Tapahtumatiedot

Asiakas (s. 1977) oli sopinut vakuutusyhtiön kanssa yksityistapaturmavakuutuksesta, johon sisältyy korvaus pysyvästä haitasta. Lisäksi asiakkaalla oli voimassa toiminimen haltijana ryhmätapaturmavakuutus, josta niin ikään korvataan vakuutuksessa nimetylle henkilölle sattuvasta tapaturmasta aiheutuva pysyvä haitta. 

Asiakas on joutunut kahteen eri tapaturmaan. Hän kaatui 1.3.2020 hevosen kanssa jäällä, jolloin hänen oikea jalkansa oli jäänyt hevosen alle. Pirstaleinen polvilumpion murtuma hoidettiin leikkauksessa seuraavana päivänä. Asiakas loukkasi oikean polvensa uudestaan 25.11.2020, kun nuori hevonen oli tullut päälle ja polvi oli vääntynyt. Polvilumpiossa todettiin uusi pirstaleinen murtuma ja se leikattiin 1.12.2020. Tapaturmien jälkeen asiakkaalle on jäänyt polvikipujen aiheuttamaa toiminnallista haittaa; polven rasituksen sieto on alentunut, reiden ojennusvoima jäänyt heikoksi ja reisilihakseen huomattavaa lihassurkastumaa. Kävely on kivun vuoksi lievästi ontuvaa ja portaissa kävely heikkoa. Asiakas on hakenut pysyvän vian ja haitan korvausta vakuutuksistaan.

Vakuutusyhtiö maksoi 31.12.2021 antamillaan päätöksillä 1.3.2020 sattuneen tapaturman perusteella haittaluokan kaksi mukaiset haittakorvaukset kummastakin vakuutuksesta.

Asiakkaan valitus ja lisäkirjelmät

Asiakas vaati haittaluokan korottamista vedoten haittaluokitusasteikon kohtiin "Keskivaikea CRPS” sekä "Yleinen toiminnanvajaus", keskivaikea toiminnanvajaus. Arjessa oli monia ongelmia. Asiakas kertoi kykenevänsä istumaan ilman lääkkeitä puoli tuntia ja pystyvänsä kävelemään tasaisessa maastossa kesällä 4-6 ja talvella 1-2 kilometriä, minkä jälkeen kipulääke oli tarpeen. Nukkuessa on vaikea löytää kivutonta asentoa. Jalka ei kestänyt puristavia vaatteita ja oli talvella kylmänarka ja vihlova. Korkokenkiä ei voinut käyttää eikä ulkonäön vuoksi lyhyitä hameita tai shortseja. Raskaampien kantamusten kanssa piti kävellä tasa-askelin terve jalka edellä. Portaissa oli kuljettava ilman kaidetta tasa-askelin. Elämänlaatu oli heikentynyt nivelrikon ja luunkappaleen hankauksen aiheuttaman kivun sekä kosmeettisen haitan vuoksi. Polvilumpiota ei voitu korjata. Useista harrastuksista ja tulevaisuudensuunnitelmista oli täytynyt luopua.

Vakuutusyhtiön kanta
Vakuutusyhtiö ei korottanut haittaluokkaa päätöksessään 21.2.2022. Yhtiö totesi, ettei kosmeettista haittaa arvioitu erikseen, ellei kyse ollut kasvojen alueen muodon poikkeavuudesta tai vartalon ja raajojen alueella olevasta merkittävästi rumentavasta arvesta, joka ei aiheuta toiminnallista haittaa. Kivusta ei makseta erillistä korvausta.

Lääkäriasiakirjojen perusteella CRPS-oireyhtymää ei ollut diagnosoitu, joten sitä koskevaa haittaluokitusasteikon kohtaa ei voitu soveltaa haitan arvioinnissa. Haittaa ei määritetty myöskään yleistä toiminnanvajausta koskevan kohdan perusteella, jos haittaluokituksessa oli vammalle ja siitä jääneelle haitalle sopiva arviointiperuste. Haitan arviointi tämän kohdan perusteella edellyttää sitä, että toiminnanvajaus on yleinen, eikä pysyvää haittaa voida arvioida esimerkiksi kohdan "2.2. Alaraajat kokonaisuutena" perusteella. Tapaturmasta oli aiheutunut oikean polven pysyvää haittaa jättänyt vamma. Näin ollen asia arvioitiin haittaluokituksen alaraajoja käsittelevien kohtien perusteella.

