Tapahtumatiedot

Ravintolatoimintaa harjoittava X Oy haki vakuutusyhtiöltä korvausta yökerhoravintolansa toiminnan keskeytysvahingosta. Vahinko oli aiheutunut toimitilaan 10.7.2020 kohdistuneesta rakennuksen sadevesiputken pettämisestä johtuneesta vesivahingosta. Vesivahinkojen korjaustöiden oli alun perin arvioitu valmistuvan marraskuun 2020 ensimmäisellä viikolla, mutta ne olivat valmistuneet lopulta 2.1.2021. Vahinkoaikaan olivat olleet voimassa myös meneillään olleen koronavirusepidemian rajoittamiseksi annetut ravintoloiden toimintaa rajoittaneet viranomaispäätökset ja lainmuutokset.

Vakuutusyhtiö korvasi X Oy:lle keskeytysvahingosta yhteensä 289 644,72 euroa keskeytysajalta 11.7.2020 – 7.10.2020. Korvausta maksettiin siltä osin kuin ravintolan liiketoiminta olisi jatkunut ilman vesivahingon aiheuttamaa keskeytymistä. Vakuutusyhtiö lausui päätöksessään 30.10.2020, että korvausta määritettäessä oli otettu huomioon koronaviruksen leviämisen estämiseksi annettujen viranomaismääräysten vaikutus. Viranomainen oli asettanut alueen ravintoilolle 8.10.2020 tiukennettuja rajoituksia muun muassa anniskelu- ja aukioloaikoihin. Anniskelu oli tullut lopettaa klo 22 ja ovet sulkea klo 23. Koska kyse oli yökerhosta, rajoitukset olivat käytännössä estäneet ravintolan toiminnan vesivahingosta riippumatta. Näin ollen vakuutuksesta korvattavaa keskeytysvahinkoa ei ollut enää 8.10. alkaen vakuutusyhtiön mielestä aiheutunut. Vakuutusyhtiö ei muuttanut näkemystään sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä 7.7.2021 antamassaan päätöksessä katsoen, ettei X Oy ollut esittänyt näyttöä enemmästä liikevaihdon menetyksestä 7.10.2020 jälkeiseltä ajalta.

Asiakkaan valitus

X Oy on pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta vakuutusyhtiön velvollisuudesta maksaa keskeytysvakuutuksesta vakuutusehtojen mukaisesti 336 738 euron korvaus 8.10.2020 ja 31.12.2020 väliseltä ajalta sekä korvata X Oy:n asiamieskulut 5 191,00 euroa, tai toissijaisesti, että lautakunta arvioi liiketoiminnan keskeytymisestä aiheutuneen vahingon määrän samalta ajalta.

Perusteluinaan X Oy on lausunut vakuutusyhtiön korvauspäätöksen olleen virheellinen, koska ensisijaisesti kyseisen ravintolan toiminta oli keskeytynyt kokonaan vesivahingon vuoksi. Keskeytyksen alkuperäisenä syynä eivät olleet koronarajoitukset. Koronarajoitukset eivät myöskään olisi sulkeneet ravintolatoimintaa kokonaan, vaan ne olivat vaikuttaneet vain ravintolan sulkemisaikaan ja asiakkaiden enimmäismäärään.

Valtiovallan määräyksillä ravintolatoiminta oli suljettu koronaviruksen vuoksi kevään 2020. Rajoitettu aukiolo sallittiin päätöksellä 29.5.2020 kesäkuun alusta. Ravitsemisliikkeitä koskeneiden koronarajoitusten mukaan 22.6.2020 – 12.7.2020 sallittu aukioloaika oli ollut kello 04-02 ja anniskeluaika kello 09-01. Asiakkaita voitiin ottaa enimmillään kolme neljäsosaa ravintolan kaikista asiakaspaikoista. Aukioloa, anniskeluaikoja sekä asiakasmääriä koskeneet rajoitukset päättyivät kokonaan 13.7.2020 lukien, mutta ravitsemisliikkeiden kaikilla asiakkailla tuli olla oma istumapaikka. Rajoitukset olivat samansisältöisinä voimassa 7.10.2020 saakka.

Pahentuneen epidemiatilanteen johdosta valtioneuvosto päätti 1.10.2020 voimaan tulleella asetuksella ravitsemisliikkeiden tiukentuneista aukiolo- ja anniskeluaikojen rajoituksista. Ravitsemisliikkeen sai 8.10.2020 lukien pitää avoinna kello 04–01. X Oy:n ravintolan sijaintialueella rajoitukset tiukentuivat uudelleen 11.10.2020 lukien valtioneuvoston asetuksella 9.10.2020. Sen mukaan ravitsemisliikkeiden anniskelu päättyi kello 22 ja sulkemisaika oli kello 23. Lisäksi asiakkaita sai olla puolet ravintolan enimmäisasiakasmäärästä. Rajoitukset olivat samansisältöisinä voimassa 28.2.2021 saakka.

X Oy:n mielestä vakuutusyhtiö oli käsitellyt asiaa väärästä lähtökohdasta, sillä koronarajoitusten vaikutusten arviointi X Oy:n ravintolan liikevaihdon ja myynnin määrään 8.10. – 31.12.2020 oli spekulatiivista ja toissijaista. Minkään liiketoiminnan harjoittaminen liiketilassa ei ollut ollut mahdollista vesivahingon johdosta. Vakuutusyhtiö ei myöskään ollut huomioinut kaikkia myynnin määrään vaikuttaneita seikkoja eikä sitä, että ilman vesivahinkoa ravintolaliiketoimintaa olisi voinut mukauttaa koronarajoitusten sallimissa rajoissa.

X Oy:n mielestä, mikäli koronarajoitusten tiukentumisen vaikutusta arvioitiin, tuli huomioida, että vahinkoravintolan konseptina oli ollut olla avoinna viikon jokaisena päivänä. Aukioloajat ennen vesivahinkoa olivat olleet maanantai - tiistai kello 15–00, keskiviikko - perjantai kello 15–02 ja lauantai- sunnuntai kello 12–02. Ennen koronarajoituksia ravintola oli ollut avoinna arkipäivisin kello 15–02, perjantaisin kello 15–04, lauantaisin kello 12–04 ja sunnuntaisin kello 12–02. Ravintola olisi siten ilman vesivahinkoa voinut olla koronarajoituksista huolimatta avoinna suurimman osan tavanomaisista aukioloajoistaan.

Ravintolan katutasossa oli 65 ja kellarissa 350 asiakaspaikkaa. Ravintolassa järjestettiin live-musiikkitapahtumia, siellä oli kaksi baaritiskiä ja illan viimeisinä tunteina tila toimi yökerhona. Ravintola oli etenkin nuorison ja nuorten aikuisten suosima, ja sinne sisäänpääsyä vakiintuneesti jonotettiin. Vuoden kolme viimeistä kuukautta olivat tunnetusti ravintolatoiminnan kannattavinta aikaa. Liiketoiminnan luonteen vuoksi saman vuoden eri kuukausien myyntimääriä ei voitu verrata keskenään, vaan vertailu tuli pääsääntöisesti tehdä samojen kuukausien välillä eri vuosina.

X Oy on vedonnut esittämiinsä tietoihin koronarajoitusten vaikutuksista sijaintikaupungin kolmen muun ravintolansa myynnin määriin 8.10.2020 jälkeen loka-joulukuulta 2020 verrattuna vuosien 2019 ja 2021 myynteihin samalta ajankohdalta. Ravintoloista yksi oli ruoka-annoksia sekä juomia ja ajanvieteohjelmaa tarjonnut kortteliravintola, toinen pub-tyyppinen monipuolisen juomavalikoiman, live-musiikkia ja muusta ajanvietettä tarjonnut ravintola ilman ruokailumahdollisuutta ja kolmas laajan kansainvälisen olutvalikoiman tarjonnut pub-tyyppinen ravintola ilman ruokailumahdollisuutta. Ravintoloiden tiedoista voitiin havaita myyntimäärien pysyneen käytännössä samalla tasolla vuosien 2019 ja 2021 vastaavien kuukausien kanssa liiketoimintaan liittynyt normaali vaihteluväli huomioiden. Koronarajoituksilla ei siten ollut ollut käytännössä myynteihin vaikutusta.

Siltä osin kuin vakuutusyhtiö oli vedonnut vahinkoravintolan toimintaan yökerhona ja ihmisten ravintolakäyttäytymisen muuttumiseen X Oy on lausunut, että asiakkaat olivat kesällä ja syksyllä 2020 tulleet ravintoloihin aiemmin kuin ennen koronarajoituksia, mutta viettäneet niissä yhtä paljon aikaa kuin ennen rajoituksia. Siten ravintolan myyntiluvut olisivat koronarajoituksista huolimatta pysyneet oletettavasti samalla tai lähes samalla tasolla kuin ilman rajoituksia. Ihmisten käyttäytymisestä ja muiden ravintoloiden myyntiluvuista voitiin päätellä, että asiakkaita olisi ilman vahinkoa riittänyt entiseen tapaan. Ei ollut mitään syytä sille, etteivätkö ihmiset olisi käyttäytyneet myös vahinkoravintolan kohdalla samalla tavalla. Ydinkeskustassa olleelle ravintolalle oli myös enemmän asiakaskuntaa ja kysyntää kuin reuna-alueilla.

Myös X Oy:n kilpailijoiltaan saamat havainnot olivat olleet samansuuntaisia ja liikevaihtojen laskut enimmillään 10 prosentin luokkaa vuoden 2019 lukuihin verrattuna. X Oy on huomauttanut, että vaikka ravintolan liikevaihto olisi koronarajoitusten vuoksi laskenut esimerkiksi 10 prosenttia, myös ravintolan palkkamenot olisivat laskeneet, koska työntekijöille maksettavia kalliita yötyötunteja olisi ollut vähemmän. Näin ollen korvauksen määrää arvioitaessa ja laskettaessa keskeisin asia eli keskeytyksestä aiheutuneen katteen menetys tuskin olisi laskenut edes 10 prosenttia.

Kun ravintola oli rajoitusten kevennyttyä ehditty avata heinäkuun 2020 ensimmäiseksi viikonlopuksi, oli avausviikonlopun myynti ollut jopa vuoden 2019 vertailuajankohtaa isompi. Vakuutusyhtiön väite ravintolatoiminnan asiakaskadosta oli siten perusteeton. Ravintolan liikevaihto olisi voitu X Oy:n tavoitteen mukaan säilyttää koronarajoituksia edeltäneellä tasolla toimintaa muuttamalla. Tarkoitus oli ollut normaalitoiminnan lisäksi myydä erilaisia tapahtumia kuten pikkujouluja ja yksityistilaisuuksia. Syksyksi ja loppuvuodeksi 2020 X Oy oli jo myynyt tilaisuuksia, mutta vahingon vuoksi hyvin alkanut myynti oli jouduttu lopettamaan ja varatut tilaisuudet peruuttamaan. Keikkojen ja konserttien alkamisaika olisi ollut tavanomaista aikaisempi.  X Oy:n kilpailija oli järjestänyt marraskuun 2020 alussa neljä loppuunmyytyä konserttia kahden päivän aikana.

Ilman vesivahinkoa X Oy olisi voinut järjestää tuotantokeittiön ja tarjota myynnin lisäämiseksi juotavien lisäksi ruokaa paikan päällä syötäväksi tai mukaan otettavaksi. Ravintolassa oli 350 asiakaspaikkaa, joten tila olisi mahdollistanut suhteellisen suurienkin tapahtumien järjestämisen. Ilman vesivahinkoa olisi ollut hyvät mahdollisuudet pitää ravintolan myyntimäärä koronarajoituksista huolimatta edellisvuosien tasolla.

Vakuutusyhtiö oli ajalta 10.7. – 7.10.2020 arvioinut keskeytysvahingon määrän vuoden 2019 liikevaihtotietojen mukaisesti tekemättä vähennyksiä koronarajoituksen vuoksi. Kaikilla asiakkailla oli tuolloin tullut olla henkilökohtainen istumapaikka. X Oy:n mielestä 8.10.2020 alkaen ei ollut perustetta arvioida asiaa toisin, vaikka ravintola oli tullut rajoitusten vuoksi tullut sulkea kello 23 mennessä. Ravintola olisi laajojen aukioloaikojensa vuoksi voinut kuitenkin ilman vesivahinkoa olla edelleen avoinna suurimman osan tavanomaisista aukioloajoistaan ja muokata toimintaansa, jolloin myynnin menetyksiltä olisi vältytty.

Vahingon määrästä X Oy on lausunut olevan mahdotonta osoittaa, kuinka laajamittaista toimintaa se olisi voinut loppuvuoden 2020 aikana toteuttaa. Taloudellinen vahinko oli joka tapauksessa ollut seurausta 10.7.2020 sattuneesta vesivahingosta. Vakuutuskorvausta ei voitu jättää maksamatta vain sillä perusteella, että vahingon määrän näyttämiseksi ei tapahtumien poikkeuksellisuuden vuoksi ollut osoitettavissa yksilöidympää selvitystä. Mahdottoman asian näyttämistä ei voitu vaatia.

Lähtökohta oli, että vesivahinko oli aiheuttanut X Oy:lle tulonmenetyksiä ajalla 8.10.2020 – 31.12.2020, ja vahinko tuli vakuutusehtojen mukaan korvata täysimääräisesti. Vahingon määrä tuli arvioida ja laskea samoin perustein kuin vakuutusyhtiö oli ajalta 10.7.2020 – 7.10.2020 korvannut. Vakuutusyhtiö oli käyttänyt laskentakaavaa, jossa 66,10 prosentin myyntikatteesta oli vähennetty säästyneet kulut.

Aiheutunut menetys oli siten lokakuulta 2020:
- Liikevaihto 2019                       187 324
- Myyntikate 66,10 %                 123 821
- Palkkakulut                               - 10 625
- Siivous                                         - 1 300
- Vuokra                                      - 19 000
Vahingon määrä                           92 896
Ajalta 1.–7.10.2020 maksettu 20 976,63 euron korvaus huomioiden vaatimus korvattavaksi vahingoksi oli 71 919 euroa.

Marraskuulta 2020:
- Liikevaihto 2019                       239 205
- Myyntikate 66,10%                  158 114
- Palkkakulut                               - 10 625
- Siivous                                         - 1 300
- Vuokra                                      - 19 000
Vahingon määrä                         127 189
Vaatimus korvattavaksi vahingoksi marraskuulta oli 127 189 euroa.

Joulukuulta 2020:
-Liikevaihto 2019                       255 000
- Myyntikate 66,10%                  168 555
- Palkkakulut                               - 10 625
- Siivous                                         - 1 300
- Vuokra                                      - 19 000
Vahingon määrä                         137 630
Vaatimus korvattavaksi vahingoksi joulukuulta oli 137 630 euroa.

Korvattavan keskeytysvahingon määrä 8.10. - 31.12.2020 oli yhteensä 336 738 euroa. Mikäli asiassa katsottaisiin, ettei vahingon määrästä ollut saatavissa uskottavaa näyttöä taikka se olisi saatavissa vain vaikeuksin tai asian laatuun nähden kohtuuttomilla kustannuksilla tai kohtuuttomalla vaivalla, tuli aiheutunut keskeytysvahingon määrä arvioida oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §:n 3 momentin nojalla ottaen huomioon X Oy:n asiassa esittämät seikat. Asiassa tuli myös suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaisi X Oy:n kohtuulliset asiamieskulut.

X Oy on lausunut lisäkirjelmässään 3.6.2022, ettei keskeytyskorvauksen määrää voitu arvioida vain ravintolan yökerhotoiminnan kannalta. Arvio tuli tehdä kokonaisuutena huomioiden X Oy:n mahdollisuudet ravintolakonseptin muokkaamiseen. Ravintolan sijaintipaikka kaupungin keskusta-alueella oli ollut vilkas myös korona-aikana. Ravintola oli toiminut pääosan aukioloajastaan pub-tyyppisenä, joten sen myyntilukuja voitiin verrata X Oy:n muihin ravintoloihin.

Ravintolan ainoa tulonlähde ei ollut alkoholin myynti. Vakuutusyhtiön mainitsema kilpailijan ilmoitus loppuvuoden 2020 keikkojen peruuttamisesta oli koskenut vain joulukuuta. Kannattavien keikkojen ja tapahtumien järjestäminen oli ollut koronarajoituksista huolimatta mahdollista ainakin loka- ja marraskuussa 2020. Ruokaravintolatoiminnan olisi mahdollistanut X Oy:n toisen ravintolan käyttämättömän keittiön käyttö tuotantokeittiönä, josta ruoka olisi kuljetettu tarjoiltavaksi. Toiminnan aloittaminen ei siten olisi edellyttänyt merkittäviä uusia investointeja. Ravintolaan olisi voitu ottaa asiakaspaikkojen ja tilan koon perusteella 175 asiakasta kerrallaan.

Ravintola oli avattu heti, kun tarvittava määrä työntekijöitä oli saatu kutsuttua, mikä oli ollut haastavaa monien työntekijöiden vaihdettua alaa. Ennen avaamista X Oy oli tehnyt tiloissa itse perusparannuskorjauksia. Ravintolan avaaminen koronarajoitusten keskelle puolen vuoden kiinniolon jälkeen ei ollut liiketaloudellisesti perusteltua. Ilman vesivahinkoa ravintola olisi voinut olla koko ajan avoinna ja mukauttaa toimintansa koronarajoituksiin, jolloin niiden vaikutus myyntiin olisi jäänyt huomattavasti vähäisemmäksi. Korvauksen määrää arvioitaessa tuli myös huomioida, että toiminnan kulut olisivat koronarajoitusten aikana todennäköisesti olleet merkittävästi pienemmät kuin ilman rajoituksia. Esimerkiksi vuokranmaksuvelvollisuudesta vapautumisesta tai vuokran määrän alentamisesta olisi voitu neuvotella. Henkilöstökulut olisivat olleet pienemmät, koska kalliimpia yötyötunteja ei olisi tarvinnut maksaa.

X Oy oli mielestään toimittanut vakuutusyhtiölle kaikki pyydetyt tiedot ja selvittänyt asiaa oma-aloitteisesti. Korvausta ei siten voitu evätä sillä perusteella, ettei tarvittavia selvityksiä ollut toimitettu. X Oy oli mielestään esittänyt taloudellisesta vahingostaan uskottavan näytön ja se on toistanut oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §:n 3 momentin osalta lausumansa.

X Oy on lausunut lisäkirjelmässään 12.8.2022 hakeneensa Valtiokonttorilta kustannustukea vakuutusyhtiön ilmoitettua, ettei se kiristyneiden koronarajoitusten vuoksi maksa korvausta keskeytysvakuutuksesta 8.10.2020 jälkeen. Tukihakemus oli ollut pakko jättää määräajassa. Tukea koskeneen lain mukaan vakuutuskorvaus oli ollut tukeen nähden ensisijainen vain, kun vakuutuskorvauksen peruste oli koronapandemia. Kustannustuen peruste ei ollut vesivahinko, joten tukihakemuksella ei ollut asiassa merkitystä. Jos X Oy:n näkemys vahvistettiin, se tulisi ilmoittamaan vakuutuskorvauksesta Valtiokonttorille.

Vuoden 2021 liikevaihdon vertailuajankohta oli alkanut heti, kun ravintola oli avattu vesivahinkosaneerauksen valmistuttua. Tuolloin vain ravintolan yläkerta oli ollut avoinna vertailuajan viimeistä päivää 11.6.2021 lukuun ottamatta. Asiakaspaikoista oli siten puuttunut yli 80 prosenttia. Oli yleisesti tiedossa, että myynnin määrä ei välittömästi pitkän kiinniolon jälkeen yltänyt kiinnioloa edeltäneelle tasolle. Siten vakuutusyhtiön esittämät liikevaihtotiedot eivät olleet vertailukelpoisia, vaan liikevaihdon menetys tuli arvioida vuoden 2019 myyntilukujen perusteella, kuten vakuutusyhtiö oli ajalla 10.7. – 7.10.2020 tehnytkin.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on kiistänyt X Oy:n vaatimukset ja toistanut korvauspäätöksissään lausumansa seikat. Päätösten jälkeen X Oy:ltä oli pyydetty ravintolan liikevaihtotiedot ajalta 21.5. - 11.6.2021. Ravintola oli ollut tuolloin vahingon jälkeen ensimmäisen kerran auki rajoitusten ollessa vastaavat kuin syksyllä 2020. Vertailuluvuiksi oli pyydetty vastaavan aikavälin liikevaihtotiedot vuodelta 2019. Tietojen mukaan ravintolan liikevaihto oli ollut 8,59 prosenttia vuoden 2019 vastaavan ajan liikevaihdosta:

Säästyneet kulut (vuokra 19 000 e/kk, siivous 1 300 e/kk ja palkka 10 625 e/kk) olivat olleet yhteensä 30 925 e/kk. Odotettavissa ollut kate rajoitukset huomioiden oli ollut pienempi kuin vahingon vuoksi säästyneet kustannukset, joten taloudellista vahinkoa ei ollut syntynyt. Kesäkuun 2020 liikevaihto oli ollut vastaavilla rajoituksilla kuin 8.10. - 31.12.2020 yhteensä 24 969 euroa, kun se oli ollut 164 310,54 euroa vuonna 2019 eli aiemmasta liikevaihdosta oli toteutunut 15,19 prosenttia. Tälläkin suhteella laskettuna odotettavissa ollut kate oli ollut säästyneitä kustannuksia pienempi.

Vakuutusyhtiö on vedonnut vakuutussopimuslain 69 §:ään ja korvauksen hakijan näyttötaakkaan vahingon määrästä. Näyttötaakka ei ylittynyt vain hakijan oman kertomuksen perusteella. Muu tulkinta soti lain sananmuotoa ja tarkoitusta vastaan.

Keskeytysvakuutuksessa korvauksen määrää arvioitiin vertaamalla vahinkotilannetta siihen, millaisiksi tulot olisivat muodostuneet ilman vahinkoa. Lisäksi huomioitiin vahingon seurauksena säästyneet kulut. Näin voitiin laskea tulojen erotus, joka korvattiin keskeytyskorvauksena. Tässä tapauksessa tarkasteltiin ensin ravintolan tuloja ilman vesivahinkoa, jolloin otettiin huomioon, miten koronarajoitukset olisivat vaikuttaneet tuloihin. Sen jälkeen tarkasteltiin toteutuneita tuloja huomioiden vahingon seurauksena säästyneet kulut.

Koronarajoituksien mukaan:
- 8.10.2020 alkaen anniskelu olisi ollut sallittua klo 9–24 ja ravintola oli tullut sulkea klo 01.
- 11.10 - 31.12.2020 rajoitukset olivat kiristyneet ja käytössä olisi saanut olla vain puolet asiakaspaikoista, anniskelu sallittiin klo 7–22 ja ravintolat tuli sulkea klo 23.
- 1.6.2020 käytössä sai olla vain puolet asiakaspaikoista, anniskelu oli sallittua klo 9–22 ja ravintola tuli sulkea klo 23, eli rajoitukset olivat olleet lähes samat.
- 22.6.2020 käytössä sai olla 75 prosenttia asiakaspaikoista, anniskelu oli sallittua klo 9–01 ja ravintola tuli sulkea klo 23.

Ravintolan kesäkuun 2020 alun liikevaihto oli ollut keskimäärin selvästi alle 1000 euroa päivältä ja kate suurin piirtein 500 euroa päivältä. Ilman vesivahinkoa X Oy olisi joutunut maksamaan vuokraa, joka yksin oli ollut yli 600 euroa päivältä. Siten kate ei olisi riittänyt kattamaan nyt vahingon vuoksi säästyneitä kuluja, joten vesivahinko ei aiheuttanut taloudellista menetystä 8.10. jälkeen.

Näin ollen koronaepidemia ei olisi sulkenut ravintolaa kokonaan, mutta olisi tehnyt sen voitollisen toiminnan mahdottomaksi.

X Oy ei ollut esittänyt mitään asiakaskäyttäytymistä koskenutta väitettään tukenutta selvitystä. Vakuutusyhtiö on vedonnut tutkimustietoihin suomalaisten arvioimasta oman alkoholinkäyttönsä muuttumisesta koronapandemian aikana (Ehkäisevän päihdetyön EHYT ry:n 6.5.2021 julkaistu kysely). Sen mukaan muun muassa 18–34-vuotiaista lähes puolet oli arvioinut alkoholinkäyttönsä vähentyneen. Tämänkään vuoksi X Oy:n väitettä ei vakuutusyhtiön mielestä voitu pitää uskottavana.

Vakuutusyhtiö on lausunut X Oy:n väitteistä ravintolansa toimintamahdollisuuksista verrattuna yrityksen muihin ravintoloihin, että ihmiset olivat rajoittaneet korona-aikana liikkumistaan, mikä oli havaittu etenkin keskusta-alueiden hiljentymisenä. ”Lähiöbaarit” olivat erilaisia kuin isot yökerhot. Oma lähikuppila koettiin turvallisemmaksi, joten väite yökerhon houkuttelevuudesta ei ollut uskottava. X Oy ei myöskään ollut esittänyt väiteitään tukevaa selvitystä eivätkä toimitetut liikevaihtotiedot tukeneet niitä. Väite siitä, että liikevaihto olisi pudonnut korkeintaan 10 prosenttia ei ollut uskottava.

Vakuutusyhtiö on vedonnut Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n tiedotteisiin 10.9.2020, 21.10.2020, 17.12.2020 ja 4.1.2021 ravintoloiden ja yökerhojen liikevaihdon menetyksistä ja ravintolapalvelujen kysynnän heikkenemisestä vahinkoaikana. Tiedotteiden mukaan liikevaihto varsinkin yökerhoissa oli pudonnut huomattavasti enemmän kuin 10 prosenttia. Ei ollut uskottavaa, että X Oy:n pikkujoulukausi tai toiminta muutenkaan olisi sujunut paremmin kuin muilla alan ravintoloilla.

Vakuutusyhtiön mielestä korvauksen määrä tuli arvioida vahinkoravintolan osalta, ei verrattuna muihin ravintoloihin. Muut ravintolat olivat erilaisia kuin vahinkoravintola. X Oy ei ollut esittänyt selvitystä myydyistä yksityistilaisuuksista, pikkujouluista tai artisteista, kuten sopimuksia tai muuta vastaavaa. Kokoontumisrajoitusten aikana olisi ollut lähes mahdotonta saada tuottoa, jolla olisi voinut juoksevien kulujen lisäksi kattaa esimerkiksi keikkapalkkiot.

Asianomainen aluehallintovirasto oli määrännyt alueelle kokoontumisrajoituksia, joiden mukaan:
- 22.9.2020 yli 50 hengen yleisötilaisuuksia sai lokakuussa järjestää sisätiloissa, kun tapahtumajärjestäjä pystyi varmistamaan osallistujien turvallisuuden, muun muassa 1–2 metrin turvavälit lähikontaktien välttämiseksi, jonottaessa, muistutukset käsihygieniasta ja turvaväleistä.
- 23.10.2020 päättänyt vastaavista rajoituksista marraskuulle.
- 1.12.2020 rajoittanut yleisötilaisuuksien järjestämistä 2. - 21.12.2020 osallistujamäärältään 10 henkilöön.
- 17.12.2020 kieltänyt kaikki yli kymmenen hengen yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset sisä- ja ulkotiloissa ajalla 22.12.2020 - 17.1.2021.

Konserttien järjestäminen mainituilla turvallisuustoimilla yli 50 hengen kokoontumisissa ei todennäköisesti olisi ollut kannattavaa. Kate ei selvitysten mukaan olisi riittänyt edes juokseviin kuluihin ja lisätyö olisi vain lisännyt kustannuksia. Turvallisuusmääräysten toteuttaminen yökerhossa olisi ollut todella vaikeaa ja lisännyt kustannuksia. Joulukuussa yli 10 henkilön yleisötilaisuuksia ei edes saanut järjestää, joten minkäänlaiset konsertit, keikat tai pikkujoulut eivät olleet kannattavia. X Oy:n kilpailija olikin peruuttanut loppuvuoden keikat. Näin ollen väite siitä, että ansaintafilosofiaa muuttamalla tulot olisivat pysyneet syksyllä 2020 samalla tasolla kuin vuonna 2019, ei ollut uskottava.

Ravintolan ruokamyynnin osalta vakuutusyhtiö on todennut, että asiakaspaikoista olisi voinut olla käytössä korkeintaan 75 prosenttia. Ravintola ei ollut tunnettu ruokaravintolana ja etätyösuosituksen aikana tunnetutkin ruokaravintolat olivat ongelmissa asiakaspulan vuoksi. Yökerhon muuttaminen ruoka-ravintolaksi vaati investointeja. Vaikka omia astioita tai ruokailuvälineitä ei ostettu, niiden vuokra olisi ollut uusi menoerä ja lisäksi keittiö olisi tullut muuttaa tuotantokeittiöksi. Ravintolaa ei myöskään ollut korjaustöiden valmistumisen jälkeen muutettu ruokaa tarjoavaksi ravintolaksi, vaikka siihen olisi ollut korjausten aikana tilaisuus, mistä voitiin päätellä, että X Oy oli todennut sellaisen toiminnan kannattamattomaksi. Näin ollen väite ravintolan muuttamisesta ruokaravintolaksi ei ollut uskottava.

Siltä osin kuin X Oy oli vedonnut heinäkuun ensimmäisen viikonlopun 2020 myyntimäärien olleen vuotta aiempaa paremmat, vakuutusyhtiö on lausunut, ettei koko kuukautta voinut arvioida yhden viikonlopun myynnistä. Kyseisen ajan koronarajoitukset olivat myös olleet kevyemmät kuin lokakuussa, joten tiedoista ei voinut päätellä lokakuun tulosta. Heinäkuussa oli ollut anniskeluaikaa kolme tuntia enemmän, jolloin myynti oli ollut varmasti suurempaa.

Ajalta 10.7 – 7.10. laskemansa korvauksen osalta vakuutusyhtiö on todennut, että ajankohtana voimassa olleen koronarajoituksen mukaan asiakkailla tuli olla oma istumapaikka. Ei ollut uskottavaa, että liikevaihto olisi pysynyt samana tapahtumien, pikkujoulujen ja yksityistilaisuuksien myynnillä huomioiden MaRan kyselyt sekä rajoitukset osallistujien määrään, anniskeluun ja auki-oloaikoihin. Tilannetta oli ollut vaikea arvioida, koska X Oy oli voinut toteuttaa vain yhden viikonlopun lievemmillä rajoituksilla ennen vesivahingon sattumista. Viikonlopun liikevaihdon perusteella oli tehty asiakasystävällinen ratkaisu ja korvausta oli suoritettu normaalitilanteen mukaan, kunnes lokakuussa rajoitukset olivat jälleen merkittävästi kiristyneet juuri yökerhotoiminnan osalta.

Koronarajoitukset olivat olleet 22.6.2020 alkaen lievät, 75 prosenttia asiakaspaikoista, anniskelu klo 01 asti, sulkemisaika klo 02. Rajoitukset olivat päättyneet lähes kokonaan 13.7. - 7.10.2020, minkä jälkeen ne olivat tiukentuneet 8.10. ja edelleen 11.10. vaikuttaen liiketoiminnan kannattavuuteen ja liikevaihtoon. Ne oli siten tullut huomioida keskeytyskorvausta laskettaessa.

X Oy oli avannut yläkerran baarin vasta 21.5.2021 ja alakerran yökerhon 11.6.2021. Sosiaalisen median julkaisujen perusteella ravintolan remontti oli ollut valmis jo 23.2.2021, mutta ravintolaa ei silti ollut avattu. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan se johtui siitä, että avaaminen olisi ollut koronarajoitusten vuoksi kannattamatonta. X Oy ei ollut toimittanut selvitystä kertomistaan omista korjaustöistä. Rajoitusten mukaan 13.5.2021 alkaen asiakaspaikoista sai olla käytössä 50 prosenttia, anniskelu klo 22 asti ja ravintola tuli sulkea klo 23. Rajoitukset olivat samat kuin 11.10. - 31.12.2020. X Oy oli avannut yläkerran baarin 21.5.2021, mutta alakerran yökerho oli pysynyt suljettuna, eli X Oy ei ollut pitänyt alakerran tilojen avaamista 13.5.2021 alkaen kannattavana samoilla rajoituksilla kuin 1.10. - 31.12.2020 oli ollut voimassa. Väite, että ravintola olisi pidetty ilman vesivahinkoa avoinna 8.10. - 31.12.2020, ei ollut uskottava.

Vakuutusyhtiön mielestä ei ollut näytetty, että vesivahingon johdosta tuli suorittaa lisäkorvausta 8.10.2020 jälkeiseltä ajalta. Toimitettujen asiakirjojen perusteella koronarajoitukset huomioiden liikevaihdon menetystä ei ollut osoitettu.

Asianhoitokustannuksista vakuutusyhtiö on lausunut, ettei X Oy:n tullut saada korvausta avustajan käyttämisestä oikaisuvaatimuksen tai ratkaisupyynnön laatimiseen. Myöskään vahinkoasian hoitoon liittyneistä toimista tai avustajan käytöstä aiheutuneita kustannuksia ei tullut korvata vakuutuksesta. Vakuutusyhtiö on vedonnut vakuutussopimuslain 69 §:ään.  Asian saattaminen Vakuutuslautakunnan käsittelyyn ei edellyttänyt lakimiehen käyttöä eikä lautakunta ohjesääntönsä mukaan käsitellyt sille osoitetun valituksen tekemisestä aiheutuneiden kustannusten korvaamista. Yhtiön käsittelyssä ei ollut oikeusturvavakuutukseen tehtyä korvaushakemusta asian johdosta.

Vakuutusyhtiö on lausunut lisävastineissaan 21.6.2022 ja 26.7.2022 Valtiokonttorin myöntäneen 24.6.2021 antamallaan päätöksellä X Oy:lle määräaikaista kustannustukea 114 490,14 euroa ajalle 1.11.2020 – 28.2.2021. X Oy oli ilmoittanut tukihakemuksessaan marraskuun liikevaihdon alenemaksi 259 129 euroa ja joulukuun liikevaihdon alenemaksi 280 357 euroa. X Oy:n kolmen muun ravintolan liikevaihdon yhteenlaskettu alenema oli ollut marraskuussa 26 204 euroa ja joulukuussa 27 016 euroa. Näin ollen myönnetty kustannustuki oli enimmiltä osiltaan kohdistunut vesivahinkoa kärsineeseen ravintolaan.

X Oy oli hakiessaan koronarajoituksien aiheuttamien vahinkojen johdosta maksettavaa kustannustukea 11.5.2021 ilmoittanut tukihakemuksessaan yrityksen myynnin vähentyneen 1.11.2020 - 31.12.2020 yhteensä 539 486,18 euroa ja 357 251,16 euroa 1.1.2021 -28.2.2021. X Oy oli ratkaisusuosituspyynnössään ilmoittanut, ettei koronarajoituksilla ollut ollut sen muihin ravintoloihin sanottavaa vaikutusta, joten Valtiokonttorille ilmoitettu kuukausien 11-12/2020 noin 540 000 euron myynnin vähenemä oli kohdistunut yksistään vahinkoravintolan myyntiin. Toisin sanoen X Oy oli esittänyt koronarajoitusten laskeneet myyntiä noin 540 000 eurolla. Tukihakemus osoitti, ettei X Oy:n väite vesivahingosta myynnin vähentymisen syynä pitänyt paikkaansa. X Oy:n Valtiokonttorille tekemän hakemuksen mukainen noin 540 000 euron myynnin vähentyminen vastasi suuruusluokaltaan vakuutusyhtiölle samalta ajalta tehtyä vaatimusta.

Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan X Oy:n toimittamat liikevaihtotiedot vuosilta 2019 ja 2021 osoittivat, että ravintola oli tehnyt valtaosan liikevaihdostaan klo 23 jälkeen. Vuoden 2021 liikevaihdosta oli hävinnyt noin 91,41 prosenttia verrattuna vuoteen 2019. X Oy ei ollut toimittanut kaikkia siltä asiassa pyydettyjä tietoja eikä ilmoittanut tukihakemuksistaan.

Vakuutusyhtiö on lausunut lisävastineessaan 29.8.2022, että huomioiden X Oy:n vakuutusyhtiölle, Vakuutuslautakunnalle ja Valtiokonttorille antamien tietojen ristiriitaisuus ja puutteellisuus, ei selitystä virheellisistä kirjauksista esimerkiksi Valtiokonttorin hakemuksessa tai väitteitä koronarajoitusten vaikuttamattomuudesta myyntiin voitu pitää uskottavina. Asiassa ei ollut näytetty, että vesivahingon johdosta lisäkorvausta tuli suorittaa 8.10.2020 jälkeiseltä ajalta. Toimitettujen asiakirjojen perusteella koronarajoitukset huomioiden liikevaihdon menetystä ei ollut osoitettu tapahtuneen.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse ravintola- ja yökerhotoimintaa harjoittavan X Oy:n ravintolatilaan 10.7.2020 kohdistuneen ravintolan toiminnan keskeyttäneen vesivahingon aiheuttaman keskeytysvahingon määrästä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

X Oy:n keskeytysvakuutukseen sovellettavien 1.4.2020 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 2 mukaan vakuutuksen kohteena on vakuutuksenottajan harjoittaman, vakuutuskirjaan merkityn liiketoiminnan keskeytyskate. Keskeytyskate saadaan, kun vakuutuskauden alusta laskettavasta vuoden liikevaihdosta (12 kuukautta) vähennetään voimassaolevan kirjanpitoasetuksen mukaiset muuttuvat kulut. Jos vakuutusmäärä lasketaan muulle ajanjaksolle tai muulla perusteella, se merkitään vakuutuskirjaan. Vakuutusmaksun perusteena on liikevaihto.

Vakuutusehtojen kohdan 4.1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan liiketoiminnan keskeytymisen aiheuttama taloudellinen vahinko, joka on suoranainen seuraus vakuutuksen voimassaoloalueella vakuutuskaudella sattuneesta
- kohdassa ES 4 tarkoitetusta esinevakuutuksen kohteena olevaa omaisuutta kohdanneesta korvaukseen oikeuttavasta vahingosta,
- vakuutuksenottajan liiketoiminnassaan hyödyksi käyttämää omaisuutta kohdanneesta vahingosta, joka esinevakuutuksen kohteelle sattuessaan olisi kohdan ES 4 mukaan korvattava vahinko.

Vakuutusehtojen kohdan 5.1 mukaan vahingon määrä on keskeytyskatteen menetys.

Vakuutusehtojen kohdan 5.3.6 mukaan korvauksen määrä on edellä olevien sääntöjen mukaisesti laskettu vahingon määrä vähennettynä
- määrällä, joka vastuuaikana on säästynyt sen vuoksi, että keskeytyskatteeseen sisältyvää kulua ei esinevahingon seurauksena ole tarvinnut maksaa tai että se on pienentynyt, korvattu muusta vakuutuksesta tai muuten säästynyt,
- määrällä, jolla vakuutuksenottajan, samaan konserniin kuuluvan yhtiön tai jonkun muun vakuutuksenottajan puolesta toimineen liiketoiminnan tulos on vastuuaikana lisääntynyt vahingosta johtuen ja
- esinevahingosta saatuun korvaukseen mahdollisesti sisältyvällä keskeytyskatteella.

Vakuutukseen sovellettavien 1.4.2020 alkaen voimassa olleiden yleisten sopimusehtojen kohdan 10 mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Tällaisia asiakirjoja ja tietoja ovat esimerkiksi ne, joiden avulla voidaan todeta, onko vahinko sattunut, kuinka suuri vahinko on syntynyt ja kenelle korvaus on suoritettava (esimerkiksi poliisitutkintapöytäkirja, rikosilmoitus, rasitustodistus ja selvitys kiinnityksenhaltijoista). Korvauksenhakija on velvollinen hankkimaan ne selvitykset, jotka ovat parhaiten hänen saatavissaan.

Vakuutusyhtiö ei ole velvollinen suorittamaan korvausta ennen kuin se on saanut edellä mainitut selvitykset.

Asian arviointi

Asiassa on riidatonta, että X Oy:n ravintolan toiminta on ollut keskeytyneenä 10.7.2020 sattuneen vesivahingon johdosta 2.1.2021 saakka, jolloin vahingon korjaustyöt ovat valmistuneet. Riidatonta on myös, että vakuutusyhtiö on myöntämästään keskeytysvakuutuksesta suorittanut X Oy:lle korvauksen keskeytysvahingosta johtuneesta liiketoiminnan myyntikatteen menetyksestä määrittämänsä 66,10 kateprosentin perusteella 11.7.2020 ja 7.10.2020 väliseltä ajalta. Osapuolet ovat eri mieltä siitä, onko vesivahingosta aiheutunut X Oy:lle vakuutuksesta korvattavaa keskeytysvakuutuskatteen menetystä vielä 8.10.2020 jälkeen ja jos on, kuinka suureksi menetyksen määrä on arvioitava.

X Oy on ensisijaisesti vaatinut vakuutusyhtiötä maksamaan keskeytysvakuutuskorvauksen myös ajalta 8.10. – 31.12.2020 samojen perusteiden mukaisesti, kuin korvausta oli sille edeltäneeltä keskeytysajalta maksettu. X Oy vedonnut siihen, että ravintolan toiminnan keskeytymisen alkuperäinen syy on ollut korvaukseen oikeuttava vesivahinko.

X Oy on lisäksi perustellut vaatimustaan sillä, etteivät koronaviruksen leviämisen estämiseksi asetetut rajoitukset sen ravintola- ja yökerhotoiminnalle olisi estäneet ravintolan toimintaa kokonaan. Aukioloaikojen rajoitukset ja asiakaskäyttäytymisen muuttuminen olisivat X Oy:n mielestä johtaneet vain siihen, että asiakkaat olisivat tulleet ravintolaan eri aikaan. Ilman vahinkoa X Oy olisi voinut myös mukauttaa ravintolan toimintaa. Tältä osin X Oy on vedonnut keskeytysajalta esittämiinsä tietoihin omistamiensa kolmen muun ravintolan myynnistä, joka ei ollut tuolloin ainakaan merkittävästi laskenut sekä suunnitelmiinsa lisätä tapahtumamyyntiään syksyn 2020 ajaksi ja muuttaa ravintolan toimintaa ruokaravintolan tyyppiseksi.

Vakuutusyhtiö on kiistänyt X Oy:n vaatimuksen katsoen, että vakuutusehtojen nojalla koronaviruksen leviämisen estämiseksi asetettujen rajoitusten vaikutukset toiminnan keskeytysajalla tulee ottaa huomioon korvauksen määrää alentavana tekijänä. Vakuutusyhtiön mukaan mainitut ravintolatoimintaan kohdistuneet rajoitukset huomioiden X Oy ei ollut osoittanut, että sille olisi aiheutunut liikevaihdon ja vakuutuksesta korvattavan keskeytyskatteen menetystä 7.10.2020 jälkeen.

Vakuutusyhtiö on vedonnut X Oy:n toimittamiin tietoihin ravintolan kesäkuun alun ajanjakson liikevaihdosta välittömästi ennen vahinkoa vuonna 2020 ja ravintolan uudelleen avaamisen jälkeen vuodelta 2021 sekä vertailuvuodelta 2019. Tietojen perusteella liikevaihto oli ollut kesäkuussa 2020 vain vähän yli 15 prosenttia ja touko-kesäkuussa 2021 alle yhdeksän prosenttia vertailuvuoden 2019 liikevaihdosta. Tietojen perusteella arvioituna vakuutusyhtiö on katsonut, ettei ravintolatoiminnan odotettavissa ollut kate 8.10.2020 – 31.12.2020 olisi riittänyt kattamaan toiminnasta aiheutuvia kustannuksia.

Vakuutusyhtiö on vedonnut myös X Oy:n toimialaa edustavan Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n julkaisemiin tietoihin koronarajoitusten aiheuttamista vaikeuksista ravintolatoiminnalle ja katsonut, ettei X Oy ollut esittänyt väitteitään tukevaa näyttöä siitä, etteivät rajoitukset ja asiakaskäyttäytymisen muutokset olisi vaikuttaneet X Oy:n ravintolan toimintaan. Vakuutusyhtiö on katsonut, ettei X Oy olisi voinut säilyttää liikevaihtoaan kannattavasti pelkästään mukauttamalla ravintolansa toimintaa kertomillaan tavoilla ja ottaen huomioon 8.10.2020 jälkeisellä ajalla paikkakunnalla voimassa olleet rajoitukset yleisötilaisuuksien järjestämiseen.

Sovellettavien vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvattava vahinko on vakuutusehtojen kohdassa 4.1.1 määritellystä tapahtumasta aiheutunut vakuutuksen kohteena olevan liiketoiminnan keskeytysvakuutuskatteen menetys. Vahingon määrä on vakuutusehtojen mukaan laskettava siten sen keskeytysvakuutuskatteen määrän perusteella, joka olisi toteutunut, ellei korvattavaksi määriteltyä vahinkotapahtumaa olisi sattunut.

Vakuutuslautakunta katsoo, että mikäli vakuutuksenottajan keskeytysvakuutuskate on keskeytysvahingon aikana pienentynyt myös korvattavaksi määritellystä vahinkotapahtumasta riippumattomista syistä, ei siitä johtunut katemenetys ole vakuutuksesta korvattavaa vahinkoa. Näin ollen arvioitaessa 8.10.2020 jälkeiseltä keskeytysajalta 10.7.2020 sattuneesta vesivahingosta X Oy:lle aiheutuneen keskeytysvakuutuskatteen menetyksen määrää on otettava huomioon myös tuolloin voimassa olleiden koronaviruksen leviämisen estämiseksi asetettujen rajoitusten vaikutus X Oy:n ravintolan toimintamahdollisuuksiin, vaikka ravintolan toiminnan onkin selvitetty keskeytyneen ensisijassa vesivahingon johdosta.

Lautakunta katsoo, ettei sille asiasta toimitettujen selvitysten perusteella voida pitää todennäköisenä, että X Oy:n ravintolan toiminta olisi voinut jatkua voimassa olleista koronaviruksen leviämisen estämiseksi asetetuista rajoituksista huolimatta nyt riidanalaisena olevana ajanjaksona vuonna 2020 vastaavassa laajuudessa kuin se oli toteutunut keskeytysvakuutuskatetta laskettaessa lähtökohtaisesti vertailujaksona käytettävänä edellisenä vuotena 2019. Lautakunnan arvion mukaan asiassa esitetyt seikat tukevat ensisijaisesti vakuutusyhtiön näkemystä siitä, että koronarajoitusten vaikutus X Oy:n ensisijaisesti baari- ja yökerhotyyppisen ravintolan toimintamahdollisuuksiin olisi todennäköisesti ollut huomattava myös tilanteessa, jossa vesivahinkoa ei olisi sattunut.

Lautakunnalle toimitetut tiedot ravintolan toteutuneesta myynnistä välittömästi ennen vesivahinkoa ja sen jälkeen viittaavat niin ikään siihen, ettei X Oy olisi todennäköisesti kyennyt pitämään ravintolaa avoinna kannattavana. Toiminnan kannattavuutta ei voida pitää osoitettuna vain X Oy:n muiden eri tyyppisten ravintoloiden tuloksen perusteella tai X Oy:n kilpailijoiden toiminnan pohjalta, kun selvitystä kilpailijoiden toiminnan kannattavuudesta puheena olevana aikana ei ole esitetty. Siltä osin kuin X Oy on vedonnut suunnitelmiinsa mukauttaa ravintolan toimintaa koronarajoituksiin, lautakunta toteaa, ettei X Oy ole toimittanut kertomustaan tukevaa selvitystä siitä, että tällaisia suunnitelmia olisi yrityksessä tehty esimerkiksi sen varalta, että ravintola olisi voitu alun perin annetun tiedon mukaisesti avata jo marraskuun alussa 2020.

Näyttövelvollisuus vakuutuksesta korvattavan vahingon määrästä kuuluu pääsäännön mukaan korvauksen hakijalle. Vaikka vesivahingosta aiheutuneen vahingon määrän arvioiminen on tässä tapauksessa X Oy:n kuvaamin tavoin vaikeaa ja tarkan vahingon määrän osoittaminen tosiasiassa mahdotonta, lautakunta katsoo, ettei sillä ole asiasta saatujen selvitysten pohjalta riittäviä perusteita lähteä arviomaan mahdollisen vahingon määrää myöskään oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §:n 3 momentin ilmentämän periaatteen mukaisesti. Näin ollen lautakunta katsoo, ettei sillä ole perusteita suosittaa vakuutusyhtiön 7.10.2020 jälkeiseltä ajalta antaman kielteisen korvauspäätöksen muuttamista.

X Oy:n asiassa aiheutuneiden asiamieskulujen korvaamista koskevan vaatimuksen osalta Vakuutuslautakunta toteaa, ettei se ohjesääntönsä 6 §:n mukaan käsittele sille osoitetun ratkaisupyynnön tekemisestä aiheutuneiden kustannusten korvaamista. Lautakunta voi käsitellä riitaa siitä, ovatko nämä kustannukset korvattavia oikeusturvavakuutuksesta. Koska tässä asiassa ei ole kyse oikeusturvavakuutuksesta, lautakunta ei käsittele esitettyä kuluvaatimusta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski
Jäsenet:
Akselinmäki
Jaakkola
Makkula
Rajamäki
Sjögren