoon tarvitaan pitkäaikaista hengitystä ja verenkiertoa ylläpitävää hoitoa,
- niiden hoito vaatii pitkäaikaista hengityskonehoitoa ja henkitorven avannetta,
- vammoihin tai hoitotoimenpiteisiin liittyy vaikeita komplikaatioita,
- niiden hoito vaatii laajoja aivojen, rintakehän, vatsaontelon tai raajojen leikkauksia,
- niiden hoitoon tarvitaan sairaalahoitoa yli 8 viikkoa,
- niiden jättämästä pysyvästä toiminnallisesta haitasta on suurta haittaa.
Hyvin vaikeita vammoja ovat muiden ohella raajan menetys, raajamurtumia komplisoivat hyvin laajat hermo- ja verisuonivammat, hartia- ja lannehermopunoksen laajat vammat puutosoireineen, rintakehän monivammat (esimerkiksi pallean ja keuhkon repeämä, sydänpussin verenvuoto ja sydämen ruhjevamma), kaula-, rinta- ja lannerangan murtuma, johon liittyy osittainen selkäytimen tai sen jatkeen vaurio, vaikea aivovamma, aivojen, vartalon ja raajojen vaikeat monivammat ja vammojen yhdistelmät, vammat, joiden hoito monine leikkauksineen tuottaa paljon kipua, pysyvä suoli- tai virtsa-avanne, silmävamma, josta on seurauksena molempien silmien näkökyvyn pysyvä vaikea heikentyminen, ja vaikea-asteinen palovamma.
Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten (5. painos 2020) tilapäistä haittaa koskevan kohdan 9.5 mukaan selkäytimen tai hermojuurien vauriota, joka vaatii leikkaushoitoa ja pitkän sairaalahoidon sekä kuntoutuslaitoshoidon, aiheuttaa tilapäistä haittaa 3 kuukauden – 2 vuoden ajan ja josta jää pysyvä haitta, vastaava tilapäisen haitan korvaus on 10.000–25.000 euroa.
Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten yleistä korvaustasoa koskevan taulukon mukaan korvaustaso on 2.000–7.500 euroa, jos vammasta aiheutuu vakavaa haittaa 3–6 kuukauden ajan ja vammasta voi jäädä myös pysyvää haittaa. Korvaustaso on 7.500–20.000 euroa, jos vammasta aiheutuu hyvin vakavaa haittaa 6 kuukauden – 2 vuoden ajan ja vammasta todennäköisesti jää jonkin tasoinen pysyvä haitta.
Vakuutuslautakunnalle esitetyn lääketieteellisen selvityksen mukaan A:lle on aiheutunut Comirnaty-koronavirusrokotteesta epäspesifi selkäydintulehdus, jonka vuoksi A on ollut sairaalahoidossa 21.4.–6.5.2021, 8.–11.6.2021 ja 28.–30.6.2021. A:lla on aluksi ollut käytössä liikkumisen apuvälineenä kyynärsauvat ja pidemmillä matkoilla pyörätuoli. Neurologian kontrollikäynnillä 25.8.2021 käytössä on ollut yksi keppi ja loppuvuodesta 2021 alkaen A on kävellyt ilman apuvälineitä. Lääkevahingon seurauksena A:lla on hankalaa neuropaattistyyppistä kipua, oikean puolen raajoihin painottuva laaja-alainen tunnonalenema ja laajalti lihasvoimaheikkoutta oikean puolen raajoissa. A on tarvinnut ja tarvitsee edelleen kuntoutusta vahingon vuoksi. Hän on ollut 19.4.2021 alkaen työkyvytön, eikä ammatillisen kuntoutuksen toimia ole toistaiseksi voitu aloittaa.
Vakuutuslautakunta katsoo edellä kerrottuun viitaten, että A:lle aiheutunutta lääkevahinkoa voidaan pitää vakavana. Tila on vaatinut kolme sairaalahoitojaksoa ja pitkäkestoista kuntoutusta. Leikkaushoitoa tila ei kuitenkaan ole vaatinut. Vahingon laatu ja kesto sekä sen vaatimat hoitotoimenpiteet ja pitkäkestoinen kuntoutus huomioiden Vakuutuslautakunta katsoo, että vahinko sijoittuu liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan korvausohjeiden mukaisen luokan 4, vaikeat vammat, asteikon ylärajalle. Ottaen huomioon liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan korvausohjeet sekä henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositukset Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön tilapäisestä haitasta suorittamaa korvausta asianmukaisena.
B. Pysyvä haitta
Lääkevahingon kärsineelle korvattavalla haitalla tarkoitetaan vauriota, häiriötä ja hankaluutta, jota vahinko eri tavoin aiheuttaa. Pääsääntöisesti edellytetään, että haitta on lääketieteellisin keinoin todettavissa. Korvattavaa haittaa ovat esimerkiksi vahingosta johtuvat epämiellyttävät aistimukset ja muut oireet, samoin kuin vahingosta aiheutunut fyysisistä tai psyykkisistä syistä johtuva toiminnanvajavuus. Pysyvänä haittana korvataan sellaiset henkilövahingon seuraukset, joiden voidaan korvauksen määräämishetken tietämyksen perusteella arvioida vaikuttavan vahinkoa kärsineen elämänlaatuun heikentävästi hänen loppuelämänsä ajan. Arvio haitan pysyvyydestä tehdään pääsääntöisesti lääketieteellisin perustein. Korvaus pysyvästä haitasta suoritetaan siitä ajankohdasta alkaen, jolloin vahinkoa kärsineen terveydentila vahingon jälkeen on vakiintunut.
Vakuutuslautakunta viittaa kuntoutustutkimusjaksoa 9.1.–13.1.2023 koskevaan sairauskertomustekstiin ja toteaa, että kuntoutuksen moniammatillinen työryhmä on pitänyt lääkinnällisen kuntoutuksen ja psykiatrisen tuen tehostamista tärkeänä ja arvioinut, että A:ssa on kuntoutuspotentiaalia. Lautakunta katsoo, ettei A:n terveydentilaa voida vielä pitää vakiintuneena. Pysyvää haittaa ei siten ole vielä mahdollista arvioida. Lautakunta ei suosita korvausta pysyvästä haitasta.
C. Hoitotuki
Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan korvausohjeiden mukainen hoitotuki on normitettu korvaus, jolla on tarkoitus korvata vahinkoa kärsineelle hänen saamansa vamman seurauksena säännöllisestä avuntarpeesta aiheutuvat kulut. Jos vahinkoa kärsinyt voi osoittaa avuntarpeesta aiheutuvien kulujen olevan normikorvausta suuremmat, kulut on korvattava niiden todellisen määrän mukaan. Vakuutusyhtiö on maksanut A:lle hoitotukea liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen III luokan mukaan.
II luokan hoitotukeen ovat oikeutettuja vahinkoa kärsineet, jotka tarvitsevat jokapäiväistä säännöllistä hoitoa, apua, valvontaa tai ohjausta ja jotka ovat tämän vuoksi päivittäisissä toiminnoissaan jossain määrin riippuvaisia toisen henkilön avusta. III luokan hoitotukeen ovat oikeutettuja vahinkoa kärsineet, jotka tarvittavat joissakin jokapäiväisissä toiminnoissa säännöllistä tai lähes säännöllistä hoitoa, apua, valvontaa tai ohjausta.
Vakuutuslautakunta viittaa A:ta koskeviin lääketieteellisiin selvityksiin ja toteaa, että A:n kuvataan selviytyvän päivittäisissä toiminnoissaan pääsääntöisesti omatoimisesti. Lautakunta katsoo, ettei asiassa ole esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella hoitotukea olisi perusteltua nostaa II luokkaan.
D. Vaatelisä
Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan korvausohjeissa tarkoitettua vaatelisää maksetaan vahingoittuneelle, joka vahingon seurauksena joutuu käyttämään erilaisia apuvälineitä, jotka kuluttavat vaatteita tavallista enemmän. Vaatteiden kulumisesta on käytännössä vaikea esittää yksityiskohtaista selvitystä, minkä vuoksi korvaus on normitettu. Jos vahingon kärsinyt osoittaa vahingon määrän ylittävän normikorvauksen, tulee vahinko korvata todellisen määrän mukaan. Vakuutusyhtiö on maksanut A:lle vaatelisää liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokan II mukaan ajalta 1.5.–31.10.2021.
Liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaan I luokan vaatelisää suoritetaan, jos vahinkoa kärsinyt käyttää reisi- tai sääriproteesia, alaraajan pitkää tukisidosta, kovasta materiaalista valmistettua vartalon tukiliiviä tai korsettia tai jos muun apuvälineen tai apuneuvon käyttö aiheuttaa rakenteensa tai käyttötarpeensa vuoksi vaatteiden erityistä kulumista. II luokan vaatelisää suoritetaan, jos vahinkoa kärsinyt käyttää pehmeistä materiaaleista valmistettua apuvälinettä, vartalossa pienellä alueella käytettävää tukea tai sidettä taikka muuta apuvälinettä tai apuneuvoa, joka aiheuttaa I luokassa mainittua vähäisempää vaatteiden erityistä kulumista.
Vakuutuslautakunta toteaa, että A on lääkevahingon alkuvaiheessa liikkunut kyynärsauvoja käyttäen ja pidemmillä matkoilla pyörätuolilla. Elokuussa 2021 käytössä on liikkumisen apuvälineenä ollut yksi keppi ja loppuvuodesta 2021 A on luopunut liikkumisen apuvälineistä kokonaan. Vakuutuslautakunta katsoo, että apuvälineiden käytöstä johtuva vaatteiden erityinen kuluminen on tullut korvatuksi ajalta 1.5.–31.10.2021 maksetulla luokan II vaatelisällä.
