Haku

FINE-046636

Tulosta

Asianumero: FINE-046636 (2022)

Vakuutuslaji: Kotivakuutus

Ratkaisu annettu: 17.06.2022

Rakenteiden kosteusvauriot. Lämmityskattilan ylivuotovedet. Kondenssivesi. Oliko vahinko korvattava?

Tapahtumatiedot

Asiakkaan omakotitalossa (rakennusvuosi 1981) todettiin kosteutta alakerran takkahuoneessa lattiarakenteessa uunin vieressä. Ensimmäisellä O Oy:n vahinkokartoituskerralla 19.8.2021 kosteusvaurion syytä ei pystytty toteamaan. O Oy jatkoi tarkastuskäyntejä 27.8., 30.8. ja 2.9.2021. Kohteessa oli käynyt myös paikallinen putkimies 1.9.2021. O Oy:n laatiman vahinkotarkastusraportin mukaan kohdassa ei kulje talon käyttövesiputkia. Piipussa tai katossa piipun vieressä ei havaittu kohonneita kosteusarvoja tai kosteusjälkiä. Seinän toisella puolella teknisessä tilassa on rakennuksen päävesimittari, johon nousee alapohjasta takkahuoneesta päin päävesijohto. Teknisessä tilassa vahinkoalueen läheisyydessä on myös lämmityskattila. Raportin mukaan lämmitysjärjestelmän ylivuotovedet oli johdettu aiemmin lattialle öljypolttimen viereen. Teknisessä tilassa öljypolttimen läheisyydessä lattiassa tai seinien alaosissa ei ollut havaittavissa kohonneita kosteusarvoja.

Lisäkartoitusten ja rakenteen avauksen jälkeen takkahuoneen alapohjan kosteuden aiheuttajaa ei voitu edelleenkään varmuudella todeta. Tutkimuksissa oli suljettu pois lämmitysjärjestelmän vuoto, päävesijohdon ja viemäreiden vuoto. Maanvaraisen alapohjarakenteen vuoksi maaperän kosteuden kapillaarista nousemista rakenteisiin pidettiin mahdollisena, mutta raportin mukaan kosteusvaurio olisi tällöin ollut havaittavissa jo aiemmin. Raportissa mainittiin yleisesti myös savukaasujen tiivistymisestä savupiippuun. Kosteuden tiivistyminen on raportin mukaan mahdollista myös kylmiin pintoihin, kuten vesijohtoihin ja kivirakenteisiin. Asiakkaan kertoman mukaan teknisen tilan päävesijohto kondensoi jonkin verran kesäaikaan. Teknisessä tilassa päävesimittarin alapuolella lattiassa ei ollut kohonneita kosteusarvoja. Piippua tarkasteltaessa tuhkaluukuissa ei ollut havaittavissa irtovettä tai muuta ylimääräiseen kosteuteen viittaavaa. Yläkerrassa piipun koteloinnissa tai takkahuoneessa piipussa tai sen vieressä katossa ei havaittu kohonnutta kosteutta tai kosteusjälkiä.

Teknisen tilan puolelta tarkasteltuna takkahuoneen vastaisen väliseinän alaosassa oli havaittavissa kosteuden aiheuttamia jälkiä. Seinän alaosaa ei kuitenkaan päässyt tarkastelemaan kokonaisuudessaan. Öljykattilan rautaisissa jaloissa oli ruostetta. Lämmitysjärjestelmän ylivuotovesi oli aiemmin ohjautunut öljykattilan viereen lattian korokelaatalle. Asiakas oli asentanut letkun ohjaamaan veden lähemmäs lattiakaivoa. Raportissa todetaan, että jos öljykattilan ylivuotovesi on aiemmin ohjautunut öljykattilan alle, se on voinut kastella takkahuoneen vastaisen väliseinän alaosaa. Kattilan jalkojen ruoste ja takkahuoneen väliseinän alaosan kosteusjäljet viittasivat siihen, että kattilan alla on ollut kosteutta. Kohonneita kosteusarvoja ei havaittu siltä osin, kun rakenteen pääsi mittaamaan.

Kun takkahuoneen puolelta oli avattu lattiarakennetta ja purettu alapohjan eristystä ja täyttöhiekkaa päävesijohdon yläpuolelta, todettiin, että rakenteen ollessa auki putken pintaan kondensoitui kosteutta. Putken vuodosta ei havaittu merkkejä. Alapohjan täyttöhiekkaa vasten oleva eriste oli kostea. Teknisen tilan väliseinän ja uunin seinämän alaosissa oli kohonneita kosteusarvoja.

Kosteuden syytä kävi selvittämässä myös K Oy 8.9. ja 23.9.2021. K Oy:n 8.9.2021 tekemän kartoituksen raportin mukaan vahingon syynä on lämmityskattilan ylipaineventtiilin ylivuotoputken vuoto. Ylivuotoputki päättyy lämmityskattilan takaosaan ja putkesta tullut vesi on vuotanut kattilan taakse sekä kattilahuoneen lattialle. Kattilan alla oleva betonivalu on hiukan kallistuneena takkahuoneen vastaista seinää kohti ja tästä syystä vuotovesi on päässyt kastelemaan väliseinärakenteen tiilimuurauksen alaosia ja takkahuoneen alapohjarakennetta. Vuoto on ollut pidempiaikainen. Raportin mukaan lämmityskattilan takana ja ympärillä on havaittavissa selviä vuotoveden aiheuttamia vuotojälkiä.

Vakuutusyhtiö ilmoitti asiakkaalle suullisesti 19.9.2021 kielteisestä korvauspäätöksestä. Asiakas haki päätökseen muutosta 21.9.2021 päivätyllä kirjelmällä, jonka mukaan kattilahuoneen puolelta ei ole päässyt vettä takkahuoneen puolelle. Asiakas katsoi, että vahingon syynä on ollut se, että poikkeuksellisen kuumana kesänä viileissä kellaritiloissa kosteus on tiivistynyt kylmempiin pintoihin ja sen vuoksi tapaus tulisi käsitellä luonnonilmiönä.

K Oy:n lisäkartoituksen 23.9.2021 johdosta raporttiin on kirjattu, että lämmitysjärjestelmän paisuntasäiliö on uusittu vuonna 2017. Asiakkaan mukaan vesijäljet lämmityskattilan ympäristössä ovat syntyneet ennen lämmityskattilan paisuntasäiliön uusimista. Paisuntasäiliön uusimisen yhteydessä asiakas oli asentanut lämmityskattilan ylipaineventtiilin ylivuotoputken jatkoksi kumiletkun, joka johti veden lähemmäs lattiakaivoa. 

Raportissa mainitaan myös, että vaurioalueella on kylmän veden runkovesiputki ja vesimittari, jotka ovat voineet aiheuttaa veden kondensoitumista betonirakenteen pintaan. Raportin mukaan runkovesiputken lämpövaikutus alapohjarakenteen betonilaattaan on kuitenkin rajallinen, sillä putki on asennettu betonilaatan ja styrox-eristeen alapuolelle sokkelirakenteen hiekkatäyttöön. 

Lisäkartoituksen myötä raporttiin on kirjattu, että selvää syytä vuodon aiheuttajalle ei pystytty selvittämään. Putkistovuotoja tai laiterikkoja ei havaittu. Lämmitysjärjestelmän paisuntasäiliön ylivuotoputken osalta raporttiin on kirjattu, että ylivuoto on ohjautunut aiemmin suoraan öljykattilan viereen, lämmityskattilan alapuolella olevan korokkeen päälle. Kosteusvaurioalueet keskittyvät lämmityskattilan kohdalle. Raportissa todetaan lisäksi kondenssivesivaurioista, että kattilahuoneen päävesijohto, vesimittari sekä eristämättömät kylmävesiputket kondensoivat jonkin verran vettä ja että kondenssivesi tihkuu kylmiltä putkipinnoilta kattilahuoneen lattialle. Lisäksi päävesiputki ja vesimittari ovat voineet aiheuttaa betonirakenteen jäähtymisen ja veden kondensoitumisen huoneilmaa kylmemmän betonirakenteen pintaan.

Vakuutusyhtiö antoi 5.10.2021 edelleen kielteisen kirjallisen päätöksen. Mitään vakuutusehdoissa luonnonilmiönä korvattavaa tapahtumaa, joka olisi aiheuttanut vesivahingon, ei ole todettu. Kosteuden tiivistyminen rakenteessa on vähitellen tapahtuva kosteudesta tai kondenssivedestä aiheutuva tapahtuma. Vakuutusyhtiö ilmoitti myös, että talon rakentamisvuonna voimassa olleen määräyksen mukaan vesisäiliön tms. ylivuoto- ja tyhjennysvedet on pitänyt johtaa viemäriin. Tämän lisäksi teknisen tilan lattia on pitänyt tehdä vedenpitäväksi. Kyseessä on rakenteen virheellisyydestä johtuva vahinko.

Asiakas haki päätökseen uudelleen muutosta 21.10.2021 päivätyllä kirjelmällä. Asiakas totesi, että talon rakentamisaikaan 1980–1981 ei ole vielä ollut tietoa vesieristeestä. Teknisen tilan lattialla käytettiin kaksikomposiittimaalia, joka toimi vesieristeenä. Ylivuotoputki on jätetty vapaasti purkautuvaksi maalatulle betonilattialle, koska vesimäärä on ollut vähäinen. Lattiaan on tehty valun yhteydessä kaadot, jotta vesi ohjautuu lattiakaivoon, joka on ollut 75 cm päässä ylivuotoputkesta. Rakenteet ovat olleet rakennusvalvonnan hyväksymiä. Asiakas katsoi edelleen, että kesän aikana kosteus on tiivistynyt käyttövesiputkiin ja ohjautunut tiiliseinään ja takkahuoneeseen. Asiakas kritisoi lisäksi sitä, että paikalla jäljempänä käyneelle K Oy:lle oli annettu O Oy:n raportti. Vuodon syy oli edelleen selvittämättä.

Vakuutusyhtiön sisäinen muutoksenhakuelin käsitteli asian ja antoi 3.1.2022 uuden korvauspäätöksen. Vakuutusyhtiö totesi, että jos kosteusvaurio on johtunut lämmityskattilan ylivuotoputkesta tulleesta vedestä, vahinko on aiheutunut vakuutuksen rajoitusehtojen mukaisesti rakennusvirheestä tai rakentamismääräysten, ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta. Jos rakenne toimii rakennusmääräysten edellyttämällä tavalla ja ylivuotovedet on johdettu viemäriin teknisen tilan ollessa vedenpitävä, ei rakenteille aiheudu vahinkoa. Kaupungin rakennusvalvonnan hyväksyntä ei sellaisenaan osoita, että ylivuotoputki ja vesieriste olisi toteutettu vahinkoajankohtana hyvän rakennustavan mukaisesti. Mikäli vahinko olisi seurausta kondenssivedestä, ei vahinko myöskään tällöin ole vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvattava.

Vakuutusyhtiö vetosi korvauksenhakijan näyttövelvollisuuteen korvattavan vakuutustapahtuman sattumisesta. Vakuutusyhtiö katsoi, että tarkka syy sille, mikä vuotovahingon todellisuudessa on aiheuttanut, jää tapauksessa kosteuskartoitusraporteista huolimatta epäselväksi. Korvauksen hakija ei ole kyennyt näyttämään vahingon johtuneen korvattavasta vahinkotapahtumasta.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Asiakas toteaa, että omakotitalo on rakennettu vuosina 1980–1981 rakennusmääräysten mukaan. Asiakas katsoo, että rakenteiden kosteus ei voi johtua siitä, että paisuntasäiliön magneettiventtiili olisi vuotanut ylivuotoputkia pitkin lattialle ja siitä takkahuoneen puolelle. Jos magneettiventtiili olisi vuotanut, paine suljetun lämmityspiirin mittarissa olisi pudonnut. Näin ei ollut tapahtunut. Uusi kalvopaisunta-astia oli vaihdettu n. 4,5 vuotta sitten ja samalla asennettiin kumiputki ohjaamaan vähäiset ylivuotovedet lattiakaivoon. Asiakas hämmästelee vakuutusyhtiön menettelyä vahinkotarkastajan vaihtamisessa. Asiakas katsoo, että vakuutusyhtiö ei olisi saanut luovuttaa hänen omaisuudestaan kertovaa raporttia K Oy:n edustajalle. Vuodon syy on edelleenkin selvittämättä.

Vakuutusyhtiö viittaa vakuutusyhtiön sisäisen muutoksenhakuelimen 3.1.2022 antamaan ratkaisuun.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Kotivakuutuksen 1.1.2020 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 5.1 (Vakuutusturvat ja niistä korvattavat vakuutustapahtumat) alakohdan 5.1.2 (Luonnonilmiö) mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, jonka on aiheuttanut
− myrsky
− trombi tai syöksyvirtaus
− raesade
− salamanisku, joka on kohdistunut suoraan vakuutettuun omaisuuteen ja rikkonut sitä mekaanisesti.

Myrskyksi katsotaan sääolosuhteet, joissa tuulen keskinopeus on ylittänyt 15 metriä sekunnissa mitattuna vahingon tapahtumapaikkaa lähimpänä olevalla säähavaintoasemalla.

Vakuutusehtojen kohdan 5.1.5 (Vuoto) mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, jonka on aiheuttanut neste-, kaasu- tai höyryvuoto, kun aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamatta ja suoraan
− rakennukseen kiinteästi asennetuista putkistoista
− putkistoihin kiinteällä liitännällä liitetyistä käyttölaitteista, koneista, säiliöistä
− kylmälaitteesta, akvaariosta tai
− sisäpuolisesta sadevesiputkistosta
Vahingon korvattavuus edellyttää, että vuoto on alkanut vakuutuksen voi­mas­sa­oloaikana. Vuototurvasta ei korvata putkiston, käyttölaitteiden ja LVISA-lait­tei­den korjaus- ja uusimiskustannuksia.

