Tapahtumatiedot

Vakuutettu A on ostanut X Oy:ltä 31.7.2018 rakentamisvaiheessa olevan asunto-osakeyhtiön osakkeita. Pankkiliike Y on toiminut rakennettavan kohteen RS-pankkina. Sittemmin X Oy asetettiin konkurssiin ja kohteen rakentaminen jäi näin kesken. A vaati konkurssipesältä maksetun kauppahinnan palauttamista, mutta konkurssipesä ilmoitti, ettei se sitoudu kauppaan eikä se tule rakentamaan kohdetta valmiiksi. Näin ollen konkurssipesän suorituskyvyttömyyden vuoksi A vaati kauppahinnasta korvausta pankkiliike Y:ltä ensisijaisesti takauksen perusteella ja toissijaisesti vahingonkorvauksena. Pankkiliike Y kiisti A:n vaatimukset 31.10.2019. A nosti pankkiliike Y:tä vastaan kanteen käräjäoikeudessa, mutta asian käsittely jäi sillensä osapuolten päästessä asiassa sovintoon.

A haki korvausta asiasta aiheutuneista asianajokuluista maatilavakuutukseen liittyvästä oikeusturvavakuutuksestaan. A on tehnyt asiassa alustavan oikeusturvailmoituksen puhelimitse 10.3.2020. Tämän lisäksi A on keskustellut vakuutusyhtiön asiakaspalvelijan kanssa asiasta 10.4.2019 ja 13.4.2021.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen, jonka mukaan asiassa ei voida myöntää oikeusturvaetua, koska riita liittyy vakuutuksen rajoitusehtojen tarkoittamalla tavalla konkurssiin. Selvyyden vuoksi vakuutusyhtiö toteaa lisäksi, ettei A:n ja asiakaspalvelijan kesken käydyissä puhelinkeskusteluissa ei ole otettu kantaa asian mahdolliseen korvattavuuteen. Asia käsiteltiin sittemmin toistamiseen A:n reklamaation perusteella, mutta vakuutusyhtiö ei muuttanut asiassa kantaansa.

A oli edelleen tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätöksiin ja haki vielä kertaalleen muutosta vakuutusyhtiön sisäiseltä muutoksenhakuelimeltä. A toteaa kertoneensa vakuutusyhtiön asiakaspalvelijalle muun muassa sen, että riita on saanut alkunsa siitä, että rakennuttaja on tehnyt konkurssin ja että vastapuolina ovat sekä RS-pankki että rakennuttaja. Asiakaspalvelija on tämän jälkeen vahvistanut oikeusturvavakuutuksen voimassaolon ja sen, että se olemassa juuri A:n kuvaamia tilanteita varten. Seuraavassa puhelussa keväällä 2020 asiakaspalvelija otti vastaan A:n vahinkoilmoituksen eikä hän tässäkään vaiheessa kertonut, ettei kysymyksessä ole korvattava riita-asia, vaikka tällöinkin oli ilmeistä, että riita oli saanut alkunsa rakennuttajan konkurssista. A toteaa, etteivät he olisi palkanneet asiamiestä, mikäli heillä olisi ollut tieto, ettei asian hoitamisesta aiheutuvia kustannuksia korvata oikeusturvavakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön sisäinen muutoksenhakuelin antoi asiassa ratkaisun, jonka mukaan asiassa annettujen aiempien päätösten muuttamiselle ei ole perusteita. Ratkaisunsa tueksi vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot sekä A:n viittaamien puhelinkeskustelujen olennaisen sisällön. Yhtiö huomauttaa, että keväällä 2020 käydyn puhelun yhteydessä on ainoastaan otettu vahinkoilmoitus vastaan, mutta tällöin asia jäi odottamaan asiakirjoja, joiden perusteella asiassa olisi voitu antaa korvauspäätös. Lopulliset asiakirjat toimitettiin vakuutusyhtiölle vasta keväällä 2021 käydyn puhelinkeskustelun jälkeen, jolloin asia oli päättynyt jo sovintoon ja kulut olivat syntyneet.

Yhtiö toteaa edelleen, että kyseessä on konkurssiin liittyvä asia, joka on rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Niin ikään muutoksenhakuelin toteaa, ettei minkään puhelun yhteydessä A:lle ole annettu korvauslupausta. Ratkaisussa viitataan vakuutussopimuslain 9.2 §:ään ja todetaan, että ensimmäinen puhelu A:n ja yhtiön välillä on käyty ennen vahinkotapahtuman sattumista ja tällöin arvioitavaksi tulee, onko A saanut puhelun yhteydessä virheellisiä tai puutteellisia tietoja. Koska A esittää, että asiakaspalvelijan olisi tullut kertoa vakuutuksen konkurssiin liittyvästä rajoitusehdosta, niin tällöin arvioidaan sitä, onko A:lle annettu puutteellisia tietoja. Lisäksi arvioitavaksi tulee, onko mahdollisen tiedon jättäminen vaikuttanut A:n menettelyyn, eli päätökseen palkata asianajaja. Yhtiö toteaa, ettei keväällä 2019 ja keväällä 2020 käydyistä puheluista ilmene riittävän tarkasti A:n mahdollisen riita-asian sisältö, että asiakaspalvelija olisi edes voinut ottaa kantaa sen korvattavuuteen. Yhtiölle ei ole myöskään toimitettu missään vaiheessa niitä asiakirjoja, joiden perusteella korvauspäätös olisi ollut mahdollista tehdä. Edellä todetuin perustein muutoksenhakuelin toteaa, ettei kysymyksessä ole ollut vakuutussopimuslain 9.2 §:n mukainen tilanne, jossa A:lle olisi annettu vakuutuksen voimassaoloaikana puutteellisia tai virheellisiä tietoja, joiden olisi voitu katsoa vaikuttaneen A:n menettelyyn. Näin ollen asiassa annetut korvauspäätökset ovat olleet vakuutusehtojen mukaisia.

Asiakkaan valitus

A oli tyytymätön ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

Valituksessaan A toteaa edelleen saaneensa virheellistä tietoa vakuutuksensa sisällöstä sen suhteen, ollaanko hänelle ja hänen puolisolleen myöntämässä oikeusturvaetu asuntokauppaa koskevaan riita-asiaan. A kertoo varmistaneensa puhelimitse asianajokulujen korvattavuuden vakuutusyhtiön asiakaspalvelijan kanssa. A oli siinä käsityksessä puhelun jälkeen, että oikeusturvaetu tullaan myöntämään ja tämän seurauksena A kääntyi asiassa lakimiehen puoleen. Asian hoitamisesta syntyi kuluja yli 5.000 euroa eikä A olisi palkannut asiamiestä, mikäli hän olisi tiennyt, ettei vakuutus kata näitä kuluja. Näin ollen A vaatii edelleen, että vakuutusyhtiö korvaa virheellisestä palvelustaan A:lle aiheuttaman vahingon.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian käsittelyn kulun yhtiössä sekä viittaa asiassa annettuihin korvauspäätöksiin toistaen niissä lausutun kantansa,

Vakuutusyhtiö katsoo edelleen, että asiassa annettu ratkaisu on vakuutusehtojen ja vakuutussopimuslain mukainen eikä valituksessa ole esitetty mitään sellaisia uusia perusteita, joiden johdosta sitä olisi syytä muuttaa,

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse sen arvioimisesta, liittyikö tapauksessa käsillä oleva riita-asia konkurssiin vakuutuksen rajoitusehtojen tarkoittamalla tavalla. Lisäksi asiassa on arvioitava, oliko vakuutusyhtiöllä korvattavuudesta puhelimitse annettujen tietojen perusteella velvollisuus suorittaa korvaus oikeusturvavakuutuksesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 9 §:n 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Pykälän 2 momentin mukaan mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti voimassa, jos vakuutuksesta sen voimassaoloaikana on annettu puutteellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 6.19 mukaan vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kuluja asiassa, joka liittyy konkurssiin.

Asian arviointi

Oikeusturvavakuutusten korvauspiirin ulkopuolelle on tavanomaisesti rajattu sellaiset asiat, jotka liittyvät konkurssiin.

Vakuutusalan soveltamiskäytännössä oikeusturvavakuutuksen rajoitusta konkurssiin liittyvistä asioista on tulkittu siten, että sen nojalla vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle jäävällä riita-asialla on oltava todettavissa oleva tosiasiallinen yhteys konkurssiin. Välittömästi konkurssimenettelyn piiriin kuuluvien asioiden lisäksi rajoitusehtoa voidaan kuitenkin soveltaa myös sellaisiin riita-asioihin, jotka perustuvat tai aiheutuvat nimenomaan konkurssista johtuvista syistä.

Lautakunnalla käytettävissä olevan selvityksen mukaan A:n on ollut osapuolena riita-asiassa, jossa on vaadittu asuntokaupan purkua ja maksetun kauppahinnan palauttamista, kun rakennuttaja on asetettu konkurssiin. Riidassa vastapuolena ovat olleet urakoitsija sekä urakalle takauksen asettanut pankkiliike. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan riita-asialla on näin ollen vakuutusehtojen mukainen looginen ja todennettavissa oleva liityntä konkurssiin ja näin ollen vakuutusyhtiön päätöstä on tältä osin pidettävä vakuutusehtojen mukaisena.

Asiassa on riitaa myös siitä, oliko A:lle annettu puhelimitse puutteellisia tietoja vakuutusturvan sisällöstä tai oliko A puhelujen perusteella voinut perustellusti olettaa, että asiaan tullaan myöntämään oikeusturvaetu. Asiassa on näin ollen arvioitava sitä, mitä tietoja asiakkaalle on vahingon korvaamisesta annettu. Jos asiakkaalle on annettu virheellistä, puutteellista tai harhaanjohtavaa tietoa vahingon korvaamisesta, asiassa on lisäksi arvioitava sitä, onko vakuutusyhtiö vastuussa annetuista tiedoista. Selvyyden vuoksi Vakuutuslautakunta toteaa, ettei vakuutusyhtiö lähtökohtaisesti ole vakuutussopimuslain 9 §:n 2 momentin perusteella sidottu vakuutustapahtuman jälkeen tulevasta korvauksesta annettuihin ennakkotietoihin.

Vakuutuslautakunta toteaa, että sillä on ollut käytettävissään litteroinnit A:n ja vakuutusyhtiön asiakaspalvelijan kesken käytyjen puhelinkeskustelujen sisällöstä. Puhelun 10.4.2019 sisältö on pitkälti sen selvittämistä, onko A:lla voimassa oleva oikeusturvavakuutus. A mainitsee puhelussa myös, että kysymyksessä on asuntokauppa ja asunnon rakennuttaja on konkurssissa ja että hän ja puolisonsa tulevat todennäköisesti tarvitsemaan asianajajan apua. Kun A kysyy, onko vakuutus nimenomaan tällaisia tilanteita varten, alkaa yhtiön asiakaspalvelija puhua riita- ja rikosasioista yleensä ja toteaa erikseen, että tarkempaa tietoa oikeusturvavakuutuksesta korvattavista asioista on saatavissa ”oikeusturvaosastolta”. Puhelun 10.3.2020 yhteydessä keskustellaan pääosin vahinkoilmoituksen ja oikeusturvahakemuksen tekemisestä ja pankin roolista riidassa. Asiakaspalvelija pyytää myös A:ta toimittamaan vahinkoilmoituksen liitteeksi haastehakemuksen ja rikosasiassa vaihtoehtoisesti rikosilmoituksen. Lisäksi asiakaspalvelija käy edelleen läpi riita- ja rikosprosessin eroavaisuuksia ja toteaa vielä, että asian selvittämiseksi A:n tulee täydentää vahinkoilmoitusta riita-asiassa vaatimuskirjelmällä ja kiistämisellä sekä rikosasiassa ”syytekirjelmällä”. Lopuksi puhelussa keskustellaan vielä asianajajan valtuuttamisesta ja siitä, mitä asian käsittelyn päättymisen jälkeen tapahtuu. Asiakaspalvelija toteaa vielä erikseen, että oikeusturvailmoitus jää odottamaan lisätietoja. Puhelu 13.04.2021 alkaa sen toteamisella, että A:n ja vastapuolen välinen riita-asia on käsitelty loppuun ja että se on päättynyt sovintoon. Asiakaspalvelija toteaa oikeusturvahakemuksen edelleen odottavan A:lta pyydettyjä täydennysasiakirjoja. Puhelun yhteydessä A kertoo jälleen urakoitsijan menneen konkurssiin ja puhelu päättyy siihen, että A:ta pyydetään jälleen toimittamaan lisäselvityksiä oikeusturva-asian eteenpäin saattamiseksi.

Vakuutuslautakunta toteaa, että A:ta oli ohjeistettu toistuvasti toimittamaan lisäselvityksiä oikeusturvapäätöksen antamiseksi, mikä viittaa siihen, ettei vakuutusyhtiön edustaja ole missään vaiheessa ottanut kantaa riidan korvattavuuteen oikeusturvavakuutuksesta, eikä A:n voida näin ollen katsoa tulleen perustellusti siihen käsitykseen, että kysymyksessä olisi oikeusturvavakuutuksesta korvattava asia. Lautakunta toteaa myös, että A on päätynyt ottamaan asiamiehen hoitamaan asiaansa ennen kuin hän on toimittanut 10.3.2020 puhelussa pyydetyn selvityksen vakuutusyhtiölle. Myöskään A:n asiamies ei ole missään vaiheessa täydentänyt A:n oikeusturvahakemusta siten, että yhtiöllä olisi ollut mahdollisuus antaa asiassa lopullinen korvauspäätös ennen riita-asian päättymistä sovintoon.

Lautakunnan näkemyksen mukaan nyt käsillä olevassa tapauksessa on asiakirjojen perusteella katsottava, ettei A ole saanut hänelle tulevasta korvauksesta sellaista ennakkotietoja, jonka mahdollista sitovuutta tulisi arvioida. Niin ikään ei asiassa ole lautakunnan näkemyksen mukaan annettu A:lle puutteellisia tietoja vakuutusturvan sisällöstä tai että asiakaspalvelijan olisi pelkästään puhelimessa saamiensa tietojen perusteella tullut pystyä selvittämään A:lle, että konkurssiin liittyvät riidat ovat rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Kysymys on lautakunnan näkemyksen mukaan ollut siten lähinnä korvausneuvontaan rinnastettavasta tiedonannosta.

Lopputulos

Edellä todetuin perustein ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta pitää asiassa annettua korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita sitä muutettavaksi.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros                                                
Sihteeri Hanén

Jäsenet

Haapasaari
Karhu
Koskinen
Korpiola