E. Ansionmenetys
A:n ansionmenetys on hänen määräaikaisen työsuhteensa päätyttyä eli 1.12.2021 jälkeen arvioitu A:n työnantajalta 8.4.2022 saadun ilmoituksen perusteella. Ilmoituksen mukaan A:n palvelussuhde olisi jatkunut 2.12.2021 alkaen ilman lääkevahinkoa. Peruspalkka olisi ollut 2.155,23 euroa ja vuorolisät arviolta 219,40 euroa kuukaudessa. A on vaatinut vuorolisien ja hälytysrahan määrän arviointia ajalta 1.1.–30.4.2021 toteutuneen määrän mukaisesti. Palkkalaskelmasta 30.4.2021 ilmenee, että A:n työsuhde oli alkanut 28.12.2020. Ajalta 1.1.–30.4.2021 on maksettu vuoro- ja kausilisiä yhteensä 1.563,64 euroa. A vaatii tällä perusteella, että lisien määräksi kuukaudessa vahvistetaan 465 euroa.
Lääkevahinkovakuutuksesta maksettavalla vahingonkorvauksella pyritään saattamaan vahingonkärsinyt siihen taloudelliseen asemaan, jossa hän olisi ollut ilman lääkevahinkoa. Tätä kutsutaan täyden korvauksen periaatteeksi. Kyse on vertailusta todellisen tapahtumainkulun (missä taloudellisessa asemassa vahingonkärsinyt on vahingon tapahduttua) ja hypoteettisen tapahtumainkulun (mikä vahingonkärsineen taloudellinen asema olisi, jos vahinkoa ei olisi sattunut) välillä. Kysymys on aina esitetyn selvityksen perusteella suoritettavasta tapauskohtaisesta arviosta, koska ei voida varmasti tietää, millainen tilanne olisi ilman vahinkoa ollut.
Vahingonkorvauslain mukaan ansionmenetyksestä määrätään korvaus ottamalla lähtökohdaksi arvio ansiotulosta, jonka vahinkoa kärsinyt olisi saanut, jollei vahinkotapahtumaa olisi sattunut. Yleensä arvioinnin lähtökohtana on se ansiotulo, jota vahinkoa kärsinyt on välittömästi ennen vahinkotapahtumaa saanut. Tästä arvioidusta menetyksestä vähennetään ne tulot, jotka vahingonkärsinyt saa vahingosta huolimatta. Näitä tuloja ovat varsinaisten tulojen lisäksi esimerkiksi työkyvyttömyysajalta saadut lakisääteiset toimeentuloetuudet. Näyttötaakka ansionmenetyksen syntymisestä ja sen määrästä on korvausta vaativalla.
Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusyhtiön ansionmenetyskorvauksen laskennassa käyttämä vuorolisien määrä on perustunut A:n työnantajan edustajan 8.4.2022 lähettämään sähköpostiin. Työnantajan arviota vuorolisien määrästä ei ole perusteltu, eikä arviosta siten ilmene, minkä työntekijäryhmän toteutuneisiin vuorolisiin arvio perustuu. A:n toimittamasta palkkalaskelmasta ilmenevät lähes koko työsuhteen aikaiset tulot. Ottaen erityisesti huomioon työnantajan arvion perustelemattomuus Vakuutuslautakunta katsoo, että tässä tapauksessa on perusteltua ottaa ansionmenetyskorvauksen lähtökohdaksi A:n tulot alkuvuonna 2021. Lautakunta toteaa, että vuorolisien määrä ennen työkyvyttömyyden alkua eli ajanjaksolla 1.1.–18.4.2021 on ollut keskimäärin 434,34 euroa kuukaudessa. Lautakunta suosittaa, että ansionmenetyskorvaus ajalta 1.12.2021–31.12.2022 lasketaan käyttäen tätä vuorolisien määrää.
2. Vaatimus keskenmenon korvaamisesta lääkevahinkona
Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.
A on esittänyt, että hänellä heinäkuussa 2021 todettu keskenmeno on ollut seurausta lääkevahingon aiheuttamasta elimistön vaikeasta tulehdustilasta ja sen seurauksena kehittyneestä fyysisestä ja psyykkisestä stressistä. Vakuutuslautakunnalle esitetyn lääketieteellisen selvityksen mukaan A:lla on todettu keskenmeno noin raskausviikolla H7+. Hänelle on 12.7.2021 tehty kohdun tyhjennys. Merkinnän 30.7.2021 mukaan kaavintanäytteen PAD-vastauksen perusteella kyseessä on ollut lähinnä tuulimunatyyppinen raskaus. Tuulimunalla tarkoitetaan hedelmöitynyttä munasolua, josta kehittyvät kohtuun vain istukka ja kalvot, mutta ei alkiota. Vakuutuslautakunta toteaa, että kyse ei ole tältä osin lääkkeen käytön tai lääkevahingon seuraus.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta suosittaa, että ansionmenetyskorvaus ajalta 1.12.2021–31.12.2022 lasketaan siten, että vuorolisän ja hälytysrahan määrä on 434,34 euroa kuukaudessa. Muilta osin lautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätöksiin.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Laine
Jäsenet
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila