Tapahtumatiedot

Asiakas oli vastaajana riita-asiassa, jossa oli kyse siitä, tuliko asiakkaan suorittaa entiselle kumppanilleen avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain 3 luvun 8 §:n mukainen hyvitys. Asia tuli käräjäoikeudessa vireille 15.7.2020 ja asiakkaan asiamiehen käräjäoikeudelle laatima vastaus on päivätty 25.9.2020. Käräjäoikeus antoi asiassa tuomion 8.10.2021, jonka jälkeen asiakas haki riitaan oikeusturvaetuutta 10.11.2021 päivätyllä oikeusturvailmoituksella. Asiakas kertoi oikeusturvailmoituksessaan asian riitautuneen 25.9.2020.

Vakuutusyhtiön 22.11.2021 ja 21.12.2021 antamien korvauspäätösten mukaan asiassa oli kyse avoliiton päättymiseen liittyvästä varallisuusriidasta, johon liittyvät kulut on rajattu vakuutusehdoissa korvattavien kulujen ulkopuolelle. Vakuutusyhtiö toteaa päätöksissään lisäksi, että mikäli asia on oikeusturvailmoituksessa kerrottujen tietojen mukaisesti riitautunut 25.9.2020, on oikeus hakea korvausta päättynyt 25.9.2021. Oikeusturvaetua on haettava viimeistään vuoden kuluessa siitä, kun asiassa on syntynyt riita ja asiassa on tehty toimeksianto asiamiehelle. Oikeusturvailmoitus olisi siten pitänyt tehdä viimeistään vuoden 2021 syyskuussa.

Asiakas haki korvauspäätöksiin muutosta vakuutusyhtiön sisäiselle muutoksenhakuelimelle 4.1.2022 toimittamallaan pyynnöllä. Pyynnössään asiakas kertoo esittäneensä käräjäoikeuden pääkäsittelyssä todistelua siitä, että riita olisi voinut syntyä ilman yhteiselämän päättämistäkin. Asiakas halusi odottaa käräjäoikeuden tuomion ennen oikeusturvailmoituksen tekemistä, koska riita-asian vastapuolen vaatimukset olivat epäselviä. Asiakas halusi toimittaa vakuutusyhtiölle oikeusturvailmoituksen liitteenä lainvoimaisen tuomion, josta kävisi ilmi kanteen perusteettomuus ja se, ettei riita-asiassa ollut kyse pelkästään yhteiselämän päättymiseen liittyvästä varallisuusriidasta. Käräjäoikeuden tuomari ilmoitti antavansa tuomion 24.9.2021, mutta tuomion antaminen viivästyi asiakkaasta riippumattomista syistä. Korvausvaatimus on kuitenkin esitetty yleisten vakuutussopimusehtojen kohdan 10.2 mukaisessa 10 vuoden määräajassa. Asiakas esitti pyyntönsä yhteydessä uutena näyttönä vastapuolen velkakirjana pitämän dokumentin editiohistorian, josta ilmenee vastapuolen jakaneen kyseisen dokumentin kolmannelle osapuolelle jo ennen eroa. Vastapuoli on kertonut jakaneensa dokumentin siitä syystä, että hän valmisteli kanteen nostamista jo ennen parisuhteen päättymistä.

Vakuutusyhtiön sisäisen muutoksenhakuelimen 14.2.2022 antaman vastauksen mukaan asialla on käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevien tietojen perusteella selvä, looginen ja todennettavissa oleva yhteys yhteiselämän päättymiseen.

Korvausoikeuden vanhentumisen osalta vakuutusyhtiö toteaa vastauksessaan, että oikeusturvaetu on haettava vuoden kuluessa siitä, kun vakuutettu sai tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Vakuutetulla on tieto oikeusturvavakuutuksen voimassaolosta joka vuosi lähetettävän vakuutuskirjan perusteella. Oikeusturva-asiassa vakuutustapahtuma on riidan syntyminen. Vakuutustapahtumasta aiheutuva vahinkoseuraamus on oikeusturva-asioissa vakuutuksen piiriin kuuluvien asianajokustannusten syntyminen. Se on ilmeistä silloin, kun vakuutettu joutuu kääntymään asianajajan tai lakimiehen puoleen. Tästä ajankohdasta lukien vakuutettu saa tietää oikeusturvavakuutuksen korvauspiiriin mahdollisesti kuuluvan vahinkoseuraamuksen syntymisestä.

Vakuutusyhtiö toteaa vastauksessaan, että asianajotoimiston laskun perusteella asiakkaan asianajotoimistolle antama toimeksianto on alkanut 12.5.2020. Koska vakuutustapahtuma on syntynyt tätä myöhemmin, on vuoden määräaika korvauksen hakemiselle alkanut kulua viimeistään vakuutustapahtuman syntyhetkestä 25.9.2020. Vakuutusyhtiö on vastaanottanut asiakkaan oikeusturvailmoituksen 10.11.2021, jolloin oikeus korvaukseen on jo vanhentunut. Asiassa ei ole ollut mitään estettä sille, että oikeusturvaetuutta olisi haettu jo ennen käräjäoikeuden tuomiota. Kymmenen vuoden määräajalla ei ole vanhentumisen suhteen merkitystä silloin, kun vuoden määräaika on jo kulunut umpeen, eikä asiaa siten voi ratkaista 10 vuoden määräajan perusteella.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Asiakas viittaa FINElle toimittamassaan valituksessa vakuutusyhtiön sisäisen muutoksenhakuelimen antamaan vastaukseen ja vaatii, että vakuutusyhtiö myöntää asiassa oikeusturvaetuuden. Asiakas vaatii lisäksi, että vakuutusyhtiö maksaa viivästyneelle korvaukselle viivästyskorkoa.

Vakuutusyhtiö viittaa vastineessaan antamiinsa korvauspäätöksiin sekä vakuutusyhtiön sisäisen muutoksenhakuelimen antamaan vastaukseen.

Sillä seikalla, milloin käsiteltävässä asiassa annettiin tuomio, ei ole merkitystä laskettaessa korvausoikeuden vanhentumiseen kuluvaa aikaa. Vanhentumisaika alkoi kulua 25.9.2020, kun kaikki vanhentumisajan kulumisen alkamisen edellytykset olivat täyttyneet.

Vakuutusyhtiö käy vastineessaan lisäksi läpi asiakkaan vakuutusyhtiölle muutoksenhakuvaiheessa esittämiä näkemyksiä liittyen siihen, onko asiassa ollut kyse yhteiselämän päättymiseen liittyvästä varallisuusriidasta.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Vakuutussopimuslain 73 §:n 1 momentin mukaan vakuutussopimukseen perustuva korvausvaatimus on esitettävä vakuutuksenantajalle vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Korvausvaatimus on joka tapauksessa esitettävä kymmenen vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta tai, jos vakuutus on otettu henkilövahingon tai vahingonkorvausvelvollisuuden varalta, vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta. Korvausvaatimuksen esittämiseen rinnastetaan ilmoituksen tekeminen vakuutustapahtumasta.

Vakuutussopimuslain 73 §:n 2 momentin mukaan, jos korvausvaatimusta ei esitetä 1 momentissa säädetyssä ajassa, korvauksen hakija menettää oikeutensa korvaukseen.

Asiaan sovellettavien oikeusturvavakuutusehtojen (voimassa 1.11.2019 alkaen) kohdan 1 mukaan vakuutuksen tarkoituksena on korvata vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä riita-, rikos- ja hakemusasioissa kohdassa 4 tarkoitetuissa vakuutustapahtumissa. Vakuutus koskee vakuutettu yksityiselämään liittyvissä asioissa.

Kohdan 4 alakohdan 1 mukaan vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on riita- ja hakemusasiassa riidan syntyminen. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on todisteellisesti ja yksilöidysti kiistetty perusteen tai määrän osalta.

Kohdan 5 alakohdan 13 mukaan vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kuluja asiassa, joka koskee avioeroa tai rekisteröidyn parisuhteen purkamista taikka avioeroon, yhteiselämän lopettamiseen, avioliitonomaisen yhteiselämän päättämiseen, rekisteröidyn tai rekisteröimättömän parisuhteen purkamiseen tai päättämiseen liittyviä varallisuusriitoja tai muita vaatimuksia.

Yleisten sopimusehtojen kohdan 10.2 mukaan vakuutuskorvausta on haettava vakuutusyhtiöltä vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija sai tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Korvausvaatimus on joka tapauksessa esitettävä 10 vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta tai jos vakuutus on otettu henkilövahingon tai vahingonkorvausvelvollisuuden varalta, vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta. Korvausvaatimuksen esittämiseen rinnastetaan ilmoituksen tekeminen vakuutustapahtumasta. Jos korvausvaatimusta ei esitetä tässä ajassa, korvauksen hakija menettää oikeutensa korvaukseen.

Ratkaisusuositus

Osapuolten välillä on erimielisyyttä siitä, onko riita-asiassa ollut kyse yhteiselämän päättymiseen liittyvästä varallisuusriidasta, jonka kuluihin ei vakuutusehtojen rajoitusehtokohdan 5 alakohdan 13 perusteella myönnetä oikeusturvaetuutta. Asiassa on myös kyse siitä, onko asiakkaan oikeus korvaukseen vanhentunut.

FINEn näkemyksen mukaan asiassa tulee ensin ratkaista kysymys korvausoikeuden vanhentumisesta. Mikäli asiakas ei ole hakenut oikeusturvaetuutta vakuutusehtojen kohdan 10.2 ja vakuutussopimuslain 73 §:n 1 momentin määrittelemässä vuoden määräajassa, ei FINE näe tarpeelliseksi ottaa kantaa asiassa esitettyihin muihin perusteisiin.

Vakuutussopimuslain 73 §:n 1 momentin mukaan vakuutussopimukseen perustuva korvausvaatimus on esitettävä vakuutuksenantajalle vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Korvausvaatimuksen esittämiseen rinnastetaan ilmoituksen tekeminen vakuutustapahtumasta. Vakuutussopimuslain esitöiden (HE 114/1993 s. 69) mukaan rinnastussääntö on otettu momenttiin selvyyden vuoksi, sillä tarkoin yksilöityjen korvausvaatimusten esittäminen saattaa vaatia aikaa vieviä selvityksiä. Jos vahinkoilmoitus on jätetty momentissa säädetyssä määräajassa, vakuutuksenantaja ei voi vedota vanhentumiseen, vaikka täsmennetty korvausvaatimus esitettäisiin myöhemmin.

Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut, että oikeusturvavakuutuksessa vakuutustapahtuman aiheuttaman vahingon eli vakuutuksen piiriin kuuluvien asianajokustannusten syntyminen on ilmeistä silloin, kun vakuutettu joutuu kääntymään riita-asian vuoksi asianajajan tai muun lakimiehen puoleen. Vakuutettu on mainitusta ajankohdasta lukien saanut tietää oikeusturvavakuutuksen korvauspiiriin mahdollisesti kuuluvan vahinkoseuraamuksen syntymisestä. Ellei asia ole vielä tuossa vaiheessa vakuutusehtojen edellyttämin tavoin riitautunut, lain tarkoittaman vahinkoseuraamuksen syntyminen on käsillä viimeistään vastapuolen kiistäessä vakuutetun asiamiehensä avustamana esittämän vaatimuksen.

Vakuutusehtojen kohdan 4.1 mukaan vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on riidan syntyminen. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on todisteellisesti ja yksilöidysti kiistetty perusteen tai määrän osalta. FINElle toimitetusta asianajolaskusta selviää, että asianajotoimisto on aloittanut asiaan liittyvät toimenpiteet 12.5.2020 ja asiakas on esittänyt asianajajan avustuksella vastapuolelle sovintotarjouksen 2.7.2020. FINElle ei ole toimitettu selvitystä siitä, milloin vastapuoli on hylännyt sovintotarjouksen ja onko asia näin ollen mahdollisesti riitautunut ennen kuin asia on tullut käräjäoikeudessa vireille.

Asiakas on asiamiehensä avustuksella antanut 25.9.2020 päivätyn vastauksen vastapuolen haastehakemukseen. Käytössään olevien asiakirjojen perusteella FINE katsoo asian siten riitautuneen 25.9.2020, ja kyseinen päivämäärä on tällöin myös vakuutusehtojen määrittelemän vakuutustapahtuman ajankohta. Vakuutussopimuslain 73 §:n 1 momentissa säädetty vuoden määräaika korvauksen hakemiselle on alkanut kulua edellä mainitusta ajankohdasta, jolloin asiassa olisi tullut hakea oikeusturvaetuutta viimeistään 25.9.2021. Asiakas on toimittanut oikeusturvailmoituksen vakuutusyhtiölle 8.10.2021, eli edellä mainitun päivämäärän jälkeen. Vakuutusyhtiöllä on siten ollut oikeus kieltäytyä oikeusturvaetuuden myöntämisestä.

Asiakas katsoo, ettei hän ole menettänyt oikeuttaan saada vakuutuksesta oikeusturvaetuutta, koska hänellä oli perusteltu syy odottaa asiassa annettavaa tuomiota muun muassa vastapuolen epäselvien vaatimusten vuoksi. Käräjäoikeuden tuomion antaminen myös viivästyi asiakkaasta riippumattomista syistä. Asiakas on lisäksi katsonut, että hän on joka tapauksessa tehnyt oikeusturvailmoituksen vakuutusehtojen kohdan 10.2 mukaisessa kymmenen vuoden määräajassa.

FINE toteaa, että arviointi korvausoikeuden vanhentumisesta tehdään edellä mainituilla perusteilla. Arviointiin ei siten vaikuta esimerkiksi se, milloin tuomioistuin antaa asiassa tuomion tai onko tuomion lopputulos asiakkaan kannalta myönteinen. Asiakkaan edellä viittaama kymmenen vuoden määräaikaan taas tarkoittaa sitä, että mikäli korvauksen hakija ei esitä korvausvaatimusta vakuutuksenantajalle kymmenen vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta, menettää hän oikeutensa korvaukseen, vaikka korvauksen hakija saisi tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta tai vakuutustapahtumasta aiheutuvasta vahinkoseuraamuksesta vasta tämän ajankohdan jälkeen. Näin ollen kymmenen vuoden määräaika ei sovellu tähän kyseiseen tapaukseen.

Koska asia ratkeaa edellä mainituilla perusteilla, ei FINE katso tarpeelliseksi ottaa kantaa muihin asiassa esitettyihin perusteisiin.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta asiassa.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Hanén  
Esittelijä Pippola