Tapahtumatiedot

Vakuutettu A:lle (s. 1960) on myönnetty eläkesäätiön sääntöjen mukainen lisäeläke 1.1.2022 alkaen. Eläkkeen määrä on eläkesäätiön päätöksen 27.12.2021 mukaan 1.905,05 euroa kuukaudessa siihen saakka, kunnes A täyttää 63 vuotta.

Ennen lisäeläkkeen hakemista A oli 26.10.2021 saanut eläkesäätiöltä lisäeläke-ennusteen, jonka mukaan lisäeläkkeen määrä olisi 2.130 euroa kuukaudessa 63 vuoden ikään saakka.

Eläkesäätiö antoi 11.3.2022 A:lle pyynnöstä selvityksen siitä, miten hänen eläkepalkkansa oli muodostunut ja miksi eläke poikkesi aiemmin lasketusta eläkearviosta. Selvityksen mukaan eläkesäätiö oli saanut tiedon A:n siirtymisestä osapäivätyöhön vasta eläkkeen lopullisen laskennan yhteydessä, mikä oli vaikuttanut eläkepalkkaan ja siten lopulliseen eläkkeen määrään.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä hänelle 1.1.2022 alkaen maksettavan lisäeläkkeen määrään ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A katsoo, että eläkepäätös on ollut kohtuuton, koska eläkesäätiöllä olisi ollut mahdollisuus saada oikeat työsuhdetiedot ennen lisäeläke-ennusteen laatimista. Lisäeläke tulee maksaa 26.10.2021 päivätyn ennusteen mukaisesti.

A on vuosittain saanut työeläkeotteen odotettavissa olevan eläkkeen määrästä. Koska eläkesäätiön myöntämä lisäeläke ei käy ilmi työeläkeotteesta, on tietoa täydennetty eläkesäätiön toimesta juuri lisäeläkkeen osalta. A teki päätöksen siirtyä vanhuuseläkkeelle 1.1.2022, koska eläkesäätiön ilmoituksen mukaiset eläkkeelle siirtymisen ehdot täyttyivät ja eläkkeen määrä tuntui kohtuulliselta. Päätös perustui nimenomaan lisäeläkeilmoituksen tietoihin. A:lle aiheutui virheellisestä tiedosta 224,95 euron menetys kuukaudessa ja 63 vuoden ikään mennessä yhteensä 5.173,85 euron menetys.

Ennen eläkkeelle siirtymistä A oli yhteydessä eläkesäätiön asiamieheen, joka on kertonut, että kaksi epäedullisinta vuotta kymmenen viimeisen työvuoden ansioista vähennetään lopullista eläkelaskelmaa tehtäessä. Tämä oli peruste keskusteltaessa siitä, kannattaako eläkkeelle jäädä vuonna 2021 vai 2022. Siltä osin kuin eläkesäätiö on vedonnut siihen, että asiamiehellä ei ole ollut tietoa A:n osa-aikaisesta työskentelystä, A toistaa sen näkemyksensä, että osa-aikatyölaskelmat ovat olleet eläkesäätiön tiedossa siitä päivästä lähtien, kuin ne ovat realisoituneet.

Siltä osin kuin eläkesäätiö on vedonnut eläkkeen laskentaan vaikuttaviin työsuhteeseen tehtäviin teknisiin katkaisuihin, A katsoo, että vastuun vierittämistä tietojen keruun osalta eläkkeensaajalle on pidettävä kohtuuttomana. Perusolettamana on aina pidettävä työnantajan ja eläkesäätiön saumatonta yhteistyötä. Kaikki tiedot ovat olleet olemassa ja eläkesäätiön olisi tullut hankkia ne ennen eläke-ennusteen tekemistä varsinkin, kun puuttuvien tietojen painoarvo on ollut niin suuri.

Vakuutuslaitoksen vastine

Eläkesäätiö kiistää A:n vaatimukset.

Eläkesäätiön vastuu perustuu eläkesäätiön sääntöihin ja vakuutetun eläkeoikeus määräytyy eläkesäätiön sääntöjen mukaan. Eläkesäätiön sääntöjen mukaisen eläke-etuuden saavalle vakuutetulle ei voida katsoa muodostuvan vahinkoa tai menetystä.

Eläkesäätiö on toiminut 31.12.2021 saakka voimassa olleen eläkesäätiölain mukaisesti antaessaan A:lle tietoja hänen lisäeläkkeestään. A:lle on annettu tiedot niistä lisäeläke-etuuksista, joihin hän on oikeutettu. Hänelle on kerrottu myös lisäeläke-etuuksien maksamista koskevista vaihtoehdoista. A:lle 26.10.2021 annetusta lisäeläkeotteesta ilmenee yksiselitteisesti, että siinä on ollut kysymys ennusteesta. Lisäeläkeotteessa todetaan, ettei ennuste sido eläkesäätiötä ja lopullinen eläkkeen määrä voi erota ennusteesta merkittävästi. Samoin lisäeläkeotteessa todetaan, että ennusteet perustuvat laskentahetkellä saatavissa oleviin tietoihin sekä oletuksiin tulotasosta ja eläkkeiden tulevaisuuden kehityksestä. Lopullinen lisäeläke voidaan laskea, kun säätiöllä on käytössään tiedot kaikista eläkkeen määrään vaikuttavista olosuhteista.

Ero lisäeläkeotteesta 26.10.2021 ilmenneen ikäjaksoa 60 vuotta 1 kuukautta – 63 vuotta koskevan eläkearvion ja toteutuneen sääntöjen mukaisen vanhuuslisäeläkkeen 1.1.2022 alkaen välillä on johtunut siitä, että eläkesäätiön eläkerekisteristä eivät ole lisäeläkeotetta annettaessa ilmenneet eläkkeen laskentaan vaikuttavat työsuhteeseen tehtävät tekniset katkaisut (30.4.2007 ja 31.7.2009).

A:n mainitsemassa eläkesäätiön asiamiehen kanssa käydyssä puhelinkeskustelussa on käsitelty lisäeläkkeen ns. valintavuosien vaikutusta lisäeläkkeen laskentaan eli kysymystä siitä, koska työsuhde lisäeläkkeen laskennan näkökulmasta tulisi irtisanoa päättymään. Keskustelu ei ole koskenut muita lisäeläkkeen määräytymistä koskevia perusteita, eikä sanotulla työsuhteen päättymishetken valinnalla ole ollut vaikutusta nyt esillä olevaan asiaan. Säätiö toteaa lisäksi, että asiamiehellä on puhelinkeskustelun yhteydessä ollut käytössään vain ne rekisteritiedot, jotka ovat olleet myös 26.10.2021 päivätyllä lisäeläkeotteella arvioidun lisäeläkkeen määrän perusteena. Säätiö on toimittanut lautakunnalle asiamiehen A:lle puhelinkeskustelun jälkeen 18.11.2021 toimittaman sähköpostiviestin liitteineen. Puhelinkeskustelusta ei ole käytettävissä tallennetta.

Eläkesäätiö on osakkaistaan (työnantajat) erillinen oikeushenkilö. Eläkesäätiö antaa eläke-etuuksia koskevat, eläkesäätiötä sitomattomat ennakkoarviot sen kulloinkin käytettävissä olevien tietojen perusteella. Lisäeläkeote tai vakuutetun kanssa ennen eläkepäätöksen antamista käydyt keskustelut eivät ole eläke-etuutta koskevia ennakkopäätöksiä. Lisäksi 31.12.2021 saakka voimassa olleen eläkesäätiölain 50 §:n 1–2 momentin mukaan etuutta on haettava kirjallisesti. Hakijan on annettava eläkesäätiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen eläkesäätiön vastuun arvioimiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen huomioon myös eläkesäätiön mahdollisuus hankkia selvitys. Työnantaja on velvollinen antamaan eläkesäätiölle kaikki ne tiedot, jotka ovat tarpeen tämän lain täytäntöönpanemiselle. Eläkesäätiöllä ei ole mahdollisuutta itsenäisesti hankkia eläkkeen laskentaan mahdollisesti vaikuttavia tietoja, kuten tietoja työajan muutoksista, ilman että työnantaja olisi ilmoittanut näistä eläkesäätiölle tai toissijaisesti vakuutettu olisi tuonut tällaiset seikat itse esille tai pyytänyt eläkesäätiötä selvittämään niiden vaikutusta eläkkeen määrään.

Tarkka eläkkeen määrä määräytyy lisäeläkkeen lopullisessa laskennassa, jossa käytettävissä ovat täsmälliset ja lopulliset lisäeläkkeen sääntöjen mukaista määräytymistä koskevat tiedot. A:n lisäeläkkeen käsittelyyn ja laskentaan ei liity perustetta, jonka nojalla asiaa tulisi arvioida eläkesäätiötä ennen 31.12.2021 koskeneiden tiedonantosääntöjen nojalla. Eläkesäätiö ei myöskään pidä uskottavana väitettä, että lisäeläke-ennusteen ja lopullisen eläkesäätiön sääntöjen mukaisen lisäeläkkeen määrän ero olisi vaikuttanut A:n eläköitymisratkaisuun. A:n lisäeläke on laskettu säätiön sääntöjen mukaisesti ja säätiö on täyttänyt tiedonantovelvollisuutensa A:ta kohtaan. Tapauksessa ei ole käsillä mitään perusteita arvioida A:n lisäeläkeoikeutta tai eläkesäätiön vastuuta muutoinkaan eläkesäätiön säännöistä poikkeavalla tavalla.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys A:lle 1.1.2022 alkaen maksettavan lisäeläkkeen määrästä.

Sovellettavat lainkohdat

Eläkesäätiölain (1774/1995, kumottu 1.1.2022) 49 f §:n (1295/2018) mukaan eläkesäätiön on annettava vakuutetuille veloituksetta vähintään kerran vuodessa sähköisessä muodossa tai paperikopiona lisäeläkejärjestelyn keskeiset tiedot sisältävä asiakirja, jonka otsikossa on maininta lisäeläkkeen eläke-etuusote. Vakuutetulle on toimitettava pyynnöstä paperikopio sähköisesti toimitettujen tietojen lisäksi. Lisäeläkkeen eläke-etuusotteen tietojen tulee olla tarkkoja ja ajantasaisia. (1 mom.)

Lisäeläkkeen eläke-etuusotteessa on ilmoitettava vakuutetulle vähintään:
1) vakuutetun henkilötiedot ja eläkeikä;
2) eläkesäätiön nimi ja osoite sekä vakuutetun lisäeläkejärjestelyn tunnistetiedot;
3) tiedot lisäeläkejärjestelyn tarjoamista takeista ja tarvittaessa, mistä lisätietoja on saatavissa;
4) tiedot vakuutetun eläkeiän perusteella tehdyistä lisäeläke-ennusteista ja vastuuvapauslauseke, jossa todetaan, että ennusteet saattavat poiketa etuuksien lopullisesta arvosta sekä talousskenaarioihin perustuvien lisäeläke-ennusteiden osalta, myös ennusteen kannalta paras mahdollinen skenaario ja epäedullinen skenaario ottaen huomioon lisäeläkejärjestelyn erityisluonne;
5) tiedot vakuutetulle kertyneistä etuuksista tai karttuneesta pääomasta ottaen huomioon lisäeläkejärjestelyn erityisluonne;
6) tiedot eläkesäätiössä vakuuttavan työnantajan ja vakuutetun lisäeläkejärjestelyyn suorittamista maksuista vähintään viimeisten 12 kuukauden ajalta ottaen huomioon lisäeläkejärjestelyn erityisluonne;
7) erittely eläkesäätiön vähentämistä kustannuksista vähintään viimeisten 12 kuukauden ajalta;
8) tiedot koko lisäeläkejärjestelyn rahastointitasosta;
9) selkeästi tarkka päivämäärä, johon tiedot viittaavat;
10) tietoihin tulleet merkittävät muutokset edelliseen vuoteen verrattuna. (2 mom.)

Lain 50 §:n mukaan etuutta on haettava kirjallisesti. Hakijan on annettava eläkesäätiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen eläkesäätiön vastuun arvioimiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen huomioon myös eläkesäätiön mahdollisuus hankkia selvitys. (1 mom.) Työnantaja on velvollinen antamaan eläkesäätiölle kaikki ne tiedot, jotka ovat tarpeen tämän lain täytäntöönpanemiselle. (2 mom.)

Asian arviointi

Asiassa ei ole riitaa siitä, miten A:n vanhuuslisäeläke 1.1.2022 alkaen ja 63 vuoden ikään saakka on tullut eläkesäätiön sääntöjen mukaan laskea. Riitaista on se, onko eläkesäätiö velvollinen maksamaan A:n vanhuuslisäeläkkeen lisäeläke-etuusotteen 26.10.2021 mukaisesti.

Eläkesäätiön velvollisuus antaa lisäeläke-etuusote on perustunut ennen 1.1.2022 voimassa olleen eläkesäätiölain 49 f §:ään. Etuusotteessa tulee lainkohdan 2 momentin mukaan ilmoittaa muun muassa tiedot vakuutetun eläkeiän perusteella tehdyistä lisäeläke-ennusteista ja vastuuvapauslauseke, jossa todetaan, että ennusteet saattavat poiketa etuuksien lopullisesta arvosta.

Lisäeläke-etuusotteen 26.10.2021 mukaan A:n vanhuuslisäeläkkeen määräksi 60 vuoden ja 1 kuukauden iästä alkaen ja 63 vuoden ikään saakka on ennustettu 2.130 euroa kuukaudessa. Etuusotteen tekstin mukaan kyseessä on arvio A:n tulevasta vanhuuseläkkeestä ja se perustuu tilanteeseen 31.12.2020. Eläke-ennuste ei sido eläkesäätiöstä ja lopullinen eläkkeen määrä voi huomattavasti poiketa ennusteesta. Ennuste perustuu niihin tietoihin, jotka eläkesäätiöllä on ollut käytössään laskentahetkellä sekä olettamiin tulotasosta ja eläkkeiden tulevasta kehityksestä. Lopullinen lisäeläke voidaan laskea, kun eläkesäätiöllä on käytössään tiedot kaikista eläkkeen määrää koskevista olosuhteista.

Eläkesäätiön A:lle 11.3.2022 antaman lisäselvityksen mukaan etuusotteen mukainen ennuste on poikennut lopullisesta lisäeläkkeestä siksi, ettei säätiöllä ole ennustetta laskettaessa ollut tietoa A:n siirtymisestä osapäivätyöhön. Osapäivätyön johdosta eläkepalkan laskentaan on tehty tekniset katkaisut 30.4.2007 ja 31.7.2009 ja eläkepalkka 2012 ja 2021 on laskettu painotettuna. Eläkesäätiö on Vakuutuslautakunnalle antamissaan vastineissa todennut, että sillä on ollut käytössään tiedot A:n työajan muutoksista vasta sen jälkeen, kun A on hakenut vanhuuslisäeläkettä.

A on etuusotteen tietojen lisäksi vedonnut valituksessaan siihen, ettei eläkesäätiön asiamies hänen ja asiamiehen välisessä puhelinkeskustelussa loppuvuonna 2021 tuonut esiin sitä, että lopullinen eläkkeen määrä voi olennaisesti poiketa ennusteessa ilmoitetusta. A on ilmoittanut, ettei hän olisi hakenut vanhuuslisäeläkettä 1.1.2022 alkaen, jos hän olisi tiennyt lopullisen lisäeläkkeen olevan kuukaudessa 224,95 euroa pienempi kuin ennusteen mukainen lisäeläke.

Vakuutuslautakunnan aiemmassa käytännössä (VKL 350/06) on katsottu, että vakuutuslaitokselle voi syntyä vahingonkorvausvastuu, jos vakuutetulle on annettu lisäeläkettä koskeva virheellinen arviolaskelma, ja virheestä on aiheutunut vakuutetulle vahinkoa. Kyseisessä tapauksessa vakuutuslaitos oli laatinut vakuutetun pyynnöstä arviolaskelman, jossa arvioitu eläke oli vakuutuslaitoksen tekemän virheen vuoksi yli 1.000 euroa lopullista eläkettä korkeampi ja lopullinen lisäeläke oli noin 23 % arvioidusta lisäeläkkeestä.

Vakuutuslautakunta toteaa eläkesäätiölain 49 f §:ään ja lisäeläke-etuusotteen 26.10.2021 tekstiin viitaten, että etuusote ei ole ollut ennakkopäätös A:n tulevan lisäeläkkeen määrästä, vaan eläkkeen määrää koskeva arvio, joka ei sido eläkesäätiötä. Lautakunta toteaa, että eläkesäätiölain 49 f §:n mukainen lisäeläke-etuusote tulee lähettää vakuutetuille vuosittain. Etuusotteen tarkkuus parantuu eläkeiän lähestyessä. Sen on tarkoitus olla suuntaa antava arvio tulevan eläkkeen määrästä, eikä se voi täysin vastata lopullisen lisäeläkkeen määrää, koska sen pohjana käytetään vakuutetun käytettävissä olevien tulotietojen lisäksi vakuutusteknisiä oletuksia ja laskelmia. Jos vakuutettu haluaa tarkan tiedon tulevan eläkkeensä määrästä, hän voi itse pyytää vakuutuslaitokselta tätä koskevaa laskelmaa. Eläkesäätiön selvityksen mukaan ero etuusotteen 26.10.2021 ja A:n lopullisen lisäeläkkeen välillä on johtunut siitä, ettei säätiöllä ole etuusotetta laadittaessa ollut käytössään tarvittavia tietoja A:n työajan muutoksista. Vakuutuslautakunta katsoo, että A:lle 26.10.2021 annettu lisäeläke-etuusote ei ole ollut virheellinen sille asetettavat edellytykset huomioiden. Asiassa ei ole myöskään osoitettu, että A:lle olisi hänen ja eläkesäätiön asiamiehen puhelinkeskustelussa loppuvuonna 2021 annettu virheellistä tietoa tulevan lisäeläkkeen määrästä. Eläkesäätiö ei ole korvausvastuussa A:n esittämästä vahingosta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta eläkesäätiön vanhuuslisäeläkettä koskevaan päätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Luukkonen
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Kaitemo
Koskiniemi
Kummoinen
Rahijärvi
Sibakov