Haku

FINE-046669

Tulosta

Asianumero: FINE-046669 (2022)

Vakuutuslaji: Kotivakuutus

Ratkaisu annettu: 13.09.2022

Vuotovahingon korvattavuus. Lattiakaivollista tilaa koskevat määräykset. Onko vahinko johtunut rakennusvirheestä?

Tapahtumatiedot

Asiakkaan vuonna 1989 rakennetussa omakotitalossa havaittiin joulukuussa 2021 vuotovahinko. Kodinhoitohuoneessa sijaitsevan lämminvesivaraajan alla oleva suojaputki oli rikkoutunut ja vuotanut. Kohteessa 10.12.2021 suoritetun vahinkotarkastuksen mukaan vuotokohta ei ollut näkyvillä, mutta vuodon oli todennäköisesti aiheuttanut suojaputken sisällä kulkeneen kupariputken pistesyöpymä. Kosteusvaurioita todettiin kodinhoitohuoneen lämminvesivaraajan puoleisen nurkan alueella, takkahuoneessa, viherhuoneessa sekä varastossa.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa 5.1.2022 kielteisen päätöksen. Vakuutusyhtiön mukaan kodinhoitohuoneeseen vuotanut vesi oli päässyt aiheuttamaan vahinkoa asuinrakennukselle putkiläpiviennin ympärillä olevan puutteellisen lattialaatoituksen ja kodinhoitohuoneen puutteellisen vedeneristeen kautta. Näin ollen kyse oli vakuutusyhtiön mukaan rakentamismääräysten laiminlyönnistä, eikä vahinko olisi vakuutuksesta korvattava. Asiakkaan muutoksenhaun johdosta vakuutusyhtiö antoi asiassa 11.2.2022 edelleen kielteisen korvauspäätöksen.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Asiakas on vakuutusyhtiön antamaan korvauspäätökseen tyytymätön ja pyytää asiassa FINEn ratkaisusuositusta. Valituksessaan asiakas toteaa, että vakuutusyhtiö on 5.1.2022 antamassaan korvauspäätöksessä vedonnut Suomen rakentamismääräyskokoelmaan D1 vuodelta 1976. Päätöksen mukaan, perustuen märkätiloja koskevaan rakentamismääräyskokoelman kohtaan, kodinhoitohuoneessa on puutteellinen vedeneristys ja lattialaatoitus, eikä ylösnostoja ole tehty. Asiakas viittaa 7.1.2022 päivättyyn rakennusinsinöörin lausuntoon ja toteaa, että huomioitavaa on, että rakentamismääräyskokoelman osaa D1 on sovellettu virheellisesti ja ettei D1:ssa ole edes mainintaa vedeneristyksistä tai ylösnostoista.

Lisäksi asiakas toteaa, että rakenteen toimivuutta tulee arvioida rakentamismääräyskokoelman osan C2 perusteella. Määräyskokoelman kohdan 1.2 mukaan rakenteiden, rakennustarvikkeiden ja -aineiden on oltava sellaisia, ettei kosteus eivätkä muut tekijät haitallisessa määrin heikennä rakennuksen toimintakelpoisuutta, eikä vettä pääse rakenteisiin haitallisissa määrin. Samoin kohdan 2.2.3 mukaan kylpyhuoneen, pesutuvan ja vastaavan tilan vedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei vettä pääse tunkeutumaan ympäröiviin huonetiloihin ja rakenteisiin haitallisessa määrin. C2:ssa ei kuitenkaan mainita kodinhoitohuonetta eikä lausuta mitään vedeneristyksestä tai sen laadusta. Kodinhoitohuoneen lattia on laatoitettu ja seinillä on muovitapetti, joka on tiivistetty silikonilla lattian rajasta. Rakennusinsinöörin lausunnon mukaan, koska rakenteet ovat toimineet moitteettomasti vahinkoon asti, voidaan olettaa, että rakenteet on suojattu C2:n edellyttämällä tavalla estäen veden pääsyn rakenteisiin haitallisessa määrin.

Asiakkaan mukaan vakuutusyhtiön vakuutusasiamies on hyväksynyt kotivakuutussopimuksen paikan päällä, myös kodinhoitohuoneen rakenteineen, joten ei voida olettaa, että asiakas olisi asettanut rakenteiden vedeneristyksen toimivuuden kyseenalaiseksi. Lopuksi asiakas vielä korostaa, että rakenteiden vedenpitävyys on toiminut moitteettomasti vesivahingon päivämäärään asti. Asiakkaan mukaan kyseessä on äkillinen ja ennalta arvaamaton vesivahinko, jolloin vauriot tulisi korvata kotivakuutuksesta.

Asiakas toimitti lisäkirjelmän 28.3.2022, jossa totesi, että vakuutusyhtiön väittämä rakennusvirheestä ei pidä paikkaansa. Asiakkaan mukaan rakennustarkastaja on hyväksynyt rakennuksen vuonna 1989, jonka jälkeen myös vakuutusasiamies on kiertänyt talon läpi ja hyväksynyt rakentamistavan. Asiakkaan mukaan kodinhoitohuone ei ole märkätila pelkän lattiakaivon perusteella ja tilan kalusteetkin on tehty kuivaan tilaan sopiviksi. Asiakas toimitti vielä toisen lisäkirjelmän 18.4.2022, jossa korostaa, että rakennus on tehty vuonna 1989 voimassa olleiden määräysten mukaisesti.

Vakuutusyhtiö toistaa 23.3.2022 toimittamassaan vastineessa kielteisen kantansa ja toteaa, että vakuutusasiamies ei suorita tarkastuksia vakuuttamilleen kiinteistöille, vaan vakuutukset myönnetään sellaisten tietojen perusteella, mitä asiakas on myyntitilanteessa omistamastaan kiinteistöstä antanut. Koska rakentaminen Suomessa on luvanvaraista, on vakuutusyhtiöllä aina oikeus olettaa, että vakuutettava rakennus on tehty viranomaisten antamien määräysten ja hyvän rakentamistavan mukaisesti. Kiinteistön omistajalla on vastuu rakennuksen kunnosta. Vakuutusyhtiö toteaa, että tilassa, jossa vuoto on havaittu, sijaitsee lämminvesivaraaja ja sen alla lattiakaivo, joten huonetilan edellytetään olevan vedenpitävä. Mitään äkillistä syytä vedeneristeen rikkoutumiselle ei ole asiakkaan toimesta esitetty. Vakuutusyhtiö viittaa tarkastusraporttiin, jonka mukaan rakenteissa on havaittu epätiiviitä vedeneristeitä, muun muassa putkiläpivientien ympärillä. Vakuutusyhtiön kannan mukaan vahinko on seurausta vedeneristeiden vuotamisesta.

Vakuutusyhtiö on toimittanut lisävastineen 13.4.2022, jossa vielä korostaa, ettei kohteelle myönnetty vakuutus ole tae vahinkojen korvattavuudesta. Vakuutusehdot määrittelevät vakuutustapahtuman korvattavuuden ja kukin vakuutustapahtuma arvioidaan erikseen. Vahingon korvattavuus arvioidaan vahingon syyn, ei seurauksen mukaan. Vakuutusyhtiö viittaa rakentamismääräyskokoelman osaan D1 1987, joka edellyttää viemäröinnin järjestämistä sellaiseen tilaan, jossa on ylitulvimisvaara. Hyvää rakentamistapaa kuvaavissa ohjeissa D1:ssa todetaan, että lattiakaivollisten tilojen lattian on oltava vedenpitävä. Lisäksi yhtiö viittaa hyvää rakentamistapaa määrittävään julkaisuun LVI-RYL 1986. Se edellyttää kohdassa 22.5, että vedenlämmitin on sijoitettava lattiaviemäröinnillä varustettuun tilaan.

Vakuutusyhtiö toteaa myös, että Suomen Kunnallisteknillisen Yhdistyksen julkaisun 7/1987 (kohta 24.3) mukaisesti edellytetään, että lattiakaivollisen tilan lattiassa on aina vedeneristys. Edelleen yhtiö toteaa, että vedeneristyksen hyvän rakentamistavan mukainen toteutustapa on esitetty julkaisussa RIL 107-1976 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet. Lopuksi vakuutusyhtiö viittaa tapauksessa sovellettavien vakuutusehtojen rajoitusehtoon KO144, jonka mukaan vakuutus ei korvaa rakenteiden vedeneristeiden vuotamisesta aiheutunutta vahinkoa.

Sopimusehdot sekä rakentamismääräykset ja -ohjeet

Tapaukseen sovellettavien kotivakuutusehtojen (voimassa 1.7.2021 alkaen) ehtokohdan KO140 (Vakuutusturvan sisältö) mukaan vakuutus korvaa äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttaman suoranaisen esinevahingon, kun omaisuus on vakuutettu toteutuneen riskin varalta. Lisäksi korvataan näissä vakuutusehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti. Korvattavuus määräytyy vahingon syyn, ei seurauksen perusteella. Vakuutus ei korvaa vahinkoa, jonka syntyyn on selvä syy-yhteys viranomaismääräysten laiminlyönnillä tai suunnittelu-, valmistus-, materiaali-, rakenne-, perustamis- tai asennusvirheellä taikka rakentamismääräysten, rakentamista koskevien ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisella rakentamisella taikka työvirheellä, käyttövirheellä, keskeneräisyydellä, puutteellisuudella tai ikääntymisellä.

Vakuutusehtojen ehtokohdan KO144 (Putkivuoto) mukaan vakuutus korvaa omaisuudelle aiheutuneen vahingon, kun neste, höyry tai kaasu on vuotanut ennalta arvaamattomasti ja suoraan
- rakennuksen tai tontin kiinteistä putkista, laitteista tai säiliöistä
- rakennuksen sisäpuolisesta sadevesiviemäristä
- kiinteillä letkuliitännöillä ja sulkuventtiileillä kytketystä käyttölaitteesta, kuten pyykin- tai astianpesukoneesta.

Vakuutus ei korvaa
- rakenteiden vedeneristeiden vuotamisesta aiheutunutta vahinkoa
- lattiakaivon ja korokerenkaiden liitosten vuotamisesta aiheutunutta vahinkoa
- lattiakaivon ja lattian vedeneristeen liitoksen vuotamisesta aiheutunutta vahinkoa
- lattiakaivon tai korokerenkaan putkiläpiviennin liitoksen vuotamisesta aiheutunutta vahinkoa

Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot (tullut voimaan 1.7.1987) kohdan 3.2 Viemäröinnin järjestely mukaan sellaisissa huonetiloissa, joissa on lattiakaivo, edellytetään, että huonetilan lattia on vedenpitävä ja kaivo on liitetty vesitiiviisti lattian vedenpitävään kerrokseen.

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n julkaisun RIL 107-1976 Rakennusten veden ja kosteudeneristysohjeet kohdan 2.3 (Märkien huonetilojen rakenteet) mukaan märkien huonetilojen lattiassa on oltava vedeneristyskerros. Tarvittaessa myös märkien huonetilojen seinissä on oltava vedeneristys. Märkien huonetilojen lattioiden vedeneristys ulotetaan siihen korkeuteen, mihin veden vaikutus ulottuu, kuitenkin vähintään 50 mm valmista lattiapintaa ylemmäksi, siten, että seinää pitkin valuva vesi ei pääse eristyksen taakse. Kynnysten kohdalla eristys nostetaan vähintään 25 mm valmista lattiapintaa ylemmäksi. Putkien läpiviennit yms. lävistykset tehdään vedeneristyksen kohdalta vedenpitäviksi. Lattiakaivojen ja vedeneristyksen liitokset tehdään vedenpitäviksi.  

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys siitä, onko asiakkaan omistamassa omakotitalossa sattunut vuotovahinko kotivakuutuksesta korvattava tapahtuma. Rakenteiden kosteusvauriot ovat aiheutuneet lattiarakenteessa suojaputken sisällä kulkevan vesiputken vuodon seurauksena, kun vettä on tulvinut suojaputkesta lattiakaivollisessa kodinhoitohuoneessa sijaitsevan lämminvesivaraajan alle. Kosteuskartoituksen kuvasta ilmenee lattialaatoituksen olleen varaajan alla sijaitsevien putkiläpivientien kohdalla puutteellinen, eikä läpivientien kohdalla ole havaittavissa vedeneristystä. Vuodon seurauksena vesi pääsi kastelemaan kodinhoitohuoneen lattia- ja seinärakenteita sekä muita huonetiloja.

Vakuutusyhtiö on katsonut, että rakenteiden kosteusvauriot ovat aiheutuneet rakennusvirheestä. Vakuutusyhtiön mukaan lattiakaivollisen kodinhoitohuoneen vedeneristys on ollut puutteellinen muun muassa putkiläpivientien ympärillä, missä vedeneriste ei ole ollut tiivis. Vakuutusyhtiö on vedonnut muun muassa Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan D1 (vuodelta 1987) kohdan 3.2 mukaiseen edellytykseen lattiakaivollisen huonetilan lattian vedenpitävyydestä sekä RIL 107-1976 -ohjeeseen märkien huonetilojen lattioiden vedeneristyksen toteuttamisesta.

Asiakkaan valituksen ja asiakkaan oman asiantuntijan mukaan rakennusvirhettä ei ole tapahtunut ja rakenteet ovat talon rakentamisajankohdan rakentamismääräysten mukaiset.

FINE toteaa, että vaikka vuotovahingon ovat lähtökohtaisesti korvattavia vahinkoja, Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti pidetty rakenteille aiheutuneen vuotovahingon varsinaisena syynä lattiarakenteen puutteellisuutta, jos vesi on päässyt rakenteisiin tilassa, jossa olisi tullut olla asianmukainen vedeneristys. Rakentamismääräysten ja ohjeiden soveltamisen osalta lautakunta on lisäksi katsonut, esimerkiksi ratkaisusuosituksissa FINE-013555 ja FINE-042888, että ohjeessa RIL 107-1981 olevaa märkien huonetilojen vedeneristystä koskevaa ohjetta on osoituksena hyvän rakentamistavan asettamista vaatimuksista perusteltua soveltaa myös lattiakaivollisen kodinhoitohuoneen lattian osalta.

Aiemman ratkaisukäytännön mukaisesti FINE katsoo hyvän rakentamistavan edellyttäneen talon rakentamisajankohtana vuonna 1989, että lattiakaivollisen huonetilan lattian on tullut olla vedenpitävä eli että lattiassa on vedeneristys ylösnostoineen. FINElle toimitetuista selvityksistä käy ilmi, että asiakkaan kodinhoitohuoneen lattian laatoitus putkiläpivientien osalta on osin puutteellinen. Jos lattiarakenne olisi ollut hyvän rakentamistavan edellyttämällä tavalla vedenpitävä, lattialle vuotanut vesi ei olisi päässyt aiheuttamaan rakenteiden kastumista. FINE katsoo, että lattia- ja seinärakenteiden kastumisvahinko on aiheutunut rajoitusehdoissa mainituista rakennusvirheestä, hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta sekä rakenteiden vedeneristeiden vuotamisesta. Näillä perusteilla FINE pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta                                  

Jaostopäällikkö Korpelainen                                         
Esittelijä Talvitie

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia