Haku

FINE-047308

Tulosta

Asianumero: FINE-047308 (2022)

Vakuutuslaji: Kotivakuutus

Ratkaisu annettu: 20.09.2022

Vuotovahinko. Viemärin kannakoinnin puutteellisuus. Oliko vahinko aiheutunut rakennusvirheestä?

Tapahtumatiedot

Asiakkaan v. 2007 rakennetun omakotitalon ryömintätilassa kulkeva viemäriputki oli irronnut kannakoinnistaan, pudonnut ja auennut liitoksestaan. Ryömintätilaan oli levinnyt runsaasti viemärijätettä. Vahinko havaittiin 14.5.2021. Edellisen kerran ryömintätilassa oli käyty 1,5–2 kuukautta aiemmin.

Vahinkotarkastusraportin mukaan maaliskuussa 2021 viereisellä tontilla oli suoritettu räjäytystöitä. Rakennuksessa oli ollut tärähdysanturit kiinni. Tärähtelyt olivat olleet ohjearvojen sisällä. Vahinkokartoitusraporttiin kirjatun putkimiehen lausunnon mukaan irronnut putki oli yhteensä noin 5,5 metriä pitkä ja kannakkeita oli ollut kolme kappaletta, eli kannakointiväli oli ollut noin 1,8 metriä. Kannakkeiden ankkurointina ontelolaattoihin oli ollut laajeneva kumitulppa.

Vakuutusyhtiö antoi asiasta 28.5.2021 kielteisen päätöksen vedoten vakuutusehtojen rajoitusehtoon, jonka mukaan rakennusvirheestä aiheutuvia vahinkoja ei korvata. Vakuutusyhtiö katsoi, että viemäriputken kannakointi oli ollut riittämätön. Ryömintätilaan asennettu 110 mm muoviviemäriputki oli kannakoitu alapohjan ontelolaattaan kierretangoilla, joiden päässä oli laajeneva kumitulppa. Vakuutusyhtiön mukaan kumitulpat eivät olleet kestäneet niihin kohdistuvia rasituksia ja olivat irronneet ontelolaatasta. Riittämättömästä tai puutteellisesta kannakoinnista aiheutuva vahinko ei ollut vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinkotapahtuma.

Asiakas haki vakuutusyhtiön päätökseen oikaisua. Viemäriputkien kannakointi oli toteutettu rakentamishetkellä voimassa olleiden rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Kiinteistön käyttöönottokatselmuksen yhteydessä tehdyssä LVI-katselmuksessa lokakuussa 2007 ei havaittu puutteita viemärikannakoinnissa. Kannakoinnissa käytetyt laajenevat kumitulpat ovat ontelolaattoihin käytettäväksi tarkoitettuja. Vahinkokohdalla kannakointiväli viereiseen haara-/kulmaliitokseen oli 132 cm. Liitos oli kannakoitu metrin sisällä kolmesta kiintopisteestä. Muhviputket sekä haara- ja kulmayhteet oli kiinnitetty välittömästi muhvin juurelta eivätkä ne päässeet liikkumaan. Kuntotarkastuksessa, joka oli tehty 27.8.2020, oli tarkastettu alapohjan viemäriputket ja kannakoinnit. Kuntotarkastuksessa ei todettu puutteita eikä suositeltu toimenpiteitä. Viemäriputkien kannakoinnin on todettu olleen LVI-kortin LVI 12-10370 (2004) ohjeiden mukainen. Näyttöä siitä, että räjäytystyöt olisivat vaikuttaneet viemäriputkivahinkoon, ei ole. Asiakas katsoo, että vahinko on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja kuuluu vakuutuksen korvauspiiriin.

Vakuutusyhtiö totesi päätöksessään 11.10.2021 vahinkotarkastusraportin kuviin viitaten, että irronnut kannake kiinnitetään asianmukaisesti asennettuna asennuskiskoon pultilla. Valokuvan perusteella kannakkeen kierteet ovat pahoin hapertuneet, joka viittaa siihen, että pultti ei ole ollut pitkään aikaan paikoillaan tai sitä ei ole asennettu lainkaan asennusvaiheessa. Vakuutusyhtiö totesi, että oikein asennettu kannake ei irtoa itsestään ilman ulkoista tekijää, ellei kiinnitys ole ollut puutteellinen tai jäänyt asennusvaiheessa löysäksi.

