Tapahtumatiedot
A (s. 1953) on hakenut korvausta koronavirusrokotteesta aiheutuneesta lääkevahingosta 28.10.2021 päivätyllä lääkevahinkoilmoituksella.
A sai ensimmäisen annoksen koronavirusrokotetta Vaxzevria-valmisteella (AstraZeneca) 11.4.2021.
Pian rokotteen saamisen jälkeen A:n jalat kipeytyivät ja hänellä ilmeni pahoinvointia. Sen jälkeen nousi kuume, joka kesti kaksi päivää. Lisäksi A:lla oli vatsaongelmia. Muutaman päivän kuluttua alkoi jalkojen turvotus, pahoinvointi, näköhäiriöt, vannemainen kiristys päässä ja kipu rintalastassa. Lisäksi A:n verenpaine oli koholla. Oireita ilmeni syyskuuhun 2021 saakka. 23.9.2021 A:lla todettiin keuhkoveritulppa. Lisäksi A:n vasemmassa jalkaterässä ilmeni hermokipua ja hänen vasemmassa olkavarressaan todettiin nivelkalvotulehdus. A:lla oli myös univaikeuksia. A katsoi, että oireet ja sairaudet olivat seurausta hänen saamastaan Vaxzevria-rokotteesta ja hän haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö totesi 20.1.2022 ja 25.2.2022 antamissaan korvauspäätöksissä, että oireilun korvaaminen lääkevahinkona edellyttää todennäköistä syy-yhteyttä lääkkeen käytön ja ilmenneiden oireiden välillä. Rokotteen saamisen jälkeen ilmenneiden lyhytaikaisten oireiden osalta yhtiö totesi, että Vaxzevria-rokotteen tiedetään voivan aiheuttaa lyhytaikaista kuumetta, pahoinvointia, särkyä ja väsymystä. Vaikka olisikin todennäköistä, että rokotteen jälkeiset lyhytaikaiset oireet olisivat syy-yhteydessä A:n saamaan rokotteeseen, kyse on vakuutuksen rajoitusehdossa tarkoitetusta kohtuudella siedettävästä rokotteen haittavaikutuksesta. Näin ollen vakuutusyhtiö katsoi, että vakuutusehtojen mukaiset korvattavuuden edellytykset eivät täyttyneet A:n ilmoittamien lyhytaikaisten oireiden osalta.
A:lla todetun keuhkoveritulpan osalta yhtiö totesi, että Vaxzevria rokote voi erittäin harvinaisena haittavaikutuksena aiheuttaa vaikeita hyytymishäiriöitä, joissa kehittyy verihiutaleita aktivoivia vasta-aineita. Kaikki veritulpat, joilla on ajallinen yhteys koronarokotteeseen eivät kuitenkaan johdu rokotteesta. Veritulpat ovat väestössä varsin yleisiä ja niihin sairastumisen riski yleistyy iän mukana. Veritulppa voi syntyä, vaikka perinnöllistä taipumista siihen ei olisikaan. Vaxzevria-rokotteen ei myöskään ole todettu kansallisissa tai kansainvälisissä tutkimuksissa lisäävän yksittäisten veritulppien riskiä verrattuna sellaiseen potilasryhmään, jota ei ole rokotettu. Vakuutusyhtiö katsoi, että A:n tapauksessa rokotuksen ja ilmenneen keuhkoveritulpan välillä kulunut pitkä aika osoitti, että syy-yhteyttä rokotuksen ja keuhkoveritulpan välillä ei ollut. Tutkimuksissa ei myöskään todettu veritulpan taustalla sellaista yleistynyttä hyytymishäiriötä (VITT/ TTS), joka voisi johtua annetusta rokotteesta. Koska A:lla todettu keuhkoveritulppa ei todennäköisesti ollut syy-yhteydessä Vaxzevria-rokotteeseen, ei korvausta lääkevahinkovakuutuksesta voitu maksaa.
Myös muiden ilmoitettujen oireiden osalta yhtiö katsoi, että oireilla ei ollut todennäköistä syy-yhteyttä rokotteeseen. Yhtiö katsoi, että osa A:n oireista selittyi todennäköisesti A:lla jo aikaisemmin todetuilla tuki- ja liikuntaelinvaivoilla sekä migreenillä. Osa oireista puolestaan liittyi mahdollisesti A:lla sittemmin todettuun keuhkoveritulppaan. Yhtiö totesi lisäksi, että koronarokotteet eivät tyypillisesti aiheuta A:n kuvaaman kaltaista pitkäkestoista oireilua. Koska muiden pidempään jatkuneiden oireiden syy-yhteys Vaxzevria-rokotteeseen ei ollut niin todennäköinen, että kyseessä olisi lääkevahinkovakuutusehtojen mukainen korvattava lääkevahinko, ei korvausta lääkevahinkovakuutuksesta voitu maksaa.
Asiakkaan valitus
A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta.
A kertoo, että oireet alkoivat rokotteen saamisen jälkeen ja vaivaavat edelleen, yli vuoden kuluttua rokotteen saamisesta. A kertoo, että hänellä on edelleen sydänoireita, huimausta ja lääkkeiden imeytymiseen liittyviä ongelmia. Kilpirauhaslääke Tyroxin vaikuttaa todella voimakkaasti ja A:lle aiheutuu lääkkeestä huonovointisuutta. A kertoo, että hän oli ennen rokotteen saamista terve ja teki fyysisesti raskasta työtä. Hän harrasti lenkkeilyä, hiihtoa, lumikenkäilyä ja avantouintia. Nyt A tekee puolen tunnin lenkkejä, mutta joutuu ottamaan tueksi sauvat, sillä hän tuntee kallistuvansa ja kaatuvansa. Lisäksi A on joutunut lopettamaan työnsä ja jäämään eläkkeelle.
A katsoo edelleen, että keuhkoveritulppa ja muut oireet ovat Vaxzevria-rokotteesta johtuvia ja hän vaatii korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toistaa aikaisemmin esittämän kantansa. Perustelujen osalta yhtiö viittaa asiassa aikaisemmin lausumaansa.
A:n lyhytaikaiset yleisoireet (lihaskipu, kuume, väsymys) ovat todennäköisesti syy-yhteydessä rokotukseen. Oireet väistyivät nopeasti ja yhtiö pitää haittavaikutusta tältä osin vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla kohtuudella siedettävänä.
Pidempään jatkuneilla moninaisilla oireilla ja keuhkoveritulpalla ei sen sijaan ole todennäköistä yhteyttä A:n saamaan rokotteeseen. Niska- ja hartiaseudun vaivojen todennäköisempi syy on lihaskireys, jota A:lla todettiin pitkittyneesti. Osa oireista liittyy puolestaan migreeniin, josta A on potilasasiakirjojen perusteella kärsinyt vuodesta 2012 lähtien. Rokotteen ei tiedetä aiheuttavan jalkojen turvotus- ja kipuoireita. A:n jalkoja on Mortonin neuralgian vuoksi operoitu useasti. Olkapäiden kipuoireetkaan eivät todennäköisesti liity annettuun koronarokotteeseen. Veritulpan etiologia jäi epäselväksi, mutta annettuun koronarokotteeseen se ei todennäköisesti liity. Muillakaan oireilla ei ole todennäköistä syy-yhteyttä rokotteeseen.
Esittämillään perusteilla vakuutusyhtiö katsoo, että korvauspäätöstä ei tulisi suosittaa muutettavaksi.
Lisäksi vakuutusyhtiö toteaa, että A on mahdollisesti saanut keuhkoveritulpan hoidoksi käyttämästään Xarelto-lääkkeestä lieviä sivuvaikutuksia, kuten päänsärkyä ja väsymystä. Näiden oireiden A on kertonut väistyneen 25.10.2021. Yhtiö katsoo, että oireet ovat vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla kohtuudella siedettäviä lääkkeen haittavaikutuksia.
