Tapahtumatiedot
A (s. 1962) on hakenut korvausta koronavirusrokotteesta aiheutuneesta lääkevahingosta 4.6.2021 päivätyllä lääkevahinkoilmoituksella.
A sai ensimmäisen koronarokoteannoksen Vaxzevria-valmisteella 23.2.2021.
A sai toisen koronarokoteannoksen Comirnaty-valmisteella 18.5.2021.
A sai kolmannen koronarokoteannoksen Comirnaty-valmisteella 18.12.2021.
A havaitsi oikeassa reidessään kovan patin ja hakeutui sen vuoksi lääkäriin 24.4.2021. Reidessä todettiin pinnallinen laskimotulehdus (tromboflebiitti). A oli sairastanut tromboflebiitin edellisen kerran vain muutama kuukausi aikaisemmin. Toistuvien tukosten vuoksi hän sai lähetteen jatkotutkimuksiin hematologian poliklinikalle. Tutkimuksissa ei todettu mitään tukostaipumukselle altistavia tekijöitä. A:lla todettiin pinnallinen laskimotulehdus oikeassa reidessä jälleen 20.9.2021. A katsoi, että 24.4.2021 ja 20.9.2021 todetut laskimotulehdukset johtuivat hänen saamistaan koronavirusrokotteista ja hän haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö totesi 2.12.2021 ja 14.2.2022 antamissaan korvauspäätöksissä, että oireilun korvaaminen lääkevahinkona edellyttää todennäköistä syy-yhteyttä lääkkeen käytön ja ilmenneiden oireiden välillä. Vakuutusyhtiö katsoi, että syy-yhteys A:lla 24.4.2021 ja 20.9.2021 todettujen pinnallisten laskimotukosten ja 23.2.2021 ja 18.5.2021 annettujen koronarokotteiden välillä ei ole todennäköinen. Vaxzevria tai Comirnaty -rokotteiden ei tiedetä lisäävän yleistä laskimotukosriskiä. Vaxzevria-rokotteen tiedetään erittäin harvinaisena haittavaikutuksena voivan aiheuttaa veren vaikeita hyytymishäiriöitä (VITT/TTS), jollaista A:n tapauksessa ei kuitenkaan ole todettu.
Vakuutusyhtiö totesi, että laskimotulehdus on varsin yleinen sairaus ja se yleistyy iän myötä. Laskimotukos voi syntyä, vaikka perinnöllistä taipumista siihen ei olisikaan. Huhtikuussa 2021 todetun laskimotukoksen mahdollisena altistavana tekijänä pidettiin liikkumattomuutta. Myös A:n perussairaudet ja aiemmin sairastettu laskimotukos altistavat uusille tukostapahtumille. Lisäksi A:lla oli käytössä lääkityksiä, jotka saattoivat osaltaan lisätä hieman tukostaipumusta. Myös väliaika A:n saamien rokotteiden ja todettujen laskimotukosten välillä oli pitkä, mikä niin ikään vahvistaa sitä käsitystä, että A:lla todetut pinnalliset laskimotulehdukset eivät todennäköisesti olleet aiheutuneet A:n saamista koronavirusrokotteista.
Esittämillään perusteilla vakuutusyhtiö katsoi, että A:lla todettujen pinnallisten laskimotulehdusten yhteys hänelle annettuihin Vaxzevria ja Comirnaty -rokotteisiin ei ollut niin todennäköinen, että kyseessä olisi lääkevahinkovakuutuksen ehdoissa tarkoitettu lääkevahinko. Näin ollen vakuutusyhtiö katsoi, ettei se ole velvollinen suorittamaan A:lle korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.
Asiakkaan valitus
A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A katsoo, että hänellä 24.4.2021 ja 20.9.2021 todetut pinnalliset laskimotulehdukset aiheutuivat hänelle 23.2.2021 ja 15.8.2021 annetuista koronavirusrokotteista.
A:n mukaan väite siitä, että laskimotulehdusten syntymiseen olisivat vaikuttaneet hänen ikänsä, perussairautensa ja liikkumattomuus, ei pidä paikkansa. A kertoo, että hän liikkuu ja kävelee päivittäin useita kilometrejä. Myöskään perussairaudet eivät ole voineet aiheuttaa A:lla todettuja laskimotulehduksia, sillä laskimotulehdukset ilmaantuvat vasta rokotteiden saamisen jälkeen. Hoitavat lääkärit eivät ole myöskään maininneet, että A:n ikä voisi olla laskimotulehduksille altistava tekijä.
A vaatii, että Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiön korvauspäätöstä muutettavaksi.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimukset. Perusteita korvauspäätöksen muuttamiseen ei ole. Perustelujen osalta yhtiö viittaa asiassa aikaisemmin lausumaansa.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 26.10.2012-18.12.2021.
Rokotusten seuranta -kaavakkeen mukaan A sai Vaxzevria-koronavirusrokotteen 23.2.2021.
24.4.2021 päivätyn sisätautien poliklinikan hoitokertomusmerkinnän mukaan A:lla on perussairauksina tyypin 2 diabetes, verenpainetauti ja skitsofrenia. Tammikuussa 2021 A oli sairastanut oikean yläraajan pinnallisen laskimotulehduksen / laskimontukkotulehduksen (tromboflebiitti). Tuolloin mahdollisesti altistavia tekijöitä olivat olleet suonensisäinen antibioottihoito ja varjoaineen antaminen. Nyt A oli hakeutunut lääkäriin oikeassa reidessä havaitsemansa kovan patin vuoksi. Hoitava lääkäri totesi oikean reiden sisäsyrjällä noin 12-13 cm:n ja puolen kämmenen kokoisen pinnalliseen laskimotulehdukseen sopivan tulehduslöydöksen. A sai lähetteen oikean alaraajan syvälaskimoiden ultraäänitutkimukseen syvälaskimotukoksen poissulkemiseksi. Lisäksi hänelle määrättiin aloitettavaksi Xarelto 10 mg – rivaroksabaanilääkitys.
Hoitavan lääkärin mukaan taustalla ei ollut selvää tukoksille altistavaa tekijää. A oli kuitenkin kertonut viettävänsä paljon aikaa kotona televisiota katsellen ja hoitavan lääkärin mukaan mahdollinen altiste saattoikin A:n tapauksessa olla liikkumattomuus (immobilisaatio). Toistuvien tukosten vuoksi A sai lähetteen hematologian poliklinikalle.
26.4.2021 päivätyn ultraäänitutkimuslausunnon ja samana päivänä päivätyn hoitokertomustekstin mukaan syviä tukoksia ei ultraäänitutkimuksessa todettu. Vena saphena magna oli sen sijaan hyytynyt umpeen (trombosoitunut) käytännössä koko matkaltaan ja suonen sisäisen hyytymän (trombin) huippu oli nivusessa, vain runsaan 1 cm:n päässä vena saphena magnan jr vena femoraliksen laskukohdasta. Diagnoosiksi on merkitty alaraajojen pinnallisten laskimoiden laskimotulehdus tai laskimontukkotulehdus.
24.4.2021 päivätyn sisätautien poliklinikan väliarvion mukaan verikokeissa ei perinnöllistä tukostaipumusta löytynyt. 26.7.2021 päivätyn hoitokertomusmerkinnän mukaan tukostaipumusta oli selvitelty hematologian poliklinikalla. Mitään tukostaipumukselle altistavia seikkoja ei ollut todettu.
Rokotusten seuranta -kaavakkeen mukaan A sai Comirnaty-koronavirusrokotteen 18.5.2021.
26.8.2021 A hakeutui päivystykseen vasemman pohkeen sisäsyrjällä tuntuvan kivun vuoksi. Kipu tuntui suonikohjussa. Syvälaskimotukokseen viittaavaa oirekuvaa ei todettu. Hoitava lääkäri epäili, että kyseessä saattaisi olla orastava pinnallinen laskimotulehdus. Hoidoksi määrättiin A:lla jo aikaisemmin käytössä ollut Hirudoit Forte 4,45 mg geeli ja tarvittaessa Burana 600 mg.
