Tapahtumatiedot

A (s. 1980) joutui 5.3.2019 Thaimaassa liikenneonnettomuuteen. A ajoi skootteria ja oli kääntymässä oikealle, kun auto tuli risteysalueella häntä päin. A:lla todettiin onnettomuuden jälkeen muun muassa useita murtumia, veri-ilmarinta, oikean munuaisen repeämä ja keuhkoruhjeita. Suomessa tehdyssä hermoratatutkimuksessa todettiin hartiahermopunoksen vamma vasemmalla. A:lla ilmeni myöhemmin myös aivovammaan viittaavia oireita, kuten huomattavaa uupumista ja tähän liittyvää keskittymisongelmaa. A haki yksityistapaturmavakuutuksesta pysyvän haitan korvausta.

Vakuutusyhtiö maksoi A:lle pysyvän haitan korvauksen haittaluokan 9 mukaisesti. Vakuutusyhtiö katsoi, että haittaluokka on vasemman yläraajan ja alaraajan tuntohäiriön osalta 1, lievän aivovamman jälkitilan osalta 3 ja keuhkojen toiminnan alentumisen ja kylkiluiden murtuman osalta 6.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön pysyvää haittaa koskevaan korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A toteaa, että toipuminen liikenneonnettomuudesta aiheutuneista monivammoista on vienyt pitkään. Hyvästä hoidosta huolimatta A:lle on jäänyt paljon pysyviä vaivoja, jotka haittaavat sekä työn tekemistä että arjen pyörittämistä. A katsoo, että haittaluokkaa tulee korottaa, ja että edes haittaluokka 10 ei olisi riittävä tilanteeseen nähden. Jo pelkästään A:n keuhkojen tila on keskivaikea tai vaikea, ja hänellä on lisäksi aivovamma sekä paljon muita arkea vaikeuttavia vammoja.

Koko vasen puoli rinnasta ja selästä on jäykkä ja kankea ja aiheuttaa A:lle päivittäin kipua ja rajoituksia. Pelkkä normaali hengittäminen tuntuu ikävältä ja raskaalta. Kovimmat kivut ja suurin vaiva on vasemmassa kyljessä. Pienet perusasiat, kuten huokaisu, syvään hengittäminen, haukottelu, yskiminen ja aivastaminen aiheuttavat kipua. Jos A kurottaa vasemmalla kädellä jotain ylähyllyltä, kylkeen sattuu. Myös eteenpäin taivuttaminen ja vasemman käden roikottaminen kiristää ja aiheuttaa kipua vasemmalle puolelle. A ei myöskään pysty kiertämään vartaloaan tai taivuttamaan itseään vasemmalle ilman kipua ja kiristystä. A ei voi olla kauaa yhdessä asennossa kivun takia, ja hyvää kivutonta makuuasentoa, jossa olisi helppo hengittää, on vaikea löytää. Omatoiminen kuntoutus tai fysioterapeutin ohjaus ei ole auttanut notkeuttamaan rinnan aluetta tai saamaan A:n oloa ”kevyemmäksi”.

Hengittäminen on raskasta ja A hengästyy päivittäin monissa arkisissa askareissa. Asennot, joissa A taivuttaa itseään, kuten esimerkiksi kenkien laittaminen jalkaan, saa A:n puuskuttamaan hengästyksestä ja kivusta. Tasaisella asfaltilla rauhallinen kävely onnistuu, mutta juokseminen ei. A voi hölkätä pienen matkan, mutta joutuu lopettamaan liikkumisen heti hengästyttyään. A:n on haastavaa puhua kävellessään tai portaita noustessaan, sillä hänen puhumansa lauseet ovat jo ilman rasitustakin lyhyempiä, ja hän joutuu ottamaan happea kesken lauseen. A joutuu pitämään liikkuessa normaalia enemmän taukoja. Eniten rasituksessa ja hengästymisessä aiheuttaa ongelmaa se, että A:n on vaikea palauttaa hengitystä tasaiseksi. Oikealla kyljellä makaaminen vaikeuttaa hengittämistä. Helpoin tapa hengittää on olla vasemmalla kyljellä rikkinäisten kylkiluiden ja vaurioituneen keuhkon päällä. Näin hengitys kulkee parhaiten ja keveimmin. Tässä asennossa A voi kuitenkin olla vain hetken kerrallaan, sillä asento aiheuttaa kipua.

Aivovamman osalta A kertoo, että häntä vaivaa arjessa voimakas väsymys ja uupuminen varsinkin tarkkuutta ja keskittymistä vaativissa töissä. Tällaista työtä A pystyy tekemään vain noin kaksi tuntia kerrallaan, minkä jälkeen hänen keskittymisensä on huonoa ja hänen on vaikea hallita kokonaisuuksia. Liiallinen tietokoneella oleminen aiheuttaa huonovointisuutta ja päänsärkyä. Uupuminen ei ole tavallista, nukkumalla pois lähtevää väsymystä, vaan A tarvitsee palautumiseen aina aikaa. A tuntee olevansa lähes aina väsynyt, mutta mikäli hän ei suorita mitään raskasta, hän jaksaa olla hereillä koko päivän. Jos hän seurustelee vieraan ihmisen kanssa tai on tilanteessa, jossa tapahtuu paljon kaikkea, väsymys muuttuu uupumukseksi. A ei pysty olemaan tilanteessa haukottelematta ja hänen keskittymisensä katoaa. Myös asioiden muistaminen heikkenee entisestään. Väsymyksen myötä myös sanojen löytäminen vaikeutuu. A:n kasvomuisti on heikentynyt. Hänen muistinsa on heikko ja hän on joutunut opettelemaan uusia rutiineja, koska hänellä on koko ajan tavarat, kuten puhelin ja avaimet hukassa. Kaikki tapahtumat ja tapaamiset pitää kirjata kalenteriin, jotta A muistaisi ne, kun ennen onnettomuutta hän ei käyttänyt kalenteria ollenkaan. Päänsärky on lähes viikoittaista. A on onnettomuudesta lähtien kärsinyt myös korvien kimeästä, päivittäisestä suhinasta.