Tapaturmasta jäänyt toiminnallinen haitta aiheutui oikean polven vamman jälkitilasta. Lääkärilausunnon 16.12.2021 perusteella kävely oli lievästi ontuvaa, polven ojennus oli täysi, mutta koukistus onnistui vain 80 asteeseen. Polvi oli kivulias ja voima heikko. Oikeassa reisilihas oli huomattavan surkastunut. Reiden koukistusvoima oli normaali, mutta ojennus heikko. Esimerkiksi portaissa kävely oli hankalaa. Kipulääkityksen tarve oli säännöllinen.

Vakuutusyhtiön mielestä vamman jälkitilasta aiheutui lievä toiminnanvajaus. Lievästä toiminnanvajauksesta oli kyse, kun kävely oli lievästi ontuvaa, liikkuminen epätasaisella lievästi rajoittunut ja apuvälineen tarve oli ajoittaista. Lääkäriasiakirjojen perusteella kävely oli lievästi ontuvaa ja polven koukistus vajaa. Apuvälineille ei kuitenkaan mainittu tarvetta. Haittaluokkaa arvioitaessa ei huomioitu vakuutetun yksilöllisiä olosuhteita, kuten harrastuksia tai työtä.

Asia on sittemmin käsitelty myös vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä, jossa korvausratkaisua ei muutettu.

Asiakkaan vaatimukset ja vakuutusyhtiön kanta

Asiakkaan valitus ja lisäkirjelmät
Asiakas on vaatinut korvausten korottamista molemmista vakuutuksista haittaluokan viisi mukaisiksi alaraaja kokonaisuutena arvioiden vedoten antamiinsa selvityksiin. Polveen on kehittynyt tapaturmista merkittävä nivelrikko, jossa rustoa ei ole käytännössä lainkaan. Reisilihas on heikko ja liikkuminen epätasaisella on vaivalloista, osin lähes mahdotonta, kuten talvella lumessa. Polvilumpio ei enää luudu, vaan on koossa pehmytkudosten sekä tukilankojen ja -ruuvien avulla. Polvikipu on pysyvää.

Asiakas on kertonut FINElle toimittamissaan lisäkirjelmissä, ettei koskaan tiedä, milloin tai missä tilanteessa polvi kipeytyy ja kyynärsauvaa on pidettävä varalta mukana. Vaikka hän pystyy kävelemään, polvi vaikeuttaa jokapäiväistä elämää. Nopean kuormituksen tilanteita kuten liukastumisia ja kompastumisia on varottava, mikä rajoittaa liikkumista. Asiakas on myös tiedustellut, kuuluuko vakuutukseen korvaus pysyvästä kosmeettisesta haitasta, sillä sitä ei ole otettu huomioon. Toisen vakuutusyhtiön osalta tapaturmavakuutuslautakunta oli katsonut, että haittaluokka oli kolme ja että vakuutusyhtiön tuli korvata myös pysyvä kosmeettinen haitta.

Vakuutusyhtiön kanta
Vakuutusyhtiö on toistanut aiemman kantansa. Vamman tilankuvauksen perusteella haittaluokka kaksi oli oikein arvioitu, joten perustetta haittaluokan korottamiselle ei ollut. 

Asiantuntijalausunto

FINE on pyytänyt asiantuntijalausuntoa kirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Matti Karjalaiselta. Karjalainen on viitannut lausunnossaan FINEn käyttöön toimitettuihin lääketieteellisiin selvityksiin. Ratsastaessa 1.3.2020 hevonen kaatui, jolloin asiakkaan oikea jalka jäi väliin. Asiakas loukkasi polven uudelleen 25.11.2020.

Vahinkotapahtuman jälkeen yleistila oli todettu hyväksi. Kliinisessä tutkimuksessa oikea polvi oli ollut koukussa. Röntgentutkimuksessa todettiin pirstaleinen polvilumpion murtuma, jonka kiinnitys tehtiin jännitelankasidoksella. Asiakas oli hakeutunut päivystykseen 11.4.2020 polven kipeydyttyä liikaharjoittelussa. Kliinisessä tutkimuksessa leikkaushaava oli todettu siistiksi, polvi oikeni täysin ja taivutus oli 40-45 astetta. Röntgentutkimuksessa kiinnitysasento oli ollut ennallaan. Elokuussa 2020 oli suoritettu kiinnitysmateriaalin poisto.

Asiakas hakeutui päivystykseen 25.11.2020 oikean polven väännyttyä hevosen tultua päälle. Kliinisessä tutkimuksessa todettiin yleistila hyväksi, iho siistiksi ja polven olevan turvoksissa. Röntgentutkimuksessa todettiin pirstaleinen polvilumpion murtuma, joka hoidettiin ruuvi- ja metallilankasidoskiinnityksellä. Kontrollikäynnin käyntimerkintöjen 6.5.2021 mukaan neljän kilometrin kävely sujui. Kliinisessä tutkimuksessa polven ojennuksen todettiin olevan täysi ja taivutuksen olevan 100 astetta. Kontrollikäynnillä 11.8.2021 todettiin kävelyn sujuvan, polven todettiin olevan vakaa ja sen liikkeen olevan 0-90 astetta. Röntgentutkimuksen 27.8.2021 mukaan polvilumpion pirstaleinen murtuma oli yhtenäinen, polvilumpio paikoillaan ja kantava nivel normaali.

Ortopedin vastaanottokäynnillä 30.11.2021 kävely todettiin lievästi ontuvaksi, oikean polven ojennus oli täysi, taivutus on 80 astetta ja polvilumpio oli paikallaan. Polvinivelessä ei todettu nestelisää.

Karjalainen on viitannut sosiaali- ja terveysministeriön tapaturmavakuutuslaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta antaman asetuksen (768/2015) alaraajoja koskevaan kohtaan 2.2 lievä toiminnanvajavuus, jossa haittaluokka on 0-5 (kävely lievästi ontuvaa, liikkuminen epätasaisella lievästi rajoittunut, apuvälineen tarve ajoittaista). Karjalainen on arvioinut, että asiakkaalle jälkitilasta jäänyt haitta asettuu esitetyn tilankuvauksen perusteella asteikon alakeskiosaan ollen haittaluokka kaksi tilankuvauksessa 30.11.2021 todetun kliinisen tilan ja röntgentutkimuslöydösten perusteella. Asiakkaan vaatima haittaluokka viiden mukainen korvaus edellyttäisi jälkitilaa, jossa polven vaikea liikevajaus vastaa polven jäykistyksen jälkitilaa, tai polvessa olevaa vaikeaa epävakautta, josta aiheutuisi pysyvä polvituen ja kyynärsauvan käyttötarve. Asiakkaan polvilumpion vamman jälkitilasta ei aiheudu polven kantavan nivelen toiminnanvajeita, mikäli huolehditaan lihasten toimintojen ja vahvuuden ylläpitämisestä riittävällä liikeharjoittelulla ja normaalilla kuormittamisella.

Asiakas on FINEn hankkiman asiantuntijalausunnon jälkeen toimittanut 18.8.2022, 11.10.2022, 13.10.2022, 10.11.2022, 23.11.2022, 13.1.2023, 16.1.2023 ja 21.2.2023 päivätyt lisäselvitykset sekä viisi valokuvaa. FINE on selvitysten johdosta pyytänyt erikoislääkäri Karjalaiselta lisälausunnon.

Karjalainen on viitannut lausunnossaan FINEn käyttöön toimitettuihin lääketieteellisiin selvityksiin. Kirurgin arvion 18.8.2022 mukaan kävely sujui, polvi oli vakaa, polvilumpion höyläys aristi, polven liike oli 0-90 astetta eikä kyykkyyn päässyt lainkaan. Todettiin myös reisilihasheikkous. Jatkohoidoksi määräytyi mobilisaatio ja lääkityksen tehostaminen. Työterveyslääkärin puhelinvastaanoton 11.10.2022 merkintöjen mukaan töissä oli väsynyt, polvikivut olivat ennallaan ja lääkitystä oli itse muunnellut. Annettiin ohjeistusta voimakkaan kipulääkityksen asteittaisesta vähentämisestä. Toisen ortopedin puhelinvastaanoton 13.10.2022 merkintöjen mukaan päätettiin tehdä röntgentutkimus.

