Tapahtumatiedot
Vuonna 2011 toimintansa aloittaneen vakuutuksenottaja R Oy:n toimialana oli ollut asfaltointityöt, tiemerkinnät ja muu rakennustoiminta. Vuonna 2018 R Oy oli laajentanut toimintaansa isännöintiin. Sen isännöintiä koskenut aputoiminimi oli merkitty kaupparekisteriin helmikuussa 2018. R Oy oli voittanut erään kunnan omistamien kahden kiinteistöyhtiön isännöintipalveluja koskeneen tarjouskilpailun ja hoitanut niiden isännöintiä huhtikuusta 2018 maaliskuuhun 2020. Yhtiöiden isännöinnin siirryttyä toiselle yritykselle yhtiöt olivat esittäneet R Oy:lle 23.4.2021 päivätyn 15 279,44 euron ja sittemmin liki 150 000 euroon korottamansa vahingonkorvausvaatimuksen väittämistään perimättä jätetyistä vuokrasaatavista sekä vuokrienkantoon ja vuokrasopimusten hallintaan liittyneiden epäselvyyksien selvittelykustannuksista.
R Oy haki vakuutusyhtiöltä riitaan oikeusturvaetua. Vakuutusyhtiö hylkäsi hakemuksen päätöksellään 27.10.2021. Oikeusturvaetua ei myönnetty, koska vakuutukseen oli merkitty R Oy:n toimialaksi asfaltointityöt, tiemerkinnät ja muu rakentaminen. Isännöintitoimintaa ei ollut vakuutettu.
R Oy vaati päätöksen muuttamista ja kertoi ilmoittaneensa isännöintitoimintaa aloittaessaan asiasta vakuutusyhtiön yhteyshenkilö A:lle, joka oli luvannut lisätä tiedon vakuutuksiin. Asiasta oli keskusteltu vakuutusyhtiön toisen edustajan kanssa myös maaliskuussa 2021. Vakuutusyhtiön oli pitänyt tietää isännöintitoiminnasta myös sille toimitettujen palkkatietojen perusteella. Vakuutusyhtiö kieltäytyi muuttamasta ratkaisua päätöksellään 13.1.2022 vedoten muun muassa siihen, ettei vakuutusturvan laajentamisesta löytynyt vuodelta 2018 mitään merkintöjä. Vuonna 2021 käydyssä keskustelussa läsnä ollut vakuutusyhtiön edustaja oli myös kiistänyt, että isännöintitoimintaa olisi tuolloin käsitelty.
Asiakkaan valitus
R Oy on pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta ja vaatinut oikeusturvaedun myöntämistä. R Oy:n mukaan uudesta toimialasta ja tarpeesta laajentaa vakuutusta oli ilmoitettu vakuutusyhtiölle helmikuussa 2018 isännöintitoimintaa aloitettaessa. Vakuutusyhtiö ei ollut päivittänyt vakuutusturvaa, vaikka se oli niin ilmoittanut. Vakuutussopimuksen oli tällöin katsottava olleen voimassa sen sisältöisenä kuin R Oy:llä oli ollut aihetta olettaa.
R Oy on lausunut, että sen hallituksen puheenjohtaja oli kertonut helmikuussa 2018 vakuutusyhtiön yhteyshenkilö A:lle uudesta toimialasta ja sen edellyttämästä vakuutusten laajennustarpeesta. A oli tuolloin ilmoittanut isännöintiasian olevan kunnossa, ja ettei muuta ilmoitusta tarvittu. A oli luvannut hoitaa tarvitut lisäykset asiakirjoihin. R Oy oli hakenut isännöintitoimintaa koskenutta aputoiminimeä 8.2.2018 ja se oli rekisteröity 20.2.2018. Vakuutusyhtiöltä saadun tiedon mukaan vakuutusyhtiön asiakashallintajärjestelmässä oli 14.2.2018 päivätty merkintä A:n ja R Oy:n tapaamisesta. Merkinnän mukaan kyse oli ollut vakuutusturvan määräaikaistarkastuksesta.
Siten R Oy:n hallituksen puheenjohtaja oli mainitusti tavannut vakuutusyhtiön edustajan ja vakuutusturvaa oli käyty läpi. Läsnä oli ollut R Oy:n puolelta myös sen hallituksen jäsen T.T., joka vahvisti, että uudesta toimialasta oli tuolloin kerrottu A:lle. Vakuutusyhtiö oli päätöksessä 13.1.2022 itsekin myöntänyt, ettei virheen mahdollisuutta voitu poissulkea. R Oy:n tietojen mukaan A oli jäänyt pois vakuutusyhtiön palveluksesta työkyvyttömyyseläkkeelle, mikä saattoi selittää virhettä.
Vakuutusyhtiö oli tiennyt R Oy:n isännöintitoiminnasta, mikä ilmeni myös vakuutusyhtiön R Oy:lle toimittamasta työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisesta vakuutuksen kuukausierittelystä, jossa palkkasummat oli ilmoitettu ammattiluokittain. Yhdeksi toimialaksi oli mainittu isännöitsijät. Vakuutusyhtiön väite siitä, ettei se ollut tiennyt isännöintitoiminnasta, ei siten pitänyt paikkaansa. Näin ollen R Oy on pitänyt selvitettynä, että vakuutusyhtiö oli tiennyt sen tarpeesta laajentaa vakuutusturvaa, eikä R Oy:ltä voitu edellyttää asiasta laajempaa todistelua.
R Oy on vedonnut vakuutussopimuslain 9 §:ään. Kun asiassa oli olemassa selvitys siitä, että vakuutusyhtiöllä oli ollut tarvittavat tiedot vakuutusten päivittämiseksi ja se oli luvannut niin tehdä, vakuutusyhtiön virhe ei voinut jäädä R Oy:n vahingoksi. Vakuutussopimuksen täytyi katsoa olleen voimassa sen sisältöisenä kuin R Oy:llä oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää. R Oy oli voinut luottaa siihen, että vakuutusyhtiölle annettu tieto uudesta toimialasta lisättiin vakuutukseen ja vakuutuksen ala sen mukaisesti laajeni.
R Oy on lausunut lisäkirjelmässä 9.5.2022, että pienyrittäjän täytyi voida luottaa vakuutusyhtiön antamiin tietoihin. Vakuutusyhtiön myöhemmät kirjelmät eivät muuttaneet asiaa toiseksi. Kun vakuutusyhtiö oli laiminlyönyt ilmoittamansa toimet, vastuuta ei voinut välttää sillä, että pienyrittäjän todettiin olleen huolimaton vuosittain saamiensa kirjelmien osalta. Asia voitiin käsitellä lautakunnan kirjallisessa menettelyssä. Kirjallinen materiaali riitti osoittamaan vakuutusyhtiön toimineen siten, että R Oy oli voinut luottaa vakuutusturvansa laajentumiseen ilmoitetulla tavalla. Myös vakuutusyhtiön omat merkinnät tukivat väitettä.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan asiassa oli kyse siitä, voitiinko R Oy:n edustajan katsoa ilmoittaneen vakuutusyhtiölle toimialamuutoksesta ja R Oy:n halusta laajentaa vakuutusturvaa. Olennaista oli vakuutusten määräaikaistarkastuksessa helmikuussa 2018 käydyn keskustelun sisältö. Määräaikaistarkastus oli merkitty vakuutusyhtiön järjestelmään, mutta keskustelun yksityiskohtaisempi sisältö ei ilmennyt merkinnästä. Siitä ei siten voitu päätellä, oliko tapaamisessa keskusteltu toimialamuutoksista. Kyseinen merkintä oli hyvin tyypillinen silloin, kun määräaikaistarkastus oli suoritettu eikä siinä ollut tullut esiin vakuutusturvan muutostarpeita.
Mikäli vakuutuksenottaja ilmaisi vakuutusturvan päivitystarpeen, ei laajennusta voitu tehdä pelkällä kommentilla vakuutuskirjaan. Vakuutuksenottajalle laadittiin uusi vakuutusehdotus, kerrottiin laajennuksen tuomasta lisähinnasta, tärkeistä rajoituksista ja laajennuksen tarpeen syistä. Laajennuksesta tehtiin myös merkinnät järjestelmiin. Mitään viitteitä tällaisista toimenpiteistä ei kuitenkaan tässä tapauksessa ollut. Vakuutusyhtiö on toistanut päätöksessään esittämänsä kannan siitä, ettei se ollut velvollinen valvomaan asiakkaidensa toiminnassa tapahtuvia muutoksia oma-aloitteisesti ja reaaliaikaisesti ja reagoimaan niihin tarjoamalla lisävakuutuksia.
Jokaisen vakuutuslajin (kuten työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisten vakuutusten ja oikeusturvavakuutusten) vakuutusturvat päivitettiin erikseen. Se seikka, että johonkin toiseen vakuutuslajiin olisi mahdollisesti toivottu toimialan laajennusta ei tarkoittanut sitä, että vakuutusyhtiön oli tullut sen perusteella tarjota kyseiselle toimialalle vakuutusturvaa muissakin lajeissa. Vakuutuksenottajan vakuutukset saattoivat näiltä osin olla myös toisessa yhtiössä.
Vakuutusyhtiö ei voinut ottaa kantaa siihen, mistä syystä vuoden 2018 määräaikaistarkastuksen tehnyt työntekijä oli siirtynyt pois vakuutusyhtiön palveluksesta. Tämä seikka ei muutoinkaan ollut asian kannalta olennainen. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan asian ratkaiseminen edellytti määräaikaistarkastuksessa läsnäolleiden henkilöiden suullista kuulemista ja henkilötodistelun luotettavuuden arvioimista. Siten asiaa ei voida ratkaista lautakunnan kirjallisessa menettelyssä, ja ratkaisusuositus tuli tässä tapauksessa jättää antamatta.
Toissijaisesti vakuutusyhtiö on lausunut, että R Oy:n mukaan vakuutusturvan laajentamisesta oli keskusteltu helmikuussa 2018. Vakuutuskausi uudistui vuosittain 1.7., joten R Oy oli vuoden 2018 helmikuusta korvausvaatimuksen esittämiseen mennessä ehtinyt saada tiedoksi ja tarkistettavaksi ainakin 17.5.2018, 21.8.2018 (korvannut 17.5.2018 päivätyn vakuutuskirjan), 24.5.2019 sekä 20.5.2020 päivätyt vakuutuskirjat. Vielä ennen oikeusturva-asian ilmoittamista oli lähetetty 6.4.2021 päivätty vakuutuskirja.
R Oy:n velvollisuutena oli perehtyä vakuutuskirjoihin ja tarkistaa, että niissä ilmoitetut tiedot sekä voimassa ollut vakuutusturva pitivät paikkansa ja vastasivat sovittua. R Oy ei ollut ilmoittanut kyseisenä aikana puutteista vakuutusturvassaan. Vakuutusturvan tarkastuksia oli tehty 3.5.2019 ja 6.4.2021. Isännöintitoimialan lisäämisen tarvetta tai isännöintitoimialaa ylipäätään ei ollut näissäkään tarkastuksissa tuotu esiin. Ei ollut todennäköistä, että myyjä olisi vuoden 2018 määräaikaistarkastuksessa jättänyt mahdollisuuden vakuutuksen lisämyyntiin käyttämättä. Vakuutusyhtiön mielestä ei ollut selvitetty, että myyntivirhe olisi tapahtunut. Korvauspäätökset olivat vakuutusehtojen mukaiset.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asia koskee vakuutusyhtiön velvollisuutta myöntää R Oy:n hakema oikeusturvaetu R Oy:n tarjoamista isännöintipalveluista huhtikuussa 2021 syntyneeseen riitaan. Lähemmin tarkasteltuna kyse on siitä, onko asiassa pidettävä selvitettynä, että R Oy olisi helmikuussa 2018 hakenut vakuutusturvansa laajentamista koskemaan mainittua isännöintitoimintaa ja oliko R Oy:llä ollut saamiensa tietojen perusteella aihetta käsittää, että vakuutusyhtiö oli myöntänyt sille kyseisen vakuutusturvan laajennuksen.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vakuutussopimuslain 6 §:n 1 momentin mukaan vakuutussopimuksen päättämisen jälkeen vakuutuksenantajan on ilman aiheetonta viivytystä annettava vakuutuksenottajalle asiakirja, johon on merkitty sopimuksen keskeinen sisältö (vakuutuskirja), sekä vakuutusehdot. Vakuutusten etämyynnissä kuluttajalle sovelletaan kuitenkin, mitä kuluttajansuojalain 6a luvun 11 §:ssä säädetään.
Vakuutussopimuslain 7 §:n mukaan vakuutuksenantajan on lähetettävä vakuutuksenottajalle vuosittain tiedote, jossa kerrotaan vakuutusmäärä ja muita sellaisia vakuutusta koskevia seikkoja, joilla on vakuutuksenottajalle ilmeistä merkitystä. Vuositiedotteessa mainittavista tiedoista säädetään lisäksi 26 ja 27 §:ssä. Vakuutustapahtuman jälkeen vakuutuksenantajan on annettava tarpeellisia tietoja sille, jolla on oikeus vaatia suoritusta vakuutuksenantajalta.
Vakuutussopimuslain 9 §:n 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.
Mitä 1 momentissa säädetään, on 9 §:n 2 momentin mukaan vastaavasti voimassa, jos vakuutuksesta sen voimassaoloaikana on annettu puutteellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.
Kysymyksessä olevaan oikeusturvavakuutukseen sovellettavien 1.1.2019 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 1 mukaan vakuutuksen tarkoituksena on korvata vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä riita-, rikos- ja hakemusasioissa kohdassa 4 tarkoitetuissa vakuutustapahtumissa. Vakuutus koskee vakuutuskirjassa vakuutetuksi merkittyä toimintaa ja yritysturvan ajoneuvovakuutuksella vakuutettujen moottoriajoneuvojen käyttöä.
Vakuutusehtojen rajoitusten kohdan 5.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kuluja asiassa, joka liittyy muuhun kuin vakuutuskirjassa vakuutetuksi merkittyyn toimintaan tai yritysturvan ajoneuvovakuutuksella vakuutetun moottoriajoneuvon käyttämiseen, omistamiseen tai hankintaan.
Asian arviointi
Lautakunta toteaa, että asiassa on keskeisesti kyse siitä, oliko R Oy saadun selvityksen perusteella pyytänyt vakuutusyhtiöltä helmikuussa 2018 silloin voimassa olleen vakuutusturvansa laajentamista kattamaan myös R Oy:n aloittaman isännöintitoiminnan ja oliko R Oy:llä ollut vakuutusyhtiöltä sen jälkeen saamiensa tietojen perusteella myös aihe käsittää kyseisen vakuutusturvan laajennuksen tulleen voimaan. Jäljempänä lausumansa seikat huomioon ottaen lautakunta katsoo voivansa antaa asiasta ratkaisusuosituksen sille toimitetun kirjallisen aineiston perusteella.
R Oy on toimittanut lautakunnalle selvityksenä vakuutusyhtiön edustajan kanssa helmikuussa 2018 käydyksi väittämästään keskustelusta hallituksensa puheenjohtajan ja hallituksensa jäsenen 4.3.2022 päivätyn kirjallisen lausuman. Lausuman mukaan vakuutusyhtiötä edustaneelle A:lle oli helmikuussa 2018 olleessa tapaamisessa kerrottu R Oy:n aloittamasta isännöintitoiminnasta, ja että tapaamisessa olisi sovittu yrityksen vakuutusten laajentamisesta vastaamaan uutta toimialaa. Lausuman mukaan A oli luvannut tekevänsä tarvittavat toimet vakuutusturvan laajentamiseksi, ja ettei muuta ilmoitusta asiasta tarvittu.
Asiakirjojen mukaan vakuutusyhtiö ei ollut saattanut kyseistä vakuutusturvan laajennusta voimaan R Oy:n vakuutuksissa. Vakuutusyhtiön selvityksen mukaan vakuutusten laajentamistarpeesta ei ollut tehty sen asiakashallintajärjestelmään merkintöjä. Vakuutusyhtiötä edustanut A oli kuitenkin merkinnyt rekisteritietoihin 14.2.2018 olleen tapaamisen R Oy:n kanssa. Näin ollen lautakunta pitää mahdollisena, että vakuutusturvan laajentamisesta oli osapuolten välillä tuolloin keskusteltu, ja että vakuutusturvan laajentaminen oli jäänyt vakuutusyhtiöltä jostain syystä R Oy:lle tarjoamatta. Lautakunnalle ei ole toimitettu vakuutusyhtiötä tuolloin edustaneen A:n lausumaa asiasta.
R Oy:n toimittamasta 17.11.2021 päivätystä yrityksen lakisääteistä vakuutusturvaa koskeneesta kuukausierittelystä ilmenee, että vakuutusyhtiö oli lakisääteisen vakuutusturvan osalta saanut tiedon R Oy:n harjoittamasta isännöintitoiminnasta. Kyseisen kuukausierittelyn merkitystä nyt ratkaistavana olevan asian arvioinnille heikentää kuitenkin olennaisesti se, että erittelystä ilmenevin tavoin se on perustunut tulorekisteristä automattisesti saatuun tietoon.
Näin ollen lautakunta katsoo jääneen epäselväksi, oliko R Oy pyytänyt, ja jos niin milloin, vakuutustensa kattaman toimialan laajentamista myös isännöintitoimintaan. Lautakunnan näkemyksen mukaan olennaisempaa asiassa on kuitenkin se, että tältä osin ei ole ollut kyse uuden vakuutuksen myöntämisestä, vaan vakuutuksen kattaman R Oy:n toiminnan piirin laajentamisesta vakuutuskauden aikana. Asian arvioinnissa on siten ratkaisevaa, oliko R Oy:llä vakuutusyhtiöltä helmikuun 2018 jälkeen saamiensa tietojen perusteella ollut vakuutussopimuslain 9 §:n 2 momentin mukaisesti aihetta käsittää vakuutusturvan olleen voimassa myös isännöintitoiminnan osalta.
Tältä osin lautakunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että vakuutusyhtiön R Oy:lle sen voimassa olleista oikeusturva- ja vastuuvakuutuksista antamien vakuutuskirjojen mukaan vakuutetuksi toiminnaksi on ollut merkittynä vain ”Tiemerkintämaalaus + rakennustyöt”. Lautakunta toteaa, etteivät vakuutussopimuslain vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuutta koskevat säännökset merkitse sitä, etteikö R Oy ole ollut velvollinen itsekin perehtymään voimassa olleen vakuutusturvansa sisältöön. Sen myötä R Oy:n oli tullut vähintään tarkastaa, että vakuutusyhtiön sille vuosittain lähettämiin vakuutuskirjoihin merkitty vakuutusturva on vastannut sitä, mistä R Oy oli halunnut sopia.
Vakuutuskirjojen selkeän vakuutettua toimintaa koskeneen merkinnän perusteella lautakunta katsoo, että R Oy:n olisi pitänyt olla selvillä siitä, etteivät vakuutukset olleet tulleet voimaan sen isännöintitoiminnan osalta, eikä R Oy:llä ole siten ollut perusteltua aihetta muuta käsittää. Näin ollen lautakunta katsoo asiasta käytettävissään olevan selvityksen perusteella, ettei vakuutusyhtiö ole velvollinen myöntämään R Oy:n hakemaa oikeusturvaetua.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä asianmukaisena.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski
Jäsenet:
Jaakkola
Käenmäki
Makkula
Sarpakunnas
Sjögren