Tapahtumatiedot
Asiakas ja tämän puoliso olivat tehneet vuonna 2018 keskinäisen käyttö- ja hallintaoikeustestamentin, joka on tullut lainvoimaiseksi vuonna 2021. Testamentissa leskelle on annettu käyttö- ja hallintaoikeus kaikkeen perittävän omaisuuteen, omistusoikeuden mennessä heidän lapsilleen. Vedoten testamenttiin asiakas on vaatinut pankkia kirjaamaan hänelle käyttöoikeuden kuolinpesän tileihin, mihin pankki ei ole suostunut, vaan on edellyttänyt tilanteessa tiliin omistusoikeuden saaneiden perillisten suostumuksia, joita sille ei ole toimitettu.
Asiakkaan valitus
Asiakkaan näkemyksen mukaan tilanteessa on viime kädessä kyse pesän sisäisestä asiasta, joka ratkaistaan perintökaaressa säädetyillä tavoilla ja minkä vuoksi pankin ei tulisi ottaa asiassa testamentin tulkitsijan, valvojan ja pesän varojen hallinnoijan roolia. Asiakkaan mukaan perintökaaren 12 luvun 3 § on tilanteessa yksiselitteinen, koska sen mukaan ”sillä joka on testamentilla saanut käyttöoikeuden omaisuuteen, on oikeus hallita sitä ja saada sen tuotto”. Asiassa on siten kyse siitä, mitkä ovat käyttöoikeustestamentin saajan oikeudet omaisuuden hallinnassa, eikä siitä, mihin varoja mahdollisesti käytetään. Varojen käyttäminen on pesän sisäinen asia ja mihin osakkaat voivat tarvittaessa reagoida. Asiakas toteaa lisäksi, että tilinomistajan kuoltua hänen tilalleen tuli kuolinpesä, jonka omaisuutta hän nyt hallitsee testamentin perusteella. Jos pesään määrättäisiin selvittäjä, hänkin ottaisi pesän varat hallintaansa, eikä osakkailla tuolloinkaan olisi pankin väittämää omistajan oikeutta.
Pankin vastine
Pankin näkemyksen mukaan asiassa on kyse siitä, että minkälainen oikeus kuolinpesän tiliin testamentin mukaisella hallintaoikeuden saajalla on. Perintökaaren mukaan testamentilla omaisuuden käyttöoikeuden saaneella on ”oikeus hallita omaisuutta ja saada sen tuotto”, mutta esimerkiksi omaisuuden luovuttaminen on mahdollista ainoastaan omistajan tai tuomioistuimen luvalla. Tilinkäyttöoikeus puolestaan antaa saajalleen mahdollisuuden käyttää ja nostaa varoja tililtä vapaasti. Pankin mukaan testamentin mahdollisen tulkintatarpeen osalta kyse on kuolinpesän sisäisestä asiasta, mutta tiliehtojen noudattamisen osalta kyse on pankin ja tilinomistajan välisestä asiasta. Tiliehdoissa käyttöoikeuden haltija on määritelty ”omistajan valtuuttamaksi ja pankin hyväksymäksi henkilöksi, jolla on yleinen tai yksilöity valtuutuksen mukainen oikeus käyttää tiliä.” Tapauksessa tilin nykyiset omistajat eli kuolinpesän osakkaat eivät ole antaneet leskelle valtuutusta tilinkäyttöön.
Selvitykset
Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
- pankin yleiset tiliehdot
- puolison perukirja liitteineen
- puolison ja lesken keskinäinen käyttö- ja hallintaoikeustestamentti hyväksymisineen
- asiakkaan reklamaatiokirjeenvaihtoa pankin kanssa
- asiakkaan valtakirja asiamiehelle
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Voidakseen ratkaista asiakkaan ja pankin välisen erimielisyyden lautakunnan tulee arvioida, onko pankilla velvollisuus myöntää tai vastaavasti asiakkaalla oikeus lainsäädännön tai pankin tiliehtojen puitteissa saada kirjattua pankissa kuolinpesän nimissä olevaan tiliin tilinkäyttöoikeus.
Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot
Perintökaaren 18 luvun 1 §:n mukaan kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja yleisjälkisäädöksen saajat sekä eloonjäänyt puoliso. Milloin ositus on toimitettu tai puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen, ei eloonjäänyt puoliso ole osakas, ellei hän ole perillinen tai yleisjälkisäädöksen saaja.
Saman luvun 2 §:n mukaan osakasten tulee pesän selvittämistä yhteisesti hallita pesän omaisuutta. He edustavat tällöin kuolinpesää kolmatta henkilöä vastaan sekä kantavat ja vastaavat pesää koskevissa asioissa. Toimenpide, joka ei siedä viivytystä, voidaan suorittaa, vaikkei kaikkien osakasten suostumusta saada hankituksi.
Perintökaaren 12 luvun 3 §:n mukaan sillä, joka on testamentilla saanut käyttöoikeuden omaisuuteen, on oikeus hallita sitä ja saada sen tuotto. Omaisuutta hallitessaan hänen on otettava varteen myös omistajan oikeus ja etu. Muuhun omaisuuteen älköön sitä sekoitettako, ellei sen tarkoituksenmukainen käyttö anna siihen aihetta.