Vastaanottokäynnin 10.11.2022 merkinnöissä polvilumpion tilan todettiin röntgentutkimuksen mukaan olevan ennallaan. Kliinisessä tutkimuksessa polven sisäsivulla havaittiin jonkinlaista kosketusarkuutta. Viitteitä monimuotoisesta alueellisesta kipuoireyhtymästä ei todettu, polven aktiivinen koukistus ja ojennus onnistuivat, etäiset toiminnot olivat kunnossa, ihon väri ja lämpötila olivat samat eikä turvottelua todettu. Ortopedi esitti tehtäväksi polven tähystyksen, kiinnitysmateriaalin poiston ja polvilumpion ulkoreunan luunokan siistimisen.

Tähystyksessä 23.11.2022 polvilumpio todettiin laajaksi ja epätasaiseksi murtuman pirstaleisuuden vuoksi. Jatkohoidoksi määräytyi mobilisaatio ja tulehduskipulääkitys sekä kolmen-neljän viikon kuluttua kevyt harjoittelu. Asiakas hakeutui 13.1.2023 lääkärin puhelinvastaanotolle polven takaosan kipeydyttyä yhtäkkiä voimakkaasti. Merkintöjen mukaan polvessa ei ollut turvotusta, mutta liikkuminen oli hankalaa ja asiakas ohjattiin vastuusairaalaan. Sairaanhoitajan puhelinvastaanoton 16.1.2023 merkintöjen mukaan asiakas pystyi kävelemään ja olemaan töissä. Polven operoineen kirurgin käyntimerkintöjen 21.2.2023 mukaan kävely onnistui, mutta juoksua ei sietänyt. Jatkuvista kipulääkkeistä asiakas oli päässyt eroon. Jatkohoidoksi määräytyi vapaa mobilisaatio ja suositus nopean kuormituksen välttämisestä. Murtuman pirstaleisuuden takia polvilumpion tekonivel ei tule kyseeseen.

Karjalaisen mukaan lisäselvityksistä ei ilmene polvilumpion murtuman jälkitilassa oleellista uutta. Polveen tehdyllä toimenpiteellä 23.11.2022 voitiin vähentää polvilumpion murtuman jälkitilasta aiheutuvaa paikallista kipuoireistoa. Polven toiminnallinen tila oli ennallaan ja vapaa normaali kuormittaminen sallittua.

Karjalaisen mukaan polvilumpion pirstaleisen murtuman jälkitilasta aiheutuva pysyvä haitta arvioidaan haittaluokitusasetuksen 768/2015 alaraajoja koskevan kohdan 2.2 lievä toiminnanvajavuus mukaan, jossa haittaluokka on 0-5 (kävely lievästi ontuvaa, liikkuminen epätasaisella lievästi rajoittunut, apuvälineen tarve ajoittaista). Tilankuvauksissa 30.11.2021, 10.11.2022 ja 21.2.2023 todettujen kliinisten tilojen sekä leikkaus- ja röntgentutkimuslöydösten perusteella jälkitilasta jäänyt haitta asettuu esitetyn tilankuvauksen perusteella asteikon alakeskiosaan ollen haittaluokka kaksi.

Muina lääketieteellisinä huomioina Karjalainen tuo esiin, että normaalin alaraajan kuormittamisen ja omaehtoisen liikeharjoittelun avulla alaraajan lihasten vahvistaminen on mahdollista ja eduksi ja sen myötä polvilumpion rakenteessa on mahdollista saada aikaan lisää vahvistumista, mikä voi kohentaa polvilumpion kuormituskestoa ja vähentää polvilumpion murtuman jälkitilasta aiheutuvaa haittaavaa paikallista kuormituksenaikaista oireistoa.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Yksityistapaturmavakuutuksen vakuutusehtojen (1.1.2017 ) kohdan 8  (Tapaturman aiheuttama pysyvä haitta) mukaan pysyvällä haitalla tarkoitetaan tapaturman aiheuttamasta vam­masta johtuvaa lääketieteellisesti arvioitua yleistä pysyvää haittaa, joka vammasta aiheutuu vakuutetulle. Haittaa määriteltäessä otetaan huomioon ainoastaan vamman laatu, mutta ei yksilöllisiä olosuhteita, kuten ammattia tai harrastuksia.

Haitan suuruus määritetään Sosiaali- ja terveysministeriön työtapaturma- ja ammattitautilain haittaluokituksista antaman asetuksen mukaan. Haitan suuruus määräytyy tapaturman sattuessa voimassa olleen haittaluokituksen perusteella. (…)

Pysyvästä haitasta maksetaan kertakorvaus sen jälkeen, kun haitta on muodostunut pysyväksi, kuitenkin aikaisintaan, kun tapaturmasta on kulunut vuosi. (…)

Korvauksen määrää korjataan vastaamaan muuttuneita olosuh­teita, jos haittaluokka muuttuu vamman pahentumisen vuoksi vähintään kaksi haittaluokkaa kolmen vuoden kuluessa siitä, kun pysyvästä haitasta on annettu ensimmäisen kerran korvauspäätös. Vamman pahentuminen mainitun ajan jälkeen ei oikeuta korvauksen määrän tarkistamiseen.

Ryhmätapaturmavakuutuksen vakuutusehtojen (1.1.2020) kohdan 6.4 (Haittakorvaus) mukaan pysyvällä haitalla tarkoitetaan lääketieteellisesti arvioitua yleistä haittaa, joka tapaturmasta aiheutuu vakuutetulle. Haittaa määritettäessä huomioidaan ainoastaan tapaturmasta aiheutuneen vamman laatu, ei vammautuneen yksilöllisiä olosuhteita, kuten ammattia tai harrastuksia. Haittaa määritettäessä ei huomioida vakuutetun niitä vikoja tai sairauksia, jotka eivät johdu tästä korvattavasta tapaturmasta.

Haitan suuruus määritetään valtioneuvon tapaturma- ja ammattitautilain haittaluokituksista antaman asetuksen mukaisesti. (…) Korvausta ei makseta haitasta, joka ilmenee vasta kolmen vuoden kuluttua tapaturmasta.

Korvaus maksetaan, kun haitta on muodostunut pysyväksi, kuitenkin aikaisintaan, kun tapaturmasta on kulunut vuosi. Korvauksena maksetaan haittaluokkaa vastaava osa sovi­tusta haittakorvauksesta. Jos haittaluokka vahvistetaan korkeammaksi kolmen vuoden sisällä siitä, kun pysyvästä haitasta on annettu en­simmäisen kerran korvauspäätös, lisäkorvauksena makse­taan haittaluokkien erotusta vastaava määrä. Myöhemmin ei korvauksen määrää tarkisteta vamman haittaluokan muuttuessa.

Sosiaali- ja terveysministeriön tapaturmavakuutuslaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta 11.6.2015 antama asetus 768 (Kohta 2.2. Alaraajat kokonaisuutena) lievä toiminnanvajavuus: kävely lievästi ontuvaa, liikkuminen epätasaisella lievästi rajoittunut, apuvälineen tarve ajoittaista. Haittaluokka 0-5.

Ratkaisusuositus

Asiassa on kyse siitä, onko asiakkaalle jäänyt tapaturmien 1.3.2020 ja 25.11.2020 seurauksena suurempi kuin haittaluokka 2:n mukainen pysyvä haitta, sekä siitä, onko vakuutusyhtiön suoritettava korvausta kosmeettisesta haitasta.

Yksityistapaturmavakuutuksesta korvattavalla pysyvällä haitalla tarkoitetaan lääketieteellisesti arvioitua yleistä haittaa, joka tapaturmavammasta aiheutuu vakuutetulle. Arviossa otetaan huomioon lääketieteellisistä selvityksistä ilmenevä vamman tai sen aiheuttaman toiminnanvajavuuden laatu, mutta ei vakuutetun yksilöllisiä olosuhteita, kuten ammattia tai harrastuksia. Haittaluokkaa arvioitaessa otetaan huomioon tapaturmasta aiheutunut pysyvä haitta, mutta ei mahdollisista muista sairausperäisistä muutoksista aiheutuvaa pysyvää haittaa.

Yksityistapaturmavakuutuksesta korvattavan pysyvän haitan arviointi on vakuutusehtojen mukaan tehtävä tapaturmavakuutuslainsäädäntöön perustuvan haittaluokituksen perusteella. Tässä tapauksessa haitta on arvioitava valtioneuvoston haittaluokka-asetuksen 11.6.2015/768 perusteella.

FINElle toimitettujen asiakirjojen mukaan asiakas on ollut 1.3.2020 ratsastamassa jäällä, kun hevonen oli liukastunut ja kaatunut ja asiakkaan oikea jalka on jäänyt hevosen alle. Polvilumpiossa on diagnosoitu pirstaleinen murtuma, joka on hoidettu leikkauksessa seuraavana päivänä. Asiakas on loukannut saman polven uudelleen 25.11.2020, kun nuori hevonen oli tullut päälle ja polvi oli vääntynyt. Polvilumpiossa todettiin uusi pirstaleinen murtuma ja polvi leikattiin 1.12.2020.

Asiakkaan kertoman mukaan polvi on jäänyt kivuliaaksi. Polvilumpioon on kehittynyt merkittävä nivelrikko, jossa rustoa e ole käytännössä lainkaan. Reisilihas on heikko ja asiakas on kuvannut liikkuminen epätasaisella, etenkin lumessa ja portaissa vaivalloiseksi. Polvi ei kestä kuormitusta ja voi pettää alta. Polvilumpio ei ole enää luutunut yhtenäiseksi ja polvessa on leikkausarvet. Asiakkaan mielestä polven vammasta on jäänyt haittaluokkaa viisi vastaava pysyvä haitta, jonka mukaista korvausta hän on vaatinut.

FINE viittaa käytössään oleviin lääketieteellisiin selvityksiin, hankkimaansa asiantuntijalausuntoon ja lisälausuntoon. Asiakkaalle on aiheutunut tapaturmissa 1.3.2020 ja 25.11.2020 oikean polvilumpion pirstaleiset murtumat. Käytettävissä olevien hoitoasiakirjojen mukaan asiakkaalle on jäänyt polvikipujen aiheuttamaa toiminnallista haittaa. Polven rasituksen sieto on alentunut ja reiden ojennusvoima on kuvattu heikoksi ja reisilihas surkastuneeksi. Kävely on lievästi ontuvaa ja portaissa kävely hankalaa. Ortopedin vastaanottokäynnillä 30.11.2021 on todettu kävely lievästi ontuvaksi, polven ojennus täydeksi, mutta taivutukseksi 80 astetta. Polvilumpio oli paikallaan eikä nivelessä todettu nestelisää.

Tilankuvauksen 21.2.2013 mukaan polvilumpion pinta on epätasainen, minkä vuoksi polvi ei siedä kovaa kuormitusta. Kävely onnistuu, mutta juokseminen ei. Jalan mainitaan kipeytyvän ajoittain, jolloin oli käytettävä kyynärsauvoja, mutta nämä tilanteet on kuvattu ohimeneviksi. Perusliikkumisen on kuvattu sujuvan ja jatkuvasta kipulääkityksestä oli päästy eroon.

FINE katsoo, että tapaturmavammasta polveen jäänyt haitta on tässä tapauksessa arvioitavissa haittaluokituksen kohdan 2.2, alaraajat kokonaisuutena, perusteella. Lievä toiminnan vajaus aiheuttaa haittaluokan 0-5 mukaisen haitan. Tällöin kävely on lievästi ontuvaa, liikkuminen epätasaisella on lievästi rajoittunut ja apuvälineen tarve on ajoittaista. Asiantuntijalausunnon mukaan polvilumpion pirstaleisen murtuman aiheuttama toiminnanvajaus asettuu alaraajan lievän toiminnanvajauksen asteikon alakeskiosaan. Vamman jälkitilasta käytettävissä olevan viimeisimmän tilankuvauksen ja asiantuntijalausunnon perusteella FINE katsoo, että vamman jälkitila vastaa haittaluokkaa kaksi.

Polven leikkausarvesta ei ole kuvattu aiheutuvan toiminnallista haittaa eikä siitä voida pitää haittaluokituspäätöksessä tarkoitetuin tavoin erityisen rumentavana, joten arven ei voida katsoa aiheuttavan erikseen korvattavaa pysyvää haittaa. Yksityis- ja ryhmätapaturmavakuutuksiin ei vakuutussopimusten mukaan sisälly erillistä korvausta pysyvästä kosmeettisesta haitasta.

Selostamillaan perusteilla FINE pitää vakuutusyhtiön päätöksiä vakuutusehtojen mukaisina.

Lopputulos

FINE ei suosita asiassa muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätöksiin.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Johtava lakimies Isokoski
Esittelijä Aarre