Tapahtumatiedot

A ilmoitti puhelimitse 18.2.2022 vuonna 2017 valmistuneessa omakotitalossa sattuneesta vesivahingosta. A epäili, että yläkerran avoparvekkeelta oli päässyt vettä rakenteisiin. Vesi oli valunut alas ja kastellut kodinhoitohuoneen sisäseinän. Parvekkeella oli ollut tapahtumahetkellä lunta noin 10–15 cm. A:n mukaan parvekkeen poistovesiputki ei ollut tukossa. A:lla ei ollut tiedossa mitään ulkoista vahinkotapahtumaa, joka olisi aiheuttanut parvekkeen rikkoutumisen tai vesivahingon.

Kohteessa suoritettiin vahinkokartoitus H Oy:n toimesta 21.2.2022. Tarkastusraportin mukaan vuotokohta oli avoimen parvekkeen oviaukon kohdalla. Vesi oli valunut alakerran kodinhoitohuoneeseen kastellen talon rakenteita. Parvekkeen ulko-oven vieressä oli seinän alaosassa aukko, josta vesi oli päässyt talon rakenteisiin. Raportissa ei kuvattu mitään ulkoista syytä tai vahinkotapahtumaa, jonka perusteella kyseinen aukko olisi syntynyt.

Vakuutusyhtiön ja A:n puolison välisessä puhelinkeskustelussa vahingon syyksi epäiltiin seinän pinnoitteen rapautumista.

Korvauspäätöksessään 24.2.2022 vakuutusyhtiö totesi, että vahinkoa kartoitettaessa ei ole todettu putkirikkoa tai mitään muutakaan korvattavaa vahinkotapahtumaa. Myöskään A:n tiedossa ei ole ollut ulkoista syytä, vahinkotapahtumaa, joka olisi aiheuttanut vahingon. Lähtökohtaisesti rakennuksen tulee olla tehty niin, ettei vesi pääse rakenteisiin. Vähitellen tapahtuvat ilmiöt, kuten aineen väsyminen tai kuluminen, eivät kuulu korvauksen piiriin.

A vetosi uudelleenkäsittelypyynnössään siihen, että hän oli asunut talossa jo kolme talvea, eikä mitään vastaavaa ollut aiemmin tapahtunut. Tämän vuoksi kyseessä ei voinut olla rakennusvirhe. A vetosi myös siihen, että kyseinen talvi oli ollut poikkeuksellinen, mistä johtuen terassilautojen alle oli kertynyt jäätä. A ei ollut tuosta tietoinen eikä hän ollut voinut siihen varautua. A:n mukaan vesi ei ollut valunut pitkään ja jää oli kääntänyt veden virtauksen taloon päin. Talvi oli ollut erittäin poikkeuksellinen niin lumen määrässä kuin nopeissa vaihteluissa pakkasjaksojen ja sulamisen välillä.  Tästä A kertoo esimerkkinä kotisoitteeseensa johtavan tien huonon kunnon. Vesi tulvi viikkoja tielle, mitä ei ollut aiempina vuosina A:n asuessa kyseisessä paikassa sattunut. Myös tämä tukee sitä, että kyseessä oli täysin ennalta arvaamaton vahinko. Tarkastajan ja rakennesuunnittelijan näkökulman mukaan vesi oli valunut vain hetken, jolloin kyseessä oli odottamaton vahinko.

A vetosi myös siihen, että hänen tiedossaan oli vakuutusyhtiön asiakkaita, jotka olivat saaneet korvauksen esimerkiksi veden päästessä kellariin sisään. A:n mukaan asiassa ei ollut käytetty kohtuullisuutta suhteessa A:n olosuhteisiin. A ei saa korvausta rakennuttajalta, koska yritys on konkurssissa ja lisäksi valmistumisesta on kulunut yli kaksi vuotta. Rakennuttajan mukaan kyseessä oli odottamaton vahinko.

Vakuutusyhtiö on tämän jälkeen ilmoittanut, että tarkastuksen perusteella kyseessä on rakentamismääräysten vastainen rakenne. Terassia ei ole rakennettu siten, sadeveden ja lumen tunkeutuminen rakenteeseen olisi estetty. Terassin kulmauksessa on ollut aukko, joka mahdollisti veden pääsyn rakenteisiin terassin jään muuttaessa veden virtausta. Koska rakennusvirheestä ja rakentamismääräysten vastaisesta rakentamisesta aiheutuneet vahingot on rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle, ei vahinko ole korvattavissa vakuutuksesta. Näin on siitä riippumatta, onko urakoitsijalta mahdollista saada korvauksia virheen aiheuttamasta vahingosta.

Ilmatieteen laitoksen katsausten perusteella kyseessä ei ole ollut poikkeuksellinen talvi, joskin se on ollut runsasluminen. Tammikuu on ollut tavanomaista lauhempi ja sademäärältään tavanomaista suurempi, mutta poikkeuksellisesta säästä ei ole ollut kyse. Ilmatieteen laitoksen mukaan säästä käytetään sanaa poikkeuksellinen vain silloin, kun sääilmiö esiintyy tilastollisesti keskimäärin kerran 30 vuodessa tai harvemmin. Talven 2021–2022 osalta ei ole todettu poikkeuksellisia sääilmiöitä. Tammi-helmikuussa on ollut myrskypäiviä, mutta näiden myrskyjen ei ole näytetty aiheuttaneen tätä vahinkoa siten, että myrsky olisi esimerkiksi rikkonut rakennusta ja vahinko olisi seurausta tästä. Vahingon ei ole näytetty aiheutuneen vakuutuksesta korvattavasta luonnonilmiöstä tai äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vakuutuksesta korvattavasta vahinkotapahtumasta.

Asiakkaan valitus

A on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisua. A vetoaa valituksessaan muutoksenhaussa esittämiinsä perusteisiin ja lisää, että kyseessä on täysin odottamaton ja ennalta arvaamaton vahinko, johon ei ole voinut varautua. Talo on tarkastettu ja hyväksytty lupamenettelyissä ja tarkastuksissa eikä A:lla ole ollut olettamaa kyseisestä, vakuutusyhtiön väittämästä rakennusvirheestä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa, että A:n tulee osoittaa ehtokohdassa 5.1 kuvatun äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman sattuminen sekä esittää selvitys siitä, että tästä tapahtumasta on aiheutunut vakuutuksesta korvattava vahinko. Riidatonta asiassa on se, että A:n talon yläkerran terassin seinän alaosassa oli reikä, josta vesi oli päässyt vuotamaan talon rakenteisiin. Mikäli reikä oli jäänyt rakenteisiin talon valmistuttua, kyseessä on Suomen Rakennusmääräyskokoelman kohtien 4.3.1 ja 4.3.2 vastainen rakenne ja siten rakennusvirhe, josta aiheutuvat vahingot rajautuvat vakuutusehtojen mukaan korvauksen ulkopuolelle. Sillä seikalla, että talo oli hyväksytty tarkastuksessa käyttöönotettavaksi, ei ole merkitystä vahingon korvattavuutta arvioitaessa. Vesivuoto ei ole korvattava myöskään siinä tapauksessa, että reiän syntyminen oli seurausta esimerkiksi rakennusmateriaalin vähittäisestä hapertumisesta. A ei ole osoittanut, että reikä tai vesivuoto olisi syntynyt minkään korvattavan vakuutustapahtuman seurauksena.  

Yhtiö toteaa lopuksi, että jokainen vahinkotapahtuma käsitellään erillisenä kokonaisuutena ottaen huomioon tapahtuman yksilölliset piirteet. Tästä syystä yhtiö ei voi kommentoida muiden asiakkaidensa vahinkoja.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko rakennuksen rakenteiden kastumisen aiheuttanut vakuutusehdoissa tarkoitettu äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Sovellettavien kotivakuutusehtojen (voimassa 1.4.2021 alkaen) kohdan 5.1 (Korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut jäljempänä selostetusta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavissa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.

Ehtojen kohdan 5.1.1 (Palo- ja luonnonilmiöturva) mukaan Palo- ja luonnonilmiöturvasta korvataan luonnonilmiövahinkona vahinko, joka on aiheutunut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti
- myrskytuulesta, trombista, ukkospilven laskuvirtauksesta tai muusta vastaavasta ja poikkeuksellisen voimakkaasta tuulesta tai tuulenpuuskasta
- vesistö- tai merivesitulvasta rakennukselle tai huoneiston osille ja rakennuksen sisällä olevalle irtaimistolle
- jään liikkumisesta, joka johtuu vesistö- tai merivesitulvasta
- vakuutettuun omaisuuteen suoraan iskeneestä salamasta, joka on pirstonut mekaanisesti omaisuutta. Salamaniskusta aiheutuneen ylijännitteen aiheuttamat vahingot korvataan laiterikkoturvasta
- rankkasateesta rakennukselle tai huoneiston osille ja rakennuksen sisällä olevalle irtaimistolle, kun vesi on tunkeutunut suoraan maanpinnalta tai kiinteästi rakennukseen asennettujen putkistojen kautta
- poikkeuksellisen voimakkaasta raekuurosta.

Ehtojen kohdan 5.1.5 (Särkymis- ja menetysturva) mukaan särkymis- ja menetysturvasta korvataan äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta ulkoisesta syystä tapahtunut omaisuuden vahingoittuminen tai menettäminen, mikäli kyseessä olevaa vahinkoa ei ole määritelty korvattavaksi palo- ja luonnonilmiö-, rikos-, laiterikko- tai putkistoturvasta. Sillä, onko tämä toinen turva ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa, ei ole merkitystä. Särkymis- ja menetysturvasta ei koskaan korvata vahinkoja, jotka johtuvat palosta, luonnonilmiöstä, varkaudesta, ryöstöstä, murrosta, ilkivallasta taikka koneen, laitteen tai putkiston sisäisestä rikkoutumisesta taikka rakennuksen kiinteästä putkistosta tai siihen kytketystä käyttölaitteesta taikka nesteestä.

Ehtojen kohdan 6 (Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot) mukaan vakuutuksesta ei korvata
6.1 vahinkoa, joka on aiheutunut kulumisesta, ruostumisesta, syöpymisestä, pilaantumisesta, homehtumisesta, lahoamisesta, sienettymisestä, hajusta, aineen väsymisestä tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä.
[…]
6.17 suunnittelu-, perustus-, asennus- tai rakennustyövirhettä tai eikä tällaisesta virheestä aiheutunutta vahinkoa. Vakuutuksesta ei korvata myöskään rakentamismääräysten tai -ohjeiden vastaisesta rakentamisesta aiheutuneita vahinkoja
[…]
6.19 nesteen aiheuttamaa vahinkoa, jos neste on vuotanut rakenteiden vedeneristeiden läpi tai putkiston ja rakenteiden liittymäkohdasta kuten lattiakaivon ja korokerenkaan välistä tai nesteen aiheuttamaa vahinkoa, jonka syynä on hyväksymätön liitos
[…]
6.21 vahinkoa, joka on aiheutunut kondenssivedestä

Korvaussääntöjen kohdan 1 (Korvauksen hakeminen) alakohdan 1.1. (Selvitys vakuutustapahtumasta) mukaan korvauksen hakijan on viipymättä ilmoitettava vakuutustapahtumasta vakuutusyhtiölle. Tämän voi tehdä täyttämällä vakuutusyhtiön vahinkoilmoituksen. Korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Tällaisia asiakirjoja ja tietoja ovat ne, joiden avulla voidaan todeta vahingon sattuminen ja sen suuruus sekä korvauksen saaja.
[…]

Suomen rakentamismääräyskokoelman osan C2 (1998) määräysten ja ohjeiden kohdan 4.3.1 mukaan ikkunoiden ja ovien on oltava riittävän tiiviitä läpi vuotavan ilman ja ulkopuolisen veden tunkeutumisen kannalta.

Kohdan 4.3.2 mukaan ikkunat, ovet, ilmanvaihtolaitteet sekä ulkoseinään liittyvät katto- ja parvekerakenteet ja näiden liittäminen ulkoseinään on suunniteltava ja toteutettava siten, että sadevesi tai lumi ei pääse tunkeutumaan eikä kosteus keräydy seinärakenteeseen.

Asian arviointi

Sovellettavien vakuutusehtojen mukaan korvattavan vahingon tulee olla äkillisen ja ennalta arvaamattoman vahinkotapahtuman aiheuttama suoranainen esinevahinko. Suomen voimassa olevan oikeuden yleisten periaatteiden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä on vakuutuskorvausta hakevalla. Jos tämä on näytetty ja vakuutusyhtiö sen jälkeen haluaa vedota rajoitusehtoon, on näyttötaakka rajoitusehdon soveltumisesta tapaukseen vakuutusyhtiöllä.

Asiassa on riidatonta, että A:n talon yläkerran avoparvekkeen seinän alaosassa oli reikä, josta vesi oli päässyt vuotamaan talon rakenteisiin.

A:n mukaan kyseessä on äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko. Kuluva talvi oli poikkeuksellinen niin lumen määrässä kuin säätilan vaihteluissa, mistä johtuen terassin alle kerääntynyt jää käänsi veden virtaukset taloon päin.  Vakuutusyhtiö on katsonut, että kyse ei ole vakuutusehtojen mukaan korvattavasta tapahtumasta, vaan kyseessä on rakennusvirheen aiheuttama tai hitaasti syntynyt vahinko.

Vakuutuslautakunta toteaa, ettei asiassa ole kyse vakuutusehtojen luonnonilmiökohdassa 5.1.1 tarkoitetuista luonnonilmiövahingoista, eikä asiaa tämän vuoksi tule arvioida kyseisen ehtokohdan perusteella. Keskeinen ratkaistava kysymys koskee sitä, oliko veden tunkeutuminen talon rakenteisiin aiheutunut vakuutusehtojen kohdan 5.1.5 tarkoittamasta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vahingon ennalta arvaamattomuutta arvioidaan vakuutusehtojen mukaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella. Rakennukset tulee Suomessa rakentaa lähtökohtaisesti niin, että lunta tai vettä ei pääse rakennuksen rakenteisiin tavanomaisissa sääolosuhteissa. Merkitystä asiassa ei ole sillä, onko vastaavia vahinkoja sattunut aiemmin.

Selvityksen mukaan vesi on päässyt rakenteisiin parvekkeen seinän alaosassa olevasta reiästä. Rakennuksen rakentamisen aikaan voimassa olleiden Suomen rakentamismääräyskokoelman määräysten ja ohjeiden mukaan ikkunoiden ja ovien on oltava riittävän tiiviitä läpi vuotavan ilman ja ulkopuolisen veden tunkeutumisen kannalta. Lisäksi ikkunat, ovet, ilmanvaihtolaitteet sekä ulkoseinään liittyvät katto- ja parvekerakenteet ja näiden liittäminen ulkoseinään on suunniteltava ja toteutettava siten, että sadevesi tai lumi ei pääse tunkeutumaan eikä kosteus keräydy seinärakenteeseen.

Vakuutuslautakunta katsoo, että parvekkeen seinän alaosassa oleva reikä on todennäköisesti seurausta rakennusvirheestä, sillä mitään rakenteiden rikkoutumista ei ole osoitettu tapahtuneen. Asiassa jää täten näyttämättä, että vahinko olisi seurasta vakuutusehtojen mukaisesta äkillisestä tai ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta tai luonnonilmiövahinkoja koskevassa kohdassa tarkoitetusta poikkeuksellisesta sääolosuhteesta, eikä vahinko siten ole kotivakuutuksesta korvattava.

A on lisäksi vedonnut epäävän korvauspäätöksen johtavan tässä asiassa kohtuuttomaan lopputulokseen, koska korvausta ei saada myöskään rakennuttajan vastuuvakuutuksesta.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vapaaehtoisten vakuutussopimusten antaman vakuutusturvan laajuus on lähtökohtaisesti sopimuksenvarainen asia. Korkeimman oikeuden julkaistujen ratkaisujen KKO 1993:18 ja KKO 2001:135 mukaan sellaiseen sopimusehtojen sovitteluun, joka laajentaisi vakuutusturvaa yli sen, mistä on selkeästi ja yksiselitteisesti sovittu, tulee suhtautua varsin pidättyvästi. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei korvauspäätöstä voida pitää kohtuuttomana. Ehto on kotivakuutuksen korvauspiiriä määrittelevä, yleisesti käytetty vakuutussopimuksen osa. Vakuutuslautakunta katsoo edellä mainituin perustein, ettei vakuutusyhtiöllä ole korvausvelvollisuutta vuotovahingosta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Taivalantti

Jäsenet:
Akselinmäki
Kankkunen
Vaitomaa
Vyyryläinen