Saman luvun 4 §:n mukaan käyttöoikeuden alaista omaisuutta sen haltija saa luovuttaa tai pantata vain omistajan luvalla. Sellaisetta luvattakin on haltijalla oikeus luovuttaa irtainta tavaraa, milloin luovutus johtuu käyttöoikeuden alaisen omaisuuden tarpeellisesta uudistamisesta tahi kun omaisuus kuuluu teolliseen, kaupalliseen tai muunlaiseen yritykseen ja luovutus sisältyy yrityksen säännölliseen tavaranvaihtoon taikka kun luovutus muutoin on järkiperäisen taloudenhoidon vaatimusten mukainen. Muissa tapauksissa voi oikeus hakemuksesta erityisten syiden nojalla antaa luvan irtaimen omaisuuden luovuttamiseen tai panttaamiseen, ei kuitenkaan milloin esineellä on omistajalle erityistä arvoa.
Edelleen saman luvun 5 §:n mukaan rahavarat on käyttöoikeuden haltijan sijoitettava omistajan nimiin varmalla tavalla ja tuottavasti, jollei omistaja tai, milloin hänen suostumustaan ei saada, oikeus ole antanut lupaa toisin menetellä. Tällaisetta luvatta saadaan kuitenkin maanviljelykseen tai muuhun elinkeinoon sijoitettuina olleet varat uudelleen käyttää samaan tarkoitukseen ja pienehköjä irtaimen tavaran myynnistä muutoin saatuja rahaeriä samanlaisen omaisuuden ostamiseen.
Pankin tiliehtojen mukaan omistajalla tarkoitetaan henkilöä tai henkilöitä, jolle pankki on velkaa tilillä olevat varat. Käyttöoikeuden haltijalla tarkoitetaan puolestaan omistajan valtuuttamaa ja pankin hyväksymää henkilöä, jolla on yleinen tai yksilöity valtuutuksen mukainen oikeus käyttää tiliä.
Edelleen ehtojen mukaan omistaja määrää tilistä. Omistaja voi päättää tilillä olevien varojen käyttämisestä ja tilin käyttöön oikeutetuista sekä sopia pankin kanssa tilisopimuksen muutoksista ja tilin lopettamisesta. Jos omistajia on useita, omistajat voivat vain yhdessä päättää tilin käyttöoikeuden antamisesta kolmannelle ellei toisin ole sovittu.
Asian arviointi
Käsiteltävässä tapauksessa asiakas on saanut testamentilla perintökaaren 12 luvun mukaisen hallinta- ja käyttöoikeuden kaikkeen kuolinpesän omaisuuteen, mm. kuolinpesän pankkitiliin. Asiassa on ratkaistava, onko käyttö- ja hallintaoikeusoikeustestamentin saajalla oikeutta tilinkäyttöoikeuden perustamiseen ilman muiden osakkaiden suostumusta.
Lähtökohtana lautakunta toteaa, että edesmenneen asiakkaan sopimussuhteissa, kuten pankkitilisopimuksessa, puhevaltaa käyttää edesmenneen asiakkaan kuolinpesä perintökaaren 18 luvun mukaisesti. Asiassa eivät tule sovellettavaksi perintökaaren 19 luvun pesänselvittäjää tai testamentin toimeenpanijaa koskevat säännökset. Lautakunta ei katso, että perintökaaren 12 luvun säännöksillä olisi vaikutusta kuolinpesän ja pankin välisessä sopimussuhteessa.
Kuolinpesän pankkipalveluita koskevan toimeksiannon yhteydessä pankin on varmistettava, että toimeksiannon tekijällä on oikeus suorittaa toimia pesän puolesta. Jos kyse osakkaiden yhteishallintotoimenpiteestä, toimeksiantoon on oltava kaikkien pesän osakkaiden suostumus, joka yleensä annetaan valtakirjalla. Poikkeuksena yhteishallintoperiaatteesta perintökaaressa on säädetty kiireelliset ja välttämättömät toimenpiteet, jotka yksikin osakas voi tehdä kuolinpesää sitovasti ilman muiden osakkaiden suostumusta.
Lautakunta katsoo, että tilinkäyttöoikeuden perustaminen on luonteeltaan kiireetön toimenpide. Näin ollen tilinkäyttöoikeuden perustaminen edellyttää sekä testamentin käyttö- ja hallintaoikeuden saajana olevan osakkaan että omistusoikeuden saajana olevien osakkaiden suostumusta. Tilisopimuksen ehdoissa on sovittu, että puhevalta tilinkäyttöoikeuden antamisessa kuuluu tilinomistajalle. Lautakunta katsoo tämän tarkoittavan edesmenneen tilinomistajan kaikkia kuolinpesän osakkaita.
Lopputulos
Lautakunta katsoo, ettei perintökaaren säännöksistä, kuolinpesää sitovista tiliehdoista tai tilinomistajan testamentista johdu, että käyttö- ja hallintaoikeustestamentin saajalla olisi yksinomaista oikeutta päättää kuolinpesän tilin käyttöoikeudesta muut osakkaat kuolinpesän yhteishallinnosta syrjäyttäen.
Lautakunta ei siten suosita pankkia myöntämään asiakkaan vaatimuksen mukaisesti käyttöoikeutta kuolinpesän tiliin.
Lopuksi lautakunta huomauttaa, ettei pankin roolina ole tutkia ja ratkaista kuolinpesän pesänselvitykseen, ositukseen tai perinnönjakoon liittyviä riitoja. Osakkaiden, joihin käyttö- ja hallintaoikeustestamentin saajana oleva eloonjäänyt puolisokin tässä tapauksessa kuuluu, vastuulla on yhteisesti sopia kuolinpesän pankkiasioiden järjestämisestä. Jos osakkaat eivät pääse näistä asioista sopimukseen, heidän oikeusturvakeinonaan on pesänselvittäjän ja -jakajan hakeminen.
Pankkilautakunta oli yksimielinen.
PANKKILAUTAKUNTA
Puheejohtaja Sillanpää
Sihteeri Sainio
Jäsenet
Ahlroth
Atrila
Laine
Tervonen