Vasen käsi ei nouse ylös asti, vaan se jää edestä suorana nostettuna kasvojen eteen ja sivulta nostettuna joitakin senttimetrejä irti korvasta. Käden voimat eivät ole palautuneet entiselleen. A saa nostettua sivu- ja etukautta suoralla kädellä noin 1,5 litran limonadipullon verran painoa. Kädellä suoritettavat liikkeet ja työsuoritukset aiheuttavat kipua käden lisäksi myös kyljessä ja selässä. Kättä ei voi pitää ojennettuna ylöspäin kovin kauan, sillä käsi puutuu. Hermokipua käteen on jäänyt jonkin verran. Levossa kipu ei juuri vaivaa, mutta rasitus aiheuttaa kiskovaa ja viiltävää kipua, johon särkylääkkeet eivät auta.

A:n oikea nilkka murtui onnettomuudessa molemmin puolin. Nilkka on tunnoton noin 15 cm polvea kohti. Tunnottomuuden takia pitkävartisten sukkien ja kenkien käyttäminen aiheuttaa ikävää tunnetta. Nilkka myös turpoaa pienessäkin rasituksessa. Nilkan vasemmalla puolella on punainen, noin 2 cm kokoinen arpiläiskä. Oikea takareisi on tunnoton, kipeä ja kutiaa paljon. Koko takareisi pakarasta polvitaipeeseen oli onnettomuuden jälkeen musta ja siihen muodostui iso paise. Reidestä poistettiin loppuvuonna 2021 700 ml rasvaa, mutta paise ei hävinnyt kokonaan ja oireet pysyivät lähes samanlaisina. Alue on kokonaan tunnoton, mutta erittäin kosketusarka ja kipeä. Istuminen on tämän vuoksi vaikeaa. Oikea reisi on ulkomuodoltaan hieman vasenta suurempi, ja rasituksessa turvotus korostuu ja alue kasvaa hieman. Vasemmassa kädessä on useita tunnottomia kohtia arpien takia. Arpikohdat kutiavat ja iho on herkempi kuumalle ja kylmälle. A:n selkä paloi pahasti kuumalla asfaltilla ja selkään jäi kaksi noin 5 x 2 cm arpea. Iho kutisee tästä kohdasta normaalia enemmän.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö pitää suorittamaansa haittakorvausta vakuutusehtojen mukaisena.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 27.3.2019–17.1.2022.

Yliopistollisen sairaalan päivystyksen tekstin 27.3.2019 mukaan A on tuotu päivystykseen ambulanssilla suoraan Thaimaan lennolta liikenneonnettomuuden jälkitilan vuoksi. A on 5.3.2019 ajanut skootterilla, kun risteysalueella on auto tullut päin. Muiden paikalla olleiden henkilöiden arvion mukaan A on ollut onnettomuuden jälkeen tajuton noin minuutin ajan. Tämän jälkeen on ollut noin kolmen päivän muistiaukko; muisti on palautunut sairaalassaoloaikana. A on mahdollisesti saanut tehohoitojakson aikana sedatiivista lääkitystä. Thaimaassa tehdyssä pään tietokonekerrostutkimuksessa ei ole todettu tapaturmaisia muutoksia. Myöskään rangan tietokonekerrostutkimuksessa ei ole todettu murtumia. Vasemmalla puolella on todettu kylkiluumurtumat kuudennessa–yhdeksännessä kylkiluussa, pieni veri-ilmarinta ja vasemman keuhkon ruhjetta. Oikeassa munuaisessa on todettu 1 cm repeämä ja pieni verenpurkauma munuaisen ympärillä. Pikkulantiossa on todettu pieni verenpurkauma. Oikealla puolella on todettu lonkkamaljakon murtuma ja häpyluun oikean alasiivekkeen murtuma sekä oikean nilkan hyväasentoinen kaksikehräsmurtuma. Vasemmalla on todettu lapaluun murtuma, jalkapöydän I ja V varpaiden murtumat ja mahdollinen viidennen kämmenluun hyväasentoinen murtuma. Thaimassa A on ollut alkuun noin kolme vuorokautta teho-osastolla ja tämän jälkeen vuodeosastolla. Suomessa päivystyksessä on todettu rintakehän alueen tietokonekerrostutkimuksessa vasemmalla pieni määrä nestettä keuhkopussissa, mutta ei veri-ilmarintaa. Vasemmalla on nähty mahdollisia keuhkoruhjemuutoksia. Molemmin puolin on todettu sarjakylkiluumurtumat, vasemmalla I–IX ja oikealla I–II ja VII–VIII. Vasemmassa lapaluussa on nähty murtuma. Oikean nilkan kaksikehräsmurtuma on ollut hyväasentoinen, vasemman nilkan röntgenkuvauksessa ei ole murtumaa todettu. Vasemman jalkaterän röntgentutkimuksessa on todettu I, IV ja V varpaiden murtumat ja mahdollinen vaajaluun murtuma. Lantion kuvassa on nähty vastaavat murtumat kuin Thaimaassa tehdyssä tutkimuksessa. Vasemmassa kädessä on viidennen kämmenluun tyvessä nähty mahdollinen hyväasentoinen murtuman jälkitila. Kyynärvarren ja olkavarren alueella on ollut paranemassa olevia pinnallisia haavaumia ja alaselässä pinnallisia ihorikkouma-alueita, joissa on ollut pientä katteisuutta. A on otettu päivystysosastolle.

Ortopedisen vuodeosaston loppuarvion 2.4.2019 mukaan A:n murtumien suhteen on päädytty konservatiiviseen hoitoon. Vasemmassa yläraajassa on ollut vaihtelevaa heikkoutta ja vasemmassa olkanivelessä liikutteluheikkoutta, ja A:lle on ollut tulossa jatkoselvittelyjä epäillyn kainalohermon vaurion vuoksi. Myös rintakehän vamman hoito on toteutettu konservatiivisesti ja A:lle on ohjattu hengitysharjoituksia, kivun hoitoa ja pulloon puhalluksia. Selän haavojen jatkohoito on järjestetty terveyskeskuksessa. A on kotiutettu sairaalasta 2.4.2019.

Kirurgian sairauskertomustekstin 1.4.2019 mukaan A:lle on tehty vasemman yläraajan heikkouden vuoksi hermoratatutkimus, jossa on todettu hartiahermopunoksen vaurio.

Yksityisen ortopedin sairauskertomustekstin 10.7.2019 mukaan A on tullut vastaanotolle oikean reiden turvotuksen ja kivun vuoksi. Oikeaan reiteen on tapaturman jälkeen tullut patti, joka on kipeytynyt ja kasvanut rasituksessa. Tutkittaessa on todettu oikean reiden yläosassa kämmenen kokoinen pehmeä patti, joka on vaikuttanut nestekertymältä. A:lle on tehty lähete magneettitutkimukseen, jossa on sairauskertomustekstin 11.7.2019 mukaan todettu verenpurkauman jälkitilaan sopiva löydös.

Yksityisen neurologin sairauskertomustekstin 21.1.2020 mukaan A on tullut vastaanotolle onnettomuuden jälkeen ilmenneen huomattavan uupumisen ja fatiikin vuoksi. Unen määrä on lisääntynyt ja uni on ollut rauhattomampaa kuin aikaisemmin. Muisti on ollut heikompi, etenkin mielessä pitäminen lyhyen aikaa on ollut erittäin vaikeaa. Vanhemman asian palauttaminen muistiin on onnistunut kohtalaisesti. Sosiaalisuus on vähentynyt. Sekä henkinen että fyysinen rasitus ovat aiheuttaneet vahvan uupumisen tunteen ja A:lla on ilmennyt itkuisuutta. Neurologi on arvioinut muistinmenetyksen keston perusteella, että A:lla on ollut ainakin lieväksi luokiteltava aivovamma, ja että oireet sopivat tällaiseen vammaan. A:sta on tehty lähete aivovammapoliklinikalle.

Neuropsykologista tutkimusta 13.2.2020 koskevan tekstin mukaan tutkimuksessa A:n kognitiivinen suoriutuminen on jäänyt osin ikäryhmän keskitasoa ja A:n arvioitua primaaritasoa lievästi–kohtalaisesti heikommaksi. Vaikeudet ovat painottuneet työmuistiprosessoinnin kapeutuneisuuteen, muistin ja oppimisen työläyteen ja tehottomuuteen, tiedonkäsittelyn hitauteen sekä tarkkaavuustoimintojen alenemaan. Lisäksi kognitiivisessa ponnistelussa on tullut esiin korostunutta väsyvyyttä; väsymyksen hallinnassa A:lla on ollut pulmia myös tavanomaisessa arjessa. A:lle on ollut tulossa neurologin vastaanottokäynti ja hänelle on ohjelmoitu muutama käynti neuropsykologilla neuropsykologisen ohjauksen jatkamiseksi ja kuntoutuksen tukemiseksi.

Neurologin laatiman B-lausunnon 28.4.2020 mukaan A:lle on 4.2.2020 tehty pään magneettitutkimus, jossa ei ole todettu tapaturmalöydöksiä. A on palannut loppuvuodesta 2019 töihin osasairauspäivärahan turvin, mistä on seurannut voimakas uupumus ja muistin ongelmia. A on kertonut myös korvien suhinasta ja päänsärystä tilanteeseen liittymään. Päänsärky on A:n mukaan ollut aikaisemmasta poikkeavaa, tunnetta kuin molemmilla puolilla ohimoita ja päätä olisi ikään kuin vanne. A:lla on ollut katseen tarkentamisvaikeutta, oksettavaa oloa ja väsyneisyyttä. Neurologi on arvioinut, että A:lle on liikenneonnettomuudessa 5.3.2019 aiheutunut aiemmin todettujen monivammojen lisäksi lieväksi luokiteltava aivovamma, josta toipumista on komplisoinut nopea palaaminen työhön ja kuormituksen kasvaminen varsin nopeasti suhteettoman suureksi. Sinänsä toipumisennuste lievän aivovamman kohdalla on hyvä. A:lle on aloitettu päänsäryn estoon Triptyl ja suositeltu neuropsykologisen kuntoutuksen aloittamista.

Ortopedin laatiman E-lausunnon 22.6.2020 mukaan A on tullut vastaanotolle tapaturmavammoista jääneen pysyvän haitan arviointia varten. Vastaanotolla A:n kävely on ollut sujuvaa eikä hän ole ontunut. Vasemmalla rintakehässä on todettu tunnustelukipua. Vasemmassa yläraajassa loitonnusvoima on ollut heikompi ja liike on onnistunut vaakatasoon. Hartialihaksessa ei ole todettu surkastumaa, mutta sen alueen tunto on ollut heikentynyt. Olka- ja kyynärnivelen kierrot ovat olleet voimakkaat. Oikean nilkan ylöstaivutus on ollut vajaa. Ortopedin arvion mukaan A on toipunut hämmästyttävän hyvin korkeanergisestä liikennetapaturmasta. Jäännösoireita on jäänyt vasemmanpuoleisista kylkiluumurtumista (kipuja selässä ja rinnassa), vasemman yläraajan vammasta (kainalohermon vaurio, loitonnusheikkous), oikean nilkan vammasta (jäykkä) ja aivovammasta.

Fysiatrian poliklinikan sairauskertomustekstin 1.7.2020 mukaan A on tullut vastaanotolle neurologin ohjaamana sen arvioimiseksi, mikä on tuki- ja liikuntaelimistön vammojen vaikutus työkykyyn. Vastaanotolla A on kertonut, että vasen nilkka sattuu ajoittain astuessa huonosti, mutta jatkuvaa kipua siinä ei ole ollut. Oikeassa lonkassa on ollut kipua nopeissa liikkeissä tai esimerkiksi palloa potkaistessa, mutta ei jatkuvaa kipua. Vasemman yläraajan käytössä on ollut hankaluuksia, voimattomuutta ja ongelmaa lapaluun liikkeessä. Hankalimpana on ollut vasemmalle painottuva rintakehän alueen kipu, joka on tuntunut koko rintakehän alueella, pahimpana vasemmalla kylkiluumurtumien kohdalla. Kipu on ollut jatkuvaa, ja jo kevyt hengittäminen ja paikalla olo ovat aiheuttaneet kipua. Yläraajan ojentamisessa kylkeen on tullut kipua jo pelkästä yläraajan painosta. Tutkittaessa vasemman yläraajan loitonnus ja taivutus ovat olleet raskaat jo raajan painolla, mutta taivutus on onnistunut 180 ja loitonnus 170 astetta. Oikean yläraajan liikkeet ovat onnistuneet kevyesti. Ulko- ja sisäkierrot ovat olleet symmetrisen voimakkaat ja vastustettu loitonnus vasemmalla selkeästi heikompi. Ojennusvoimat, hauiskääntö, kolmipäisen olkalihaksen ojennus, sormien haritus- ja saksiliikevoimat ovat olleet symmetriset. Puristusvoimat ovat olleet 45 kg oikealla ja 38 kg vasemmalla. Sormien hienomotoriikka on ollut symmetristä. Vasemmalla kyljellä on todettu murtumiin sopivalla sijainnilla aristusta. Hengityslihasten käyttö on ollut symmetristä eikä havaittavaa puolieroa ole todettu.

