Tapahtumatiedot
A (s. 1975) on hakenut korvausta koronavirusrokotteesta aiheutuneesta lääkevahingosta 23.9.2021 päivätyllä lääkevahinkoilmoituksella.
A sai ensimmäisen Comirnaty-koronarokoteannoksen 14.6.2021.
A hakeutui 19.7.2021 lääkäriin 2-3 viikkoa kestäneiden niska-hartiaseudun kipujen vuoksi. A:lla oli ollut myös päänsärkyä ja kuumeinen olo. A:lla todettiin korkeat tulehdusarvot ja hänet lähetettiin jatkotutkimuksiin infektiotautien osastolle. A siirrettiin reumatautien poliklinikan vuodeosastolle, jossa hoito jatkui 2.8.2021 saakka. Laajojen tutkimusten jälkeen A:lla todettiin jättisoluverisuonitulehdus ja lihasreuma. A haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö totesi 20.12.2021 antamassaan korvauspäätöksessä, että oireilun korvaaminen lääkevahinkona edellyttää todennäköistä syy-yhteyttä lääkkeen käytön ja ilmenneiden oireiden välillä. Vakuutusyhtiö katsoi, että A:lla todettu verisuonitulehdus ja lihasreuma olivat todennäköisesti Comirnaty-rokotteesta riippumaton itsenäinen sairaus. Ajallisesta yhteydestä huolimatta A:lla ilmenneiden oireiden alkamisella ei ole todennettua syy-yhteyttä Comirnaty-rokotteeseen. Koska A:lla todetun verisuonitulehduksen ja lihasreuman syy-yhteys 14.6.2021 annettuun Comirnaty-rokotteeseen ei ollut niin todennäköinen, että kyseessä olisi lääkevahinkovakuutuksen ehdoissa tarkoitettu lääkevahinko, korvausta lääkevahinkovakuutuksesta ei voitu suorittaa.
Asiakkaan valitus
A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A katsoo, että hänellä todettu verisuonitulehdustauti ja lihasreuma ovat Comirnaty-rokotteen aiheuttamia. A kertoo, että häntä hoitaneet lääkäritkin epäilivät sairauden johtuvan rokotteesta, sillä kyseinen sairaus on tyypillinen häntä vanhemmille, tyypillisesti yli 60-vuotiaille. A:lla ei myöskään ole suvussa reumaa. Lisäksi ajallinen yhteys rokotteeseen on ilmeinen, sillä kaikki oireet ilmenivät pian rokotteen saamisen jälkeen.
A vaatii korvausta hoitokuluista, tilapäisestä haitasta ja ansiotulon menetyksestä.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimukset. Ratkaisusuosituspyynnössä ei ole esitetty mitään sellaista uutta selvitystä, minkä perusteella 20.12.2021 annettua korvauspäätöstä tulisi muuttaa. Yhtiö katsoo edelleen, että A:lla diagnosoidun jättisoluvaltimotulehduksen ja lihasreuman ja hänen saamansa Comirnaty-rokotteen välillä ei ole todennäköistä syy-yhteyttä. Koronarokotteiden ei kyseistä sairautta tiedetä aiheuttavan, eivätkä A:ta hoitaneet lääkäritkään pitäneet syy-yhteyttä todennäköisenä.
Vakuutusyhtiö katsoo, että 20.12.2021 annettua päätöstä ei tulisi suosittaa muutettavaksi. Mikäli Vakuutuslautakunta kuitenkin katsoo syy-yhteyden todennäköiseksi, on korvauksen määrä jätettävä erikseen vakuutusyhtiön ratkaistavaksi.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 14.6.2021-1.11.2021.
Rokotusten seuranta -kaavakkeen mukaan A sai Comirnaty-rokotteen 14.6.2021.
19.7.2021 päivätyn hoitokertomusmerkinnän mukaan A hakeutui terveyskeskuslääkärin vastaanotolle kolme viikkoa kestäneiden niska-hartiakipujen vuoksi. Lisäksi A:lla oli ollut takaraivopäänsärkyä, kuumeista oloa, sykkeen tunnetta päässä ja kolotusta eri puolilla kehoa. Pään liikkeet todettiin jonkin verran rajoittuneiksi ja palpoiden niska-hartiaseudulla ilmeni kovaa kipua. CRP oli 176. Aivokalvontulehdusepäilyn vuoksi A ohjattiin sisätautipoliklinikan päivystykseen ja sieltä edelleen infektiotautien osastolle jatkotutkimuksiin.
A oli hoidettavana infektiotautien vuodeosastolla 19.7.-28.7.2021. Keskushermostoinfektioon sopivaa ei tutkimuksissa todettu. 22.7.2021 tehdyssä vartalon CT-tutkimuksessa ei todettu maligniteettiin tai infektioon viittaavaa. Osastohoidon aikana niska-hartiakipu hellitti, mutta kipu levisi reisiin ja lonkkien alueelle. Kipuun liittyi aluksi myös lihasheikkoutta. Jossain vaiheessa esiintyi myös leukakipua ja suun aukaisemisessa oli ongelmia. Silmäoireita tai ihottumaa ei ollut. CRP oli osastohoidon aikana korkeimmillaan 257 ja hypersedimentaatio yli 100. 23.7.2021 aloitettiin kortisonihoito polymyalgian/jättisoluarteriitin ajatuksella.
26.7.2021 otettiin lihasbiopsia vasemmasta reidestä ja 28.7.2021 temporaaliarterian biopsia oikealta. PET-CT-tutkimuksessa todettiin reaktiivisia imusolmukkeita sekä vaskuliittiin sopiva löydös. A:n hampaat olivat huonossa kunnossa ja 28.7.2021 lähes kaikki hampaat poistettiin. 28.7.2021 todettiin, että CPR oli kääntynyt laskuun Prednisolon-kortisonilääkityksen myötä, mutta pysähtynyt 150-160 tasolle. Reisikipu oli edelleen hankalin oire, eikä kipu helpottanut kortisonihoidon aikana. A siirrettiin reumatautien vuodeosastolle jatkohoitoon.
2.8.2021 päivätyn reumatautien poliklinikan vuodeosaston loppuarvion mukaan kortisonilääkitys oli alkanut helpottaa A:n hankalia reisien lihasoireita muutaman päivän viiveellä. A oli saanut osastohoitojakson aikana selville, että hänen isänsä suvussa on runsaasti reumasairauksia. Isän äidillä on nivelreuma ja reumasairautta on myös useammalla isän sisaruksella.
Verikokeissa reumaserologia oli negatiivista. Myös ANCA-vasta-aineet ja myosiittipaketin vasta-aineet olivat negatiiviset. PSA oli normaali. Raajojen magneetitutkimuksessa lihasten lipoatrofia/kroonista myosiittiä tai denervaatiolöydöksiä ei todettu. Vasemmasta reidestä otetun lihasbiopsian löydös oli normaali. Temporaaliarteriabiopsiasta ei A:n kotiutuessa ollut vielä PAD-vastausta käytettävissä.
Kliinisesti A:n tilanteen arvioitiin sopivan polymyalgiaan tai temporaaliarteriittiin / suurten suonten arteriittiin, vaikka A:n ikä sopi huonosti diagnoosiin. Loppuarvion diagnooseiksi on merkitty jättisoluvaltimotulehdus ja polymyalgia reumatica ja lihassärky.
4.8.2021 päivätyn etäkontaktimerkinnän mukaan temporaaliarterianäyte oli ollut epädignostinen. Reumatologi oli kuitenkin ultraäänitutkimuksessa nähnyt temporaaliarterian ympärillä halo-muodostuksen, joten hoitoa jatkettiin PET-CT ja ultraäänitutkimusten löydösten perusteella sillä ajatuksella, että kyseessä oli (temporaali)arteriitti. Prednisolon-lääkitystä jatkettiin 80 mg:n päiväannoksella, minkä lisäksi A:lle määrättiin Primaspan 50 mg.
10.9.2021 päivätyn etäkontaktimerkinnän mukaan A:n vointi oli kohentunut, mutta pidempi kävely aiheutti edelleen kipua jalkoihin. Tulehdusarvojen mainitaan normalisoituneen. Suuriannoksisella kortisonilääkityksellä oli saatu vastetta kipuihin ja kivut olivat lähes lakanneet. Oireet olivat kuitenkin palautuneet, kun annosta oli vähennetty.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:lla Comirnaty-rokotteen saamisen jälkeen todettu jättisoluvaltimotulehdus ja lihasreuma korvata Comirnaty-rokotteen aiheuttamana lääkevahinkona.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)
Asian arviointi
Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.
Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan A sai 14.6.2021 Comirnaty-rokotteen. 19.7.2021 A hakeutui lääkäriin 2-3 viikkoa kestäneiden niska-hartiakipujen, päänsäryn ja kuumeisen olon vuoksi. A:lla todettiin korkeat tulehdusarvot. Tutkimustulosten ja oireiden perusteella epäiltiin ensin keskushermostoinfektiota ja A lähetettiin jatkotutkimuksiin infektiotautien osastolle. Sittemmin hoito jatkui reumatautien osastolla. Osastohoitojakson aikana A:n hampaiden todettiin olevan huonossa kunnossa ja suuri osa hampaista poistettiin. A:n oirekuvan sekä erittäin laajojen tutkimusten tulokset viittasivat jättisoluverisuonitulehdukseen ja lihasreumaan, vaikkakin A:n ikä sopi diagnoosiin huonosti. Jo aikaisemmin aloitettua kortisonihoitoa jatkettiin sillä ajatuksella, että kyseessä oli jättisoluvaltimotulehdus ja lihasreuma.
Lihasreuma on pääasiassa iäkkäillä esiintyvä reumaattinen sairaus, jonka syytä ei tunneta. Lihasreumalle tyypillisiä oireita ovat etenkin niska-hartiaseudun ja lantion alueen kipu ja jäykkyys. Myös yleisoireet, kuten kuume ja väsymys ovat yleisiä. Oireet kehittyvät yleensä muutamien päivien kuluessa, mutta sairaus voi edetä myös hitaammin, muutamien viikkojen kuluessa. Yli kuudesosalla lihasreumaan sairastuneista esiintyy myös ohimovaltimon tulehdus (temporaaliarteriitti, jättisoluarteriitti). Tällöin oireena on usein myös päänsärkyä ja ohimoseutujen aristusta.
Vakuutuslautakunta toteaa, että ajallinen yhteys A:n saaman Comirnaty-rokotteen ja hänellä todettujen jättisoluvaltimotulehduksen ja lihasreuman välillä on vahva. Jättisoluvaltimotulehdukseen ja lihasreumaan liittyvän oireilun alkamiselle pian Comirnaty-rokotteen saamisen jälkeen ei ole lautakunnan käytettävissä olevista asiakirjoista löydettävissä muuta syytä. Vakuutuslautakunta pitää todennäköisenä, että Comirnaty-rokote on aiheuttanut A:n jättisoluvaltimotulehduksen ja lihasreuman. Lautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan A:n jättisoluvaltimotulehduksen ja lihasreuman Comirnaty-rokotteen aiheuttamana lääkevahinkona ja maksamaan A:lle vakuutusehtojen mukaiset korvaukset.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingon vakuutusehtojen mukaisesti.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Sternhufvud
Jäsenet
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila