Tapahtumatiedot

Asiakkaiden omistamassa omakotitalossa sattui kesäkuussa 2017 palovahinko, jonka seurauksena rakennus vaurioitui pahoin, pysyen kuitenkin korjauskelpoisena. Vakuutusyhtiö on korvannut kotivakuutuksesta rakennuksen korjauskulut sekä asiakkaille aiheutuneen irtaimistovahingon. Omakotitalossa on kolme kerrosta, joista ylimmässä oli ennen vahinkoa kaksi makuuhuonetta, kylpyhuone, vaatehuone, ullakkotilaa, toisen makuuhuoneen yhteydessä eteinen sekä aulatila, johon oli portaat ensimmäisen kerroksen tuulikaapista.

Yhtiön edustaja ilmoitti helmikuussa 2018 asiakkaille, että rakennuksen alkuperäisen tason ylittävien muutostöiden aiheuttama lisäkustannus on 20 000 euroa, kohdistuen pääosin portaiden, rappukäytävien ja kantavien rakenteiden muutostöihin. Vastauksessaan asiakkaat totesivat tarvitsevansa ainakin portaikon hinnan selkeästi eriteltynä. Yhtiön edustajan sähköpostiviestissä todettiin 20 000 euroa olevan hänen arvionsa, eikä summalle ollut tarkkaa erittelyä. Maaliskuussa 2019, maksaessaan korvausta palovahingon yhteydessä vaurioituneesta irtaimistosta, ylimääräistä asumiskuluista, palon aiheuttamaan rakennusvahinkoon liittyvistä kustannuksista sekä palovahingosta erillisen autotallimurron osalta, yhtiö on vähentänyt laskemastaan kokonaiskorvauksesta rakennusvahingon muutostöiden perusteella 15 000 euroa.

Asiakkaiden omakotitalossa joulukuussa 2020 tehdyissä palotarkastuksessa sekä rakennusvalvonnan erityisessä tarkastuksessa todettiin, ettei porrasaukko kaikilta osin täytä uloskäytävän leveys- ja korkeusvaatimuksia. Rakennusvalvonnan katselmuspöytäkirjassa puolestaan todettiin, että porrasaukko ja portaat tulee korjata siten, että ne täyttävät lait ja asetukset rakennusten palo- ja käyttöturvallisuudesta ja että korjaukset tulee suorittaa viipymättä.

Yhtiö teki 15.11.2021 korvauspäätöksen ylimpään kerrokseen johtavien portaitten osalta. Päätöksessä todettiin yhtiön pyytäneen ulkopuoliselta suunnittelijalta ratkaisuvaihtoehtoja portaitten saattamiseksi lainmukaiseen kuntoon. Korjaushankkeen toteuttamisen osalta päätöksessä todettiin, että alun perin suunnittelija suunnitteli palovahingon korjaustyön yhteydessä rakennettavat uudet portaat, mutta niitä ei toteutettu suunnitelmien mukaisesti, vaan pääurakoitsijan aliurakoitsija suunnitteli portaat uudelleen, ja portaat toteutettiin tuon suunnittelutyön pohjalta. Portaan toteuttaja oli todennut saatetekstissään, että portaat ovat rakentamismääräysten mukaiset, kun ne toteutetaan hänen suunnitelmansa mukaan, mutta myöhemmin rakennusvalvonta oli kuitenkin todennut portaat rakentamismääräysten vastaisiksi.

Vakuutusyhtiö totesi, ettei se ollut rakennusurakan osapuoli, vaan urakkasopimus on tehty urakoitsijan ja asiakkaiden välillä. Yhtiö kehotti asiakkaita reklamoimaan asiasta urakoitsijaa ja totesi, ettei se ollut vastuussa siitä, etteivät portaat täytyä rakentamismääräyksiä. Yhtiö myös totesi maksaneensa palovahingon vuoksi korvauksen, joka kattaa palovahingon aiheuttaman vahingon. Se myös kiinnitti huomiota siihen, etteivät portaat itse asiassa vaurioituneet purkukuntoisiksi, vaan portaiden muutostarve vahingon jälkeen aiheutui puhtaasti siitä, että rakennuksessa oli lukuisia piirustusten ja myönnetyn rakennusluvan vastaisia ratkaisuja, ja että asiakkaat vaativat yläkertaan erillistä huoneistoa. Yhtiö kuitenkin maksoi aiemmin pääosin irtaimistoa koskeneesta korvauspäätöksestä muutostöiden vuoksi vähennetyt 15 000 euroa ja totesi portaita koskevan asian olevan osaltaan loppuun käsitelty.

Asiakkaan valitus

Ratkaisusuosituspyynnössään asiakkaat vaativat vakuutusyhtiön korvauspäätöstä muutettavaksi siten, että yhtiön tulee joko kustannuksellaan ennallistaa itse tekemällään päätöksellä purettu portaikko entistä vastaavaan tasoon ja viranomaisten suosittelemaan alkuperäiseen sijaintiinsa tai vaihtoehtoisesti suorittaa asiakkaille täysimääräinen korvaus portaikon korjauttamisesta aiheutuvista kustannuksista. Selvyyden vuoksi asiakkaat toteavat, ettei aiemmin maksettua 15 000 euron korvausta tule laskea lisäkorvauksen osasuoritukseksi.

Vakuutusyhtiö on purattanut talosta heti tulipalon jälkeen muun muassa kattoja ja lattioita, yläkerran tasakertaan asti sekä osan ulko- ja sisäseiniä pelkille hirsille. Samassa yhteydessä yhtiö on purattanut sammutusvesivaurion kuivattamiseksi myös talon alkuperäisen yläkertaportaikon pelkille porraslaudoille.

Ennen tulipaloa talon yläkerrassa on ollut kaksi yksiötä, ja kulku niihin on ollut talon keskikohdalla sijaitsevasta tuulikaapillisesta sisäportaikosta. Yhtiön päätöksellään purkamaa yläkerran portaikkoa ei ole ennallistettu alkuperäiseen paikkaansa perhekäyttöön sopineiksi sisäportaiksi, kuten asiakkaat ovat toivoneet, vaan vakuutusyhtiön valitsema ja palkkaama arkkitehti on siirrättänyt korjaustyön yhteydessä portaikon talon luoteiseen etu- ja ulkonurkkaan, katon jyrkästi laskevan mansardin alle ja kantavan sisäseinän rajaamaksi erilliseksi uloskäyntiportaikoksi. Sittemmin on käynyt ilmi, että korjaus- ja ennallistamistöiden yhteydessä vakuutusyhtiön palkkaaman arkkitehdin uuteen sijaintiin määräämänä toteutettu portaikko on rakentamismääräysten vastainen.

Portaikon ennallistamisesta käytyjen neuvottelujen päätteeksi yhtiö on 15.11.2021 tehnyt korvauspäätöksen, jossa se on kiistänyt vastuunsa. Asiakkaat toteavat neuvotteluissa yhtiön kanssa sovitun, että yhtiö pyytää ulkopuoliselta suunnittelijalta ratkaisuvaihtoehtoja portaikon saattamiseksi lainmukaiseen kuntoon. Asiakkaiden perusteltu käsitys näiden neuvottelujen johdosta oli se, että suunnitteluvaiheen valmistuttua suunnitelmista valitaan toteutuskelpoinen, rakentamismääräykset täyttävä vaihtoehto sekä laaditaan tarkemmat rakennusluvan edellyttämät piirustukset, joiden mukaisesti portaikko ennallistetaan edelleen vakuutusyhtiön myötävaikutuksella. Vakuutusyhtiön edellä mainittu korvauspäätös on kuitenkin vastoin asiakkaille osapuolten neuvotteluissa syntynyttä käsitystä.

Asiakkaat toteavat asiaa selvitettäessä käyneen ilmi, ettei kaupungin Lupapisteessä eikä kohteen rakennuslupakuvissa ole mittoja uudesta, siirretystä portaikosta, joten kyse on asiakkaiden käsityksen mukaan lähtökohtaisesti porrasaukon ja portaiden puutteellisesta suunnittelusta vakuutusyhtiön valitseman ja palkkaaman arkkitehdin tehtyä portaikon siirtopäätöksen nykyiseen sijaintiinsa ilman, että olisi selvittänyt, mahtuuko kyseiseen tilaan määräystenmukaisia portaita. Arkkitehti on harhaanjohtavasti perustellut alkuperäisen portaikon siirtoa joulukuussa 2017 sillä, että alkuperäinen portaikko olisi ollut määräystenvastainen puuttuvan lepotasanteen vuoksi. Asiakkaiden rakennusvalvonnasta joulukuussa 2020 saaman tiedon mukaan rakennusvalvonta ei kuitenkaan ole antanut siirtomääräystä eli edellyttänyt portaikon siirtoa nykyiseen sijaintiinsa korjaustöitä toteutettaessa, joten siirto on ollut tosiasiassa arkkitehdin oma ratkaisu eikä aiemman portaikon määräystenvastaisuudesta johtunut viranomaismääräykseen perustunut välttämättömyys.

Asiakkaat toteavat, etteivät vakuutusyhtiö tai arkkitehti ole pyynnöistä huolimatta yksilöineet asiakkaille sitä, millä tarkemmilla perusteilla vanha portaikko on ollut määräystenvastainen ja olisiko portaikko ollut korjaustöiden yhteydessä toteutettavissa vanhaan sijaintiinsa. Aiemmasta kannastaan poiketen yhtiö on kirjelmässä 14.1.2022 ilmoittanut portaiden olleenkin ”täysin korjauskelpoiset palovahingon jälkeen… Olisi ollut huomattavasti edullisempaa palauttaa portaat entisellensä niiden siirtämisen sijaan.”

Vakuutussopimuksen osalta asiakkaat toteavat, että vakuutussopimuksen ehtojen mukaan vakuutusyhtiön kuuluu korvauksellaan saattaa vahinkotapahtuman seurauksena vahingoittunut omaisuus takaisin vahinkoa edeltäneeseen tasoon. Myös yhtiön edustajan kaksi viikkoa palon jälkeen laatimassa muistiossa mainitaan korjausrakentamisen kilpailuttamisen yhteydessä rakennuksen palauttaminen entistä vastaavaan tasoon. Toimijoiksi tältä osin on nimetty kyseinen yhtiön edustaja sekä yhtiön valitsema arkkitehti. Asiakkaat katsovat yhtiön vastaavan portaikon siirron suunnittelutyöhön valitsemansa ja käyttämänsä arkkitehdin ratkaisuista. Tällöin on myös yhtiön vastuulla, että portaikko ennallistetaan rakennusvalvonnan hyväksymään paikkaan huomioiden myös muut talon rakenteisiin tehtävät muutokset. Asiakkaat kiistävät, että heillä olisi ollut arkkitehtitoimiston kanssa toimeksianto-, konsultti- tai muuta vastaavaa sopimusta kohteen suunnittelutöistä. Yhtiö on valinnut arkkitehdin ja sopinut, hyväksynyt ja maksanut palvelusta aiheutuneet palkkiot ja kulut.

Asiakkaat toteavat heidän toiveenaan olleen 13.7.2017 pidetystä alkupalaverista lähtien talon palauttaminen entiseen muotoonsa ilman muita muutoksia kuin mitkä olivat välttämättömiä pakottavien viranomaismääräysten vuoksi. Asiakkaiden pyynnöt portaikon korjaamisesta alkuperäiseen sijaintiinsa on yhtiön ja arkkitehdin toimesta torjuttu, mutta rakennusluvan hakemista ja talon korjaamista edistääkseen he kuitenkin suostuivat arkkitehdin siirtoratkaisuun. Osoituksena vakuutusyhtiön aktiivisesta vaikuttamisesta korjaustoimenpiteisiin asiakkaat myös mainitsevat, että yhtiön valitsema ja palkkaama arkkitehti on kutsuttu heti ensimmäiseen yhtiön järjestämään alkupalaveriin kesällä 2017.

Rakennushankkeeseen liittyvien sopimusten osalta asiakkaat toteavat, ettei urakkasopimuksen nimelliselle ”tilaaja” -kirjaukselle tule antaa asiassa merkitystä vakuutusyhtiön vastuuta kaventavana tai sen poistavana tekijänä. Vaikka urakkasopimukselle on tulipalo- ja sammutusvesivahingon korjaustyön tilaajiksi kirjattu asiakkaat, on vakuutusyhtiö kuitenkin ollut asiassa käytetyn arkkitehdin sopijakumppani. Arkkitehti on myös oma-aloitteisesti merkinnyt itsensä urakkasopimukselle tilaajien edustajaksi urakoitsijan suuntaan, mikä on aiheuttanut muun muassa sen, ettei asiakkaita, vaikka he ovat olleet urakan nimellisiä tilaajia, ole informoitu eikä kutsuttu edes rakennustöiden alkupalaveriin muiden toimijoiden, kuten rakennusvalvojan ja vastaavan rakennusmestarin kanssa. Asiakkaat ovat tavanneet mainitut henkilöt ensimmäisen kerran vasta rakennusurakan loppukatselmuksissa loka- ja marraskuussa 2018, jolloin portaikon kysymykseen on ollut myöhäistä enää millään tavalla vaikuttaa. Asiakkaat toteavat, ettei heillä ole ollut eikä ole pitänyt olla asiantuntemusta tai kokemusta arvioida sitä, miten urakkasopimus olisi tullut laatia tai miten heidän osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksiinsa vaikuttavat kysymykset käytännössä olisi tullut järjestää.

Asiakkaat kiinnittävät huomiota myös siihen, että arkkitehti on itsenäisesti ja ilman asiakkaiden mahdollisuutta vaikuttaa laatinut ja kilpailuttanut sen ainoan määrältään noin 250 000 euron rakennusurakan, joka koko remontissa asiakkaiden tieten on kilpailutettu. Muut yhteensä yli 300 000 euron hintaiset korjaustyöt on jaettu niitä kilpailuttamatta, ja ilman asiakkaiden mahdollisuutta vaikuttaa asiaan, vakuutusyhtiön toimesta suoraan tämän valitsemille yhteistyökumppaneille. Arkkitehdin työ ei myöskään sisälly asiakkaiden allekirjoittamaan urakkasopimukseen, ja yhtiö on maksanut suoraan kaikki arkkitehdin palkkiot niistä asiakkaita informoimatta. Mahdollisista urakan aikaisista portaikon toteutuksen ongelmista asiakkaat eivät ole saaneet tietoa, koska urakkasopimuksessa arkkitehti on nimetty tilaajien edustajaksi sopimusasioissa.

Korvauspäätöksessä 15.11.2021 viitatun urakoitsijan vastuun osalta asiakkaat toteavat, että arkkitehti on laatimassaan rakennustyöselostuksessa määrittänyt portaikon etenemämitat, joita urakoitsija asiakkaiden käsityksen mukaan on noudattanut. Niukassa, kolmen rivin rakennustyöselostuksessa ei ole annettu ohjeita portaikon rakentamis- ja turvallisuusmääräysten kannalta olennaisista kulkukorkeus- ja porrasleveysmääräyksistä. Asiakkaat katsovat, että vakuutusyhtiön vastuulla olevan suunnittelija-arkkitehdin puutteellisen rakentamisohjeistuksen vuoksi urakoitsijan vastuuttaminen portaikosta on perusteetonta, sillä portaikkoa koskevan ongelman ytimeksi on asiassa tehtyjen selvitysten myötä todettu se, että arkkitehdin päättämään ahtaaseen nurkkasijaintiin katon jyrkästi laskevan mansardin alle ei ole ollut mitenkään mahdollista toteuttaa kulkukorkeudeltaan ja porrasleveydeltään määräystenmukaista portaikkoa. Tämä ilmenee siitäkin, että korjausluonnoksissa sama porrasaukon tilanahtaus on estänyt korjaamisellakaan saavuttamasta uloskäyntiportaikkoon tarvittavaa toiminnallisuutta ja turvallisuutta.

Vakuutusyhtiön vastineen jälkeen antamassaan lausumassa asiakkaat korostavat yhtiön katsoneen vanhat portaat kunnostuskelpoisiksi vasta sen jälkeen, kun pelastuslaitoksen tarkastaja on loppuvuonna 2021 todennut portaiden entisen paikan esitetyistä korjausvaihtoehdoista järkevimmäksi. Yhtiön vahinkokäsittelyn aikana asiakkaille osoittamissa kirjelmissä vanhoja portaita on toistuvasti väitetty määräystenvastaisiksi. Yhtiö on useita kertoja toistanut portaiden siirron syynä olevan niiden määräystenvastaisuuden, mistä osoitukseksi lausumassa lainataan yhtiön edustajan kirjelmiä 13.11.2020 (”Jos uudet portaat olisi rakennettu samaan paikkaan, missä vanhat portaat ovat olleet, niin rakennusmääräykset eivät olisi täyttyneet, eivätkä rakennusviranomaiset olisi hyväksyneet uusiakaan portaita”) ja 24.5.2021 (”Vanhojen portaiden korjaukselle ei olisi saatu lupaa, koska rakennuksessa oli huomattava lukumäärä rakennusmääräysten vastaisia ratkaisuja”).

Asiakkaat korostavat vaatineensa ensi sijassa palon jälkeen kohteen ennallistamista. Asiassa olisi ollut tarpeen selvittää rakennusvalvonnan kanssa vanhan portaikon ennallistamiseen liittyvät edellytykset ja ennallistaa portaikko vanhaan sijaintiinsa.

Yhtiön esittämien rakennuksen rakennusluvan vastaisia ratkaisuja koskevien väitteiden osalta asiakkaat katsovat, että yhtiön tulisi osoittaa, miten väitetty luvanvastaisuus olisi vaikuttanut nimenomaan portaisiin. Yhtiön esittämästä pohjapiirroksesta, joka on otsikoitu ”Rakennusluvan mukainen tilanne ennen tulipaloa” puuttuu päivämäärä, laatija ja muut lähdetiedot sekä viranomaisten merkinnät. Korjaustyön suunnittelijana toiminut arkkitehti on vuonna 2017 todennut, ettei kaupungilta löydy aiempia rakennuspiirustuksia, eikä rakennusvalvonnan mukaan talon alkuperäisiä lupakuvia ole edelleenkään talletettuna kaupungin Lupapisteessä. Sieltä löytynyt sähkölaitoksen ja kaukolämpöyksikön hyväksymisleimaama kuva vuodelta 1979 ei myöskään ole rakennekuva. Huomioiden myös, että kohde on rakennettu vuosina 1918–1919, ja että yhtiön esittämä piirros yläkerran pohjaratkaisusta on ilmeisesti muistinvaraisesti piirretty ja sisältää monia virheitä, yhtiön esittämät väitteet rakennusluvan vastaisuudesta ovat vailla tosiasiallista merkitystä.

Yhtiön esittämien vanhan portaikon määräystenvastaisuutta koskevien väitteiden osalta asiakkaat toteavat, ettei kohteen useissa palotarkastuksissa vuosina 1994–2017 huoneisto- ja porrasratkaisua ole kyseenalaistettu, ei myöskään juuri ennen paloa tehdyssä kuntotarkastuksessa. Asiakkaat kiistävät yhtiön väitteen siitä, että alakerran asunto ja yläkerran yksiöt olisivat samaa palo-osastoa, vaan kaikissa on ollut omat vahvat väliovensa. Palo-osastoinnin osalta asiakkaat muutoinkin kiistävät yhtiön viittaamien pohjakuvien osoittavan oikeaksi sen väitteen siitä, että rakennusta ei ole rakennettu piirustusten mukaan, vaan osastointi pysyy yhtiön esittämissä rakennusluvan mukaista ja paloa ennen vallinnutta tilannetta koskevissa kuvissa yläkerrassa samanlaisena. Mihinkään huoneistoon ei myöskään ole kuljettu toisen huoneiston kautta. Vanhan portaikon määräystenvastaisuuden, mitä yhtiö ei ole näyttänyt, sijaan asiassa on kysymys siitä, että uusi portaikko ei ole määräystenmukainen.

Asiakkaat kiistävät vakuutusyhtiön väitteen siitä, että he ovat sitoutuneet portaikon siirrosta aiheutuviin lisäkustannuksiin. He ovat alkuvuodesta 2018 alkaen, yhtiön edustajan otettua asian esille, pyytäneet asiasta tarkempaa selvitystä. Myöskään pyydettyä kustannuslaskelmaa yhtiö ei ole toimittanut, vaan vastineessakin luetellaan edelleen seikkoja esimerkiksi purkutöistä, jotka yhtiö on teetättänyt jo syyskuussa 2017 eli kauan ennen porrassuunnittelun alkua, sekä suunnittelusta, jonka tekijän ja tehtävät yhtiö on määritellyt jo heinäkuussa 2017.

Asiakkaat myös kiistävät vaatineensa tai edellyttäneensä portaikon siirtoa, vaan päinvastoin he ovat vastustaneet sitä. Asiakkaat kylläkin ovat pyytäessään ennallistamaan kohteen toivoneet saavansa takaisin yläkerran yksiöt, tai ainakin toisen niistä, samoine rakenteineen kuin ennen vahinkoa. Asuntojen erillisyys on tarkoittanut asiakkaille sitä, että etten paloa molemmissa yksiöissä on ollut omat sähkömittarinsa ja keittiönurkkauksensa sekä omat osoitteensa. Asiakkaat viittaavat yhtiön edustajan kanssa alkuvuonna 2018 käytyyn kirjeenvaihtoon, jossa yhtiön esitettyä näkemyksensä asiakkaiden maksettavaksi jäävästä osuudesta asiakkaat ottivat esille mahdollisuuden hyödyntää vanhat portaat siinä, missä ne edelleen olivat. Vastauksessaan yhtiön edustaja totesi, ettei pääse kiinni ajatukseen suunnitellun uuden portaan poistamisesta suunnitelmista, että muutokset perustuvat asiakkaiden ja arkkitehdin väliseen kommunikointiin ja että viimeksi mainitun roolina on tehdä vain viranomaismääräykset täyttäviä ratkaisuja. Samassa viestissä yhtiön edustaja myös totesi, että ”aikaisemman mukaan vakuutuksesta korvataan pakottavista viranomaismääräyksistä aiheutuvat lisäkulut”.

Portaikon määräystenmukaisuutta koskevan vastuukysymyksen osalta asiakkaat kiinnittävät huomiota siihen, että yhtiön edellä mainitussa viestissä todetaan arkkitehdin roolina olevan tehdä vain viranomaismääräykset täyttäviä ratkaisuja. Asiakkaat katsovat asiassa olevan olennaista, ettei arkkitehdin tekemän siirtopäätöksen perusteella määräytyvään paikkaan ole ollut mahdollista toteuttaa määräystenmukaisia portaita. Vastuu tästä on asiakkaiden mukaan yhtiöllä, eikä vastuuta tule siirtää rakennusurakoitsijoille. Portaantekijät ovat myös noudattaneet rakennustyöselosteessa portaista annettua ohjeistusta niiden etenemistä ja nousuista. Edelleen asiakkaat kiinnittävät huomiota siihen, että yhtiö on korvauspäätösten perusteella maksanut arkkitehdille palkkioita myös valvonnasta, eli arkkitehti on valvonut omien suunnitelmiensa toteuttamista.

Aliurakoitsijan vastuuseen liittyen asiakkaat kiistävät yhtiön väitteen siitä, että aliurakoitsija on vakuuttanut mittakuvansa mukaisesti tehtävien portaiden täyttävän kaikki rakentamismääräykset. Yhtiön viittaamassa viestissä aliurakoitsija toteaa, että ”tässä olis luonnosta, kuinka sen voi toteuttaa lain puitteissa”, eikä siitä voi tehdä johtopäätöstä tämän vakuuttaneen portaiden olevan määräystenmukaiset. On ollut arkkitehdin velvollisuus huolehtia siitä, että portaiden siirto on ylipäänsä mahdollinen ja määräystenmukainen ratkaisu.

Arkkitehdin tekemien pääpiirustustason piirustusten ja yhtiön niiden osalta esittämien väitteiden osalta asiakkaat toteavat piirustuksissa olevan näkyvillä mittakaava, ja että yhtiön esittämän pohjakuvan perusteella on pääteltävissä, ettei arkkitehtisuunnitelmassa lähtökohtaisestikaan ole esimerkiksi paari-potilaskuljetukselle määrättyä kääntymistilaa paareille kantajineen. Porrassuunnitelman kulkukorkeusmahdollisuudet olisi ehdottomasti pitänyt mitata ja kuvata, jotta olisi vältytty 1,35 metrin korkeuksilta. Jyrkästi laskevan mansardikaton ja portaikon oman runkorakenteen asettamat rajoitukset sekä ulko-oven sijainti olisivat olleet arkkitehdin mitattavissa.

Yhteenvetona asiakkaat toteavat asiassa olevan olennaisesti kyse siitä, että vakuutusyhtiön ennallistamisvastuulla olevat kohteen nykyiset portaat ovat osoittautuneet toiminnallisesti käyttökelvottomiksi ja viranomaisten mukaan rakennus- ja turvallisuusmääräysten vastaisiksi, joten ne eivät vastaa vakuutusyhtiön lupaamaa määräystenmukaisuutta eivätkä ole lähellekään samaa tasoa kuin ennen tulipaloa.  Asiakkaat korostavat, että määräystenmukaista portaikkoa ei ole käytännössä mitenkään mahdollista toteuttaa vakuutusyhtiön valitseman ja palkkaaman arkkitehdin valitsemaan sijaintiin, eli portaikon siirtopäätös itsessään on asiassa käsillä oleva merkittävä ongelma, ja tästä siirtopäätöksestä vakuutusyhtiö on vastuussa asiakkaisiin nähden.

Vakuutusyhtiön asian kirjelmöintivaiheessa toimittamien laskujen osalta asiakkaat totesivat, ettei heille ole lähetetty muita laskuja suoraan laskuttajilta kuin heidän itse kilpailuttamaansa peltikaton maalaustyötä koskeva lasku. Kilpailutetun rakennustyöurakan laskut suunnittelijana ja valvojana toiminut arkkitehti on lähettänyt asiakkaille laskujen maksuunpanon jälkeen. Muita rakennusvahinkoa koskevia laskuja, myöskään arkkitehtitoimiston laskuja, asiakkaat eivät ole nähneet ennen Vakuutuslautakunnan käsittelyyn liittyvää kirjelmöintiä. Samoin asiakkaat eivät ole aiemmin nähneet arkkitehdin hoitaman kilpailutuksen tarjousasiakirjoja, lukuun ottamatta voittaneelle urakoitsijalle mennyttä tarjouspyyntöä, joka on tullut asiakkaille tiedoksi urakoitsijan tekemän tarjouksen liitteenä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toteaa tapausta selvitetyn asiakkaiden ja yhtiön välillä vuodesta 2017 lähtien. Asiakkaat ja yhtiö ovat erimielisiä useasta portaiden purkua, siirtoa ja rakentamista koskevasta asiasta.

Yhtiö toteaa portaiden vahingoittuneen lähinnä sammutusveden vuoksi, mutta niiden olleen silti täysin korjauskelpoiset. Portaista on palon jälkeen purettu pinnoitteita pois, jotta niiden rakenteet ovat kuivuneet. Kotivakuutus korvaa palovahingosta aiheutuneen välittömän esinevahingon. Tässä tapauksessa ehtojen mukainen korvaus on siis ollut portaiden korjauskustannukset. Yhtiöllä ei ole ollut intressiä kasvattaa palovahingon korjauskustannuksia eli siirtää portaita toiseen paikkaan. Kotivakuutuksen näkökulmasta portaiden siirto ei edes ole ollut vakuutusehtojen mukaan kotivakuutuksen piiriin kuuluva asia, koska vaurioitunut omaisuus eli portaat ovat olleet korjattavissa vahingon jälkeen.

Korjaustöiden suunnittelun osalta yhtiö toteaa asiakkaiden vaatineen, että yläkertaan rakennetaan ainakin yksi erillinen asunto. Yläkertaan ei ennen vahinkoa ole ollut erillistä sisäänkäyntiä, josta olisi päässyt ulkoa suoraan yläkertaan kulkematta alakerran huoneiston kautta. Tällainen ratkaisu ei yhtiön mukaan ole ollut alkuperäisen, vuonna 1979 myönnetyn rakennusluvan mukainen, koska alkuperäisiin piirustuksiin on suunniteltu yläkertaan oma erillinen palo-osastoitu sisäänkäynti, mutta rakennusta ei ole rakennettu sen mukaisesti. Yhtiö toteaa yhdessä arkkitehdin kanssa keskustelleensa asiakkaiden kanssa siitä, että talo on rakennettu rakennusluvan vastaisesti ja että yläkerran asuntojen saattaminen rakentamismääräysten mukaiseksi edellyttää erillisen palo-osastointivaatimukset täyttävän sisäänkäynnin rakentamista. Yhtiön mukaan on ollut selvää, että erillisten asunnon tai asuntojen piirtäminen yläkertaan ilman omaa palo-osastoitua käyntiä ei ole rakentamismääräysten mukaista, eikä sellaiselle ratkaisulle olisi saatu rakennusvalvonnasta rakennuslupaa.

Yhtiö toteaa asiakkaiden hyväksyneen arkkitehdin tekemän suunnitelman korjaustyöstä, ja rakennuslupa kohteelle on haettu tuon suunnitelman mukaisena. Yhtiö kiistää tehneensä päätöksen vanhojen portaiden purkamisesta ja portaiden siirrosta. Korjaustyöt ovat hankaloituneet, koska asiakkaat ovat esittäneet ehdottoman vaatimuksen erillisen asunnon saamisesta yläkertaan. Tilanne on ollut hankala myös siksi, että asiakkaiden omakotitalo on ollut sille aikanaan vuonna 1979 myönnetyn rakennusluvan vastainen. Yhtenä esimerkkinä tästä yhtiö mainitsee, että yläkerran asuntojen porrashuone oli muutettu kaikkien asuntojen yhteiseksi poistumistieksi ilman palo-osastointeja. Yhteenvetona yhtiö toteaa, että voimassa olleen rakennusluvan mukaiset palo-osastot ja poistumistiet eivät pitäneet lainkaan paikkaansa, eikä rakennus ollut myönnetyn rakennusluvan ja rakentamista koskevien säädösten ja määräysten mukainen. Yhtiö toteaa, että vahingon jälkeen on ollut selvää, että rakennuksessa on lukuisten rakennusvirheiden ja kaavan vastaisten toteutusten vuoksi tehtävä muutoksia, jotta rakennusvalvonta hyväksyy toteutuksen. Vanhojen portaiden korjaukselle ei olisi saatu lupaa, koska rakennuksessa oli huomattava lukumäärä rakentamismääräysten vastaisia ratkaisuja.

Kohteessa tehtävien muutostöiden osalta yhtiö toteaa asiakkaiden sitoutuneen maksamaan lisätöiden kustannukset vakuutusyhtiölle. Yhtiöllä ei ole ollut intressiä kasvattaa korjauskustannuksia tai siirtää korjauskelpoisia portaita. Yhtiö kuitenkin toteaa suostuneensa siihen, että asiakkaiden haluamat muutostyöt toteutetaan palovahingon korjaustöiden yhteydessä. Asiakkaiden vaatimus yläkerran erillisestä asunnosta on johtanut siihen, että yläkerta sisäänkäynteineen on pitänyt tehdä täysin uudestaan, mikä on aiheuttanut huomattavia lisäkustannuksia. Alun perin lisäkustannusten määräksi on arvioitu 20 000 euroa, mikä on kohtuullistettu 15 000 euroon ja vähennetty irtaimistokorvauksesta. Sittemmin yhtiö on maksanut kyseisen vähennetyn summan asiakkaille.

Yhtiö toteaa asiakkaiden ensin hyväksyneen arkkitehdin suunnitelman korjaustyöstä ja sen jälkeen tilanneen kyseisen urakan urakoitsijalta. Asiakkaiden rooli korjausurakan tilaajina on yhtiön käsityksen mukaan riidatonta. Toteutetun porrasrakenteen osalta yhtiö toteaa urakoitsijan valitseman porrasvalmistajan mitoittaneen portaat siihen tilaan, joka oli käytettävissä. Asiakkaiden palkkaama urakoitsija ei siis ole tehnyt portaita arkkitehdin suunnitelman mukaan, vaan se on käyttänyt omaa aliurakoitsijaansa piirtämään uuden porrassuunnitelman. Arkkitehti on tehnyt alkuperäisen suunnitelman, jonka asiakas ja rakennusvalvonta ovat hyväksyneet. Tämän jälkeen pääurakoitsijan alihankkijana toiminut portaiden rakentaja mitoitti portaat uudestaan ja rakensi ne oman suunnitelmansa mukaan. Portaita ei toteutettu alkuperäisen suunnitelman mukaisena. Yhtiön käsityksen mukaan portaat mitoitettiin uudestaan, kun urakan edetessä selvisi, ettei portaita voida toteuttaa suunnitellusti, mihin oli syynä se, ettei niille ollut riittävästi tilaa.

Aliurakoitsijan yhtiö toteaa erikseen vakuuttaneen urakoitsijalle, että hänen mittakuvansa mukaisesti tehtyinä portaat täyttävät kaikki rakentamismääräykset, mikä on osoittautunut paikkansapitämättömäksi. Yhtiön käsityksen mukaan aliurakoitsija on portaita rakentaessaan huomannut, ettei niitä voi rakentaa myöskään hänen oman suunnitelmansa mukaisina. Aliurakoitsija ei ole kuitenkaan keskeyttänyt työtä, vaan on toteuttanut portaat hieman pienemmillä mitoituksilla. Rakennusvalvonta on ensin hyväksynyt portaat, mutta asiakkaiden palkkaaman yrityksen tekemien lisämittausten tulosten perusteella rakennusvalvonta on katsonut, että portaat tulee korjata.

Arkkitehdin tekemien piirustusten osalta yhtiö toteaa, että niissä on ollut kyse pääpiirustustason piirustuksista rakennusluvan hakemista varten, eikä niitä yleensäkään mitoiteta. Arkkitehti ei ole tehnyt portaista mittapiirustusta, vaan urakoitsija on mitannut portaiden etenemät ja toteuttanut urakan. Yhtiö katsookin, että asiakkaiden tulisi osoittaa vaatimuksensa urakoitsijalle. Asiassa olisi selvitty huomattavasti vähäisemmin kustannuksin, jos urakoitsija olisi kesken urakan ilmoittanut, ettei portaita voida rakentaa määräysten mukaisesti suunniteltuun paikkaan. Ja jos korjaussuunnittelu olisi voitu toteuttaa ilman asiakkaiden vaatimusta yläkerran erillisestä huoneistosta, mistä vaatimuksesta asiakkaat ovat luopuneet esittäessään portaiden siirtoa alkuperäiselle paikalleen, ei tarvetta porrasrakenteen siirrolle olisi syntynyt.

Yhteenvetona vakuutusyhtiö toteaa, ettei se vastaa portaiden siirrosta, koska siirto ei kuulu kotivakuutuksen korvauspiiriin. Yhtiö ei ole myöskään korjausurakan tilaaja eikä toteuttaja eikä vastaa urakan virheistä millään muullakaan perusteella.

Lisävastineessaan vakuutusyhtiö kiistää, että se olisi tuonut portaiden korjauskelpoisuuden esiin vasta vuonna 2021 ja toteaa, että sillä ei ole ollut mitään intressiä siirtää portaita, etenkin kun vanhojen portaiden korjaaminen olisi ollut huomattavasti edullisempaa kuin portaiden siirtäminen. Portaita ei myöskään ole purettu heti, vaan niistä on nopeasti poistettu pinnoitteita, jotta niiden rakenteet on saatu kuiviksi. Tarve siirtää portaat on aiheutunut nimenomaan sen vuoksi, että asiakkaat ovat vaatineet yläkertaan erillistä asuntoa.

Aiempien portaiden määräystenvastaisuuden yhtiö toteaa liittyvän siihen, että yläkerran erillisen asunnon vuoksi silloinen poistumisreitti ei täyttänyt rakentamismääräyksiä. Se, että yhtiön esittämiä rakennusvirheitä ei ole todettu palotarkastuksissa, ei osoita, etteikö virheitä olisi ollut. Vanhojen virheiden merkitys asiassa on se, että juuri niiden vuoksi korjaustyötä ei ole voitu toteuttaa asiakkaiden haluamalla tavalla eli ilman portaiden siirtoa.

Yhtiö myös kiistää asiakkaiden väitteen, ettei se olisi suostunut perumaan portaiden siirtoa. Asiakkaiden viittaamassa viestissä yhtiön edustaja on korostanut, että siirron peruminen johtaisi siihen, että asiassa palattaisiin lähtöruutuun rakennusluvan kanssa, koska ilman portaiden siirtoa halutulle yläkerran erilliselle asunnolle ei saataisi rakennuslupaa, koska asunto olisi tuolloin rakentamismääräysten vastainen. Saman viestin lopussa yhtiön edustaja toteaa asiakkaille, että ”Rakennuttajan rooli ja rakennushankkeeseen ryhtyvän rooli on Teillä. Mikä nykyinen suunnittelu- ja hankehenkilöstö ei täytä Teidän kriteerejänne, avaamme välittömästi keskustelut projektihenkilöstön vaihtamisesta.” Yhtiön edustaja on siten korostanut asiakkaiden omaa roolia rakennuttajana ja rakennushankkeeseen ryhtyvänä tahona.

Yhtiön toimittaessa Vakuutuslautakunnan käyttöön vahinkoon liittyvät korvauspäätökset ja laskut se samalla totesi, että arkkitehtitoimiston kanssa ei ole tehty kirjallista sopimusta. Kilpailutettua korjausurakkaa lukuun ottamatta myöskään korjaustöistä ei ole tehty kirjallisia sopimuksia, koska purku-urakka ja vesikaton rakentaminen on tehty kiireellisenä työnä lisävahinkojen estämiseksi.

Vastauksessaan asiakkaan lisälausumaan laskujen ja eräiden muiden asiakirjojen toimittamisesta yhtiö toteaa, että korvausten maksua ja laskujen toimittamista koskevasta järjestelystä on kokonaisuudessaan sovittu asiakkaiden kanssa. Asiakkaat ovat olleet tilanteesta täysin tietoisia ja hyväksyneet yhdessä vakuutusyhtiön kanssa valitun toimintatavan. Jokaisesta maksusta on lähetetty asiakkaille maksupäätös, ja he ovat siten olleet tietoisia juoksevasta rahaliikenteestä eivätkä ole siitä missään vaiheessa reklamoineet.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Keskeiset riidanalaiset kysymykset asiassa koskevat sitä, onko portaiden määräystenvastaisuuden osoitettu olevan seurausta suunnittelijana ja valvojana toimineen arkkitehdin vastuulla olevista toimenpiteistä sekä sitä, onko vakuutusyhtiön katsottava olleen arkkitehdin työsuoritusten tilaajan asemassa ja siten vastuussa portaiden määräystenmukaiseksi korjaamisesta aiheutuvista kustannuksista.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kotivakuutusehtojen (voimassa 1.1.2017 alkaen) kohdan 3.2 (Paloturva) mukaan vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä on irti päässyt tuli, noki, savu tai savukaasu. […]

Kohdan 6.1.1 (Välitön esinevahinko) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetulle kohteelle vakuutuksen voimassaoloaikana äkillisesti ja ennalta arvaamatta sattuneesta tapahtumasta aiheutunut välitön esinevahinko vakuutuskirjaan merkityn vakuutusturvan mukaisesti. Korvausperusteena esinevahingossa on välittömästi vahingosta aiheutunut menetys, joten käytettyä esinettä ei aina korvata uuden esineen hinnasta. […]

Kohdan 6.2.1.2 (Rakennuksen vahingon määrän laskeminen ja korvaamisen edellytykset) mukaan rakennuksen tai rakennuksen osan vahingon määrä lasketaan selvittämällä ensisijaisesti suunniteltujen korjauskustannusten määrä joko laskemalla tai käyttämällä apuna urakkatarjousmenettelyä. Suunnitelmien tulee sisältää korjaustoimenpiteiden toteutus nykyaikaisilla rakennusosilla, jotka toteutetaan Suomessa yleisesti kaupan olevilla rakennustarvikkeilla ja yleisesti käytössä olevilla, nykyaikaisilla työmenetelmillä. Vahingon määrää laskettaessa korjauskustannuksissa ei oteta huomioon rakennusosien entistämisen aiheuttamia kustannusten lisääntymisiä.

Mikäli rakennuksen tai rakennuksen osan nykyhinta vahinkohetkellä on vähintään puolet sen uudishinnasta, vahingon määrä lasketaan rakennuksen uudishinnan mukaan. Jos rakennus korvataan uudishinnan mukaan, korvataan myös rakennuksen purkukulut kokonaan.

Mikäli rakennuksen tai rakennuksen osan nykyhinta vahinkohetkellä on alentunut alle puoleen sen uudishinnasta, vahingon määrä lasketaan rakennuksen tai sen osan nykyhinnan mukaan. Tällöin myös korvaus maksetaan nykyhinnan mukaan, ja rakennuksen purkukuluista korvataan nykyhinnan mukainen osuus. Rakennuksen nykyhintana korvataan kuitenkin enintään rakennuksen käypä hinta.

[…]

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta toteaa asiassa olevan riidatonta, että portaiden kunnostus palovahingon seurauksena on sinänsä kuulunut vakuutuskorvauksen piiriin, ja että asiakkailla on oikeus uudishinnan mukaan määräytyvään korvaukseen rakennuksen korjauskuluista. Samoin riidatonta on, että korjaustyön yhteydessä uuteen paikkaan rakennetut portaat on rakennusviranomaisen toimesta todettu määräystenvastaisiksi. Osapuolten näkemyserot koskevat sitä, kuuluuko vakuutusyhtiön korvata virheellisesti toteutetuiksi osoittautuneiden portaiden saattaminen määräysten mukaiseen kuntoon, mikä lautakunnalle toimitetun selvityksen perusteella todennäköisesti edellyttää niiden rakentamista alkuperäiselle sijaintipaikalleen, josta ne vahingon jälkeen purettiin.

Lautakunta toteaa selvyyden vuoksi, että rakennuksen vahingon määrän laskemista ja korvaamisen edellytyksiä koskevassa ehtokohdassa käypä arvo ei ole korvausperusteena määritettäessä uudishinnan mukaista korvausta rakennuksen korjauskuluista. Asiassa on riidatonta, että asiakkailla on oikeus uudishinnan mukaiseen korvaukseen. Tämän vuoksi lautakunta toteaa, että osapuolten kirjelmöinnissä esittämillä väitteillä rakennuksen käyvästä arvosta tai korjaustöiden vaikutuksesta siihen ei ole merkitystä riidanalaisen kysymyksen kannalta, minkä vuoksi noita väitteitä ei ole ratkaisusuosituksessa tarkemmin käyty läpi.

Samoin lautakunta toteaa, että nyt riidanalaista on portaiden määräystenmukaiseksi korjaamisesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen. Sen sijaan yhtiön aiemmin pääosin irtaimistokorvausta koskevan korvauspäätöksen yhteydessä tekemässä 15 000 euron vähennyksessä on lautakunnan käsityksen mukaan ollut kysymys alkuperäiseen korjaustyöhön liittyvästä näkemyserosta koskien muutostöiden aiheuttamien lisäkustannusten rajaamista vakuutuskorvauksen ulkopuolelle. Kyseisen summan tultua sittemmin korvatuksi lautakunta tulkitsee asian olevan tuolta osin riidaton. Lautakunta kuitenkin kiinnittää vakuutusyhtiön huomiota siihen, että hyvää vakuutustapaa koskeva ohjeistus edellyttää korvauspäätöksessä ilmaistavan selvästi, mistä osista korvaus koostuu; ja jos päätös on kielteinen, siihen liittyy varaumia tai muuten poikkeaa korvaushakemuksesta, päätös perustellaan huolellisesti. Toiseksi lautakunta toteaa, että tietoisesti maksetun korvauksen osan vähentäminen myöhemmistä korvauksista, tässä vielä pääosin vakuutuksen eri kohteen osalta ja osin myös eri vahingosta maksettavasta korvauksesta, ei ole ongelmatonta korvauspäätöksen sitovuutta koskevat näkökohdat huomioiden.

Muutoin lautakunta ottaa kantaa vain riidanalaisen kysymyksen osalta merkityksellisiin väitteisiin ja niitä koskevaan näyttöön. Asiassa esitetyn näytön osalta lautakunta toteaa yleisesti, että kyseessä on taloudellisesti merkittävä, kaikkiaan yli 500 000 euron suuruinen palovahinko, jota on osapuolten välillä käsitelty useiden vuosien ajan. Lautakunnan käyttöön on kuitenkin toimitettu vain joitakin sähköpostiviestejä osapuolten käymistä keskusteluista, eikä aineistoon sisälly muita riidanalaista kysymystä koskevia kokousmuistiota tai vastaavia dokumentteja kuin kaksi viikkoa vahingon sattumisen jälkeen päivätty rakennusvahingon jatkotoimia koskeva kuusikohtainen muistio. Lautakunta toteaakin antavansa ratkaisusuosituksensa osapuolten esittämien väitteiden ja niihin liittyen esitetyn näytön perusteella.

Lautakunta toteaa, että asiakkaiden kirjelmissä on korostetusti esitetty väite koskien sitä, että vakuutusyhtiö on valinnut ja palkannut rakennuskohteen suunnittelua ja rakennusaikaista valvontaa hoitaneen arkkitehdin, että arkkitehti on merkittävästi vaikuttanut portaiden virheelliseksi osoittautuneeseen toteutukseen ja että vakuutusyhtiö toimeksiantajana eli tilaajana on vastuussa portaiden korjaamisesta aiheutuvista kustannuksista.

Lautakunta toteaa ensinnäkin, että vastineissaan vakuutusyhtiö ei ole suoraan kiistänyt asiakkaan esittämiä väitteitä yhtiön roolista arkkitehdin toimeksiannon tilaamisen osalta. Asiakkaiden vaatimukset yhtiö on kiistänyt perustuen siihen, että yhtiö on katsonut portaiden olleen palon jälkeen korjauskelpoiset, portaiden siirron perustuvan asiakkaiden vaatimuksiin yläkerran tilajärjestelyistä ja asiakkaiden hyväksyneen arkkitehdin suunnitelman. Yhtiö myös viittaa asiakkaiden rooliin kilpailutetun korjausurakan tilaajina ja toteaa urakoitsijoiden vastaavan työsuorituksensa oikeellisuudesta.

Arkkitehdin toimeksiannon osalta vakuutusyhtiö on ilmoittanut, että arkkitehtitoimiston kanssa ei ole tehty kirjallista sopimusta. Huomioiden suunnittelu- ja valvontatoimeksiannon samoin kuin korjaushankkeen laajuus lautakunta pitää ilmeisenä, että toimeksiannon sisällöstä ja esimerkiksi hinnoittelusta on täytynyt sopia jotain ainakin suullisesti. Arkkitehtitoimiston laskut on osoitettu asiakkaille, mutta asiakkaat ovat kiistäneet laskuja nähneensä ennen kuin vasta lautakuntakäsittelyyn liittyvän kirjelmöinnin yhteydessä. Laskujen maksamisesta asiakkaat ovat saaneet korvauspäätöksellä tiedon, mutta siten, että laskujen tiedoista on päätöksissä ollut näkyvillä vain maksettava summa. Lautakunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että urakkatarjouspyyntöasiakirjoissa, joista asiakkaat ovat kertomansa mukaan saaneet tiedoksi vain voittaneen urakoitsijan tarjouksen liitteenä olleen tarjouspyynnön, arkkitehti toteaa allekirjoituksensa saatteena ”[vakuutusyhtiön] puolesta”.

Lautakunta toteaa, ettei vakuutusyhtiö ole esittänyt toimeksiannosta sopimiseen liittyen selvitystä, minkä se olisi voinut kirjallisen sopimuksen puuttuessakin tehdä esimerkiksi asiaa yhtiön puolesta hoitaneen henkilön sekä arkkitehdin lausumin tai mahdollisiin kokousmuistioihin tukeutuen. Vastaavasti asiakkaiden mahdollisuus esittää näyttöä siitä, että he eivät ole tilaajina toimineet, on asiayhteys huomioiden rajallinen.

Lautakunta tulkitsee yhtiön väitteen, että korvausten maksua koskevasta järjestelystä laskujen toimittamisineen on asiakkaiden kanssa sovittu, liittyvän tilaajakysymykseen. Yhtiö ei ole tältä osin kuitenkaan esittänyt tarkempaa selvitystä ja näyttöä siitä, mitä se on asiasta asiakkaiden kanssa sopinut. Lisäksi lautakunta toteaa, että koska korvausten maksaminen on vakuutusyhtiön nimenomainen tehtävä korvausprosessissa, ei pelkästään sen täyttämisestä ole tehtävissä johtopäätöstä vakuutuksesta korvattavien työsuoritusten tilaamisen osalta. Tilaajakysymystä sivuaa myös yhtiön edustajan asiakkaille lähettämässä sähköpostiviestissä oleva maininnat asiakkaiden roolista rakennuttajana sekä siitä, että ellei suunnittelu- ja hankehenkilöstö täytä asiakkaiden kriteerejä, yhtiö avaa välittömästi keskustelun projektihenkilöstön vaihtamisesta. Lautakunta katsoo yhtiön edustajan edellä mainitun toteamuksen olevan tulkittavissa myös siten, että se osaltaan tukee yllä esitettyä näkemystä yhtiön roolista suunnittelutoimeksiantoon liittyen. Suoraan viestissä ei lausuta tässä esillä olevan suunnittelutyön tilaamisesta.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, ettei asiakkaiden ole osoitettu toimineen arkkitehdin toimeksiannon tilaajana. Toimeksiantoon liittyvien toimenpiteiden kuuluminen vakuutuksen korvauspiiriin on asiassa riidatonta, eikä arkkitehdin voida olettaa toimineen ilman sopimusta. Näillä ja edellä lausutuilla perusteilla lautakunta katsoo vakuutusyhtiön roolin arkkitehdin suunnittelu- ja valvontatoimeksiantoon liittyen olleen siinä määrin merkittävä, että käytettävissä olevan selvityksen perusteella sen on tosiasiallisesti katsottava sopineen toimeksiannon sisällöstä ja toimineen tältä osin tilaajan asemassa.

Lautakunta toteaa, että suunnittelu- ja valvontatoimeksiannon tilaaminen ei vielä suoraan ratkaise asiassa riidanalaista kysymystä portaiden kunnostuskustannusten korvaamisesta. Korvausvastuun syntyminen edellyttää tällöinkin, että riidanalaiset kustannukset aiheutuvat joko yhtiön oman tai arkkitehdin toiminnan seurauksena. Jos korjaustarve aiheutuu muista kuin näistä tekijöistä, yhtiö ei ole niistä vastuussa.

Yllä viitatussa viestissään yhtiön edustaja on kiistänyt ottaneensa suunnitelmiin kantaa muutoin kuin kustannusseurannan osalta. Vakuutusyhtiön vastineissaan esittämän perusteella tarve siirtää portaiden sijaintipaikka perustui siihen, ettei portaille ollut saatavissa rakennuslupaa entiselle paikalleen huomioiden asiakkaan esittämät vaatimukset yläkerran tilaratkaisujen osalta. Asiakkaat puolestaan ovat kiistäneet tuollaisia vaatimuksia esittäneensä, vaan ovat kertomansa mukaisesti toivoneet saavansa yläkertaan ainakin yhden yksiön. Asiakkaat myös katsovat lausumassaan siteeraamiensa yhtiön kirjelmien 13.11.2020 ja 24.5.2021 osoittavan yhtiön perustelleen vahinkokäsittelyn aikana portaiden siirtotarvetta vanhojen portaiden määräystenvastaisuudella. Samoin asiakkaat katsovat yhtiön tuoneen portaiden korjauskelpoisuuden esiin vasta vuonna 2021, minkä yhtiö vastineessaan kiistää todeten, että yhtiöllä ei ole ollut intressiä siirtää portaita, joiden korjaus alkuperäisessä sijainnissaan olisi ollut huomattavasti edullisempi vaihtoehto. Lautakunta kuitenkin toteaa, että kirjeessä 24.5.2021 on asiakkaiden siteerauksen mukaan nimenomaisesti todettu, että ”vanhojen portaiden korjaukselle ei olisi saatu lupaa, koska rakennuksessa oli huomattava määrä rakennusmääräysten vastaisia ratkaisuja.” Yhtiö on lisäksi muutoinkin kuin portaiden osalta esittänyt väitteitä rakennuksessa olleista lukuisista rakennusvirheistä.

Rakennuksessa sekä portaisiin liittyen että muutoin väitetysti olleiden rakennusvirheiden osalta lautakunta toteaa, ettei asiassa käytössä olevaan selvitykseen sisälly tarkempaa selvitystä tai perusteluja yhtiön väittämistä virheistä. Tämän vuoksi lautakunta katsoo yhtiön väittämien virheellisyyksien jäävän asiassa näyttämättä. Asiassa ei myöskään ole kysymys rakennuksessa ennen vahinkoa olleiden rakennusvirheiden perusteella vakuutuskorvaukseen tehdyistä rajauksista, joten niihin ei tämänkään vuoksi olisi tarpeen ottaa enempää kantaa arvioitaessa yhtiön korvausvastuuta portaiden määräystenmukaisiksi korjaamisesta aiheutuvista kustannuksista.

Lautakunta toteaa, ettei sille toimitetusta selvityksestä suoraan ilmene osapuolten keskenään tai suunnittelijana toimineen arkkitehdin kanssa käymien keskustelujen sisältö korjaustöiden suunnitteluvaiheessa. Yleisesti ottaen lautakunta kuitenkin pitää uskottavana, että asiakkaiden lähtökohtana on ollut saada omakotitalonsa korjatuksi vakuutusyhtiön maksamalla korvauksella siten, että rakennus täyttää korjausajankohdan viranomaisvaatimukset. Ilman tarkempaa selvitystäkin lautakunta pitää sinänsä ilmeisenä, että rakennuttajina asiakkaat ovat olleet tietoisia valitun suunnitteluratkaisun sisällöstä. Lautakunta kuitenkin katsoo, että suunnittelu- ja valvontatoimeksiantoihin liittyvien vastuukysymysten kannalta tällä seikalla ei asiassa ole ratkaisevaa merkitystä, kun huomioidaan, että suunnittelijan ja valvojan tehtäviin yleisesti kuuluu nimenomaan rakentamismääräysten mukaisen toteutuksen varmistaminen.

Arkkitehdin rooliin suunnittelijana, valvojana sekä urakkasopimukseen merkittynä tilaajan edustajana lautakunta katsoo kuuluneen muun ohella korjaustöiden rakentamismääräysten mukaisuudesta huolehtimisen. Tämän jäätyä täyttymättä ja huomioiden edellä tilaajakysymyksestä todetun, lautakunta katsoo vakuutusyhtiön vastaavan asiakkaille aiheutuvista kustannuksista, joita portaiden kunnostaminen rakentamismääräykset täyttäviksi aiheuttaa.

Lautakunta toteaa lopuksi katsovansa, että arkkitehdin keskeisen roolin vuoksi rakennusurakoitsijan aliurakoitsijan toiminnalla ei tässä ole vaikutusta ratkaistaessa kysymystä vakuutusyhtiön korvausvastuusta. Samasta syystä asiassa ei ole merkitystä sillä, että asiakkaat ovat urakkasopimusasiakirjan mukaan toimineet kilpailutetun korjausurakan tilaajina. Eri toimijoiden keskinäiseen vastuunjakoon liittyviin kysymyksiin lautakunta ei ota kantaa. Lisäksi lautakunta toteaa, ettei tällaista arviointia olisi käytettävissä olevan selvityksen perusteella myöskään mahdollista tehdä.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan portaiden määräystenmukaiseksi korjaamisesta aiheutuvat kustannukset.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Korpelainen

Jäsenet:
Kankkunen
Vuori
Vyyryläinen
Yrttiaho