Tapahtumatiedot

Asunto-osakeyhtiön omistaman kerrostalon liiketilassa tapahtui tammikuussa 2020 pyyhekuivaimen vuotovahinko. Vuotovahinkoa koskevan 15.1.2020 päivätyn kartoitusraportin mukaan liiketilan lattiapinnoilla oli ollut irtovettä noin kymmenen senttimetriä, ja tila oli ollut täynnä kuumaa vesihöyryä. Vuoden 2020 vahinko korvattiin taloyhtiön kiinteistövakuutuksesta.

Syyskuussa 2021 havaittiin liiketilan viereisessä rappukäytävässä kosteutta käytävän lattiassa liiketilan puoleisella osalla ja liiketilan vastaisen seinän alaosassa. Käytävää ei ollut kartoitettu tammikuun 2020 vahingon tapahduttua. A Oy:n 3.10.2021 päivätyn kartoitusraportin mukaan käytävän muovimatto oli kuprulla ja lattialista oli irti. Käytävässä ei ollut tapahtunut vesivahinkoa liiketilan vahingon jälkeen ja talon ulkopuoliset sade- ja sulamisvedet valuvat poispäin rakennuksesta. Koska käytävässä ei ollut kosteutta ulko-oven suunnassa tai lämpöpatterin alla, raportin mukaan kosteuden syynä ei voinut olla esimerkiksi kapillaarisesti maanvaraiseen laattaan nouseva vesi. Seinän alaosa oli märkä vain irti olevan listan kohdalta. Mikäli vesi nousisi kapillaarisesti, koko seinän pituus olisi märkä. Raportin johtopäätöksissä todetaan, että vanha betonivalu ei kuivu ilman lisälämpöä vaan kosteus säilyy betonin huokosissa. Muovimatto oli kovettunut irrallaan olevista kohdista, joten vesivahinko ei ollut tapahtunut lähiaikoina. 

A Oy:n 9.11.2021 päivätyssä kartoitusraportissa todetaan tilanne rappukäytävän kuivauksen jälkeen. Lattiasta oli poistettu muovimattoa ja lattiaa oli kuivattu levykuivaimilla viikon ajan. Porareikien arvot näyttivät kuivia lukemia. Myös seinästä mitattu kosteus oli laskenut.

Taloyhtiö katsoi, että kosteus liittyi vuoden 2020 vuotovahinkoon ja haki korvausta kiinteistövakuutuksen perusteella. Vakuutusyhtiö antoi asiassa 24.11.2021 vastauksen, jossa vakuutusyhtiö viittasi hankkimaansa B Oy:n asiantuntijalausuntoon. B Oy:n lausunnossa todettiin, että kuiva betonilaatta kuivuu samoin kuin muutkin materiaalit eli kosteuden pyrkiessä tasaantumaan. B Oy:n lausunnon mukaan lattiarakennetta olisi tullut tutkia porareikämittauksin eri syvyyksiltä, jotta olisi selvinnyt, onko laatta kastunut pinnalta päin vai pohjalta päin. Lausunnon mukaan A Oy:n raporttien perusteella ei voida päätellä, mistä käytävän kosteus on peräisin. Mahdollisia kosteudenlähteitä ovat vanhan vahingon lisäksi ainakin maakosteus, patterin vuoto tai lattialle kaatunut tai roiskunut vesi esimerkiksi siivouksen yhteydessä. Lausunnossa pidettiin epätodennäköisenä, että käytävän kosteus johtuisi vanhasta vahingosta. Liiketilan ja käytävän erottaa toisistaan 200 millimetrin kantava betoniseinä, joka lähtee lattiapinnan alapuolelta anturan päältä. Jotta vesi olisi kulkeutunut betoniseinän läpi, sen olisi tarvinnut olla läpimärkä, mikä olisi aiheuttanut jo 2020 maalien irtoamisen seinästä käytävän puolelta. Yhden viikon kuivausaika kertoo siitä, että kosteus on ollut vain laatan pinnassa, eli kosteus on päässyt laattaan lattiapinnan kautta. Mikäli laatta olisi ollut kostea koko profiililtaan, ei viikon kuivausaika olisi riittänyt.

Osapuolet ovat tämän jälkeen käyneet kirjeenvaihtoa, jossa on esitetty useita raportteja ja lausuntoja. Taloyhtiö on 2.12.2021 lähettämässään sähköpostissa todennut rakenteen leikkauspiirustukseen viitaten, että kosteutta on löytynyt keskiporrastasolta ja alimmalta käytävätasolta, mutta kosteus ei jatku ulko-ovelle asti. Kosteutta ei ole löytynyt yläportaalta. Taloyhtiön mukaan on todennäköistä, että liiketilan lattiaan mennyt vesi on liikkunut betonin ja eristeen välissä kohti keskiporrasta ja alempaa tasoa. Patterivuoto ei olisi vaikuttanut keskiportaalle asti. Vakuutusyhtiö viittasi vastauksessaan 8.12.2021 B Oy:ltä saatuihin kommentteihin ja katsoi edelleen, että asiassa ei ole voitu riittävällä tavalla osoittaa, että käytävän kosteus olisi syy-yhteydessä vuoden 2020 vahinkoon.

A Oy:n päiväämättömässä lausunnossa todetaan, että laatan paksuuden vuoksi tutkimusreiät olivat riittävät. Patterivuoto oli poissuljettu, koska patterin alla ei ollut kosteutta. A Oy pitää mahdollisena, että kantava väliseinä on kastunut vuoden 2020 vahingossa. Koska käytävää ei ole kuivattu, vesi on jäänyt rakenteisiin. Liiketilan kuivaamisen vuoksi oli mahdollista, että kantava väliseinä tai laatta eivät olleet portaikon kohdalta märkiä. A Oy toteaa edelleen, että kosteus jää betoniin, jos sitä ei kastuttuaan erikseen lämmitetä. Maasta nouseva kosteus olisi näkynyt rakenteissa jo aiemmin. Koska vesivahingosta on aikaa, on todennäköistä, että kosteus on tullut vasta nyt ilmi liikuttuaan rakenteessa.

A Oy:n kartoitusraportissa 4.1.2022 on eritelty tarkemmin rappukäytävän, liiketilan ja liiketilan viereisen asunnon rakenteita, tilojen korkeuseroja ja kosteusmittausten tuloksia sekä vuonna 2020 käytettyjä kuivausmenetelmiä. Liiketilan lattiassa on ollut keraaminen laatoitus, josta kosteus ei pääse nousemaan ylös muutoin kuin laattasaumoista, joten se liikkuu sivulle päin. Kyseessä ei ole maakosteus, koska laatta ei ole kostea alaosistaan eikä pinnoitteiden vaurioita ole ilmennyt aiemmin. Mittaustulokset kertovat siitä, että betonilaatassa oleva kosteus on jäänyt rakenteeseen vesivahingon seurauksena.

Myös B Oy on suorittanut liiketilassa, asunnossa ja käytävässä katselmuksen, kosteusmittauksia ja rakennetarkastuksia. B Oy:n 7.2.2022 päivätyssä asiantuntijalausunnossa todetaan, että lämmitysverkoston tyhjennystulpan kohdalla rappukäytävässä oli viitteitä vuotojäljistä. Lausunnon mukaan tammikuun 2020 vahingossa vettä on voinut olla liiketilan lattialla kynnysten mataluudesta johtuen enintään kahdesta kolmeen senttimetriä. Lausunnon mukaan tammikuun 2020 vahinko ei ole aiheuttanut rakenteiden kastumista asunnon keittiössä eikä myöskään käytävän ja asunnon välisen seinän vierustalla. Asunnon ja käytävän kosteusrasituksen aiheuttaa maaperän korkea kosteuspitoisuus, joka johtuu liian hienojakoisesta täyttömaa-aineksesta.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Taloyhtiö pyytää FINEn ratkaisusuositusta asiasta ja tiedustelee, onko dokumenteissa esitetty riittävä näyttö siitä, että syyskuussa 2021 havaittu kosteus liittyy vuoden 2020 vahinkoon. Taloyhtiö katsoo, että muut kosteudenlähteet on suljettu pois. Lämpöpatterin vuotaminen on poissuljettu, koska kosteutta on löytynyt lämpöpatterin sijainnin lattiatasoa ylempänä olevalta rapputasolta. Siivousvesiin liittyvä teoria on kaukaa haettu ja muovilaattapinnoite kestää päältä päin tulevaa kosteusrasitusta.

Taloyhtiö katsoo, että asiassa jää ratkaistavaksi, onko kosteus peräisin maaperästä vai jäänyt rakenteeseen vuoden 2020 vahingosta. Taloyhtiö vetoaa A Oy:n raporttiin 4.1.2022, jonka mukaan betonilaatta on ollut kosteampi pinnoitteen alta kuin läheltä maaperää. A Oy:n raportissa 14.2.2022 on todettu, että betonilaatan alla on EPS-eriste (styrox), joka on kosteudenkestävä, eikä vesi nouse siinä kapillaarisesti. Raportin mukaan kosteus ei ole päässyt rakenteeseen myöskään anturoiden kautta. Jos maaperän kosteus nousisi rakenteisiin, tämä olisi näkynyt vuonna 1990 rakennetussa rakennuksessa aiemmin. Vanhan vahingon puolesta puhuu vahinkoalueen sijoittuminen liiketilan seinän taakse, mutta ei muualle maavaraisen alapohjan betonilaattaan. A Oy:n raportissa kuvatulla tavalla kosteus on liikkunut rakenteessa sivusuuntaisesti ja hitaasti.

Taloyhtiö lausuu lisäksi A Oy:n 26.4.2022 päivättyyn raporttiin perustuen, että kosteus on lähtenyt leviämään käytävän toiselle puolelle eli kosteusalue leviää liiketilasta poispäin. Muista mahdollisista kosteudenlähteistä taloyhtiö toteaa, että putkivuotoja ei ole havaittu eikä liiketilan siivouskomeron suihkunurkkaus ole ollut käytössä ainakaan kahteen vuoteen. Suihkunurkkauksessa ei ole merkkejä kosteudesta. Tätä kautta ei ole voinut tulla kosteusrasitusta. Sadevesirännistä on ulko-ovelle matkaa, eikä kosteusalue ala heti ulko-oven kohdalta vaan pidemmältä rappukäytävästä.

Taloyhtiö toteaa, että liiketilan lattiataso on korkeammalla kuin rappukäytävän ensimmäinen taso. Vakuutusyhtiön esittämään seikkaan siitä, että betonilaatan ja kantavan seinän välissä on kuivumisesta johtuva rako, taloyhtiö toteaa, että betonin kutistuminen esiintyy yleensä pinnan halkeiluna, ei kutistumana seinän vieressä. Vaikka betonilaatta kutistuisikin niin, ettei se enää koskettaisi seinää, ei EPS-eriste ole kuitenkaan kutistunut, vaan jää betoniseinämää vasten. Tämä viimeistään tuo betonilaattojen väliseen seinään kosteusrasitusta.

Toisessa lisälausumassaan taloyhtiö toteaa, että rakennuksessa on ollut kuusi vuotta aiemmin pinnoitevaurio, jossa isännöitsijän mukaan on ollut kyse katosta tuuletusputken juuresta tihkuneesta vedestä. Tuolloin vahinko korjattiin ja samassa yhteydessä osa lattiapinnoitteita, porrasnousujen otsapintoja ja jalkalistoja uusittiin. Taloyhtiö oikaisee myöhemmin tämän vuodon tapahtuneen eräässä asunnossa, ei rappukäytävässä.

Taloyhtiö korostaa, että betonilaatassa suurin kosteus on ollut sen keskiosassa. Jos kosteus tulisi maaperästä, betonilaatan alaosa olisi vähintään yhtä kostea kuin sen keskiosa. Jos kosteus nousisi anturasta kantavaan seinään, seinä olisi kostea molemmilta puoliltaan. Taloyhtiö pitää A Oy:n lausuntoja uskottavimpana selvityksenä vahingon syystä, ja toteaa myös, että A Oy:n kartoittaja on käynyt useaan kertaan paikan päällä. Taloyhtiö on lisäksi tuonut esiin, että kosteus on voinut kulkea rakenteessa liiketilan vieressä olevan asunnon märkätilojen vedeneristetyn saunan ja kylpyhuoneen alta.

Vakuutusyhtiön vastaukset

Vakuutusyhtiö viittaa hankkimaansa 21.3.2022 päivättyyn B Oy:n asiantuntijalausuntoon. Lausunnon mukaan kostea alue sijaitsee käytävässä asunnon kohdalla. Jos kosteus olisi peräisin vanhasta vahingosta, sen olisi pitänyt kulkeutua asunnon ja liiketilan välisen kantavan betoniseinän läpi. Tilojen välissä ei ole yhtenäistä lattiarakennetta. Kantava seinä lähtee anturan päältä, eikä siinä ole läpivientejä. Tilojen välillä on noin 200 millimetrin korkeusero. Lisäksi kantavan seinän molemmilla puolilla on rako lattiabetonin kuivumisesta johtuen. Vakuutusyhtiö ei pidä mahdollisena, että kosteus olisi kulkeutunut asunnon tai liiketilan ja kantavan seinärakenteen alta.

Porrastasanteen kosteus on mahdollisesti peräisin liiketilan suihkutilaksi muutetusta siivouskomerosta, jota ei ollut vedeneristetty ja jonka lattiakaivon liitokset olivat epätiiviitä. Asiantuntijalausunnon mukaan EPS-eriste ei ole vesitiivis, eikä 1990-luvun EPS-eriste estä maakosteuden nousua betonilaattaan. Porrashuoneen toinen seinä on kalkkihiekkatiilestä muurattu ja lähtee pintalaatan päältä. Seinä ei ole suoraan yhteydessä maakosteuteen, eikä seinässä ole todettu tästä syystä maalin hilseilyä. Lausunnon mukaan kosteuden siirtyminen maaperästä anturan ja kantavan seinärakenteen kautta on mahdollista. Seinärakenteen maalin vesihöyryn läpäisevyys vaikuttaa siihen, pääseekö kosteus maalin läpi sisäilmaan vai vaurioituuko seinän maalipinta. Vakuutusyhtiö pitää mahdollisena rappukäytävän kosteuden lähteinä maakosteutta, ulkopuolisten vesien vaikutusta, siivousvesiä ja lämmityspatterin vuotoa. B Oy:n raportissa on näkyvissä selkeät vuotojäljet patterissa.

Rappukäytävän lattiassa on ollut noin kuusi vuotta aiemmin vaurioita, joiden vuoksi pinnoite on jouduttu vaihtamaan. Vakuutusyhtiö katsoo, että tämä on osoitus maakosteuden aiheuttamasta toistuvasta ongelmasta. Betonilaatan korkeammat kosteusarvot sen yläosassa johtuvat käytävän lattiapinnoitteena toimivan muovimaton eristävästä vaikutuksesta. Vakuutusyhtiö toteaa lisäksi, että rappukäytävän vauriot eivät sijaitse liiketilan vaan asunnon vieressä. Kosteus ei ole voinut liikkua asunnon lattiarakennetta pitkin, koska lattiarakenne ei ole yhtenäinen liiketilan ja asunnon välillä. B Oy:n toimesta tehdyt mittaukset osoittavat, että liiketilan ja asunnon välinen kantava seinä on kuiva. C Oy:n tekemissä mittauksissa liiketilan ja rappukäytävän välinen kantava seinä oli todettu kuivaksi. Asiassa jää epäselväksi, miten kosteus olisi päässyt näiden kuivien rakenteiden kautta käytävään. Vakuutusyhtiö katsoo, että syksyllä 2021 havaitut vauriot eivät ole syy-yhteydessä vuoden 2020 vuotovahinkoon.

Vakuutusyhtiö on toimittanut lisäksi B Oy:n 23.5.2022 päivätyn asiantuntijalausunnon, jonka perusteella vakuutusyhtiö toteaa, että suihkunurkan tai patterivuodon vaikutusta havaittuihin vaurioihin ei ole voitu sulkea pois. Asiantuntijalausunnossa on käsitelty myös A Oy:n kosteusmittaustapaa, joka ei kaikilta osin ole virallisesti hyväksytty. Vakuutusyhtiö korostaa sitä, että liiketilassa tai asunnossa ei ole todettu kosteutta. Jos rakenteisiin olisi jäänyt kosteutta, myös näissä tiloissa olisi pinnoitevaurioita ja kohonneita kosteusarvoja.

Vakuutusyhtiö on pyytänyt lisäselvitystä kuuden vuoden takaisesta vahingosta. Vakuutusyhtiö toteaa, että vuodosta ei ole toimitettu sellaista selvitystä, jonka perusteella voitaisiin päätellä, missä vuoto on ollut tai mihin sen vaikutus on ulottunut. Vakuutusyhtiö katsoo, että sen vaikutus käytävässä nyt havaittuun vahinkoon on joka tapauksessa vähäinen.

Lisäksi vakuutusyhtiö on käsitellyt B Oy:n 29.8.2022 päivätyn asiantuntijalausunnon perusteella rakennuksen ulkopuolisista sade- ja sulamisvesistä aiheutuvaa kosteusrasitusta. Asiantuntijalausunnossa on katsottu A Oy:n tekemät mittaukset puutteellisiksi, koska eristeen yläpintaa, eristeen alapintaa tai täyttöhiekkaa ei ole mitattu. Vakuutusyhtiö korostaa, että liiketilan ja asunnon välinen seinä on todettu koko matkalta kuivaksi. Myös kosteuden alkulähteeksi esitetty liiketila on todettu kuivaksi.

Myöhempien selvitysten perusteella vakuutusyhtiö katsoo, että kosteuden lähteenä on maakosteus. Muut kosteudenlähteet on voitu sulkea pois, mukaan lukien tammikuun 2020 vahinko. Vakuutusyhtiö on lisäksi toimittanut B Oy:n 18.10.2022 päivätyn asiantuntijalausunnon sekä B Oy:n 17.11.2022 antamat kommentit.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Vakuutussopimuslain 69 § mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Kiinteistövakuutuksen 1.1.2020 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan E-3.1 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutunut suoranainen esinevahinko sekä näissä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset, kun esinevahinko on aiheutunut vakuutuksen voimassa ollessa. Ennalta-arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti vahingon syyn perusteella.

Selvitykset

FINEllä on ollut käytettävissään osapuolten kirjelmien lisäksi seuraavat raportit ja asiantuntijalausunnot:
- C Oy:n kartoitusraportti, päivätty 15.1.2020
- C Oy:n loppuraportti, 27.3.2020
- A Oy:n kartoitusraportti, 3.10.2021
- A Oy:n kartoitusraportti, 9.11.2021
- B Oy:n lausunto, 24.11.2021
- A Oy:n päiväämätön lausunto
- A Oy:n kartoitusraportti, 4.1.2022
- B Oy:n asiantuntijalausunto, 7.2.2022
- A Oy:n kartoitusraportti, 14.2.2022
- B Oy:n asiantuntijalausunto 2, 21.3.2022
- A Oy:n kartoitusraportti, 26.4.2022
- B Oy:n asiantuntijalausunto 3, 23.5.2022
- B Oy:n asiantuntijalausunto 4, 29.8.2022
- A Oy:n kosteuskartoitusraportti, 26.9.2022
- B Oy:n asiantuntijalausunto 5, 18.10.2022

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys siitä, onko kerrostalon rappukäytävässä havaitun kosteuden osoitettu olleen seurausta rappukäytävän viereisen liiketilan aiemmasta vuotovahingosta. Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus korvattavan vahinkotapahtuman sattumisesta.

Liiketilan vuoden 2020 vuotovahingon kosteuskartoitusraportin mukaan vahingossa oli kastunut koko noin 40 neliömetrin liiketilan laatoitettu lattia ja tilan seinien alaosat. Kartoitusraporttiin oli kirjattu, että vettä oli ollut liiketilan lattialla ”kertoman mukaan” noin kymmenen senttimetriä. Vakuutusyhtiön hankkimissa asiantuntijalausunnoissa on kuitenkin katsottu, että vettä on voinut olla lattioilla korkeintaan kahdesta kolmeen senttimetriä. Syyskuussa 2021 kosteutta havaittiin liikehuoneiston ja liikehuoneiston viereisen asunnon puoleisella seinällä ja lattiassa ja keväällä 2022 myös käytävän toisella, liiketilasta kauempana olevalla, seinällä.

Asiassa on esitetty useita vaihtoehtoisia syitä rakenteessa havaitulle kosteudelle. Taloyhtiön näkemyksen mukaan kosteus on peräisin vuoden 2020 vuotovahingosta, kun taas vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan kyse on maakosteudesta. Taloyhtiö on katsonut, että kyseessä ei voi olla maakosteus, koska kosteutta ei ole ilmennyt aiemmin ja kosteus on ollut vain pienellä alueella käytävässä eikä asunnossa. Osapuolilla on ollut eriäviä näkemyksiä siitä, miten kosteus liikkuu rakenteissa ja haihtuu niistä. Vakuutusyhtiö on hankkimiinsa asiantuntijalausuntoihin liittyen esittänyt maakosteuden lisäksi myös useita muita vaihtoehtoja sille, mistä rakenteessa oleva kosteus voisi olla peräisin, mutta FINE katsoo niiden olevan siinä määrin epätodennäköisiä, että, huomioiden myös edellä näyttötaakasta todettu, asiasta ei niiden osalta ole tarpeen tarkemmin lausua.

FINEn käsityksen mukaan on riidatonta, että alapohjan rakenne on maanvarainen betonilaatta, jonka alla on EPS-eriste ja hiekkaa. B Oy on lausunnossaan 7.2.2022 todennut asunnon ja porraskäytävän kosteusrasituksen syynä olevan liian hienojakoisen täyttömaa-aineksen aiheuttaman maaperän korkean kosteuspitoisuuden. FINEn käsityksen mukaan tämä näkemys perustuu raportissa mainittuihin, rakenteeseen poratuista rakenteen tarkastusrei’istä otetuista näytteistä tehtyihin havaintoihin. FINEn käytössä olleissa asiakirjoissa ei ole selvitystä siitä, että alapohjarakennetta olisi laajemmin avattu. Asiakirjoissa ei kuitenkaan ole edellä mainittujen näytteiden vastaista selvitystä siitä, että rakenteessa olisi käytetty kapillaarikatkona esimerkiksi karkeaa soraa.

Jos kantavan seinän alapuolinen antura on kosketuksissa hienojakoiseen maa-ainekseen, on FINEn näkemyksen mukaan mahdollista, että maakosteus pääsee nousemaan rakenteisiin anturan ja kantavan seinän kautta. Toisaalta FINE pitää uskottavana taloyhtiön näkemystä siitä, että tällöin kosteutta olisi ollut todettavissa laajemmalti ainakin kantavassa seinässä.

FINEn käytössä olleiden selvitysten mukaan liiketilassa tai liiketilan viereisessä asunnossa ei ole havaittu vuosina 2021–2022 kosteutta lattiarakenteissa. Ainoat havainnot kosteudesta rakenteissa ovat olleet rappukäytävän lattia- ja seinärakenteissa.

FINE toteaa, että syyskuussa 2021 ja sen jälkeen havaittujen vaurioiden korvaaminen vuoden 2020 vuotovahinkoon kuuluvana edellyttäisi, että kosteuden olisi voitu todeta olleen peräisin vuoden 2020 vuotovahingosta. Osapuolilla on ollut kosteuden lähteestä hyvin eriävät näkemykset, joiden tueksi osapuolet ovat esittäneet lukuisia lausumia. FINE myös katsoo olevan mahdollista, että rakenteessa olevaan kosteuteen tai toisaalta siihen, miksei kosteutta toisin paikoin ole, vaikuttaa jokin tuntemattomaksi jäänyt tekijä.

Viitaten korvauksen hakijalla olevaan näyttötaakkaan FINE katsoo, että tässä tapauksessa ei ole saatettu riittävän todennäköiseksi, että kosteus olisi peräisin vuoden 2020 vahingosta. Tapauksessa jää siten osoittamatta, että syyskuussa 2021 ja sen jälkeen rappukäytävässä havaittu kosteus olisi seurausta vuoden 2020 vuotovahingosta. Näin ollen FINEllä ei ole perusteita suosittaa korvaamaan nyt havaitusta kosteudesta aiheutuneita vahinkoja vuoden 2020 vuotovahinkoon kuuluvina.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Korpelainen                                         
Esittelijä Salo