20.9.2021 A hakeutui päivystykseen alaraajan veritulppaepäilyn vuoksi. A:n oikeassa reidessä todettiin pinnallista laskimotulehdusta noin 20 cm matkalla. Hoidoksi määrättiin Xarelto 10 mg – rivaroksabaanilääkitys.
Rokotusten seuranta -kaavakkeen mukaan A sai Comirnaty-koronavirusrokotteen 18.12.2021.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse siitä, tuleeko A:lla Vaxzevria ja Comirnaty -rokotteiden saamisen jälkeen todetut pinnalliset laskimotulehdukset korvata mainittujen rokotteiden aiheuttamana lääkevahinkona.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)
Asian arviointi
Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.
Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan A:lla on perussairauksina tyypin 2 diabetes, verenpainetauti ja skitsofrenia. A:lla todettiin tammikuussa 2021 oikean yläraajan pinnallinen laskimontukkotulehdus. Mahdollisena syynä pinnalliselle laskimotulehdukselle pidettiin A:n saamaa antibiootti-infuusiota. A sai Vaxzevria-koronavirusrokotteen 23.2.2021. Hän hakeutui lääkäriin oikeassa reidessä havaitsemansa kovan patin vuoksi 24.4.2021. A:n reidessä todettiin pinnallinen laskimotulehdus, jonka hoidoksi määrättiin rivaroksabaanilääkitys. Verikokeissa tai hematologian poliklinikalla tehdyissä tukostaipumuksen selvittelytutkimuksissa ei todettu mitään tukostaipumukselle altistavia tekijöitä. A sai toisen koronavirusrokoteannoksen Comirnaty-valmisteella 18.5.2021. 26.8.2021 A:lla epäiltiin vasemmassa pohkeessa orastavaa pinnallista laskimotulehdusta suonikohjun kohdalla. Hoidoksi aloitettiin paikallisesti käytettävä hyytymistä estävä voide. 20.9.2021 A:n oikeassa reidessä todettiin pinnallinen laskimotulehdus. Hoidoksi määrättiin jälleen rivaroksabaanilääkitys.
Arvioitaessa, onko A:lla 24.4.2021 ja 20.9.2021 todetut pinnalliset laskimotulehdukset todennäköisesti hänen saamiensa koronavirusrokotteiden aiheuttamia Vakuutuslautakunta toteaa, että pinnallinen laskimotulehdus on varsin tavallinen sairaus. Pinnalliselle laskimotulehdukselle altistavia tekijöitä ovat mm. alaraajojen krooninen laskimoiden vajaatoiminta ja suonikohjut, pinnallinen trauma, synnynnäiset hyytymishäiriöt, lääkeinfuusiot ja tietyt sairaudet. A:n tapauksessa mitään tukostaipumukselle altistavia tekijöitä ei tutkimuksissa todettu.
Lautakunta kiinnittää huomiota siihen, että A:lla on todettu yläraajan pinnallinen laskimotulehdus ensimmäisen kerran jo kolme kuukautta ennen ensimmäisen koronavirusrokotteen saamista. Lisäksi A:lla on mainittu olleen suonikohjuja. Suonikohjut ja alaraajojen laskimoiden vajaatoiminta voivat osaltaan edesauttaa pinnallisen laskimotukoksen kehittymistä. Lisäksi ajallinen yhteys rokotteiden saamisen ja pinnallisten laskimotulehdusten toteamisen välillä on ollut varsin pitkä; Vaxzevria rokotteen kohdalla noin kaksi kuukautta ja Comirnaty-rokotteen kohdalla noin neljä kuukautta. Pitkä aikaväli rokotteiden saamisen ja pinnallisten laskimotulehdusten toteamisen välillä viittaa siihen, että laskimotulehdukset olisivat A:n tapauksessa muun syyn kuin rokotteen aiheuttamia.
Edellä mainituin perustein Vakuutuslautakunta katsoo, että A:lla todetut pinnalliset laskimotulehdukset eivät todennäköisesti ole koronavirusrokotteiden aiheuttamia. Lautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Sternhufvud
Jäsenet
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila