Haku

FINE-046926

Tulosta

Asianumero: FINE-046926 (2022)

Vakuutuslaji: Lääkevahinkovakuutus

Ratkaisu annettu: 02.06.2022

Todennäköinen syy-yhteys Comirnaty-koronavirusrokotteen ja A:n ihottumaoireiden välillä? Tuliko Comirnaty-rokotteen jälkeen ilmenneet ihottumaoireet korvata lääkevahinkona?

Tapahtumatiedot

A (s. 1953) on hakenut korvausta koronavirusrokotteesta aiheutuneesta lääkevahingosta 16.9.2021 päivätyllä lääkevahinkoilmoituksella. 

A sai toisen koronarokoteannoksen Comirnaty-valmisteella (BioNTech and Pfizer) 11.7.2021.

A hakeutui lääkäriin 14.7.2021 ja kertoi rokotteen jälkeen alkaneesta kämmenien kuumotuksesta, kyynärvarren kivusta, ylävatsakivusta, hengenahdistuksesta ja ihottumasta. A:lla todettiin iholla n. 1-5 cm läpimittaisia, pyöreitä, tarkkarajaisia ja ihosta koholla olevia punoittavia muutoksia. Muutoksia pidettiin nokkosihottumana. Ihottumaoireet jatkuivat ja levisivät eri puolille kehoa. Uusia kutisevia ja lehahdelleen paikkaa muuttavia ihottuma-alueita ilmeni mm. vatsan alueella, rinnassa, jaloissa, niskassa ja päänahassa. A katsoi, että oireet olivat seurausta hänen saamastaan Comirnaty-rokotteesta ja hän haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.  

Vakuutusyhtiö totesi 15.2.2022 antamassaan korvauspäätöksessä, että oireilun korvaaminen lääkevahinkona edellyttää todennäköistä syy-yhteyttä lääkkeen käytön ja ilmenneiden oireiden välillä. Vakuutusyhtiö katsoi, että A:n ilmoittamat oireet eivät todennäköisesti olleet aiheutuneet Comirnaty-rokotteesta. Koska rokotteen ja mainittujen oireiden välillä ei ollut lääkevahinkovakuutuksen vakuutusehdoissa edellytettyä todennäköistä syy-yhteyttä, ei korvausta lääkevahinkovakuutuksesta voitu maksaa.

Pistokohdan paikallisen ihottuman osalta vakuutusyhtiö totesi, että oire todennäköisesti liittyy A:n saamaan Comirnaty-rokotteeseen. Vaikka pistokohdan paikallinen ihottuma todennäköisesti on aiheutunut Comirnaty-rokotteesta, ei kyse ole korvattavasta vahingosta, sillä kyseessä on vakuutusehtojen rajoitusehdon mukainen kohtuudella siedettävä vahinko.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta.

A kertoo, että kaksi päivää Comirnaty-tehosterokotteen saamisen jälkeen alkoi rintakipu, hengenahdistus, kämmenien kuumotus, ihottuma, kutina ja kuumeinen oli. Ihottuma-alueet vaihtoivat paikkaa ja ihottumaa esiintyi koko kehon alueella. Ihottuma jatkui kolme kuukautta, eikä A:lle määrätyistä allergialääkkeistä ollut apua. A viittaa häntä hoitaneen lääkärin lausuntoon, jossa todetaan, että Comirnaty-rokoteannosten jälkeen alkaneen laaja-alaisen urtikariaihottuman vuoksi kolmatta rokoteannosta ei A:lle suositeltu. 

A katsoo, että ihottuma on seurausta hänen saamastaan Comirnaty-rokotteista ja hän vaatii korvausta lääkevahinkovakuutuksesta. 

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimukset. Ratkaisusuosituspyynnössä ei ole esitetty mitään sellaista uutta selvitystä, minkä vuoksi aikaisemmin annettua korvauspäätöstä tulisi muuttaa.

Vakuutusyhtiö katsoo, ettei ole todennäköistä, että A:n pitkittynyt ihottuma olisi syy-yhteydessä annettuun koronarokotteeseen.  Vakuutusyhtiön käyttöön toimitetussa lääketieteellisessä selvityksessä A:n kuvataan saavan herkästi iho-oireita ja allergisia reaktioita eri ruoka-aineista sekä lääkevalmisteista. Lisäksi A:n ihottuman on kuvattu aaltoilevan ja pahentuneen vielä useampi kuukausi rokotteen saamisen jälkeen. Hänen oireiluunsa yhdistyi hengenahdistusta, joka puoltaa muun altisteen laukaisemaa reaktiota. Koronarokotteet voivat aiheuttaa anafylaktisen reaktion, johon voi yhdistyä myös hengenahdistusta, mutta tällainen reaktio rauhoittuu muutamien päivien aikana. Rokotereaktiot eivät tyypillisesti hankaloidu ajan myötä.

Vakuutusyhtiön mukaan on todennäköistä, että rokote laukaisi A:lle lyhyen paikallisen ihottumareaktion. Tätä lyhytaikaista reaktiota siihen liittyvine oireineen on pidettävä vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla vähäisenä (alle 14 vuorokautta) ja joka tapauksessa kohtuudella siedettävänä vahinkona.

Vakuutusyhtiö katsoo, ettei 15.2.2022 annettua korvauspäätöstä ei tulisi suosittaa muutettavaksi.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 14.7.2021-27.2.2022.

14.7.2021 päivättyjen hoitokertomusmerkintöjen mukaan A on ollut aikaisemmin kattavissa tutkimuksissa ihotautien puolella. Diagnoosina on lehahteleva rosacea (ruusufinni). Lisäksi A:lla mainitaan olevan yliherkkyyttä monille altisteille. Mm. monet ruoat ja lääkkeet ovat aiheuttaneet iho-oireita.

A sai 9.7.2021 toisen koronarokoteannoksen. Sen jälkeen A:lla mainitaan ilmenneen kämmenien kuumotusta ja kyynärvarren polttavaa kipua. Lisäksi käsivarsiin, jalkoihin ja vasempaan kainaloon oli ilmestynyt koholla olevia ihottumaläiskiä. Ihottumaläiskät olivat lehahdellen vaihtaneet paikkaa ja kutisseet. Sittemmin oli ilmennyt myös ylävatsakipuja, rintapistosta ja viimeisimpänä oireena ahdistavaa oloa vasemmalla rintakehällä, johon liittyen oli ollut myös hengenahdistusta.

Hoitava lääkäri totesi, että A:lla oli iholla n. 1-5 cm läpimittaisia, pyöreitä, tarkkarajaisia ja ihosta koholla olevia punoittavia muutoksia. Muutoksia oli pääasiassa raajoissa ja vähäisesti vartalolla. Kasvoilla iho oli siisti, eikä turvotusta ollut. Nielu oli avoin. Hoitava lääkäri konsultoi ihotautilääkäriä. Työdiagnoosina oli nokkosihottuma (urtikaria), vaikka kyse ei ollutkaan aivan tyypillisistä nokkosihottumaihomuutoksista. Hoidoksi määrättiin desloratadiini-lääkitys, Aerius 5 mg.

22.7.2021 päivätyn hoitokertomusmerkinnän mukaan A hakeutui iho-oireiden vuoksi uudestaan lääkäriin. Muiden oireiden mainitaan hävinneen. A oli käyttänyt Aerius-lääkettä neljän päivän ajan, ja ihottumamuutokset olivat lähteneet sen myötä hiljalleen hälvenemään. Ihottumamuutokset olivat kuitenkin palanneet lääkkeen käytön lopettamisen jälkeen. Muutokset olivat tyypillisesti kehittyneet pahimpaan vaiheeseen kahden päivän kuluessa ja sen jälkeen hiljalleen hälvenneet. Ihottuma-alueet olivat kutisseet.

A:n vasemmassa reidessä todettiin n. 5 cm läpimittainen pyöreä muutos, jossa iho oli selkeästi koholla ja, jonka ympärillä oli haalea, vaaleampi rengas. Samanlaisia muutoksia oli pienempänä alaraajoissa. Myös vatsalla todettiin samanlainen muutos, joka oli kooltaan n. 10 cm x 5 cm. Lisäksi hiuspohjassa todettiin punoittavaa ihoa, mikä viittasi siihen, että samanlainen muutos oli mahdollisesti ollut hiuspohjassakin. Hoitava lääkäri ohjeisti jatkamaan Aerius-lääkitystä.

2.8.2021 päivätyn hoitokertomusmerkinnän mukaan A:n ihottumaoireet olivat edelleen jatkuneet. Uusia ihottumaläiskiä oli tullut mm. rinnan alueelle. Lisäksi käsissä, reisissä ja päänahassa oli ihottumaa. Sisäreisissä ja rinnan alueella todettiin tarkkarajaisia, punoittavia ihottumaläiskiä, joiden ympärillä oli haaleampi rengas. Läiskät olivat jonkin verran koholla.

16.8.2021 päivättyjen hoitokertomusmerkintöjen mukaan A hakeutui päivystykseen hankalien ihottumaoireiden vuoksi. A:n oikean rinnan alle oli tullut kookas, noin 20 cm x 10 cm kokounen punainen ihottuma-alue. Lisäksi pienimpiä ihottuma-alueita oli molemmissa pakaroissa, ympäri kehoa ja kasvoilla. Ihottuma-alueet kutisivat kovasti ja A oli nukkunut huonosti. Lisäksi hänellä oli ollut hengitysoireita, nielemisvaikeuksia ja suolisto-oireita. A ei ollut käyttänyt Aerius-lääkitystä edeltävän viikon aikana, sillä se oli aiheuttanut hengenahdistusta ja väsymistä. Hoidoksi kokeiltiin ebastiinilääkitystä.

30.9.2021 päivättyjen hoitokertomusmerkintöjen mukaan A:n ihottumaoireet jatkuivat edelleen. Nokkosihottumaa mainittiin olevan jatkuvasti eri puolilla kehoa ja A:n mukaan oireet olivat hankaloituneet. A:n kämmenissä oli ajoittain kuumotusta. Lisäksi A:n kurkku oli kipeä ja nielemisvaikeutta oli edelleen. Oikealla kainalossa todettiin 5 cm x 5 cm kokoinen nokkosihottuma-alue. Myös vasemmassa kyynärpäässä oli ihottumaa. Pieniä atooppisen ihottuman näköisiä ihottumakohtia oli rinnassa ja käsissä. A:lle määrättiin Heinix 10 mg.

2.11.2021 päivätyn hoitokertomusmerkinnän mukaan A:lla koronarokotteen jälkeen ilmenneen urtikariaihottuman todettiin parantuneen. A:lle oli tehty kolonoskopia normaalilöydöksin, PAD:ssa ei todettu diagnostisia muutoksia. A:lla mainitaan olleen koronarokotteen jälkeen myös migreenityyppistä näköhäiriötä. Oireisto oli kuitenkin mennyt yleensä nopeasti ohi.

27.2.2022 päivätyn lausunnon mukaan A sai kahden Comirnaty-rokoteannoksen jälkeen urtikariaihottumaa laaja-alaisesti, minkä vuoksi A:lle ei suositeltu kolmannen rokotteen ottamista.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, tuleeko A:lla Comirnaty-rokotteen saamisen jälkeen ilmennyt pitkittynyt ihottuma korvata Comirnaty-rokotteen aiheuttamana lääkevahinkona.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoi-totoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan A:lla on todettu aikaisemmin lehahteleva rosacea. Lisäksi A:lla on todettu yliherkkyyttä monille altisteille ja useat ruoat ja lääkkeet ovat aiheuttaneet hänelle iho-oireita.

A sai 9.7.2021 toisen Comirnaty-koronarokoteannoksen. Hän hakeutui lääkäriin 14.7.2021 ja kertoi rokotteen jälkeen alkaneesta kämmenien kuumotuksesta, kyynärvarren kivusta, ylävatsakivusta, hengenahdistuksesta ja ihottumasta. A:lla todettiin iholla n. 1-5 cm läpimittaisia, pyöreitä, tarkkarajaisia ja ihosta koholla olevia punoittavia muutoksia. Muutoksia oli pääasiassa raajoissa, mutta myös vartalolla. Työdiagnoosina oli nokkosihottuma ja hoidoksi määrättiin Aerius-desloratadiinilääkitys. Sittemmin uusia ihottuma-alueita ilmeni mm. vatsan alueella, rinnassa, jaloissa, niskassa, kasvoissa sekä päänahassa. Ihottumaoireet jatkuivat usean kuukauden ajan. Lisäksi A:lla mainitaan olleen hengitysoireita, nielemisvaikeuksia ja suolisto-oireita. Lääkärikäynnillä 2.11.2021 ihottuman todettiin parantuneen.

Arvioitaessa, onko A:lla ilmennyt ihottumaoireilu vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla todennäköisesti Comirnaty-rokotteen aiheuttamaa, Vakuutuslautakunta toteaa, että A:lla on kuvattu olleen aikaisemmin runsaasti iho-oireilua. A:lla on mainittu olleen mm. rosacea sekä antihistamiinilla hoidettavia reaktioita, joiden luonne ei käytettävistä olevista selvityksistä tarkemmin selviä. Lautakunta toteaa, että A:lla nyt ilmennyt iho-oireilu sopii luonteeltaan rokotteen aiheuttamaksi. Ottaen huomioon myös rokotteen saamisen ja oireiden alkamisen välisen vahvan ajallisen yhteyden sekä sen seikan, että A:lla on kuvattu olevan taipumusta vastaaville reaktioille, lautakunta katsoo, että A:n iho-oireilussa on todennäköisesti ollut kyse ohimenevästä rokotereaktiosta.

Vakuutusautakunta pitää todennäköisenä, että Comirnaty-rokote on aiheuttanut A:n ihottumaoireilun. Lautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan A:n ihottumaoireilun Comirnaty-rokotteen aiheuttamana lääkevahinkona ja maksamaan A:lle vakuutusehtojen mukaiset korvaukset.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingon vakuutusehtojen mukaisesti.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Sternhufvud

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila