Tapahtumatiedot
Asiakas huomasi 11.1.2022, että hänen käytössään oleva sähköpotkulauta oli varastettu ulkovarastosta. Asiakkaan 11.1.2022 vakuutusyhtiölle tekemän vahinkoilmoituksen mukaan asiakas on vuokrannut sähköpotkulaudan yritykseltä A. Edelleen asiakas kertoo vahinkoilmoituksessa, että hän oli käyttänyt potkulautaa edellisen kerran 31.12.2021.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa 11.2.2022 ja 8.3.2022 päivätyt korvauspäätökset. Vakuutusyhtiö viittaa päätöksissään vakuutusehtojen kohtaan 2.2, jonka mukaan kotivakuutuksen kohteena on vakuutuksenottajan ja vakuutettujen henkilöiden omistama, vakuutuskirjaan merkitty irtaimisto. Vakuutus sisältää myös sellaiset vakuutetun vuokraamat tai lainaamat esineet, jotka vakuutetun omistamina kuuluisivat hänen vakuutettuun irtaimistoonsa. Kyseisessä ehtokohdassa olevan rajoitusehdon mukaan vakuutuksen kohteena ei kuitenkaan ole yrityksen omistuksessa oleva omaisuus. Vakuutusyhtiö toteaa päätöksissään, että tässä tapauksessa asiakas ei omista varastettua sähköpotkulautaa, vaan sen omistaa yritys A, eikä vahinkoa siten voida korvata kotivakuutuksesta.
Asiakkaan valitus
Asiakas vaatii, että vakuutusyhtiö korvaa varastetun sähköpotkulaudan kotivakuutuksesta. Asiakkaan mukaan vakuutusyhtiö on korvannut muille yritys A:n asiakkaille vahingot, jotka ovat aiheutuneet vuokratuille sähköpotkulaudoille, mutta hänelle tällaista vahinkoa ei ole korvattu. Uuden vastaavan sähköpotkulaudan hinta on 600 euroa.
Asiakkaan mukaan sähköpotkulaudan vuokraaminen on sama asia kuin puhelimen ostaminen liikkeestä osamaksulla. Asiakas on maksanut sähköpotkulautaa samalla tavalla osissa, kuin vaikkapa puhelinta tai tablettia. Asiakas tulkitsee vakuutusehtoja niin, että yritys A:n vuokraamien laitteiden kaltaisille laitteille aiheutuneet vahingot korvataan, mutta esimerkiksi kadulla olevalle kaupunkipyörälle tai jaetulle sähköpotkulaudalle aiheutuneita vahinkoja ei korvata. Vakuutusehtojen mukaan kotivakuutuksesta korvataan vuokralaitteille aiheutuneet vahingot ja suurin osa vuokralaitteista vuokrataan yrityksiltä. Päätökseen ei siten pitäisi vaikuttaa se, että sähköpotkulauta on tässä tapauksessa vuokrattu yritys A:lta.
Asiakas katsoo, että vakuutusehtojen kohta 2.2 on ristiriitainen, koska siinä sanotaan ensin, että vuokralaitteille aiheutuneet vahingot korvataan, mutta myöhemmin samassa ehtokohdassa kerrotaan, ettei vakuutuksesta korvata yrityksen omistamia esineitä. Nämä ovat kuitenkin usein yksi ja sama asia.
Asiakkaan ja yritys A:n välisessä palvelusopimuksessa sanotaan, että sähköpotkulauta on asiakkaan vastuulla. Mikäli sähköpotkulauta häviää tai varastetaan, asiakkaan tulee maksaa yritys A:lle minimisopimusajan jäljellä olevien kuukausien kuukausimaksut ja sähköpotkulaudan lunastushinta.
Vakuutusyhtiön vastine
Asiakas on vuokrannut sähköpotkulaudan yritys A:lta. Asiakkaan ja yritys A:n välillä on ollut palvelusopimus, jonka mukaan potkulauta on yrityksen omaisuutta sopimusaikana. Palvelusopimuksessa mainitaan mahdollisuus ostaa potkulauta omaksi maksamalla tietty loppusumma sekä lunastushinta. Tässä tapauksessa potkulauta on kuitenkin ollut asiakkaalla vuokralla, ja hän on maksanut kuukausimaksua potkulaudan käyttöoikeudesta.
Vakuutuksen sisällöllinen laajuus määräytyy vakuutussopimuksen ja sen ehtojen perusteella. Vakuutuksesta korvataan lähtökohtaisesti niitä vahinkotapahtumia, jotka vakuutussopimuksen ja -ehtojen mukaan on määritetty korvattaviksi vahinkotapahtumiksi. Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen mukaan vakuutuksen kohteena on vakuutuksenottajan ja vakuutettujen henkilöiden omistama, vakuutuskirjaan merkitty irtaimisto. Ehtojen mukaan vakuutuksen kohteena ovat vakuutetun vuokraamat tai lainaamat esineet, jotka vakuutetun omistamina kuuluisivat hänen vakuutettuun irtaimistoonsa. Rajoitusehtojen mukaan kotivakuutuksen kohteena ei kuitenkaan koskaan ole yrityksen omistuksessa oleva omaisuus. Vakuutusyhtiö toteaa, että sen näkemyksen mukaan vakuutusehtojen rakenne on johdonmukainen ja ehdoissa määriteltyä vakuutuksen kohdetta rajoitetaan selkeästi luetelluilla rajoitusehdoilla.
Vakuutuskorvauksen maksaminen edellyttää ensinnäkin sitä, että omaisuus on vakuutuksen kohteena. Tämän lisäksi korvauksen maksaminen edellyttää, ettei vahinkoon sovellu yksikään vakuutuksen rajoitusehdoista. Tapaukseen sovellettavissa ehdoissa rajoitusehtona on, ettei vakuutuksen kohteena ole yrityksen omistuksessa oleva omaisuus. Tapauksessa asiakas on vuokrannut yritys A:lta sähköpotkulaudan, joka on palvelusopimuksen mukaan yrityksen omaisuutta. Näin ollen kotivakuutuksesta ei voida korvata sähköpotkulaudalle sattuneita vahinkoja.
Vakuutusyhtiö toteaa, että vakuutusehtoja on tulkittava kokonaisuutena. Vaikka vakuutuksen kohdetta määriteltäessä ehdoissa todetaankin, että vakuutus sisältää myös sellaiset vakuutetun vuokraamat tai lainaamat esineet, jotka vakuutetun omistamina kuuluisivat hänen vakuutettuun irtaimistoonsa, rajoitusehdot rajoittavat vakuutuksen kohdetta. Vakuutusehtojen tulkinnan lähtökohtana on ehtojen sanamuoto ja niiden yleisen kielenkäytön mukainen merkityssisältö. Tässä tapauksessa sovellettavissa vakuutusehdoissa on selkeästi ja nimenomaisesti rajattu vakuutusturvan ulkopuolelle yrityksen omistuksessa oleva omaisuus. Koska yrityksen omaisuus ei rajoituksen perusteella koskaan sisälly vakuutukseen, vakuutuksen korvauspiiri ei voi laajentua sillä, että omaisuus vuokrataan tai lainataan yritykseltä.
Vakuutusyhtiö toteaa, että kuluttajat voivat vuokrata esineitä yritysten lisäksi myös muilta kuluttajilta. Siten se, että vakuutusehtojen mukaan vakuutus sisältää myös sellaiset vakuutetun vuokraamat tai lainaamat esineet, jotka vakuutetun omistamina kuulusivat hänen vakuutettuun irtaimistoonsa, ei muodosta rajoitusehdon kanssa ehtojen sisäistä epäselvyyttä, sillä rajoitusehdoissa korvauspiirin ulkopuolelle on rajattu vain yrityksiltä vuokrattu omaisuus. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan tapaukseen sovellettava rajoitusehto koskien yrityksen omaisuutta on yksiselitteinen ja selkeä.
Asiakas on todennut, että hän maksaa sähköpotkulautaa osissa samalla tavalla kuin vaikkapa puhelinta. Tapauksessa ei ole kuitenkaan kyse osamaksukaupoista, sillä osamaksukaupassa tuotteen omistus siirtyy ostohetkellä asiakkaalle ja asiakas itse vastaa huolloista ja korjauksista. Asiakkaan ja yritys A:n tekemä sopimus on kuitenkin leasingsopimus, jossa minimi leasingaika on 24 kuukautta. Tämän jälkeen asiakkaalla on mahdollisuus halutessaan ostaa potkulauta itselleen, mutta ostoon saakka sähköpotkulauta on yrityksen omaisuutta ja asiakkaalla on vain potkulaudan käyttöoikeus. Yritys A vastaa leasingaikana potkulaudan huollosta tai antaa asiakkaalleen vaihtolaitteen tiettyjen edellytysten täyttyessä.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, onko yritykseltä vuokrattu sähköpotkulauta kotivakuutuksen kohteena vai ei, ja tuleeko vakuutusyhtiön näin ollen korvata sähköpotkulaudan varkaus kotivakuutuksesta.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Kuluttajansuojalaki
4 luku 3 §
Jos tässä laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on laadittu etukäteen ilman, että kuluttaja on voinut vaikuttaa sen sisältöön, ja ehdon merkityksestä syntyy epätietoisuutta, ehtoa on tulkittava kuluttajan hyväksi.
Asiaan sovellettavien kotivakuutusehtojen (voimassa 6.1.2022 alkaen) kohdan 2 (Vakuutuksen kohde) alakohdan 2.2 (Irtaimisto) mukaan vakuutuksen kohteena on vakuutetun omistama vakuutuskirjaan merkitty irtaimisto. Jos irtaimisto on vakuutettu enimmäiskorvausmäärästä, tämä on mainittu vakuutuskirjassa.
Irtaimistolla tarkoitetaan kotitalouden päivittäiseen ja vapaa-ajan käyttöön tarkoitettuja tavanomaisia esineitä, joita käytetään pääasiassa vakuutuskirjaan merkityssä vakuutuspaikassa.
[…]
Vakuutus sisältää myös sellaiset vakuutetun vuokraamat tai lainaamat esineet, jotka vakuutetun omistamina kuuluisivat hänen vakuutettuun irtaimistoonsa.
[…]
Rajaukset
Vakuutuksen kohteena eivät ole
[…]
4) yrityksen omistuksessa oleva omaisuus
[…]
Kohdan 3 (Vakuutusturvat) alakohdan 3.4 (Varkaus- ja ilkivaltaturva) mukaan vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä on
- varkaus tai sen yritys
- ilkivalta, jolla tarkoitetaan ulkopuolisen tahallisesti aiheuttamaa vahinkoa
- murto, jolla tarkoitetaan murtautumista rakenteellisesti ja lujuudeltaan riittävän suojan antavaan lukittuun rakennukseen, rakennuksen tilaan tai muuhun säilytyspaikkaan
- ryöstö, jolla tarkoitetaan anastusta tai sen yritystä, jossa henkilö on joutunut väkivallan tai sen uhkauksen kohteeksi.
Asian arviointi
Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, onko vuokrattu sähköpotkulauta vakuutuksen kohteena silloin, kun sähköpotkulauta on ollut varkauden tapahtuessa sähköpotkulaudan vuokranneen yrityksen omistuksessa.
Vakuutuksen kohteena oleva irtaimisto määritellään vakuutusehtojen kohdassa 2.2. Kyseisen kohdan mukaan vakuutukseen sisältyvät sellaiset vakuutetun vuokraamat ja lainaamat esineet, jotka vakuutetun omistamina kuuluisivat hänen vakuutettuun irtaimistoonsa. Samaisessa ehtokohdassa luetellaan myöhemmin sellaisia omaisuusryhmiä, jotka eivät ole vakuutuksen kohteina. Ehdoissa on määritelty yhdeksi tällaiseksi omaisuusryhmäksi esineet, jotka ovat yrityksen omistuksessa.
Kuluttajansuojalain 4 luvun 3 §:n mukaan, jos tässä laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on laadittu etukäteen ilman, että kuluttaja on voinut vaikuttaa sen sisältöön, ja ehdon merkityksestä syntyy epätietoisuutta, ehtoa on tulkittava kuluttajan hyväksi. Kyseinen kuluttajansuojalain tulkintasäännös vastaa sisällöltään niin kutsutun epäselvyyssäännön mukaista tulkintasääntöä. Epäselvyyssäännön soveltamisen vakiintuneena edellytyksenä on, että sopimuksen ehto on myös objektiivisesti arvioiden epäselvä.
Edellä mainittua säännöstä koskevan hallituksen esityksen (HE 218/1994 vp, s. 16) mukaan sopimusehtoa voi olla tarpeen tulkita, vaikka ehto olisi sanamuodoltaan yksiselitteinen. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, kun sopimus sisältää ehtoja, jotka sinänsä ovat selviä, mutta keskenään ristiriitaisia.
Sopimusoikeuden periaatteiden mukaan ehtoja tulkitaan lähtökohtaisesti sanamuotonsa mukaisesti. Lisäksi vakuutusehtoja tulkitaan kokonaisuutena. Vakuutuslautakunta toteaa myös, että vakuutusehtoja tulkittaessa on lisäksi huomioitava, että kaikki riskit eivät ole vakuutettavissa ja että vakuutusehtojen tarkoituksena on nimenomaan määritellä korvaukseen piiriin kuuluva vakuutusriski.
Asiakas on kertonut valituksessaan tulkitsevansa tähän tapaukseen sovellettavia vakuutusehtoja niin, että yritys A:n vuokraamien laitteiden kaltaisille laitteille aiheutuneet vahingot korvataan kotivakuutuksesta. Edelleen asiakas on katsonut valituksessaan, että vakuutusehto 2.2 on sisällöltään ristiriitainen, kun siinä ensin kerrotaan vakuutuksen kohteena olevan vakuutetun vuokraamat laitteet, ja myöhemmin kerrotaan, ettei vakuutuksen kohteena ole kuitenkaan yrityksen omistama omaisuus. Asiakas toteaa, että vuokralaitteet vuokrataan usein yrityksiltä. Lisäksi asiakas vertaa sähköpotkulaudan vuokraamista esimerkiksi puhelimen ostamiseen osamaksulla.
Vakuutusyhtiö on puolestaan katsonut, että vakuutusehtojen kohdan 2.2 rakenne on johdonmukainen. Vakuutusyhtiö perustelee näkemystään sillä, että vaikka edellä mainitussa ehtokohdassa on määritelty vakuutuksen kohteena olevaksi omaisuudeksi myös asiakkaan vuokraamat ja lainaamat esineet, on samaisessa ehtokohdassa myöhemmin selkeästi rajattu vakuutuksen kohteen ulkopuolelle yrityksen omistama omaisuus. Vakuutuksen korvauspiiriä ei voi vakuutusyhtiön mukaan laajentaa sillä, että vakuutettu vuokraa tai lainaa omaisuuden yritykseltä.
Vakuutuslautakunta toteaa olevan tavanomaista, että vakuutusehdoissa määritellään ensiksi omaisuus, joka on vakuutuksen kohteena, ja tämän jälkeen vakuutuksen kohdetta rajataan rajoitusehdoilla. Vakuutusyhtiöillä on oikeus muotoilla vakuutusehtonsa haluamallaan tavalla lainsäädännön asettamin reunaehdoin, eikä edellä kuvattu muotoilutapa useinkaan aiheuta epäselvyyttä siitä, miten vakuutusehtoa tulisi tulkita.
Vakuutuslautakunta toteaa, että mikäli ehtokohdan 2.2 vakuutetun lainaamia ja vuokraamia esineitä koskevaa kohtaa ja yrityksen omistuksessa olevan omaisuuden vakuutuksen ulkopuolelle rajaamista koskevaa kohtaa tarkastellaan erikseen, ovat kyseiset kohdat sanamuodoltaan selkeät ja yksiselitteiset. Lautakunta kiinnittää huomiota kuitenkin siihen, että vakuutetun lainaamien ja vuokraamien esineiden ulottaminen vakuutuksen kohteeseen kuuluviksi esineiksi on poikkeus ehtokohdassa määriteltyyn pääsääntöön, jonka mukaan vakuutuksen kohteena on vakuutetun omistama irtaimisto. Ehdossa kerrotaan vakuutuksen sisältävän myös sellaiset vuokratut ja lainatut esineet, jotka vakuutetun omistamina kuuluisivat vakuutettuun irtaimistoon. On vaikea havaita tai mieltää sitä, että tätä pääsääntöön tehtyä poikkeusta rajataankin ehdon loppuosassa sillä tavoin, ettei vakuutus kata kuitenkaan yritykseltä vuokrattua omaisuutta, vaikka se laadultaan olisi sellaista, mikä vakuutetun omistamana kuuluisi vakuutettuun irtaimistoon. Ottaen huomioon lisäksi sen, että kuluttajien ja yritysten väliset esineitä koskevat vuokrasopimukset ovat tavanomaisia, on vakuutetun perusteltua käsittää vakuutusehdoissa määritellyn laajennuksen koskevan myös yritykseltä lainattuja tai vuokrattuja esineitä, kun näitä ei samassa yhteydessä rajata laajennuksen ulkopuolelle.
Vakuutuslautakunta katsoo edellä mainituin perustein, että ehtokohtaa kokonaisuutena tarkastellen jää epäselväksi, tarkoitetaanko yrityksen omaisuutta koskevalla rajoitusehdolla rajata vakuutuksen kohteen ulkopuolelle myös sellainen yrityksen omistama omaisuus, joka on vakuutetulla lainassa tai vuokralla. Näin ollen lautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä käsittelemään asian uudelleen ja korvaamaan sähköpotkulaudan varastamisesta aiheutuneen vahingon asiakkaan kotivakuutuksesta.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö käsittelee asian uudelleen ja korvaa sähköpotkulaudan varastamisesta aiheutuneen vahingon asiakkaan kotivakuutuksesta.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pippola
Jäsenet
Kankkunen
Rantala
Vyyryläinen
Yrttiaho