A on yhdistänyt Xarelto-lääkkeen käyttöön myös hänellä ilmenneet ihoreaktiot sekä huimaus- ja pahoinvointioireet. Yhtiö ilmoittaa, että se käsittelee asian näiden oireiden osalta erikseen sen jälkeen, kun se on saanut käyttöönsä tuoreimmat asiaan liittyvät lääketieteelliset selvitykset.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 20.4.2022-12.5.2022.
Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitetun selvityksen mukaan A:lla on perussairauksina astma, migreeni, verenpainetauti, kilpirauhasen vajaatoiminta, hyperkolesterolemia ja sisemmän jalkahermon sairaus.
20.4.2021 päivätyn sairaanhoitajan hoitokertomusmerkinnän mukaan A kertoi saaneensa Vaxzevria-rokotteen 11.4.2021. Sen jälkeen oli ilmennyt lihaskipua ja kuumeilua, jotka olivat jo väistyneet. Nyt A oli huomannut oikean nilkkansa olevan turvoksissa. Nilkan iho oli normaali eikä nilkka punoittanut tai ollut kuuma. Turvotukseen ei liittynyt voimakasta särkyä eikä rintakipuja tai hengitysvaikeuksia.
21.4.2021 päivätyn sairaanhoitajan hoitokertomusmerkinnän mukaan A soitti koronapuhelimeen ja kertoi, että hänellä oli ollut Vaxzevria-rokotteen saamisen jälkeen lihaskipuja alaraajoissa ja käsivarsi oli ollut kipeä. Nämä haitat olivat menneet ohi parin päivän sisällä. Nyt oikea nilkka oli ollut turvoksissa. Syvän laskimotukoksen poissulkemiseksi tarkistettiin FIDD-arvo. FIDD todettiin sittemmin negatiiviseksi.
22.4.2021 päivätyn lääkärin hoitokertomusmerkinnän mukaan A:lla oli ollut huono olo. Hänellä oli ollut pahoinvointia ja painon tunne otsassa sekä päässä aalloittain kiristäviä vanteita ja löysä vatsa. Turvotus oikeassa nilkassa oli vähentynyt. A:n katsottiin olevan työkyvytön 22.4.-26.4.2021.
26.4.2021 päivätyn päivystyslääkärin hoitokertomusmerkinnän mukaan A saapui päivystykseen vatsakivun vuoksi. A:lla oli ollut migreenikohtauksen lisäksi epämääräistä ylävatsavaivaa. A oli ottanut Zolt-lääkettä, jolla oireet olivat helpottaneet. A oli huolissaan vannemaisesta päänsärystä. Hoitava lääkäri sai vaikutelman tensiotyyppisestä päänsärystä. A:n katsottiin olevan työkyvytön 27.4.-30.4.2021.
27.4.2021 sairaanhoitajan hoitokertomusmerkinnän mukaan kyseessä oli koronapuhelimen takaisinsoitto. A kertoi, että koronarokotteen saamisen jälkeen hänellä oli ollut yöllä lihaskipuja jäsenissä. Sitten oli alkanut 38 asteen kuume, joka oli kestänyt kaksi päivää. Sen jälkeen oli ollut vuorokauden ajan oksettava olo.
29.4.2021 päivätyn terveyskeskuslääkärin hoitokertomusmerkinnän mukaan A:lla oli ollut ajoittain oksettavaa oloa ja niska-hartiaseudussa kireä tunne. A ei jaksanut tehdä mitään ja hänellä oli ollut epämääräistä ylävatsaoiretta. A:n katsottiin olevan työkyvytön 1.5.-7.5.2021.
3.5.2021 päivätyn terveyskeskuslääkärin hoitokertomusmerkinnän mukaan A:lla oli ollut viikon ajan hankalia oireita. A:lla oli ollut toistuvaa migreeniä, vannemaista tuntemusta päässä sekä kipua niskassa ja hartiassa. A ohjattiin fysioterapeutille. 5.5.2021 päivätyn kaularangan röntgentutkimuslausunnon mukaan A:lla oli artroosia fasettinivelissä. Tilanne oli ennallaan vuoden 2015 kuvaan verrattuna.
27.6.2021 päivätyn päivystyslääkärin hoitokertomusmerkinnän mukaan A:lla oli ollut vaikeita oireita koronarokotteen saamisen jälkeen. A:lla oli ollut toistuvaa migreeniä. Lisäksi hänellä oli ollut niska-hartiaseudun vasemmanpuoleista, polttelevaa ja äkkiä alkanutta särkyä. Lisäksi oli ollut valoherkkyyttä ja pahoinvointia.
30.6.2021 päivätyn terveyskeskuslääkärin hoitokertomusmerkinnän mukaan A hakeutui lääkäriin huimauksen ja päänsäryn vuoksi. Neurologisessa statuksessa ei todettu poikkeavaa. Hoitavan lääkärin mukaan oireilu sopi tension neck -tyyppiseksi ja migreeniin liittyväksi.
27.7.2021 päivätyn sairaanhoitajan hoitokertomusmerkinnän mukaan A:lle oli tullut Vaxzevria-rokotteen saamisen jälkeen oikean nilkan turvotusta sekä oikean käden ja olkapään kiputila.
2.9.2021 päivätyn sairaanhoitajan hoitokertomusmerkinnän mukaan A kertoi, että hänelle oli tullut outoja oireita Vaxzevria-rokotteen saamisen jälkeen. Hänen migreeninsä oli voimistunut ja muuttunut luonteeltaan erilaiseksi. Verenpaine oli noussut. Lisäksi A:lla oli ilmennyt rintakipua, hikoilukohtauksia ja korkea pulssi. Myös jalat olivat oudot.
8.9.2021 ja 17.9.2021 päivättyjen terveyskeskuslääkärien hoitokertomusmerkintöjen mukaan A:lla oli ollut kesän aikana paljon erilaisia oireita. Hormonilääke oli lopetettu tukosriskien vuoksi. Migreenioireet olivat muuttuneet ja migreenin estolääkitystä oli lisätty. Lisäksi oli hoidettu vasemman olkapään jännetulehdusta. Myös oikeassa nilkassa oli ollut jännetulehdusoireita. A epäili oireiden liittyvän hänen saamaansa Vaxzevria-rokotteeseen.
20.9.2021 päivätyn terveyskeskuslääkärin hoitokertomusmerkinnän mukaan A tuli vastaanotolle oudon rintatuntemuksen vuoksi. A kertoi, että hänellä oli ollut viime aikoina paljon epäselvää oireilua. A:lla oli ollut migreeniä sekä hengitysvaikeuksia, joita hän ei pitänyt astmaan liittyvinä.
23.9.2021 päivätyn terveyskeskuslääkärin hoitokertomusmerkinnän mukaan A:lla oli hengenahdistusoiretta. FIDD-arvo oli 1.2. A ohjattiin hengenahdistusoireen jatkoselvittelyyn päivystykseen, jossa A:lla todettiin keuhkoembolia. Lääkitykseksi aloitettiin Xarelto.
27.9.2021 päivätyn lääkärin hoitokertomusmerkinnän mukaan A hakeutui päivystykseen hengenahdistuksen ja rintatuntemusten vuoksi. A:lla oli ollut myös huonoa oloa ja A:n käsissä ja jaloissa oli lämmön tunnetta. Ylävatsalla oli tuntemusta, jota A epäili refuksiperäiseksi.
30.9.2021 päivätyn terveyskeskuslääkärin hoitokertomusmerkinnän mukaan A oli kokeillut Xarelton-lääkkeen sijaan Eliquis-lääkettä, mutta piti sitä Xareltoa huonompana vaihtoehtoja. A palasi Xarelto-lääkitykseen.
7.10.2021 päivätyn sairaanhoitajan hoitokertomusmerkinnän mukaan A:lla oli ilmennyt Xarelto-lääkkeen ottamisen jälkeen hartiakipua, kiristävää tunnetta ja tykytystä. Lisäksi hänellä oli ollut huono olo. A:n mainitaan sairastaneen 2000-luvun alussa borrelioosin. Sen jälkeen kuume ja kaikki muut sairaudet olivat alkaneet tuntua voimakkaammilta. Huhtikuussa saadun Vaxzevria-rokotteen saamisen jälkeen A oli alkanut saada korostuneita reaktioita kaikista sairauksista ja lääkkeistä.
14.10.2021 päivätyn sairaanhoitajan hoitokertomusmerkinnän mukaan A koki saavansa Xarelto-lääkkeestä haittavaikutuksia. A:lla oli väsymystä ja voimakasta päänsärkyä. Yöllä oli levoton olo. A ei saanut nukuttua, vaikka oli väsynyt.
25.10.2021 päivätyn terveyskeskuslääkärin etävastaanottomerkinnän mukaan A:lla ilmeni edelleen pieniä sivuvaikutuksia Xarelto-lääkkeen ottamisen jälkeen. Oireet olivat kuitenkin väistyviä ja siedettävissä. A halusi jatkaa Xarelto-valmisteen käyttöä.
1.11.2021 päivätyn terveyskeskuslääkärin hoitokertomusmerkinnän mukaan A hakeutui lääkäriin jalkapöydän kovan kivun ja turvotuksen vuoksi. Oireilun katsottiin liittyvän A:lla todettuun Mortonin jalkaan, jonka vuoksi A:n vasenta jalkaterää oli operoitu aikaisemmin ainakin vuosina 1981, 2002 ja 2005. A:lle suositeltiin uusia tukipohjallisia ja peruskipulääkkeiden käyttöä tarvittaessa. Muutoin jäätiin seurantalinjalle.
A hälytti 13.1.2022 ensihoidon hengenahdistuksen vuoksi. A:lla oli ollut ajoittain myös huimausta, iho-oireita, huonovointisuutta ja hikoilua. A oli itse yhdistänyt oireet Xarelto-lääkkeeseen. 9.3.2022 A soitti hätänumeroon rytmihäiriötuntemusten vuoksi ja 10.3.2022 hengitysvaikeuksien, nielun puutumisen ja rintatuntemusten vuoksi.
29.3.2022 päivätyn lääkärin hoitokertomusmerkinnän mukaan A hakeutui päivystykseen rintatuntemusten ja muljahtelun vuoksi. A koki, että hän saanut riittävästi ilmaa keuhkoihin. A:n rasituksensietokyky oli heikentynyt aiempaan nähden ja hänellä oli ollut myös yleistä voimattomuuden tunnetta. A:n kasvoilla ja kurkussa oli ollut puutuneisuuden tunnetta. Lisäksi A:lla oli ollut näön sumenemista ja huimauskohtauksia. A itse yhdisti kaikki oireet saamaansa Vaxzevria-rokotteeseen. Keuhkoembolian hoitona ollut Xarelto oli lopetettu sovitusti helmikuussa 2022. Hoitava lääkäri totesi, että A:n oirekuva oli hyvin moninainen. Päällimmäisenä oireena oli rasituksensietokyvyn heikkeneminen, mikä oli A:n mukaan alkanut jo huhtikuussa 2021. Laboratoriotutkimuksissa, EKG-tutkimuksessa tai Thorax-röntgentutkimuksessa ei ollut todettu poikkeavaa. Myös 22.3.-23.3.2022 tehdyn EKG-pitkäaikaisrekisteröinnin tulos oli ollut normaali.
19.4.2022, 22.4.2022 ja 12.5.2022 päivättyjen sairaanhoitajien hoitokertomusmerkintöjen mukaan A soitti rytmihäiriötuntemuksista. Tunne oli muljahtava ja tuntui, että lyöntejä jäi väliin. Tunnetta esiintyi etenkin Thyroxin-lääkkeen oton jälkeen. Lisäksi A kertoi, että hänellä oli yöhikoilua ja tunne, ettei hän saisi kunnolla happea. Molemmat nilkat ja oikea pohje turposivat päivän mittaan.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse sen arvioimisesta, onko Vaxzevria-rokotteesta ja Xarelto-lääkkeestä A:lle aiheutuneissa vahingoissa kyse lääkevahinkovakuutuksen rajoitusehdossa tarkoitetusta kohtuudella siedettävästä haittavaikutuksesta. Lisäksi asiassa on kyse A:lla Vaxzevria-rokotteen saamisen jälkeen todetun keuhkoveritulpan ja moninaisten muiden ilmenneiden oireiden syy-yhteydestä annettuun rokotteeseen.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)
Kohdan 6.1 mukaan vahinkoa ei korvata, jos se tai lääkkeen aiheuttama osa vahingosta olisi kohtuudella pitänyt sietää lääkkeen käytön haittavaikutuksena seuraavat seikat huomioon ottaen:
- hoidetun sairauden laatu ja vaikeusaste
- vahingonkärsineen yleinen terveydentila
- vahingon laajuus
- asiantuntijan mahdollisuus ennakoida lääkkeen vaikutukset ja
- muut vastaavat seikat.
Asian arviointi
Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.
Näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä kuuluu Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan vakuutuskorvausta hakevalle. Jos näyttövelvollisuus on täytetty ja vakuutusyhtiö tämän jälkeen haluaa vedota rajoitusehtoon, tulee vakuutusyhtiön osoittaa rajoitusehdon soveltuminen tapaukseen.
Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan A:lla on perussairauksina astma, migreeni, verenpainetauti, kilpirauhasen vajaatoiminta ja hyperkolesterolemia sekä sisemmän jalkahermon sairaus. A sai Vaxzevria-rokotteen 11.4.2021. Rokotteen saamisen jälkeen A:lla ilmeni lihaskipuja ja hänellä oli kuumetta. Lisäksi A:n oikea nilkka turposi. A:lla ei todettu syvää laskimotukosta tai muutakaan nilkan turvotusoiretta selittävää.
Loppukevään ja kesän aikana A:lla ilmeni pahoinvointia, painon tunnetta otsassa, niska-hartiaseudun kireyttä ja kipua, vannemaista päänsärkyä, toistuvaa migreeniä, huimausta, vatsakipuja, ylävatsavaivaa ja vatsan löysyyttä. Heinäkuun lopussa A:lla ilmeni oikean nilkan turvotusta sekä oikean käden ja olkapään kiputila. Syyskuun alussa A:lla ilmeni uusina oireina rintakipua, hikoilukohtauksia, hengitysvaikeuksia ja korkea syke. 23.9.2021 A:lla todettiin keuhkoembolia, jonka hoidoksi aloitettiin Xarelto-lääkitys. Lääkkeen aloittamisen jälkeen A:lla ilmeni päänsärkyä ja väsymystä.
A:n moninaiset oireet jatkuivat syksyn aikana. Marraskuussa A hakeutui lääkäriin jalkapöydän kovan kivun ja turvotuksen vuoksi. Oireilun katsottiin liittyvän A:lla todettuun Mortonin jalkaan. Kevään 2022 aikana A:lla ilmeni hengenahdistusta, huonovointisuutta, hikoilua ja rintatuntemuksia. A:n mukaan hänen rasituksensietokykynsä oli aiempaa heikompi ja hänellä oli myös yleistä voimattomuuden tunnetta. Lisäksi A:lla oli näön sumenemista ja huimauskohtauksia. A itse yhdisti kaikki oireet saamaansa Vaxzevria-rokotteeseen. Laboratoriotutkimuksissa, EKG-tutkimuksessa tai Thorax-röntgentutkimuksessa ei todettu oireita selittävää. Myös EKG-pitkäaikaisrekisteröinnin tulos oli normaali.
1. A:lle riidattomasti aiheutuneet lääkevahingot ja kohtuudella siedettävää haittavaikutusta koskeva rajoitusehto
Asiassa on riidatonta, että A:lla Vaxzevria-rokotteen saamisen jälkeen ilmennyt lyhytaikainen lihaskipu, kuume ja väsymys johtuivat todennäköisesti A:n saamasta rokotteesta. Lisäksi asiassa on riidatonta, että A:lla Xarelto-lääkkeen käytön jälkeen ilmennyt lyhytaikainen väsymys ja päänsärky johtuivat todennäköisesti Xarelto-lääkkeen käytöstä. Kyse on näiden oireiden osalta vakuutusehtojen kohdassa 4 tarkoitetusta lääkevahingosta.
Vakuutusyhtiö on kuitenkin katsonut, että vahingoissa on kyse vakuutusehtojen rajoitusehdossa tarkoitetusta kohtuudella siedettävästä haittavaikutuksesta, josta aiheutuvat vahingot on rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle.
Vakuutusehtoihin sisältyvän rajoitusehdon mukaan lääkevahinkoa ei korvata, jos lääkkeen haittavaikutus olisi kohtuudella pitänyt sietää ottaen huomioon hoidetun sairauden laatu ja vaikeusaste, vahingonkärsineen yleinen terveydentila, vahingon laajuus ja asiantuntijan mahdollisuus ennakoida lääkkeen vaikutukset sekä muut vastaavat seikat.
Vaxzevria-rokotteesta aiheutunut lyhytaikainen lihaskipu, kuume ja väsymys
Arvioitaessa, oliko A:lle Vaxzevria-rokotteesta aiheutuneissa lihaskivussa, kuumeessa ja väsymyksessä kyse vakuutusehtojen tarkoittamasta kohtuudella siedettävästä haittavaikutuksesta, Vakuutuslautakunta toteaa, että sopimusoikeuden yleisten tulkintaperiaatteiden mukaisesti ehdon sanamuoto muodostaa pohjan vakuutusehtojen tulkinnalle. Kielellisille ilmaisuille pyritään antamaan niiden sanamuodon mukainen ja yleisessä kielenkäytössä vakiintunut merkityssisältö. Sopimusoikeudessa ja siten myös Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä rajoitusehtoja tulkitaan suppeasti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tulkintaa ei laajenneta rajoitusehdon sanamuodon mukaisesta tulkinnasta kattamaan myös muita, sanamuotoon rinnastettavia tilanteita.
Vakuutuslautakunta kiinnittää huomiota ehdon kohtaan, jonka mukaan arvioinnissa otetaan huomioon hoidetun sairauden laatu ja vaikeusaste. Tämän kohdan sanamuodon perusteella kyseinen rajoitusehto voi tulla sovellettavaksi vain tilanteissa, joissa lääkkeen käytön tarkoituksena on hoitaa lääkkeen käyttäjän olemassa olevaa sairautta. Sanamuotonsa mukaisesti ehto ei sen sijaan sovellu tilanteisiin, joissa lääkettä annetaan puhtaasti ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa. Rajoitusehtojen suppean tulkinnan oppi huomioiden ehdon tulkintaa ei voida myöskään laajentaa kattamaan sellaisia tilanteita, joissa ei ole kyse olemassa olevan sairauden hoidosta, vaan lääkettä annetaan terveelle henkilölle sairauden ennaltaehkäisemiseksi.
Vakuutuslautakunta toteaa, että nyt puheena olevassa tapauksessa Vaxzevria-rokote on annettu A:lle puhtaasti ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa. Rokotteella ei ole hoidettu mitään olemassa olevaa sairautta, vaan sen tarkoituksena on ollut ennaltaehkäistä yhteiskunnassa laajasti levinnyttä ja pandemiaksi luokiteltua SARS-CoV-2-viruksen aiheuttamaa COVID-19-tautia. Näin ollen Vakuutuslautakunta katsoo, että kyseessä oleva rajoitusehto ei sovellu nyt puheena olevaan tapaukseen.
Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusyhtiö ei voi vedota tehokkaasti kohtuudella siedettävää haittavaikutusta koskevaan lääkevahinkovakuutuksen rajoitukseen. Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingon tältä osin vakuutusehtojen mukaisesti.
Xarelto-lääkkeestä aiheutunut väsymys ja päänsärky
Arvioitaessa, oliko A:lle Xarelto-lääkkeestä aiheutuneessa väsymyksessä ja päänsäryssä kyse vakuutusehtojen tarkoittamasta kohtuudella siedettävästä haittavaikutuksesta, Vakuutuslautakunta toteaa, että Xarelto on määrätty A:lle keuhkoveritulpan hoitoon. A:lla ilmenneet väsymys ja päänsärky ovat lääkkeen tavanomaisia ja ennakoitavissa olevia haittavaikutuksia. Tämä seikka, oireiden laatu ja kesto sekä hoidetun sairauden vaikeusaste huomioiden Vakuutuslautakunta pitää oireita vakuutusehtojen tarkoittamina kohtuudella siedettävinä haittavaikutuksina, jotka eivät oikeuta korvaukseen lääkevahinkovakuutuksesta.
Lautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä tältä osin vakuutusehtojen mukaisena.
2. A:lla todetun keuhkoveritulpan ja muiden ilmoitettujen moninaisten oireiden korvattavuus
A katsoo, että hänellä todettu keuhkoverotulppa sekä rokotuksen saamisen jälkeen ilmenneet vatsaongelmat, jalkojen turvotus, pahoinvointi, näköhäiriöt, vannemainen kiristys päässä, kipu rintalastassa, kohonnut verenpaine, jalkaterän hermokipu, olkavarren nivelkalvotulehdus ja univaikeudet ovat seurausta hänen saamastaan Vaxzevria-rokotteesta. Vakuutusyhtiö katsoo, että syy-yhteys keuhkoveritulpan sekä muiden ilmoitettujen oireiden ja Vaxzevria-rokotteen välillä ei ole todennäköinen.
Vakuutuslautakunta toteaa, että Vaxzevria-rokotteen tiedetään voivan aiheuttaa hyvin harvinaisena haittavaikutuksena (enintään 1 henkilöllä kymmenestätuhannesta) hyytymishäiriön, jossa esiintyvät samanaikaisesti veritulppa ja verihiutaleiden vähäisyys (tromboottinen trombosytopenia -oireyhtymä, TTS, Vaxzevria-rokotteen valmisteyhteenveto, pakkausseloste, s. 35). Tällainen hyytymishäiriö esiintyy tyypillisesti 5-30 vuorokauden kuluessa rokotteen saamisen jälkeen. A:n ilmoittamaa muuta, moninaista ja osittain pitkittynyttä oireilua Vaxzevria-rokotteen ei tiedetä aiheuttavan.
A sai Vaxzevria-rokotteen 11.4.2021. A:lla todettiin keuhkoveritulppa 23.9.2021 eli yli viisi kuukautta rokotteen saamisen jälkeen. Lautakunta katsoo, että keuhkoveritulpan toteaminen näin pitkän ajan kuluttua rokotteen saamisen jälkeen viittaa siihen, että sairaus johtuu muusta syystä kuin rokotteesta. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei korvattavaksi vaadittu keuhkoveritulppa ole todennäköisessä syy-yhteydessä Vaxzevria-rokotteen antamiseen. Myöskään muut edellä mainitut, A:n korvattavaksi vaatimat oireilut eivät lautakunnan näkemyksen mukaan johdu todennäköisesti Vaxzevria-rokotteesta. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä tältä osin vakuutusehtojen mukaisena.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan A:lla rokotteen saamisen jälkeen ilmenneet lyhytaikaisen lihaskivun, kuumeen ja väsymyksen Vaxzevria-rokotteen aiheuttamana lääkevahinkona ja maksamaan A:lle vakuutusehtojen mukaiset korvaukset. Muilta osin Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Sternhufvud
Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Soinila