Kartoitusraportin perusteella 5,5 metrin mittaisen viemärin keskimääräinen kannakeväli kolmella kannakkeella oli ollut 180 cm, vaikka yksi kannakeväli onkin ollut 132 cm. Valokuvista käy ilmi, että osaa kiinnikkeistä ei ollut asennettu heti viemärin muhviputken juureen, kuten rakentamismääräykset edellyttävät. Viemärilinjastoon ei ollut asennettu ns. kiintopisteitä, jotka asennetaan rakentamismääräysten mukaisesti 300 cm välein.

Vakuutusyhtiö totesi, että asiakas ei ole pystynyt osoittamaan mitään vakuutuksesta korvattavaa äkillistä ja ennalta arvaamatonta syytä, joka on saanut aikaan tapahtumaketjun, jonka seurauksena viemäri putosi. Vakuutusyhtiö piti todennäköisenä, että vahinko on seurausta kannakoinnin puutteellisesta kiinnityksestä, joka on katsottava vakuutusehtojen rajoitusehtojen mukaiseksi rakennus- tai asennusvirheeksi.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Asiakas vaatii korvausta vahingosta aiheutuneista kuluista. Asiakas viittaa kiinteistön LVI-katselmukseen vuonna 2007 sekä vuonna 2020 tehtyyn kuntotarkastukseen. Kuntotarkastuksessa ei ollut huomautettavaa rakennuksen viemäreiden kunnosta tai hyvän rakennustavan tai viranomaismääräysten vastaisesta kannakoinnista. Kuntotarkastuksessa alapohjassa olevat viemärit kuvattiin ja tarkastettiin ja todettiin, että viemärivetojen kannakointi on ajoittain hyvä silmämääräisesti tarkastaa osana huoltotoimintaa, ja tarvittaessa kannatusta voidaan lisätä/parantaa. Kuntotarkastuksen raportin mukaan välittömiä toimenpiteitä ei tarvittu.

Vahinkokartoituksessa olisi ollut tarkistettavissa, että jokaisessa muhvissa on kannakointi. Vahinkokartoituksessa ei todettu kannakkeiden hapertumista, vaan se on todettu ja päätelty ainoastaan valokuvan perusteella vakuutusyhtiön edustajien toimesta. Pulteissa näkyy Siporexia, johon kannakkeet ovat olleet kiinnitettyinä. Myöskään kuntotarkastuksessa vuonna 2020 ei havaittu irronneita kannakkeita. Vakuutusyhtiö ei ole osoittanut, että viranomaismääräyksiä olisi laiminlyöty, tai että olisi tapahtunut asennusvirhe. Naapuritontilla tehdyn räjäytystyön vaikutusta vahinkoon ei voida osoittaa. Kannakointi on kestänyt alueelle tuotujen vesi- ja viemäröintiputkien ja pumppaamojen räjäytystyöt. Myös tähän kiinteistöön on tuotu vesiosuuskunnan vesi- ja viemäriliittymät vuonna 2012.

Asiakas on lisäksi todennut, että vahinkotarkastuksen yhteydessä paikan päällä olisi pystytty toteamaan viemärilinjan kiintopisteinä toimivat kiinnikkeet. Keskimäärin koko viemärin matkalla on riittävästi kiintopisteitä. Erityisesti romahtamisalueella kiinnikkeitä on tiiviimmin.

Vakuutusyhtiö toteaa, että rakennusaikaan voimassa olleiden rakentamismääräysten mukaan viemärin liukukiinnikepisteiden maksimietäisyys on saanut olla 1500 mm ja viemärilinjan kiintopisteenä toimivien kiinnikkeiden maksimiväli 3000 mm. Vahinkotarkastusraportin valokuvissa ei näy viemärilinjan kiintopisteinä toimivia kiinnikkeitä, joiden tarkoituksena on estää, ettei viemäriputkisto pääse liikkumaan liitoksistaan lämpö- yms. liikkeiden vuoksi. Kun kiinnikkeet puuttuvat, pitkän viemärilinjan lämpöliikkeet voivat kohdistua vain yhteen liitokseen, joka mahdollistaa viemäriputkiston irtoamisen ja putoamisen paikoiltaan.

Vahinkotarkastusraportin mukaan viemärilinjan putoamiskohdalla oli pitkät kannakointivälit. Valokuvista näkee, että kannakointivälit ovat pitkiä, vaikka ne jossakin kohdassa viemärilinjaa olisivatkin riittävät. Valokuvista on nähtävissä ontelolaattojen leveyden perusteella, että kannakkeiden väli on yli 1800 mm. Kuvissa näkyvistä kannakkeista yksikään ei ole ns. kiintopiste. Kuvissa näkyy myös kaksi 90 asteen kulmaa, joissa kannaketta ei ole asennettu kulmayhteen läheisyyteen. Toisesta kulmayhteestä puuttuu toinen kannakointi kokonaan.

Rakennuksen käyttöönottotarkastuksessa viranomaiset luottavat heille toimitettuihin asiakirjoihin, eivätkä ota kantaa tai vastuuta LVI-asennuksien suorittamisesta oikein. Myöskään kuntotarkastuksessa ei ole otettu kantaa vaakaviemärin kannakeväleihin tai kiintopisteisiin, vaan on todettu, että alapohjassa on pitkiä vaakasuuntaisia viemärilinjoja ja paikoin viemärin kallistus on loiva. Kuntotarkastuksen raportissa mainitaan, että viemärin kannakoinnissa ei havaittu merkittäviä puutteita. Raportissa kehotetaan seuraamaan kannakointia ja tarvittaessa lisäämään sitä. Kuntotarkastuksessa ei ole otettu suoraa kantaa kannakoinnin riittävyyteen, mutta on huomautettu siitä ja todettu, ettei kannakointi ole vaatinut välittömiä toimenpiteitä tarkastushetkellä.

Vakuutusyhtiö toteaa, että viemäriputkien eristyksestä huolimatta jokaisen muhvin kannakointikohdasta pitäisi tulla eristeen läpi kiinnike alapohjan ontelolaattaan. Kiinnikkeet olisi oltava jokaisessa putken liitoskohdassa. Vahinkokartoitustietojen mukaan pudonnut viemäri oli kannakoitu kolmella kannakkeella 5,5 metrin matkalla, eli keskimääräinen kannakeväli oli ollut 180 cm. Kiinnikeväli on ollut suurempi kuin määräysten mukainen kiinnikeväli. Vakuutusyhtiö katsoo edelleen, että vahinko on seurausta kannakoinnin puutteellisuuksista eli rakennevirheestä.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Kotivakuutuksen 1.1.2020 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 3.1 (Laaja kotivakuutus) mukaan laaja kotivakuutus korvaa äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneet suoranaiset esinevahingot. […]

Vakuutusehtojen kohdan 4 (Vakuutustapahtumiin liittyvät yleiset rajoitukset) mukaan rajoitukset koskevat kaikkia vakuutusturvan tasoja.

Kohdan 4.12 (Rakennus-, valmistus- tai työvirhe) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle tai irtaimistolle itselleen
- suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvirheestä
- rakenne-, valmistus- tai aineviasta
- perustamis- tai rakennusvirheestä taikka rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta
- rakenteen tai asennuksen keskeneräisyydestä tai puutteellisuudesta
- kun vesi on päässyt rakenteisiin lattiakaivon tai sen korokerenkaan tai märkätilan putkiläpivientien vuotamisesta tai vedeneristyksen puutteellisuudesta
- vesistö- tai merivesitulvasta tai niiden seurauksena jäiden liikkumisesta, jos rakennus on rakennettu ilman laissa säädettyä lupaa tai luvan vastaisesti.

Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan D1 Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot (tullut voimaan 1.7.1987) kohdan 3 Jätevesilaitteisto alakohdan 3.4 Toimintahäiriöiden estäminen alakohdan 3.4.2 Sijoittaminen kohdan Määräykset mukaan viemäri on kiinnitettävä rakenteisiin siten, että siihen pääse syntymään haitallista painumaa ja siten, ettei lämpölaajeneminen aiheuta haittaa. Milloin jäteveden virtauksesta syntyvien voimien vuoksi on tarpeellista, on viemäri ankkuroitava.

Viemäri on asennettava maahan siten, että se kestää vahingoittumattomana ja toimivana maanpaineen, kuormituksen, maaperän syövyttävyyden ja sijaintipaikan mahdollisen painumisen aiheuttamat vaikutukset.

Alakohdan 3.4.2 kohdan Viemärin tukeminen, Ohjeet mukaan viemärin asennuksessa on otettava huomioon ne mekaaniset ja muut voimat, joille putket tai niiden osat saattavat joutua alttiiksi. Edellä mainittu koskee sekä viemärin sijoitusta että tuki-, ohjaus- ja kiintopisteiden etäisyyksien valintaa.

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys asiakkaan omakotitalon alapohjassa sijainneen viemäriputken kannakkeiden irtoamisesta aiheutuneesta vahingosta sekä siitä, onko vakuutusyhtiö osoittanut vahingon johtuneen viemäriputken kannakoinnin puutteellisuudesta.

Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus vakuutusehtojen mukaan korvattavan vahinkotapahtuman sattumisesta. Mikäli vakuutusyhtiö vetoaa korvausvastuutaan rajoittaakseen johonkin vakuutusehtojen rajoitusehdoissa mainittuun seikkaan, on vakuutusyhtiön osoitettava rajoitusehdossa mainitun seikan olemassaolo.

FINE toteaa, että vahingon tapahtumisen syytä arvioidaan kotivakuutusten korvauskäytännössä vakiintuneesti vahingon aiheutumismekanismin perusteella yleisestä, objektiivisesta näkökulmasta. Vahingon korvattavuuden kannalta ei ole merkitystä sillä, että rakennuksen omistaja ei ole ollut tietoinen vahinkoon johtaneista seikoista, esimerkiksi virheellisestä rakenteesta tai asennustavasta. Rakenteen asianmukaisuutta arvioitaessa ei ole määräävää merkitystä myöskään sillä seikalla, onko rakenne ollut kunnan rakennusvalvonnan hyväksymä.

Tässä tapauksessa vahinkotarkastusraportin valokuvissa on nähtävissä putken irronneella osalla kaksi kannaketta. Putki on ollut selvitysten mukaan kannakoituna kierretangoilla. Kierretankojen päissä on ollut laajenevat kumitulpat, joilla tanko on ollut ankkuroituneena alapohjan ontelolaattoihin. Selvitysten mukaan kierretangot eivät ole olleet kiinnitettyinä ontelolaattaan muilla tavoin.

Vakuutusyhtiö on vedonnut LVI-ohjekorttiin LVI 12-10370 Putkistojen ja kanavien kannakointi (2004), jonka mukaan kierretankokannakointi ontelolaattaan tulisi toteuttaa asentamalla kannatus laatan läpi. LVI-kortissa on esitetty myös erilaisia kierretankokannakoinnin yläpään kiinnitystapoja asennuskiskoin tai erillisillä kiinnikkeillä.

Vahinkokartoitusraportin tietojen mukaan putken irronneella noin 5,5 metrin matkalla oli kolme kannaketta. LVI-kortin LVI 12-10370 mukaan 110 mm muoviviemäreiden kiintopidinten suurin sallittu kannakointiväli vaakaviemärille on 3000 mm ja liukuohjainten osalta 1500 mm.

FINEn käsityksen mukaan kierretankokannakkeiden yläpäätä ei ollut kiinnitetty riittävällä tavalla ontelolaattaan. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan myöskään kannakkeiden tiheys ei ole ollut hyvää rakentamistapaa osoittavassa ohjekortissa LVI 12-10370 esitettyyn nähden riittävä. FINE katsoo, että tässä tapauksessa viemäriputken irtoaminen on todennäköisesti ollut seurausta viemäriputken kannakoinnin puutteellisuudesta. Vahingon on näin ollen katsottava aiheutuneen rajoitusehdoissa tarkoitetusta rakennusvirheestä. FINE pitää tämän perusteella vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Johtava lakimies Siirala
Esittelijä Salo

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia