Tapahtumatiedot

Asiakkaan kotona omakotitalon yhteydessä olevassa saunarakennuksessa sattui 9.–10.7.2020 välisenä yönä vesivahinko, joka aiheutui saunarakennuksen tupahuoneessa olevan minikeittiön vesihanan kylmävesipuolen venttiilin rikkoutumisesta.

Vesivahinko havaittiin aamulla 10.7.2020. Kartoitusraportin mukaan vesivahinko johtui 7.7.2020 asennetun venttiilin pettämisestä.

Venttiilin valmistajan lausunnon mukaan käyttöventtiilistä on puuttunut pohjatiiviste, minkä takia venttiili ei ole pitänyt. Valmistajan mukaan tiivisteen puuttuminen olisi huomattu venttiiliä asennettaessa.

Vakuutusyhtiö katsoi, että vesivahinko on aiheutunut asennusvirheestä tai puutteellisesta taikka materiaaliltaan sopimattomasta tai heikosta osasta, eikä tällä perusteella korvannut vahinkoa. Ratkaisu ei muuttunut asian uudelleenkäsittelyssä.

Asiakkaan valitus

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön päätöksiin, joissa vakuutusyhtiö on vedonnut ensin asennusvirheeseen ja uudelleenkäsittelyssä myös puutteelliseen tai materiaaliltaan sopimattomaan tai heikkoon osaan.

Valituksessaan asiakas vaatii, että vakuutusyhtiö antaa asiassa myönteisen korvauspäätöksen ja korvaa vesivahingosta aiheutuneet kustannukset. Lisäksi asiakas vaatii, että vakuutusyhtiö korvaa asiassa aiheutuvat selvittely- ja oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen.

Asiakas toteaa, että vakuutusyhtiö on pyytänyt venttiilin valmistajalta näkemyksen venttiilin vuotamisen syystä. Valmistaja on todennut, että venttiili on vuotanut, koska siitä puuttui pohjatiiviste. Valmistaja on myös todennut arvionaan, että venttiili olisi avattu ja pohjatiiviste olisi jätetty pois. Edelleen valmistaja on todennut, että tiivisteen puuttuminen olisi kuitenkin havaittu venttiiliä asennettaessa, koska vesi olisi heti valunut läpi. Tämä ilmeni myös kartoitusraportista, jonka mukaan kyseinen venttiili testattiin tarkastuksen yhteydessä ja tuolloin venttiili vuosi heti kaikissa asennoissa.

Asiakas jatkaa, että venttiili ei kuitenkaan vuotanut, kun se oli asennettu. Kääntämällä venttiilin auki-asentoon, siitä on saanut otettua vettä. Venttiili on toi-minut täysin moitteettomasti asennuksesta 7.7.2020 vesivahinkoon 9.–10.7.2020 saakka. Asiakkaan mukaan hän tai venttiilin asentaja ei ole avannut venttiiliä ja katsoo, ettei tämän tyyppistä venttiiliä kuulukaan koskaan avata asennuksen yhteydessä.

Asiakas on liittänyt uudelleenkäsittelypyyntöön mukaan kuvat ja selvityksen, jonka hän on pyytänyt LVI-liike A Oy:ltä. A Oy on avannut samanlaisen venttiilin kuin vesivahingon kohteeseen oli asennettu ja totesi, että venttiilissä on sisällä musta kuminen tiiviste, joka on valmistajan tarkoittama puuttuva pohjatiiviste. Myös A Oy:n mukaan ilman tiivistettä venttiili ei pidä vettä ollenkaan eli se vuotaa heti. A Oy piti myös mahdollisena, että tiiviste on hajonnut venttiilin sisällä ja huuhtoutunut veden mukana pois.

Asiakas vielä tarkentaa, että venttiili on ollut täysin ehjä ja asianmukainen sekä käyttämätön, kun se on asennettu kohteeseen 7.7.2020. Venttiili ei ole vuotanut asennuksen yhteydessä tai välittömästi sen jälkeen, vaan se on toiminut moitteettomasti. Venttiilissä on siten ollut pohjatiiviste paikoillaan silloin, kun asennus on tehty, koska tiivisteen puuttuessa venttiilin vuoto olisi havaittu välittömästi, kuten myös valmistaja toteaa. Venttiili on myös toiminut useamman vuorokauden ajan ennen vesivahinkoa.

Näillä perusteilla asiakas katsoo, että kyseessä on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma, jossa asianmukaisesti asennettu ehjä venttiili on kartoitusraportissa todetun mukaisesti pettänyt ja sen seurauksena on aiheutunut huomattava vesivahinko, joka vakuutusyhtiön tulee korvata hänen kotivakuutuksestaan. Lisäksi asiakas vaatii vakuutusyhtiötä korvaamaan asiassa aiheutuvat asian selvittely- ja oikeudenkäyntikulut.

Vastauksena vakuutusyhtiön vastineessaan esittämään asiakas lausuu, että ”kuten [valmistaja] toteaa, niin pohjatiivisteen puuttuminen olisi havaittu venttiiliä asennettaessa, koska venttiili ei pidä ilman sitä. Vakuutusyhtiön väitteistä huolimatta venttiili on pitänyt 3 päivää paineisena.” Asiakas toteaa myös, ettei venttiiliä ole koskaan käytetty aikaisemmin, mutta toteaa lisäksi, että vesijohtojen käyttöikä on 50 vuotta. Samalla asiakas kyseenalaistaa syy-yhteyden siihen, että venttiili olisi puutteellinen, jos sitä olisi käytetty aiemmin. Asiakas katsoo, ettei pohjaventtiilin pettämistä voida ennustaa, kestääkö se kolme päivää vai 50 vuotta. Asiakas kritisoi vielä sitä, että vedotaan ainevikaan, muttei tarkemmin perustella, mitä ainevialla tarkoitetaan.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on vastineessaan todennut, että vakuutusturvien yleisten rajoitusten mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle tai esineelle korjaamiseen tai rakentamiseen käytetyistä sopimattomista tai laadultaan ilmeisen heikoista osista tai materiaaleista.

Vakuutusyhtiö jatkaa, että venttiilin asennus on tehty 7.7.2020 ja vahinko on sattunut kahdesta kolmeen päivää tämän asennuksen jälkeen 9.–10.7.2020. Ilmoitettu vahinko on aiheutunut asennusvirheestä taikka puutteellisesta tai materiaaliltaan sopimattomasta tai heikosta osasta, minkä vuoksi korvausta ei voida maksaa vakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö viittaa myös venttiilin valmistajan teknisen tuen antamaan lausuntoon. Kartoitusyritys oli pyytänyt lausuntoa siitä, oliko venttiili mahdollisesti rikki asennettaessa ja voiko venttiili ylipäätään rikkoutua tuohon kuntoon pelkästä vedenpaineesta. Valmistajan lausunnossa on todettu näin:

”Venttiili palautui meille ja kävin katsomassa sitä. Käyttöventtiilistä puuttui pohjatiiviste ja sen takia venttiili ei pitänyt. Tämän mukaan venttiili on jossain vaiheessa avattu ja pohjatiiviste on jätetty pois (?). Venttiilissä olevien jälkien perusteella venttiili on ollut jo jonkin aikaa käytössä. [– –] Tiivisteen puuttuminen olisi huomattu venttiiliä asennettaessa. Tuotteessa ei ole valmistusvirhettä.”

Vakuutusyhtiö jatkaa, että valmistajan lausunnon mukaan käyttöventtiilistä puuttui pohjatiiviste ja tämä on aiheuttanut vuodon. Valmistajan mukaan venttiili on jossain vaiheessa avattu ja kyseinen pohjatiiviste on jätetty pois. Lausunnosta saa myös kuvan, että osaa on mahdollisesti käytetty jo aikaisemmin ja asennuksen yhteydessä on käytetty näin ollen puutteellista venttiiliä. Lausunto toteaa sen, että asennuksessa on joko tehty selvä virhe tai vaihtoehtoisesti käytetty puutteellista osaa.

Vakuutusyhtiö vielä toteaa, että vahingon sattumisen ajallinen yhteys asennusvirheeseen tai vaihtoehtoisesti ainevikaan tai puutteelliseen osaan on täysin selvä. Asennushetken tapahtumat jäävät näillä tiedoin mysteeriksi, mutta jos asennus olisi suoritettu asianmukaisesti ja osa olisi ollut asianmukainen, liitos kestäisi enemmän kuin kaksi päivää. Kumpikin näistä tapahtumakuluista johtaa kielteiseen, joten asiaa ei tarvitse tutkia vakuutusehtojen puolesta enempää.

Selvitykset

Osapuolten kirjelmöinnin lisäksi Vakuutuslautakunnalle on toimitettu
- kosteuskartoittajan kartoituspäivämäärällä 17.7.2020 laatima raportti
- asiakkaan korjausselvitys ja vahingon korjaamisesta aiheutuneet laskut
- venttiilin valmistajan 19.1.2021 päiväämä lausunto kuvineen
- A Oy:n 23.2.2021 päivätty selvitys vastaavasta venttiilistä kuvineen

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on riitaa siitä, onko asiakkaan saunarakennuksen keittiössä käyttöventtiilin pettämisestä aiheutunut vuotovahinko kotivakuutuksesta korvattava tapahtuma huomioiden asennusvirhettä, valmistusvikaa ja laadultaan ilmeisen heikkoja osia koskevat rajoitusehdot.

Sovellettavat vakuutusehdot

Kotivakuutusehtojen (voimassa 1.1.2020 alkaen) kohdan 3.1 mukaan laajasta kotivakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä on äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma.

Vakuutusehtojen kohdan 3.5 mukaan vakuutuksesta korvataan rakennuksen kiinteän LVI-laitteen, -putkiston tai niihin kytketyn kulutuslaitteen äkillisen ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen seurauksena syntyneen vuodon aiheuttama välitön esinevahinko.

Vakuutusehtojen kohdan 4.1 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut
1) omaisuudelle tai esineelle
- suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö- tai työvirheestä
- rakenne-, valmistus- tai aineviasta
- […]
- korjaamiseen tai rakentamiseen käytetyistä sopimattomista tai laadultaan ilmeisen heikoista osista tai materiaaleista
- […].

Asian arviointi

Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus siitä, että häntä on kohdannut vakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma.

Vakuutuslautakunta toteaa saatujen selvitysten perusteella, että saunarakennuksessa voimassa ollut vakuutusturva on ollut perusturvatasoinen, jolloin hakijan tulee näyttää, että sovellettavien vakuutusehtojen korvaussäännöksen kohdan 3.5 edellytykset täyttyvät. Korvaussäännöksen mukaan vakuutuksesta korvataan rakennuksen kiinteän LVI-laitteen, -putkiston tai niihin kytketyn kulutuslaitteen äkillisen ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen seurauksena syntyneen vuodon aiheuttama välitön esinevahinko.

Vakuutuslautakunta tulkitsee vakuutusyhtiön katsoneen vahinkotapahtuman lähtökohtaisesti täyttävän korvaussäännöksen edellytykset. Korvattavuus voi kuitenkin estyä, jos vahingon todennäköisenä syynä on jokin vakuutuksen rajoitusehdoissa lueteltu tekijä. Vakuutusyhtiöllä on näyttövelvollisuus rajoitusehdon soveltumisesta tapaukseen.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella vahingon syynä on ollut käyttöveden kylmävesihanan venttiilin pettäminen. Venttiili on asennettu 7.7.2020 ja se on alkanut vuotaa 9.–10.7.2020. Vuodon tarkemmaksi syyksi on ilmennyt venttiiliin pohjatiivisteen puuttuminen.

Venttiilin pohjatiivisteen puuttumisen syiden osalta lautakunta toteaa niistä esitettyjen arvioiden olevan keskenään ristiriitaisia. Valmistajan antaman lausunnon mukaan venttiilissä ei ole ollut valmistusvikaa, vaan venttiili olisi mahdollisesti jossain vaiheessa avattu ja pohjatiiviste jätetty pois. Lisäksi valmistajan arvion mukaan venttiilissä olevien jälkien perusteella venttiili on ollut jo jonkin aikaa käytössä. Tästä poiketen asiakkaan mukaan venttiili on ollut käyttämätön, eikä venttiilin asentaja ole sitä avannut.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella venttiili ei pitänyt vettä missään asennossa sen jälkeen, kun vuoto oli havaittu. Valmistajan tutkittua venttiilin havaittiin sen pohjatiivisteen puuttuvan. Asiakkaan mukaan venttiili on pitänyt vettä asennusvaiheessa ja ennen vuodon ilmenemistä, mikä tarkoittaa, että pohjatiivisteen voi olettaa tuolloin olleen paikoillaan. Asiassa jää epäselväksi, missä vaiheessa ja miten pohjatiiviste on hävinnyt venttiilin sisältä.

Vakuutuslautakunta toteaa, että asiassa on ajallinen yhteys asennustyön ja vuotovahingon välillä, kun venttiili on pettänyt kahdesta kolmeen päivän kuluessa asennuksesta. Valmistajan antaman selvityksen perusteella on mahdollista, että asennusvaiheessa on tapahtunut asennusvirhe, mutta asiassa esitetyn selvityksen perusteella jää tarkemmin näyttämättä, miten virhe olisi tapahtunut huomioiden, että asiakkaan kertoman perusteella venttiili on ollut käyttämätön.

Vakuutuslautakunta toteaa, että yleisen elämänkokemuksen perusteella käyttämätön, materiaaleiltaan asianmukainen sekä täysin ehjä ja oikein asennettu venttiili ei ala vuotaa kahdesta kolmeen päivän kuluttua asennuksesta. Lautakunnan näkemyksen mukaan käyttämättömän venttiilin pohjatiiviste ei myöskään voi itsestään huuhtoutua veden mukana pois, ellei asennuksessa tai itse venttiilissä tai pohjatiivisteessä ole jotain rakenteellista tai materiaaliin liittyvää vikaa.

Ratkaisusuosituksessa FINE-000184 keittiössä sijaitseva käyttöveden tulppausmutteri oli haljennut ja alkanut vuotaa. Vakuutuslautakunta katsoi, että sopimattoman osan käyttäminen tai osan liiallinen kiristäminen olivat vakuutuksen rajoitusehtojen mukaisia asennusvirheitä. Mutterin mahdollinen materiaalivika oli rajoitusehtokohdan mukainen valmistus- tai ainevika. Vakuutuslautakunta katsoi, ettei sille esitetystä selvityksestä ilmennyt muita mahdollisia vahingon syitä kuin nämä osavalintaan, materiaaliin ja asennustyöhön liittyvät vaihtoehdot. Lautakunta piti vakuutusyhtiön kielteistä korvausratkaisua asianmukaisena.

Vastaavasti kuin edellä viitatussa tapauksessa katsoo lautakunta tässä asiassa, että esitetystä selvityksestä ei ilmene muita mahdollisia syitä vuotovahinkoon kuin venttiilin asennusvirhe, venttiilin tiivisteen ainevika tai se, että kyseessä on ollut laadultaan ilmeisen heikko osa. Lautakunta toteaa asiassa sinänsä jäävän tarkoin näyttämättä, mikä noista tekijöistä on vahingon aiheuttanut. Lautakunta kuitenkin katsoo, että koska kaikki edellä mainitut, mahdollisina pidettävät syyt on rajattu vakuutusehdoilla pois korvattavuuden piiristä, on vakuutusyhtiön kielteinen korvauspäätös ollut vakuutusehtojen mukainen.

Asiakas on vaatinut korvausta myös selvittely- ja oikeudenkäyntikuluista. Vakuutusyhtiön katsottua, ettei vesivahinko ole miltään osin korvattava, se ei ole erikseen ottanut näihin vaateisiin kantaa. Tältä osin lautakunta toteaa, että koska kyse ei edellä todetun mukaisesti ole vakuutuksesta korvattavasta vuotovahingosta, asiassa ei ole tarpeen enemmälti arvioida asiakkaan tarkemmin yksilöimättä esittämien selvittely- ja oikeudenkäyntikulujen korvattavuutta. FINE huomauttaa lisäksi, ettei se ohjesääntönsä 6 §:n mukaan käsittele sille osoitetun valituksen tekemisestä aiheutuneiden kustannusten korvaamista.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin                                         
Sihteeri Paasikoski

Jäsenet
Kankkunen
Rantala
Vyyryläinen
Yrttiaho