Neurologian poliklinikan kontrollikäyntiä 21.10.2020 koskevan tekstin mukaan A:n väsyvyysoireisto on ollut ennallaan. Suurimpana ongelmana on ollut päänsärky, joka on tuntunut kuin kireänä pantana otsalla. Triptyl on auttanut päänsärkyyn ja korvien soimiseen hieman, mutta on lisännyt väsymystä entisestään. A:lla on lisäksi ollut hoitokontakti psykiatrian poliklinikalle, jossa diagnoosina on ollut F43.22, sopeutumishäiriö, sekamuotoinen ahdistus- ja masennusreaktio. Psykoterapian aloittamista on pohdittu. Neurologi on arvioinut, että A on edelleen työkyvytön erityisesti sopeutumisreaktion ja masennus- ja ahdistusoireilun sekä myös väsyneisyyden ja päänsärkytaipumuksen vuoksi 31.5.2021 saakka. Neuropsykologinen kuntoutus on edelleen jatkunut ja neurologi on arvioinut, että psykoterapia voisi olla jatkossa eduksi.

Keuhkosairauksien erikoislääkärin laatiman E-lausunnon 12.11.2020 mukaan A on tullut vastaanotolle sen selvittämiseksi, onko hänellä todettavissa keuhkojen toiminnan alenemaa. A on kuvannut hengästyvänsä nopeasti, ja tuntevansa, kuin ei saisi vedettyä keuhkoja täyteen. Oireistosta aiheutuu merkittävä päivittäin haitta. Portaita noustessa on ottanut henkeen. A on joutunut vähentämään liikkumista. Laulaessa ääni on tahtonut katketa. Hengittäessä on ilmennyt kipua vasemmassa kyljessä jotakin tehdessä, yskiessä ja syvään hengittäessä. Oireisto on haitannut myös nukkuessa. A:lle on ohjelmoitu rintakehän röntgentutkimus ja spirometria. Keuhkojen röntgentutkimusta koskevan lausunnon 17.11.2020 mukaan tutkimuksessa on nähty vasemmalla luutumattomia kylkiluumurtumia ainakin kolmannessa ja neljännessä kylkiluussa, viidennen kylkiluun huomattava virheasento ja rintakehän kokoon painuminen samalla kohdalla. Lisäksi on todettu keuhkopussin paksuuntumaa ja kiinnikkeisyyttä. Keuhkosairauksien erikoislääkärin E-lausunnon 24.11.2020 mukaan A:lla on spirometriassa todettu kohtalaisen vaikea tai vaikea hengitystoiminnon alentuma. Oirekuvan osalta lausunnossa kerrotaan, että A hengästyy jo pukiessa. Portaita noustua kahden kerroksen jälkeen pitää seisahtua lepäämään. Hengästyessä vasempaan kylkeen tulee kova, pistävä kipu. Kipua ilmenee myös nostellessa ja käsillä ylös kurkotellessa. Yskiminen aiheuttaa kipua kylkeen. Nukkuessa A joutuu usein vaihtamaan asentoa kipuoireen vuoksi. Laulaessa esiintyy kovaa kipua kyljessä, joka säteilee edessä keskiviivaan ja takana rankaan saakka kylkivälihermoärsytyksen merkkinä. Ääni katkeaa sekä laulaessa että puhuessa. Lääkäri on arvioinut, että skootteritapaturman jälkitila aiheuttaa A:lle pysyvän haitan, jota vastaava haittaluokka on 8–10.

Neurologian poliklinikan kontrollikäyntiä 19.5.2021 koskevan tekstin mukaan A on kertonut jossain määrin sopeutuneensa aivovamman jälkioireisiin, vaikka ne ovatkin pitkäkestoisia, eikä kohenemista ole viime aikoina juuri tapahtunut. Hallitsevin oire on väsyvyys, joka korostuu erityisesti kognitiivisessa ponnistelussa. A pystyy työskentelemään noin 2–3 tuntia, jonka jälkeen väsymys on niin voimakasta, ettei työskentely enää onnistu. Tietokoneella työskennellessä tulee myös kirjoitusvirheitä, ajatus katkeilee, muisti heikkenee ja ilmenee päänsärkyä. A on väsyneenä myös tavanomaista äkkipikaisempi ja hänellä ilmenee tunteidensääntelyongelmia. A on saanut neuropsykologista kuntoutusta ja oppinut hieman kompensaatiokeinoja muun muassa väsymyksen ja tarkkaavuuden ongelmien hallintaan. Jatkokuntoutukselle ei neuropsykologin arvion mukaan enää ole tarvetta. Neurologin arvion mukaan A:lla on aivovamman jälkioireena edelleen merkittävää väsyneisyyttä ja tämän myötä provosoituvia muita kognitiivisia oireita, muun muassa muistivaikeuksia ja keskittymisen haasteita. Lisäksi on päänsärkytaipumusta ja tunteidensääntelyongelman hankaluutta. Neurologin arvion mukaan kyseessä on lievä aivovamman jälkitila.

Ortopedin laatiman E-lausunnon 21.5.2021 mukaan A on tullut vastaanotolle vasemman olkapään haitta-arviota varten. Vasempaan olkapäähän on jäänyt liikerajoitusta ja nostovaikeutta sekä rasituksen jälkeistä hermosärkyä. Vastaanotolla on todettu vasemmassa yläraajassa kyynärseudussa ja kyynärvarressa useita arpia. Lihassurkastumia ei ole todettu. Olkanivelen taivutus on onnistunut 180 ja loitonnus 160 astetta. Tunnustellen ei ole todettu merkittäviä vasemman yläraajan arkuuksia tai tuntopuutoksia. Kiertäjäkalvosimen voimat ovat olleet vasemmalla hieman oikeaa heikommat. Kyynärnivelen ojennus- ja koukistusvoimat ovat olleet symmetrisesti täydet ja yläraajan etäiset toiminnot kunnossa. Ortopedin arvion mukaan vasempaan olkapäähän on jäänyt toiminnallisesti lievä heikkous ja vasemman kyynärvarren arvista aiheutuu kosmeettista haittaa.

Neurologin laatiman E-lausunnon 14.1.2022 mukaan A on tullut vastaanotolle pysyvän haitan arviota varten. Lausunnon esitietojen mukaan aivovamman jälkitilana on jäänyt huomattavaa fatiikkia etenkin henkisen rasituksen jälkeen. Väsyneenä on sanojen löytämisestä vaikeutta ja kohtauksellisesti ilmenee kovia päänsärkyjä ja niihin liittyen huonovointisuutta. Etenkin kasvojen tunnistamisessa on vaikeutta. A kokee, ettei mitenkään jaksaisi tehdä täysiä työpäiviä. Onnettomuudessa on aiheutunut myös keuhkovaurio, joka aiheuttaa omalta osaltaan huomattavaa suorituskyvyn laskua. Lisäksi A:lla on vasemmanpuoleinen hartiahermopunoksen vaurio ja oikealla laajaa vaurioaluetta pakaran seudussa ja siellä kipua ja tunnottomuutta, samoin kuin oikeassa nilkassa. Tutkittaessa on todettu vasemman olkanivelen voimien alentumaa ja oikealla reiden takana ja nilkassa tunnon alentumaa ja kosketustunnon herkistymää. Neurologi on arvioinut yläraajan haitan vastaavan haittaluokkaa neljä ja alarajaan haitan haittaluokkaa kolme. Aivovamman osalta neurologi on arvioinut, että kyseessä on lievä aivovamman jälkitila ja haittaluokka viisi.

Ortopedin E-lausunnon 17.1.2022 mukaan A:lla on vasemman yläraajan vamman jälkitilana lievä loitonnusvoiman heikkous. Hermojen toipumisen on katsottu olevan ohi. Olkaan jäänee lievä voimaheikkous, mutta ei liikerajoitusta.

Asiantuntijalausunnot

1. Kirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Matti Karjalainen

Vakuutuslautakunta on pyytänyt kirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Matti Karjalaiselta asiantuntijalausuntoa A:lle tuki- ja liikuntaelinvammojen ja sisäelinvammojen jälkitilana jääneestä pysyvästä haitasta.

Karjalainen toistaa lausunnossaan tapahtumatiedot ja käy läpi A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä. Karjalainen toteaa, että A:lla todettiin tapaturman jälkeen oikean nilkan kaksikehräsmurtuma, vasemman isovarpaan ja IV-V varpaiden murtumat, häpyluun oikean alasiivekkeen murtuma, lonkkamaljakon murtuma, oikealla I-II ja VII-VII kylkiluiden ja vasemmalla I-IX kylkiluiden murtumat. Lisäksi todettiin keuhkoruhjeet, pään, vasemman olkapään ja yläraajan vammat ja vasemman hartiahermopunoksen yläosan vaurioita.

Vahingon jälkitila arvioidaan Karjalaisen mukaan keuhkojen osalta haittaluokka-asetuksen 768/2015 kohdan 10.1, palautumaton hengitystoiminnan vajaus, perusteella. Kyseessä on keskivaikea hengitystoiminnan vajaus ja haitta sijoittuu tätä koskevan asteikon alaosalle ja vastaa haittaluokkaa 6. Arvio perustuu 24.11.2020 todettuun kliiniseen tilaan.

Alaraajojen osalta kyseessä on haittaluokka-asetuksen kohdan 2.2, alaraajat kokonaisuutena, mukainen lievä toiminnanvajavuus ja haittaluokka 1. Arvio perustuu 1.7.2020 todettuun kliiniseen tilaan.

2. LT, neurologian erikoislääkäri Ivan Marinkovic

Aivovamman osalta Vakuutuslautakunta on pyytänyt asiantuntijalausunnon LT, neurologian erikoislääkäri Ivan Marinkovicilta.

Marinkovic käy lausunnossaan läpi A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ja toteaa, että A on alkuvaiheessa ollut muutaman minuutin ajan tajuton. Hänellä on ollut tapaturmaan liittyen jopa useiden päivien mittainen muistiaukko. Alkuperäisiä sairauskertomustekstejä Thaimaasta ei ole käytettävissä, mutta yliopistollisen sairaalan merkintöjen mukaan A:lle on Thaimaassa tehty pään tietokonekerroskuvaus normaalilöydöksin. Myöhemmin on tehty magneettitutkimus, jonka löydös on sekin ollut normaali. Marinkovic toteaa, että aivovamma on kuvantamistutkimusten ja kliinisten alkutietojen perusteella ollut alkuvaiheessa lievä.

Marinkovic toteaa, että aivovamman aiheuttama pysyvä haitta voidaan luotettavimmin arvioida kahden vuoden kohdalla tapaturmapäivästä, jolloin oireistoa voidaan pitää kliinisesti vakiintuneena ja katsoa, ettei siihen enää pystytä kuntoutuksellisesti tai muilla hoitotoimenpiteillä oleellisesti vaikuttamaan. Pysyvän haitan arviossa tulisi aina ottaa huomioon aivovamman alkuvaiheen vaikeusaste. Mikäli aivovamma on alkuvaiheessa lievä, ei sen jälkitila voi olla lievää vaikeampi.

Lievästä aivovammasta pitäisi voida toipua nopealla aikataululla ja myös lopuksi ilman suurempia haasteita kyetä palaamaan töihin. Kiputilat ja sopeutumisen haasteet voivat kuitenkin pitkittää potilaan oireistoa ja alentaa työkykyä tavanomaista pidempään. A:lla on neuropsykologisissa tutkimuksissa osoitettu poikkeavuuksia neurokognitiivisessa profiilissa. Voidaan kuitenkin arvioida, ettei kyseinen poikkeava neurokognitiivinen suoriutuminen ole selitettävissä ainoastaan lievällä aivovammalla, vaan todennäköisimmin kyseessä on monitekijäinen oirekuva. A:lla todettiin merkittävä päänsärkyproblematiikka, joka on voinut sekundaarisesti vaikuttaa kognitiiviseen suoritukseen. Kipu on yleisesti tunnettu sivutekijä, joka vaikutta tarkkaavaisuustoimintaan, ja neuropsykologinen testaus voi tällöin osoittaa tavanomaista merkittävämpiä poikkeavuuksia. Vaikka A:lla ei psykiatrin arviossa ole ollut osoitettavissa varsinaista psykiatrista sairautta, on ollut tunnistettavissa sopeutumishäiriön tasoisia masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden piirteitä, jotka luonnollisesti myös sekundaarisesti vaikuttavat neuropsykologiseen suoritukseen. A:n kohdalla myös muut monivammatilanteesta johtuvat kiputilat ja rajoitteet ovat selkeästi myötävaikuttamassa hänen kokonaistoimintakykyynsä ja työkykyynsä. Kaikki kuvatut sivutekijät selittävät osaltaan melko hyvin A:n laaja-alaista subjektiivista oireilua ja väsyvyystaipumusta.

Ottaen huomioon alkuvaiheen kliiniset tiedot, kuvantamistutkimukset, seurannan aikana tehdyt tutkimukset ja kuntoutus lopputuloksineen Marinkovic katsoo, että A:lle on jäänyt aivovamman osalta lievä aivovamman jälkitila, joka asettuu haittaluokka-asetuksen 768/2015 tällaista jälkitilaa kuvaavan asteikon yläosaan ja vastaa haittaluokkaa 4.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, mitä haittaluokkaa A:lle tapaturman 5.3.2019 seurauksena jäänyt pysyvä haitta vastaa.

Sovellettavat vakuutusehdot ja säännökset

Vakuutuskaudella 1.2.2019–31.1.2020 sattuneisiin tapaturmiin sovelletaan 17.12.2018 alkaen voimassa olleita vakuutusehtoja.

Yksityistapaturmavakuutuksen ehtojen kohdan F200.4.1.1 mukaan tapaturma on äkillinen, ulkoinen, ruumiinvamman aiheuttava odottamaton tapahtuma, joka sattuu vakuutetun tahtomatta.

Ehtojen kohdan F200.5.3.1 mukaan haitalla tarkoitetaan lääketieteellisesti arvioitua yleistä haittaa, joka vammasta aiheutuu vakuutetulle. Yleisellä haitalla tarkoitetaan tapaturman aiheuttamaa toimintakyvyn alentumista (toiminnan vajaus). Toimintakykyä verrataan saman ikäisen terveen henkilön toimintakykyyn. Tällöin otetaan huomioon rajoitukset, joita vammasta yleensä aiheutuu jokapäiväisessä elämässä huomioon ottaen vamman laatu ja vaikeusaste. Toimintakykyä arvioitaessa ei oteta huomioon yksilöllisiä olosuhteita kuten ammattia, elin- ja asuinoloja tai harrastuksia. (…)

Ehtojen kohdan F200.5.3.2 mukaan haitan suuruus määrätään tapaturmavakuutuslaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta sosiaali- ja terveysministeriön antaman asetuksen perusteella. Haitan suuruus määrätään tapaturman sattuessa voimassa olleen haittaluokituksen perusteella. Vammat on jaettu haittaluokkiin 1–20 siten, että haittaluokka 20 vastaa täyttä haittaa.

Ehtojen kohdan F200.5.3.4.1 mukaan, kun haitta on muodostunut pysyväksi, maksetaan kertakorvaus. Pysyvä haitta määritellään aikaisintaan yhden vuoden kuluttua tapaturman sattumisesta. (…)

Ehtojen kohdan F200.5.3.4.2 mukaan täydestä pysyvästä haitasta maksetaan tapaturman sattuessa voimassa ollut vakuutusmäärä. Osittaisesta haitasta maksetaan niin monta kahdeskymmenesosaa vakuutusmäärästä kuin haittaluokka osoittaa.

Työtapaturma- ja ammattitautilaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 768/2015 haittaluokkataulukon kohdan 1.3 (Yläraajat kokonaisuutena) mukaan kyseessä on yläraajan lievä toiminnanvajaus ja haittaluokka 0–3, kun karkea voima on vähän alentunut, näppäryys vähän alentunut, mutta raajalla voi kuitenkin kirjoittaa, napittaa ja ommella, ja liikkuvuus vähän rajoittunut.

Haittaluokkataulukon kohdan 2.2 (Alaraajat kokonaisuutena) mukaan kyseessä on alaraajan lievä toiminnanvajaus ja haittaluokka 0–5, kun kävely on lievästi ontuvaa, liikkuminen epätasaisella lievästi rajoittunut ja apuvälineen tarve ajoittaista.

Haittaluokkataulukon kohdan 6 (Aivot) mukaan aivovamman jälkitilan aiheuttamaa yleistä haittaa arvioitaessa on aina selvitettävä aivoihin kohdistuneen vamman vaikeus käyttäen hyväksi objektiivisia tietoja vamman varhaisvaiheen oireista ja tutkimuslöydöksistä. Näitä ovat tajunnan tason alenema, muistiaukon kesto, mikäli mahdollista arvioituna tuoreeltaan vamman jälkeen, ensiavussa tehdyt objektiiviset havainnot tajunnasta ja muusta neurologisesta tilasta sekä aivokuvausten tulokset. Alkuvaiheen vaikeusaste on yleensä yhteydessä jälkitilan vaikeusasteeseen. Jälkitilan aiheuttaman haitan määrittäminen vaatii yleensä perusteellista neurologista selvitystä erikoistutkimuksineen. Aivovamman aiheuttamassa kokonaishaitassa ovat tärkeimpiä kyky- ja persoonallisuusmuutokset ja joissain tapauksissa psyykkiset jälkihaitat, kuten kognitiivisen toimintakyvyn, käyttäytymisen ja tunne-elämän muutokset. Näiden lisäksi esiintyy osalla aivovamman saaneista erityishäiriöinä neurologisia paikallishäiriöitä, kuten esimerkiksi puheen tuottamisen tai ymmärtämisen häiriö, dysfasia tai epilepsiaa. Jos paikallishäiriö ilmenee näkökentän kaventumana, tämä arvioidaan osana aivovamman jättämää kokonaishaittaa eikä erillisenä näkökykyhaittana. Samoin aivovammaan liittyvät haju- tai makuaistin toiminnan muutokset arvioidaan osana aivovamman aiheuttamaa haittaa. Muita vaihtelevasti esiintyviä oireita, kuten päänsärkyä, huimausta, väsyvyyttä, muistin ja keskittymiskyvyn heikkoutta esiintyy vaihtelevasti. Nämä eivät ole suorassa suhteessa vamman alkuperäiseen vaikeusasteeseen, vaan esimerkiksi vaikeissa vammoissa subjektiiviset oireet voivat olla niukkoja. Objektiiviset tiedot psykososiaalisesta selviytymisestä, persoonallisuuden piirteistä ja terveydentilasta sekä ennen vammautumista että sen jälkeen luovat perustaa aivovammojen jälkitilan vaikeuden arvioinnille. Mahdollinen krooninen kipu ja spastisuus voidaan ottaa huomioon haittaluokkaa korottavana tekijänä. Aivovamman jättämää haittaa ei aina voida arvioida vielä vuoden kuluttua vammautumisesta, vaan usein haitan todellinen merkitys selviää vasta vuosien seurannassa.

Kyseessä on lievä aivovamman jälkitila ja haittaluokka 0–5, kun alkuvaiheen tiedot viittaavat lievään tai keskivaikeaan aivovammaan ja vahingoittuneella ilmenee lieviä pysyviä oireita, kuten päänsärkytaipumus, muistin lievä epävarmuus kuormituksessa ja vähän alentunut rasituksensieto, ja vahingoittuneen sosiaalinen toimintakyky on ennallaan.

Haittaluokkataulukon kohdan 10.1 (Palautumaton hengitystoiminnan vajaus) mukaan keuhkosairauksien aiheuttamaa haittaa arvioitaessa voidaan lähtökohtana pitää hengenahdistuksen esiintymistä erilaisissa toiminnoissa. Toiminnanvajausta on arvioitava vertaamalla toimintakykyä samanikäiseen terveeseen henkilöön. Keuhkosairauden tulee olla tutkimuksilla varmistettu ja riittävästi hoidossa seurattu. Kyseessä on lievä hengitystoiminnan vajaus ja haittaluokka 0–5, kun hengenahdistusta esiintyy vain kaikkein raskaimmissa ponnisteluissa, ei kuitenkaan esimerkiksi ylämäkeä kävellessä tai portaita noustessa. Kyseessä on keskivaikea hengitystoiminnan vajaus ja haittaluokka 6–10, kun hengenahdistusta esiintyy keskiraskaissa ponnistuksissa, kuten kiirehtiessä, pitempään ponnistellessa ja portaita noustessa, mutta ei tasamaata normaalia vauhtia kävellessä eikä tavallisissa kotiaskareissa. 

Asian arviointi

Yksityistapaturmavakuutuksesta korvattavalla pysyvällä haitalla tarkoitetaan lääketieteellisesti arvioitua yleistä haittaa, joka vammasta aiheutuu vakuutetulle. Arviossa otetaan huomioon lääketieteellisistä selvityksistä ilmenevä vamman tai sen aiheuttaman toiminnanvajavuuden laatu, mutta ei vakuutetun yksilöllisiä olosuhteita, kuten ammattia tai harrastuksia. Haitan määrittämisessä käytetään tapaturmavakuutuslainsäädäntöön perustuvaa haittaluokitusta, tässä tapauksessa valtioneuvoston asetusta 768/2015.

A on vaatinut toiminnallisen haitan korvaamisen lisäksi myös korvausta kosmeettisesta haitasta. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei A:n yksityistapaturmavakuutus sisällä kosmeettisen haitan korvausta.

1. Keuhkot ja kylkiluumurtumat

A:lla on todettu tapaturman jälkeen kylkiluiden monimurtumat ja vasemman keuhkon ruhje. Osa vasemman puolen kylkiluumurtumista on jäänyt luutumatta, viides kylkiluu on huomattavassa virheasennossa ja rintakehä samalta kohtaa painunut. Lisäksi A:lla on todettu keuhkopussin paksuuntumaa ja kiinnikkeisyyttä. Spirometriassa on todettu kohtalaisen vaikea tai vaikea hengitystoiminnan alentuma. Hengästyminen aiheuttaa kovan, pistävän kivun vasempaan kylkeen, samoin kuin nostelu ja käsillä ylös kurkottelu sekä laulaminen. Portaita noustessa A joutuu lepäämään kahden kerroksen jälkeen. Hengästymistä ilmenee pukiessakin. Ääni katkeaa laulaessa ja puhuessa.

Vakuutuslautakunta viittaa edellä kerrottuun ja hankkimaansa asiantuntijalausuntoon ja katsoo, että keuhkoruhjeesta ja kylkiluumurtumista A:lle jäänyt pysyvä haitta vastaa haittaluokka-asetuksessa 768/2015 tarkoitettua keskivaikeaa palautumatonta hengitystoiminnan vajausta ja haittaluokkaa 6.

2. Alaraajavammat

A:lle aiheutui tapaturmassa oikean nilkan kaksikehräsmurtuma ja vasemmalle I sekä IV-V varpaiden murtumat. Vammojen jälkitilasta kuvataan esitetyissä selvityksissä, että A kävelee ontumatta. Oikean nilkan ylöskoukistus on vajaa. Lisäksi oikeassa alaraajassa on todettu reiden takaosassa ja nilkassa tunnonalenemaa ja kosketustunnon herkistymää.

Esitetty lääketieteellinen selvitys ja asiassa hankittu asiantuntijalausunto huomioiden Vakuutuslautakunta katsoo, että A:lle alaraajavammoista jäänyt pysyvä haitta vastaa haittaluokka-asetuksessa 768/2015 tarkoitettua alaraajojen lievää toiminnanvajausta ja haittaluokkaa 1.

3. Vasen yläraaja

A:lla todettiin tapaturman jälkeen vasemmalla lapaluun murtuma ja hartiahermopunoksen vaurio. Vasemman yläraajan vammojen jälkitilaa on kuvattu E-lausunnoissa 21.5.2021 ja 17.1.2022. Selvityksistä ilmenee, että yläraajan liikkeet ovat täydet tai lähes täydet. Vammojen jälkitilana kuvataan lievää loitonnusvoiman alentumaa oikeaan yläraajaan verrattuna. Vakuutuslautakunta katsoo esitetyt tilakuvaukset huomioiden, ettei A:lle ole jäänyt vasemman yläraajan osalta alinta korvattavaa eli haittaluokan 1 tasoista vammaa.

4. Aivovamma

Vakuutuslautakunta toteaa, että aivovamman jälkitilan vaikeusaste on yleensä yhteydessä alkuvaiheen vaikeusasteeseen siten, ettei esimerkiksi alkuvaiheessa lieväksi luokitellusta aivovammasta voi seurata lievää vakavampaa jälkitilaa.

Aivovammoja koskevan Käypä hoito -suosituksen (julkaistu 13.4.2021) mukaan aivovamman syntymisen edellytyksenä on päähän kohdistuva ulkoinen voima tai hidastuvuus- tai kiihtyvyysenergia, joka aiheuttaa aivotoiminnan häiriön. Tämän merkkinä akuuttivaiheessa todetaan jokin seuraavista:
1. tajuttomuus tai tajunnantason lasku
2. vammaa välittömästi edeltävä tai sen jälkeinen muistiaukko eli posttraumaattinen amnesia (PTA)
3. vamman aiheuttama henkisen tilan muutos (sekavuus, desorientaatio tai uneliaisuus)
4. neurologinen oire tai poikkeava löydös (esim. näköhäiriö, halvausoire, tasapainohäiriö tai kouristelu).

Aivovamman diagnoosi perustuu sekä akuuttivaiheessa että myöhemmin potilasta tutkittaessa edellä mainittuihin kliinisiin tietoihin aivotoiminnan häiriöstä ja kallonsisäisiin vammaperäiseksi sopiviin löydöksiin tietokonetomografiassa tai magneettikuvauksessa. Aivovamma luokitellaan lieväksi, kun potilaan Glasgow Coma Scale (GCS) -pistemäärä on puolen tunnin kuluttua vammasta ja koko seurannan ajan 13–15 ja jokin seuraavista kriteereistä täyttyy:
1. enintään 30 minuutin tajuttomuus
2. enintään 24 tunnin PTA (vammanjälkeinen muistiaukko)
3. vähäinen vamman aiheuttama kallonsisäinen löydös aivojen TT- tai magneettikuvauksessa.

Aivovamma luokitellaan keskivaikeaksi, kun potilaalla todetaan vamman aiheuttama kallonsisäinen löydös aivojen TT- tai magneettikuvassa ja jokin seuraavista:
1. GCS-pistemäärä 9–12 puolen tunnin kuluttua vammasta tai jossain vaiheessa sen jälkeen
2. Yli 30 minuutin mutta enintään 24 tunnin tajuttomuus
3. Yli 24 tunnin mutta enintään 7 vuorokauden PTA.

A:n tapauksessa Thaimaassa tehdyssä pään tietokonekerrostutkimuksessa tai myöhemmin Suomessa tehdyssä pään magneettitutkimuksessa ei ole todettu tapaturmaisia löydöksiä. A on asiakirjojen mukaan ollut tapaturman jälkeen hetken tajuton. Vamman jälkeisestä GCS-pistemäärästä ei ole tietoa. Muistiaukon pituuden arviointia vaikeuttaa alkuvaiheessa mahdollisesti annettu sedatiivinen lääkitys. Ottaen huomioon nämä seikat ja asiassa hankittu asiantuntijalausunto Vakuutuslautakunta arvioi, että A:lle tapaturmassa aiheutunut aivovamma on ollut alkuvaiheen luokitukseltaan lievä.

Vakuutuslautakunnalle esitetyn lääketieteellisen selvityksen mukaan A:lle on aivovamman jälkitilana jäänyt huomattavaa fatiikkia etenkin henkisen rasituksen jälkeen. Väsyneenä on sanojen löytämisestä vaikeutta ja kohtauksellisesti ilmenee kovia päänsärkyjä ja niihin liittyen huonovointisuutta. Muistin osalta A:lla on erityisesti kasvojen tunnistamisen vaikeuksia. Ottaen huomioon lääketieteellisistä selvityksistä ilmenevät tilakuvaukset ja asiassa hankittu asiantuntijalausunto Vakuutuslautakunta katsoo, että A:lle aivovamman osalta jäänyt pysyvä haitta vastaa haittaluokka-asetuksessa 768/2015 tarkoitettua lievää aivovamman jälkitilaa ja haittaluokkaa 4.

5. Yhteinen haitta

Työtapaturma- ja ammattitautilain 84 §:n 4 momentin mukaan kahden tai useamman vamman tai sairauden haittaluokat yhdistetään kokonaishaitan määrittämiseksi käyttämällä seuraavaa laskukaavaa:

K = A + B – A x B / 20

Kaavassa K tarkoittaa kokonaishaitan luokkaa sekä A suurempaa ja B pienempää tai toista yhtä suurta haittaluokkaa. Kolmen vamman ja sairauden yhteinen haittaluokka saadaan käyttämällä kaavassa lukuna A edellä mainituin tavoin yhdistettyä kahden vamman tai sairauden haittaluokkaa ja sijoittamalla luvuksi B pienin tai kolmas samansuuruinen haittaluokka. Jos vammoja tai sairauksia on useampia kuin kolme, laskutoimitus toistetaan vastaavalla tavalla käyttäen lukuna B aina seuraavaksi pienintä haittaluokkaa. Laskukaavaa käytettäessä haittaluokkaa tarkoittava luku pyöristetään lähimpään kokonaislukuun.

Vakuutuslautakunta katsoo, että haittaluokka-asetusta 768/2015 sovellettaessa tulee ottaa huomioon työtapaturma- ja ammattitautilain 84 §, vaikka työtapaturma- ja ammattitautilaki ei sinänsä sovellukaan yksityistapaturmavakuutukseen.

A:n tapauksessa keuhkovammasta ja kylkiluumurtumista jäänyt haitta vastaa haittaluokkaa 6, aivovamman jälkitila haittaluokkaa 4 ja oikean alaraajan toiminnanvajaus haittaluokkaa 1. Edellä kuvattuun laskukaavaan sijoitettuna kokonaishaitta vastaa haittaluokkaa 10,5, pyöristettynä 11.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä maksamaan A:lle lisäkorvausta pysyvästä haitasta siten, että kokonaiskorvaus vastaa haittaluokkaa 11.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Luukkonen
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Kummoinen
Niklander
Rahijärvi
Sibakov