Haku

FINE-047151

Tulosta

Asianumero: FINE-047151 (2022)

Vakuutuslaji: Kiinteistövakuutus

Ratkaisu annettu: 01.09.2022

Syöksytorven liitoksen aukeaminen. Sadeveden pääsy rakenteisiin. Korvattava vuotovahinko.

Tapahtumatiedot

Asiakas on 26.11.2020 tehnyt vahinkoilmoituksen 15.10.2020 havaittujen kosteusvaurioiden vuoksi. Katolta tulevan syöksytorven alimmaisessa liitoksessa ollut metallipanta oli irronnut jostain syystä ja tämän seurauksena liitos oli auennut. Vedet pääsivät auenneesta liitoksesta valumaan seinään upotetun syöksytorven taakse ja sitä kautta kastelemaan seinärakennetta.

Vakuutusyhtiö epäsi korvauksen perustuen vuoto- ja LVI-turvan rajoitusehtoihin todeten, että maaperän kuivanapitojärjestelmän toimimattomuudesta tai sadevesijärjestelmästä aiheutuneet vahingot eivät kuulu vakuutuskorvauksen piiriin. Asiakkaan kiisti, että vahinkotapauksessa olisi ollut kyse rajoitusehdoissa mainituista maaperän kuivanapitojärjestelmän rikkoutumisesta tai toimimattomuudesta tai sadevesijärjestelmän tukkeutumisesta. Tämän jälkeen yhtiö lisäsi, ettei vahinko ole aiheutunut luonnonilmiöturvan edellyttämästä rankkasateesta ja että muuta vahinkotapahtumaa koskevaan turvaan sovellettiin muiden ilmiöiden kohdalla olevia rajoituksia, joten vahinko ei tule korvattavaksi myöskään näistä turvista.

Uudessa vastauksessaan yhtiö tarkensi näkemystään todeten, että sadeveden ohjausjärjestelmä ei ole LVI-tekniikkaa, sade- ja sulamisvesien aiheuttamat vauriot on erikseen rajattu pois vakuutuksesta ja että rakennusmääräysten mukaisesti seinärakenteen tulee olla sellainen, etteivät sade- ja sulamisvedet aiheuta vaurioita. Asiakkaan mukaan syöksytorvi on osa kiinteistön LVI-järjestelmää, minkä vuoksi asia pitää käsitellä vuoto- ja LVI-turvasta, jolloin sade- ja sulamisvesiä koskeva rajoitusehto ei tapaukseen sovellu. Asiakas myös pyysi yhtiötä ilmoittamaan, mitä seinän osalta on tehty väärin ja miten se olisi pitänyt rakentaa, jotta vahingolta olisi vältytty.

Asiakkaan valitus

Asiakas pyytää lausuntoa vahingon korvattavuudesta uudistaen aiemmin esittämänsä perustelut. Vastauksena vakuutusyhtiön vastineeseen asiakas toteaa yhtiön viittaavaan rakennusvirheeseen, mutta jättäneen yksilöimättä, mikä käytännössä on kyseinen virhe.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toteaa vahingon aiheutumismekanismi olevan tapauksessa selvä ja riidaton. Kiinteistön ulkopuolella julkisivuun kiinnitetty sadeveden syöksyputki on rikkoutunut ja sadevesi on päässyt kastelemaan julkisivua ja seinärakennetta.

Vahingon korvattavuuden vuoto- ja LVI-turvasta yhtiö toteaa edellyttävän, että vuotovahingon syynä olisi rakennuksen toimintaa palvelevan LVI-tekniikan rikkoutuminen. Vakuutusehdossa täsmennetään vuotovahingolla tarkoitettavan vahinkoa, joka aiheutuu nesteen virtaamisesta rakennuksen kiinteästä LVI-putkistosta. Keskeistä asiassa on, tulkitaanko sadeveden syöksyputki rakennuksen toimintaa palvelevaksi kiinteäksi LVI-putkistoksi.

Yhtiö toteaa sadeveden syöksyputken olevan putki, joka palvelee rakennuksen toimintaa, kuten muukin sadeveden poistojärjestelmä. Yhtiö kuitenkin katsoo, ettei syöksyputki ole LVI-tekniikkaa eikä LVI-putkistoa. Koska LVI-termiä ei ole määritelty kiinteistövakuutuksen vakuutusehdoissa, yhtiö katsoo, että tältä osin on käytettävä yleiskielen mukaista tulkintaa termin sisällöstä. Yhtiön mukaan LVI-lyhenne tarkoittaa lämpö-, vesi- ja ilmastointitekniikkaa; osan määritelmistä käyttäessä termejä vesijohto ja ilmanvaihtotekniikka veden ja ilmastointitekniikan sijaan. Yhtiö katsoo, että määritelmän sisältö yleiskielessä on selvä ja että LVI-termin vesi-osa tarkoittaa rakennuksen sisällä olevissa putkissa kulkevaa lämmintä ja kylmää käyttövettä sekä viemäriverkostoa. Sen sijaan sadeveden ohjausjärjestelmä, jonka tarkoituksena on ohjata rakennuksen ulkoiset vedet oikeisiin paikkoihin, ei ole osa LVI-tekniikkaa.

Yhtiö katsoo kiinteistön toimintaa palvelevien vesitekniikan eli käyttövesiputkien ja viemäriverkoston sekä sadeveden ohjausjärjestelmän rakenteellisten erojen tukevan näkemystään. Sadeveden ohjausjärjestelmät ovat materiaaliltaan heikompia kuin kiinteistön toimintaa palvelevan tekniikan putkimateriaalit ja materiaalin ja liitosten vuoksi ne ovat myös huomattavasti epätiiviimpiä. Ränneissä ja syöksytorvissa oleva vesi on ainoastaan sade- ja sulamisvettä, mikä myös erottaa ne LVI-tekniikasta. Edelleen yhtiö toteaa LVI-tekniikan asennustöiden vaativan eritasoista ammattitaitoa, mikä osaltaan osoittaa, että syöksyputket ja rännit eivät ole rinnastettavissa LVI-putkistoihin.

Luonnonilmiöturvan osalta yhtiö toteaa, ettei asiakas ole esittänyt näyttöä vakuutusehdon edellyttämistä sademääristä. Muuta vahinkotapahtumaa koskevan turvan osalta yhtiö toteaa siihen soveltuvan kyseisessä ehtokohdassa mainittujen rajoitusten lisäksi kaikkien niiden rajoitusten, jotka on mainittu muiden turvien yhteydessä. Tämän vuoksi luonnonilmiöturvan sulamis- ja sadevesiä koskeva rajoitus tulee sovellettavaksi myös arvioitaessa vahingon korvattavuutta muuta vahinkotapahtumaa koskevasta turvasta.

Yhtiö myös viittaa virheellisesti suunnitellulle ja rakennutelle omaisuudelle aiheutuvia vahinkoja koskevaan rajoitusehtoon todeten, että hyvän rakennustavan mukaisen rakentamisen yksi kantavista periaatteista on alusta alkaen ollut se, etteivät rakennuksen ulkopuoliset vedet saa haitallisessa määrin tunkeutua rakennuksen rakenteisiin tai sen sisälle. Rakennuksen seinät ja muut rakenteet on tehtävä siten, ettei sadevesi vaurioita rakennusta, vaan pysyy rakennuksen ulkopuolella. Tältä osin yhtiö viittaa Suomen rakentamismääräyskokoelman osan C2 kohtaan 1.1, jonka mukaan rakennuksen on tarkoituksenmukaisesti suojattava sisätiloja veden ja kosteuden haitallisilta vaikutuksilta ja kohtaan 1.2, jonka mukaan rakenteiden, rakennustarvikkeiden ja -aineiden on oltava sellaisia, ettei kosteus eivätkä muut tekijät haitallisessa määrin heikennä rakennuksen toimintakelpoisuutta, kestävyyttä ja rakenteiden kosteusteknistä toimintaa.

Lisävastauksessaan yhtiö vielä toteaa, ettei rakennuksen ulkoseinä ole kestänyt kosteusrasitusta ja koska sen tulisi se kestää, kyse on joko virheellisesti suunnitellusta, rakennetusta tai asennetusta omaisuudesta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on ensisijaisesti riitaa siitä, tulkitaanko katolta sadevedet johtavan syöksytorven olevan osa vuoto- ja LVI-turvassa mainittua LVI-putkistoa. Ellei, kyse on lisäksi luonnonilmiöturvan ja muuta vahinkotapahtumaa koskevaa turvan korvaussäännösten ja rajoitusehtojen tulkinnasta. Lisäksi osapuolten välillä on riitaa rakennusvirhettä koskevan rajoitusehdon soveltamisesta tapaukseen.

Sovellettavat vakuutusehdot ja rakentamismääräykset

Kiinteistövakuutuksen vuonna 2020 voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 4.2 (Vakuutuksen kohde) mukaan vakuutuksen kohde on vakuutuskirjassa mainittu asuinrakennus tai sen yhteydessä oleva varastorakennus tai katos. Ehtokohdan mukaan asuinrakennuksen vakuutukseen sisältyy ilman eri mainintaa vakuutuksenottajan omistama, vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen toimintaa palveleva LVIS- ja konetekniikka rakennuksessa sekä tontilla sekä liittymäjohdot yleiseen liittymään saakka.

Kohdan 5.3 (Vuoto ja LVI -turva) mukaan korvattavia vahinkoja ovat:
- vuoto- ja LVI-turvalla vakuutetun rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- ja ilmastointitekniikan rikkoutuminen
- vuotovahinko, jonka syynä on rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- tai ilmastointitekniikan rikkoutuminen tai viemärin tukkeutuminen. Vuotovahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka aiheutuu nesteen, kaasun tai höyryn virtaamisesta rakennuksen kiinteästä LVI-putkistosta tai -laitteesta. […]

Vuoto- ja LVI-turvasta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu muun muassa
- virheellisesti suunnitellulle, rakennetulle, asennetulle tai käyttöohjeen vastaisesti käytetylle omaisuudelle
- virheellisesti suunnitellulle, rakennetulle, asennetulle tai käyttöohjeen vastaisesti käytetylle omaisuudelle
- sadevesijärjestelmän tukkeutumisesta jäätymisen, lehtien tms. johdosta

Kohdan 5.6 (Luonnonilmiö) mukaan korvattavia vahinkoja ovat muun muassa
- rankkasade, jolla tarkoitetaan poikkeuksellisen voimakasta paikallista sadetta. Korvattavia vahinkoja ovat rankkasateen aiheuttama veden tunkeutuminen rakennukseen maan alla ulkoseinien läpi, pohjaviemärin kautta tai maan pinnalla tulvien. Korvattavuus edellyttää, että sadevesiviemärit, vesieristykset ja kallistukset on tehty rakennusmääräysten mukaisesti eivätkä ne ehdi johtaa vettä pois normaalilla tavalla. Poikkeuksellisena pidetään sadetta, jossa tunnin aikana sataa yli 30 mm tai vuorokaudessa yli 75 mm.

Luonnonilmiöturvasta ei korvata muun muassa vahinkoa, joka aiheutuu:
- sulamis- tai sadevesien tunkeutumisesta rakenteisiin, ellei kyse ole yllä määritellystä poikkeuksellisesta rankkasateesta, merivesi- tai vesistötulvasta
- virheellisesti suunnitellulle, rakennetulle, asennetulle tai käyttöohjeen vastaisesti käytetylle omaisuudelle

Kohdan 5.7 (Muu vahinkotapahtuma) mukaan korvattavia vahinkoja ovat muut äkilliset ja ennalta-arvaamattomat suoranaiset omaisuusvahingot, joita ei muualla ehtojen 5. luvussa ole rajoitettu korvattavuuden ulkopuolelle.
[…]
Muualla 5. luvussa korvattavuuden ulkopuolelle rajattujen vahinkojen lisäksi
Muun vahinkotapahtuman turvasta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu muun muassa
- virheellisesti suunnitellulle, rakennetulle, asennetulle tai käyttöohjeen vastaisesti käytetylle omaisuudelle.

Suomen rakentamismääräyskokoelma osan C2 (Veden- ja kosteudeneristys) vuodelta 1976 kohdan 1.1 määräyksen mukaan rakennuksen on tarkoituksenmukaisesti suojattava sisätiloja veden ja kosteuden haitallisilta vaikutuksilta ja tehtävä terveellisen sisäilmaston ylläpitäminen mahdolliseksi.

Kohdan 2.1 määräyksen mukaan rakenteiden, rakennustarvikkeiden ja -aineiden on oltava sellaisia, ettei kosteus eivätkä muut tekijät haitallisessa määrin heikennä rakennuksen toimintakelpoisuutta, kestävyyttä ja rakenteiden kosteusteknistä toimintaa.

Asian arviointi

Rakenteiden kastumiseen johtanut vahinkomekanismi on asiassa riidaton. Katolta tulevan syöksytorven liitos oli auennut ja tämän seurauksena sadevettä oli valunut seinään upotetun syöksytorven taakse seinärakenteeseen. Osapuolten välisessä riidassa on ensisijaisesti kyse siitä, tulkitaanko syöksytorven olevan osa vuoto- ja LVI-turvassa mainittua LVI-putkistoa.

Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan vuotovahinko, jonka syynä on rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- tai ilmastointitekniikan rikkoutuminen tai viemärin tukkeutuminen. Vuotovahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka aiheutuu nesteen, kaasun tai höyryn virtaamisesta rakennuksen kiinteästä LVI-putkistosta tai -laitteesta.

Asiakkaan mukaan syöksytorvi on osa vakuutusehdoissa mainittua LVI-putkistoa, kun taas vakuutusyhtiö on katsonut, ettei syöksytorvi kuulu kyseiseen putkistoon. Vakuutuslautakunta toteaa, kuten vakuutusyhtiökin vastineessaan, että vakuutusehtoissa ei määritellä termiä LVI-putkisto. Vakuutusyhtiö on katsonut, että tällöin on käytettävä yleiskielen mukaista tulkintaa termin sisällöstä. Yhtiön mainitsemien LVI-termin määritelmien osalta lautakunta kuitenkin toteaa, että vastineesta ei ilmene, mihin lähteisiin yhtiö näkemyksensä termin sisällöstä perustaa.

Lautakunta katsoo olevan riidatonta, että käyttövesi- ja viemäriputket ovat lyhenteen LVI tarkoittamia putkistoja. Lautakunnan näkemyksen mukaan yksin tästä ei kuitenkaan ole tehtävissä johtopäätöstä, että syöksytorvi ei olisi vakuutusehdoissa käytetyn termin tarkoittama putki. Sama koskee yhtiön esittämiä perusteluja koskien putkien materiaalieroja ja asennuksen suorittavilta henkilöiltä edellytettävää ammattitaitoa.                

Vuoto- ja LVI-turvaa koskevan ehtokohdan osalta lautakunta kiinnittää huomiota myös rajoitusehtoon, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu sadevesijärjestelmän tukkeutumisesta jäätymisen, lehtien tms. johdosta. Lautakunta katsoo vain tiettyjä tukkeutumisia koskevan rajoituksen viittaavaan siihen, ettei kaikkia sadevesijärjestelmästä aiheutuvia vuotovahinkoja ole ollut tarkoitus rajata vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle.

Arvioidessaan vuoto- ja LVI-turvaa koskevaa ehtokohtaa kokonaisuudessaan lautakunta katsoo jäävän epäselväksi ja tulkinnanvaraiseksi, mitä siinä tarkoitetaan termillä LVI-putkisto. Vakuutusehdoissa ei määritellä termiä LVI eikä ehdoissa myöskään muutoin tarkemmin yksilöidä niitä putkia, joiden aiheuttamia vuotovahinkoja vakuutuksesta korvataan. Yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden perusteella vastuu ehdon epäselvyydestä on vakioehtoisessa sopimuksessa sopimuksen laatijalla eli tässä vakuutusyhtiöllä. Näillä perusteilla lautakunta katsoo syöksytorvesta aiheutuvan vuodon täyttävän vuoto- ja LVI-turvan korvaussäännöksen edellytykset korvattavasta vuotovahingosta. Asian ratketessa korvaussäännöksen osalta näin, asiassa ei ole tarpeen lausua vahingon korvattavuudesta luonnonilmiöturvan ja muuta vahinkotapahtumaa koskevan turvan osalta.

Vakuutusyhtiö on lisäksi vedonnut virheellisesti suunnitellulle, rakennetulle ja asennetulle omaisuudelle aiheutuvia vahinkoja koskevaan rajoitusehtoon. Yhtiö ei kuitenkaan ole perustellut ja yksilöinyt seinärakenteen virheellisyyttä muutoin kuin toteamalla, etteivät rakennuksen ulkopuoliset vedet saa haitallisessa määrin tunkeutua rakennuksen rakenteisiin tai sen sisälle sekä viittaamalla rakennusmääräyskokoelman määräyksiin. Lautakunta katsoo, ettei pelkästään kosteusvaurion aiheutuminen osoita ulkoseinärakenteen virheellisyyttä tilanteessa, jossa rakenteeseen kohdistuu normaalia suurempi kosteusrasitus, jossa rakenteen osalta ei ole osoitettu tarkemmin yksilöityä virhettä ja jossa vauriojälkien perusteella ei ole merkkejä pitkäaikaisesta, rakenteen puutteellisuuteen viittaavista vaurioista. Lautakunta siten katsoo, ettei vakuutusyhtiöllä ole perusteita evätä korvausta vetoamansa rajoitusehdon perusteella.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingon.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin                                         
Sihteeri Korpelainen

Jäsenet
Kankkunen
Rantala
Vyyryläinen
Yrttiaho

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia