Tapahtumatiedot
Vahinkoilmoituksen 17.5.2021 mukaan asiakas liukastui 11.1.2021 vakuutettuna olevan kiinteistön piha-alueella ja kaatuessaan loukkasi päätään ja lantiotaan. Asiakas on hakeutunut hoitoon tapahtuneen johdosta saamiensa vammojen takia 15.1.2021. Asiakas on 19.1.2021 pudonnut sohvalta nukkuessaan ja loukannut päänsä. Asiakas hakeutui päivystykseen 20.1.2021 vasemman jalan kipujen vuoksi. Sairaalaseurannassa asiakkaalla todettiin pitkittynyt epileptinen ilmiö ja asiakas oli sen toteamisen jälkeen tehohoidossa ja sen jälkeen neurologisella kuntoutusosastolla 18.3.2021 saakka. Asiakkaalla on todettu tehohoidosta aiheutunut polyneuropatia sekä neuropsykologinen oirekuva. Asiakas haki kiinteistönomistajan vastuuvakuutuksesta korvausta tilapäisestä haitasta, ansionmenetyksestä ja pysyvästä haitasta.
Vakuutusyhtiö katsoi, että kyseessä on sinänsä kiinteistön vastuuvakuutuksesta korvattava vahinko. Vakuutusyhtiö on päätöksissään todennut, että asiakkaalle on vahinkotapahtuman yhteydessä aiheutunut vasemman lonkan ruhjevamma. Asiakas on 11.1.2021 vahinkotapahtuman jälkeen 19.1.2021 pudonnut sohvalta. Kyseinen vahinkotapahtuma ja sen yhteydessä mahdollisesti saadut vammat eivät yhtiön päätöksen mukaan ole syy-yhteydessä 11.1.2021 vahinkotapahtumaan. Yhtiö on todennut myös, että asiakkaalla on lisäksi todettu lannerangan rappeuma, nikamavälilevysairaus sekä peroneushalvaus, jotka eivät myöskään ole syy-yhteydessä 11.1.2021 vahinkotapahtumaan tai sen yhteydessä saatuun vammaan. Päätöksen mukaan 11.1.2021 vahinkotapahtuman jälkeisissä sairaanhoidon kirjauksissa ei ole mitään mainintaa siitä, että asiakas olisi lyönyt päänsä nimenomaan 11.1.2021 vahinkotapahtuman yhteydessä. Asiakkaan muistihäiriöt eivät näin ollen ole syy-yhteydessä 11.1.2021 vahinkotapahtumaan. 11.1.2021 vahinkotapahtuman yhteydessä saatu lonkan ruhjevamma on ollut lievä, ja raajan liike on onnistunut ilman apuvälineitä, eikä kyseinen vamma yhtiön mukaan ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä. Päätöksessä on myös todettu, ettei asiakkaalla ole ollut vaateita vahinkotapahtuman yhteydessä saadun vamman hoitoon liittyvistä sairaanhoidon tai lääkkeiden kustannuksista. Vakuutusyhtiö on arvioinut tilapäisen haitan osalta maksettavan korvauksen määräksi 400 euroa, mikä ei ylitä vakuutettuna olevan kiinteistön vastuuvakuutuksen omavastuuosuuden määrää (600 euroa). Asiassa ei näin ollen ole suoritettu korvauksia vastuuvakuutuksen perusteella.
Asiakkaan vaatimukset ja vakuutusyhtiön kanta
Asiakkaan valitus
Asiakas ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätöksiin ja pyytää asiassa FINEN ratkaisusuositusta. Asiakas kertoo lyöneensä päänsä rajusti asfalttiin kaatuessaan 11.1.2021 ja olleensa tapahtuneen kaatumisen jälkeen sekava ja menettäneensä muistinsa. Asiakas meni lääkäriin 15.1.2021. Tuolla käynnillä lonkka kuvattiin, mutta päätä ei tutkittu. Asiakas hakeutui uudelleen hoitoon 19.1.2021 soittamalla ambulanssin. Asiakas kertoo, että oli yön yli terveyskeskuksessa, mutta seuraavana päivänä kunto romahti ja hänet siirrettiin teho-osastolle. Asiakas kertoo saaneensa jatkuvasti epilepsiakohtauksia ja joutuneensa hengityskoneeseen. Asiakas siirrettiin neurologian osastolle ja edelleen neurologian kuntoutusosastolle, jossa häntä hoidettiin noin kuukauden ajan. Asiakas kertoo, että hän sairastui tehohoito polyneuropatiaan ja molemminpuoliseen peroneuspareesiin, eikä toipumista juurikaan ole tapahtunut. Asiakas lisää, että epilepsian takia hänelle annettiin elinikäinen ajokielto ammattiliikenteeseen, joten siitä tulee noin 10 000 euron suuruinen ansionmenetys vuosittain. Asiakas vaatii vastuuvakuutuksesta korvattavaksi ansionmenetyksen (10.000€ vuosittain) ja tilapäisen haitan (15.000€) sekä pysyvän haitan (20.000 €).
Lisäkirjeessään asiakas kertaa tapahtumatiedot ja toteaa, että 29.1.2021 pään magneettitutkimuksessa todettiin verenvuoto aivoissa. Vuoto ei ole asiakkaan mukaan voinut aiheutua muusta kuin kovasta päähän kohdistuneesta iskusta vahinkotapahtuman 11.1.2021 yhteydessä. Asiakas toteaa, että kaikki tapahtumat ovat hänelle hämärän peitossa helmikuun 2021 loppuun saakka ja se, ettei lääkärinlausunnoissa 15.1.2021 tai 17.3.2021 ole mainintaan 11.1.2021 päähän kohdistuneesta iskusta johtuu siitä, ettei asiakas ole muistanut tapahtumia päähän kohdistuneen iskun vuoksi ja on itsekin kuullut tapahtumat vasta myöhemmin läheisiltään. Myöhemmissä lääkärinlausunnoissa on mainittu kaatuminen ja sen seuraukset. Asiakas kertoo myös, että oli jo ennen vahinkotapahtumaa työkyvyttömyyseläkkeelle, mutta oli tehnyt mm. taksinkuljettajan töitä satunnaisesti. Nykytilasta asiakas kertoo, että liikkuminen on erittäin heikkoa ja pohjehermohalvaus aiheuttaa liikkumiseen suuria ongelmia. Asiakas kertoo kärsivänsä myös jatkuvasti jalkakivuista ja päävamman takia aiheutuu huonoa oloa ja päänsärkyä esimerkiksi tietokoneella työskennellessä. Asiakas kertoo lisäksi, että pystyy kävelemään muutamia kymmeniä metrejä ilman tukea ja kyynärsauvojen avulla satoja metrejä.
Toisessa lisäkirjeessä asiakas kertoo, että erikoistuva neurologi on lausunnossaan 17.03.2021 kertonut kognitiivisten ongelmien alkaneen 11.01.2021 kaatumisen jälkeen. Asiakas lisää, että hänen äitinsä todistuksella on asiassa merkitystä, koska kaatumisen jälkeen asiakas oli sekava, puhe sammalsi ja asiakas oli muistamaton. Näihin ei ole muuta syytä kuin kaatuminen ja pään lyönti kovaa asfalttiin. Asiakas katsoo, että hän ei ole voinut vaikuttaa siihen, ettei lääkäri ole 15.01.2021 käynnillä tutkinut häntä paremmin. Asiakas katsoo, että asiassa on täysin todistettu, että pään lyönti aiheutti kaikki myöhemmät oireet ja myös pysyvät haitat ovat aivan selkeitä.
Lisäkirjeenä asiakas on toimittanut myös potilasasiakirjat sairaalajaksolta.
Myöhemmissä lisäkirjeissään asiakas on edelleen kerrannut tapahtumatiedot ja todennut muun muassa, ettei hän ole sairastanut ennen epilepsiaa. Myös epilepsia on asiakkaan mukaan tullut pään iskun seurauksena tullut. Tästä kirjoittaa myös neurologi lausunnossaan ja mainitsee, että nimenomaan tuo 11.01.2021 isku päähän on aiheuttanut vammat. Edelleen asiakas kertoo, että sairaalajakson aikana hänelle kehittyi molemminpuolinen jalkojen peroneuspareesi ja tehohoito polyneuropatia, jotka aiheuttavat kävelyn vaikeuden ja jalkojen puutuneisuuden ja kivun. Paikallaan makaaminen koomassa aiheutti selkä ydinkanavan ahtauman sekä kahden välilevyn pullistuman. Asiakas toteaa, että joutuu kärsimään jalkojen huonosta toimivuudesta, kivusta ja puutuneisuudesta. Kävely on vaikeaa ja jalat ja selkä kipeytyvät jo pienestä matkasta. Lääkäreiden arvion mukaan paranemista ei enää tule tapahtumaan. Asiakas toteaa myös, että on saanut epilepsiadiagnoosiepäilyn vuonna 2010 määrittämättömän des orientoitumisen takia ja sittemmin diagnoosi on purettu. Lisäksi asiakas kertoo, että hän on sairastanut lapsesta saakka kuumeen aiheuttamaa sekavuutta ja kuumekouristuksia, mutta niitä ei pidä sekoittaa epilepsiaan. Asiakas katsoo, että mikään muu kuin kova isku asfalttiin 11.01.2021 ja siitä johtuvat seuraamukset eivät ole voineet aiheuttaa lähes terveelle miehelle henkeä uhkaavaa pitkittynyttä epileptistä kohtausta.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö viittaa asiassa annettuihin korvauspäätöksiin ja muihin vahinkoasiakirjoihin ja toistaa vastineessaan kielteisen kantansa. Yhtiö katsoo, ettei asiakkaan korvausvaatimuksen perusteena oleva tila ole syy-yhteydessä liukastumisvahinkoon. Yhtiö katsoo, että epilepsiakohtauksen ja sitä seuranneen toiminnanvajauden syy-yhteys 11.1.2021 vahinkotapahtumaan on epätodennäköinen. Yhtiö toteaa, että huomattavasti todennäköisemmin nämä ovat syy-yhteydessä vahingonkärsijän aiemmin tiedossa olleeseen epilepsiataipumukseen ja runsaan keskushermostoon vaikuttavan lääkityksen (opioidi- ja neuroleptilääkitys) vaikutukseen. Oireiden syy-yhteys myöhempään eli 19.1.2021 vahinkotapahtumaan ja sen yhteydessä saatuun pään iskuvammaan jää epäselväksi, mutta ko. vahinkotapahtuman vaikutusta vahingoittuneen oireiluun ei voida lääketieteellisten selvitysten perusteella sulkea pois. Vahingoittuneen työkyvyttömyyden osalta yhtiö toteaa, että vahinkotapahtuman yhteydessä saatu vasemman lonkan ruhje ei ole aiheuttanut vahingonkärsijän työkyvyttömyyttä. Vahingonkärsijä on lisäksi ollut työkyvyttömyyseläkkeellä jo ennen vahinkotapahtumaa, eikä tämä työkyvyttömyys liity miltään osin 11.1.2021 vahinkoon. Vahinkotapahtuman yhteydessä saadusta vammasta (vasemman lonkan ruhje) ei vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan ole jäänyt asiakkaalle pysyvää haittaa.
Asiakkaan lisäkirjeeseen antamassaan lisävastineessa yhtiö viittaa edelleen asiassa annettuihin korvauspäätöksiin ja muihin vahinkoasiakirjoihin, sekä aikaisempaan vastineeseen sekä toteaa lisäksi, että asiakas on lisäkirjeessä kertonut lyöneensä päänsä 11.1.2021 vahinkotapahtuman yhteydessä ja hakeutuneensa hoitoon 15.1.2021. Hän ei kertomansa mukaan kertonut pään lyönnistä huonon tilansa takia. Asiakkaan mukaan hänen vointinsa on ollut edelleen huono, minkä vuoksi hän on pudonnut sohvalta ja hakeutunut tämän jälkeen uudelleen hoitoon. Asiakkaan mukaan läheiset ystävät ja sukulaiset voivat todistaa nämä tapahtumat. Yhtiö toteaa, että yhtiön käsityksen mukaan asiakas on ollut yksin sekä 11.1.2021 että 19.1.2021 vahinkotapahtumien aikaan. Hänen läheiset ystävänsä ja sukulaisensa eivät näin ollen yhtiön käsityksen mukaan ole toimineet vahinkotapahtumien todistajina, joten heidän selvityksensä tapahtuneesta perustuu asiakkaan omaan kertomukseen tapahtumista. Yhtiö katsoo, että näiden henkilöiden selvityksillä vahinkotapahtumista ei näin ollen ole merkitystä asian arvioinnin kannalta, vaan arviointi terveydentilan osalta tehdään lähtökohtaisesti potilasasiakirjoihin tehtyjen merkintöjen perusteella, eikä vahingonkärsijä voi itse täydentää asiakirjoja omilla näkemyksillään. Yhtiö toteaa, että asiassa on epäselvää, mihin asiakkaan käsitys siitä, että hän ylipäänsä on lyönyt päänsä 11.1.2021 vahinkotapahtuman yhteydessä perustuu, sillä oman kertomuksensa mukaan hän on ollut huonokuntoinen ja kaikki tapahtumat ovat olleet hänen oman selvityksensä mukaan hämärän peitossa helmikuun loppuun saakka. Asiakas on sen sijaan todistettavasti lyönyt päänsä 19.1.2021 vahinkotapahtuman yhteydessä, joten asiakkaan näkemykselle verenvuodon syy-yhteydestä 11.1.2021 vahinkotapahtumaan ei ole perusteita. Yhtiö lisää vielä, että lähtökohtaisesti hoitokäynnin aikana potilas tutkitaan kokonaisvaltaisesti, vaikka potilas olisi ilmoittanut loukanneensa vain tietyn kehonosan. Liukastumisvahinkojen osalta on tavanomaista, että myös pään alueen vammojen mahdollisuus selvitetään. Kun asiakas on oman selvityksensä mukaan ollut huonovointinen ja hänellä on ollut vaikeuksia muistaa tapahtumia, on epätodennäköistä, ettei mahdollista pään vamman mahdollisuutta olisi selvitetty millään tavalla 15.1.2021 hoitokäynnin yhteydessä, vaikka asiakas ei olisi itse asiasta maininnutkaan. Päävammasta ei kuitenkaan ole mitään mainintaa 15.1.2021 käynnin merkinnöissä. Yhtiö ei näin ollen katso, että asiakkaalle olisi aiheutunut pään alueen vammaa nimenomaan 11.1.2021 vahinkotapahtuman yhteydessä, vaan vasta 19.1.2021, mikä käy selkeästi ilmi potilasasiakirjoista. Yhtiö toteaa vielä, että asiakas on kertonut, että sekavuus olisi alkanut 11.1.2022 vahinkotapahtuman jälkeen. Tämä ei kuitenkaan yhtiön näkemyksen mukaan pidä paikkaansa, sillä 8.4.2022 lausunnon mukaan asiakkaalla on ollut muun sairauden johdosta saamansa vahvan lääkityksen vuoksi jo aikaisemmin sekavuutta. 29.1.2021 MRI-kuvauksen lausunnon osalta yhtiö toteaa, että tutkimuksessa on havaittu hyvin vähäinen määrä verta oikean aivokammion takasarvessa. Löydöksen syy-yhteys 11.1.2021 vahinkotapahtumaan on epäselvä. Edellä mainituilla perusteilla yhtiö katsoo, ettei asiakkaan epileptisen sarjakohtauksen ja sen seurausten syy-yhteyttä 11.1.2021 vahinkotapahtumaan ei ole voitu riittävällä tavalla osoittaa.
Toisessa lisävastineessa yhtiö toteaa edelleen, että vahingonkärsijän äiti ei ole ollut paikalla 11.1.2021, kun liukastuminen on tapahtunut, eikä hän näin ollen voi tietää, onko asiakas lyönyt päänsä liukastumisen yhteydessä vai ei. Asiakas on kertonut lyöneensä päänsä kovaa asfalttiin, minkä johdosta hän on ollut sekava, puhe on sammaltanut ja hän on ollut muistamaton. Yhtiö pitää edelleen epäuskottavana, että tällaisista oireista kärsivää henkilöä ei olisi tutkittu pään vamman osalta 15.1.2021 lääkärikäynnin yhteydessä. Jos isku on olisi ollut kova, olisi tästä todennäköisesti jäänyt myös ulkoisia merkkejä, mutta siitä huolimatta 15.1.2021 potilaskertomuksessa ei ole mitään mainintaa pään alueen vammasta. Lisäksi yhtiö toteaa, että 17.3.2021 potilaskertomuksessa lukee, että potilas itse kertoo kognitiivisten oireiden alkaneen 11.1.2021 kaatumisen jälkeen. Lääkäri ei siis ole tutkinut vahingonkärsijää heti 11.1.2021 vahinkotapahtuman jälkeen ja todennut näissä tutkimuksissa kognitiivisia oireita, vaan potilaskertomuksessa referoidaan vahingonkärsijän omaa selvitystä vahinkotapahtuman jälkeisistä oireista.
Myöhemmissä lisävastineissa yhtiö viittaa edelleen asiassa annettuihin korvauspäätöksiin ja muihin vahinkoasiakirjoihin, sekä aikaisempiin vastauksiin ja toteaa lisäksi että toimitetuissa potilaskertomusmerkinnöissä on useassa kohdassa maininta siitä, että asiakas on kaatunut 28.12.2020. Tästä kaatumisesta ei ole annettu tarkempia tietoja. Potilaskertomuksessa on myös mainittu 19.-20.1.2021 välisenä yönä tapahtunut sohvalta putoaminen. Toimitetuissa potilaskertomuksissa ei ole mitään mainintaa 11.1.2021 vahinkotapahtumasta ennen 11.3.2021 merkintää. Yhtiö toteaa, että 11.3.2021 merkinnän mukaan vahingonkärsijä on itse pyytänyt hoitavaa lääkäriä tekemään lääkärinlausunnon vakuutusyhtiölle siitä, että sairasjakso on aiheutunut 1/2021 kaatumisesta, kun hän on liukastunut pihalla. Merkinnässä todetaan, että sairaskertomuksia tarkastellen liukastuminen on tapahtunut 12/20. Toimitettujen selvitysten perusteella ei voida päätellä, että potilaskertomuksessa mainitut sairaudet ja vammat olisivat syy-yhteydessä liukastumisvahinkoon 11.1.2021. Myös hoitava lääkäri on ollut asiasta samaa mieltä. Edelleen yhtiö on todennut, ettei 29.1.2021 MRI-kuvauksen lausunnossa todetun löydöksen syy-yhteyttä nimenomaan 11.1.2021 vahinkotapahtumaan ole voitu osoittaa. Epilepsian ja muun syy-yhteys vahinkotapahtumaan on epätodennäköinen.
Vakuutetun kuuleminen
FINE on vakuutussopimuslain 68 § mukaisesti varannut vakuutetulle tilaisuuden tulla kuulluksi. Vakuutetulla ei ole ollut asiaan kommentoitavaa.
Sopimusehdot ja lainsäädäntö
Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 2 luvun 1.1 §:n mukaan, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.
Lain 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen
1. tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;
2. ansionmenetyksestä;
3. kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;
4. pysyvästä haitasta.
Vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 2.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuskirjaan merkityn kiinteistön omistajana toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko,
- joka todetaan vakuutuskauden aikana ja
- josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.
Ratkaisusuositus
Asiassa on kyse siitä, onko asiakkaan pitkittynyt oireilu syy-yhteydessä liukastumisvahinkoon ja tuleeko oireilusta aiheutunut haitta tai sen seurauksena mahdollisesti syntynyt pysyvä haitta ja ansionmenetys korvata vastuuvakuutuksen perusteella.
Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijan velvollisuutena on näyttää toteen vakuutuksesta korvattavan vahinkotapahtuman, esimerkiksi tapaturman, sattuminen sekä tapaturman ja korvausvaatimuksen perusteena olevan vamman välinen syy-yhteys. Jos hän näyttää tämän riittävän vakuuttavasti, on vakuutuksenantaja puolestaan velvollinen osoittamaan, että vahinko on aiheutunut vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle jäävästä syystä, mikäli vakuutuksenantaja haluaa vapautua korvausvelvollisuudestaan.
Voimassa olevan oikeuden mukaan henkilövahingon korvaamisen edellytyksenä on, että vahingonkärsineen vamman tai sairauden voidaan todeta olevan syy-yhteydessä vahingonaiheuttajan tekoon tai menettelyyn.
Syy-yhteyden toteaminen perustuu yleisellä tasolla lääketieteelliseen tutkimustietoon eri vammatyypeistä ja niitä aiheuttavista tekijöistä sekä sen ohella käsiteltävässä yksittäisessä tapauksessa saatuihin tietoihin tapaturman sattumistavasta, vammamekanismin voimakkuudesta ja todetun vamman laadusta. Syy-yhteyttä arvioitaessa kiinnitetään huomiota ennen kaikkea siihen, miten hyvin todettujen vammojen ja oireiden laatu sopii yhteen kuvatun tapaturmamekanismin laadun ja voimakkuuden kanssa. Sen sijaan syy-yhteyttä ei voida pitää todistettuna vain ajallisen yhteyden perusteella eli pelkästään sen pohjalta, että oireet ovat ilmaantuneet kuvatun vahingon jälkeen.
FINEn käytössä olevien selvitysten mukaan asiakas on vahinkoilmoituksessa kertonut liukastuneensa 11.1.2021 vakuutettuna olevan kiinteistön piha-alueella ja kertonut loukanneensa kaatuessaan päätään ja lantiotaan. Asiakas on hakeutunut hoitoon tapahtuneen johdosta saamiensa vammojen takia 15.1.2021. Asiakas on 19.1.2021 pudonnut sohvalta nukkuessaan ja loukannut päänsä. Sen jälkeen asiakas hakeutui päivystykseen. Sairaalaseurannassa asiakkaalla todettiin pitkittynyt epileptinen ilmiö ja asiakas oli tehohoidossa ja sen jälkeen neurologisella kuntoutusosastolla 18.3.2021 saakka. Asiakkaalla on todettu tehohoidosta aiheutunut polyneuropatia sekä neuropsykologinen oirekuva. Asiakkaan oman kertomuksen mukaan hän on ollut huonokuntoinen ja kaikki tapahtumat ovat olleet hämärän peitossa helmikuun loppuun saakka.
Sairauskertomustekstin 15.1.2021 mukaan asiakas on tullut vastaanotolle kaatumisen ja vasemman lonkan kivun vuoksi. Kävely on provosoinut kovan kivun vasempaan lonkkaan sarvennoisen seutuun. Vastaanotolla asiakas on kävellyt lonkkaa varoen ja sarvennoisen seudussa on todettu tunnusteluarkuutta. Röntgenkuvassa ei ole nähty murtumaa. Tässä käyntitekstissä ei ole merkintää pään vammasta. Kirurgian päivystyksen tekstin 20.1.2021 mukaan asiakas on kaatunut myös jo 28.12.2020 ja loukannut tällöin vasenta lonkkaansa ja kyynärpäätään. Edelleen hoitokertomuksen mukaan asiakas on 19.1.2021 nukahtanut sohvalle ja pudonnut unissaan lattialle. Asiakas on yöllä herännyt lattialta ja vasen jalka on ollut kovin kipeä. Päivystyksessä 20.1.2021 tutkittaessa asiakkaan yleistila on ollut hyvä. Oikea silmä on muurautunut umpeen ja keskiotsalla on ollut iso kuhmu.
FINE viittaa erityisesti käytössään olevaan lääketieteelliseen selvitykseen kokonaisuudessaan sekä muuhun asiassa annettuun selvitykseen ja toteaa, ettei vahinkotapahtuman jälkeen ensimmäisillä lääkärikäynneillä ole minkäänlaista merkintää siitä, että vahinkotapahtuman 11.1.2021 yhteydessä asiakkaalle olisi aiheutunut pään vamma. 11.3.2021 merkinnän mukaan asiakas itse on pyytänyt hoitavaa lääkäriä tekemään lääkärinlausunnon vakuutusyhtiölle siitä, että sairasjakso on aiheutunut 1/2021 kaatumisesta. 17.3.2021 potilaskertomuksessa lukee, että potilas itse kertoo kognitiivisten oireiden alkaneen 11.1.2021 kaatumisen jälkeen. Lausunnossa on niin ikään todettu, ettei kuvantamistutkimuksessa ole tullut aivovammalöydöksiä esille, eikä lääkäri ole voinut todeta vahinkotapahtuman syy-yhteyttä asiakkaan epileptiseen statukseen.
FINE toteaa, että sen ratkaisusuositukset perustuvat sille toimitettuun kirjalliseen selvitykseen ja lääketieteelliseen näyttöön ja niiden objektiiviseen arviointiin. Edellä esitetyillä perusteilla FINE toteaa, ettei asiassa voida katsoa selvitetyn, että asiakkaan epilepsia ja pitkittynyt oireilu olisi seurasta hänelle 11.1.2021 sattuneesta kaatumistapaturmasta. FINE katsoo jäävän osoittamatta, että asiakkaalle olisi liukastumisvahingon 11.1.2021 seurauksena aiheutunut merkityksellistä pään alueen vammaa. Näin ollen pitkittyneestä oireilusta aiheutunut haitta tai sen seurauksena mahdollisesti syntynyt pysyvä haitta tai ansionmenetys eivät FINEn näkemyksen mukaan ole myöskään vastuuvakuutuksen perusteella korvattavia. FINE pitää vakuutusyhtiön syy-yhteysratkaisua asianmukaisena.
Lopputulos
FINE ei suosita muutosta asiassa.
FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Jaostopäällikkö Hanén
Esittelijä Hyytiäinen