Kohdan 5.1.6 (Rikkoutuminen) mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut
− rikkoutumisesta
− muusta äkillisesti ja ennalta arvaamattomasta vakuutustapahtumasta.

Tästä turvasta ei korvata vakuutustapahtumaa, joka näiden vakuutusehtojen mukaan voidaan korvata jostakin muusta turvasta.

Vakuutusehtojen kohdan 5.3 (Korvauksen rajoitukset) mukaan rajoitukset koskevat kaikkia vakuutusturvia.

Kohdan 5.3.4 (Vähitellen tapahtuvat vahingot) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut vakuutuksen kohteelle itselleen sen tavanomaisesta käyttämisestä taikka kulumisesta, naarmuuntumisesta, kolhiintumisesta, syöpymisestä, ruostumisesta, lahoamisesta, pilaantumisesta tai materiaalien luonnollisesta heikkenemisestä tai muusta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä taikka homehtumisesta, sienettymisestä, mikrobeista, hajusta, kosteudesta tai kondenssivedestä.

Kohdan 5.3.6 (Virheellisyydet) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle
a) suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvirheestä
b) rakenne-, valmistus- tai aineviasta
c) perustamis- tai rakennusvirheestä taikka rakentamismääräysten, ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta
d) kun vesi on päässyt rakenteisiin sen takia, että lattiakaivo tai sen ko­ro­ke­ren­kaan tai märkätilan putkiläpivienti on vuotanut tai siksi, että vedeneristys on puut­teellinen.

Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 (tullut voimaan 1.7.1976) kohdan 3.2 (Haittojen estäminen jätevesiviemäröinnissä) alakohdan 3.2.3 (Vie­mä­ri­pisteen järjestely) mukaan […] sellaisissa huonetiloissa, joissa on lattiakaivo, hy­väk­sytään lattia viemäripisteeksi edellyttäen, että huonetilan ja vesipisteen laatu sen sallivat ja että lattia on vedenpitävä. Tällöin ei viemärikalusteessa kuten esim. pesualtaassa tarvita ylivuotojärjestelyä. […]

Kohdan 3.2.4 (Lattiaviemäröinti) mukaan lattiaviemäröinniksi hyväksytään esim. lattiakaivo tai seinäkaivo, joka liitetään vesitiiviisti lattiapäällysteeseen. Lisäksi edellytetään, että huonetilan lattia on vedenpitävä.

Seuraavat tilat varustetaan lattiaviemäröinnillä:
[…]
e) kattilahuone, lämmönjakohuone tai ilmanvaihtokonehuone. […]

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys asiakkaan omakotitalon kosteusvaurioiden korvattavuudesta kotivakuutuksesta. Kosteusvaurion syytä on selvitetty kahden vahinkotarkastusyrityksen toimesta. A on kritisoinut valituksessaan sitä, että vakuutusyhtiö on tilannut paikalle toisen kartoitusyrityksen ja luovuttanut tälle A:n omaisuutta koskevia tietoja.

FINEn käsityksen mukaan on tavanomaista, että vuodon syytä tutkittaessa voidaan tarvittaessa käyttää useamman kartoitusyrityksen palveluja. FINEn toimivaltaan ei kuitenkaan kuulu vakuutusyhtiöiden korvauskäsittelyn menettelytapojen valvonta, minkä vuoksi FINE ei tältä osin ota lähemmin kantaa vakuutusyhtiön menettelyyn, vaan antaa asiassa ratkaisusuosituksen siitä, onko vahinko vakuutuksesta korvattava.

Sekä O Oy:n että K Oy:n vahinkokartoitusraporteissa on todettu, että teknisen tilan seinärakenteissa on jälkiä kosteudesta. Lämmitysjärjestelmän ylivuotovesiä oli ainakin aiemmin johdettu lattialle lämmityskattilan viereen. Kosteusmittauksissa poikkeavia kosteusarvoja ei teknisen tilan puolelta todettu niistä paikoista, joista mittaus pystyttiin tekemään.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella jää osin epäselväksi, mistä rakenteista todettu kosteus on ollut peräisin. FINE pitää käytettävissään olevien selvitysten perusteella mahdollisena, että rakenteessa oleva kosteus on ainakin osaksi peräisin lämmityskattilan ylivuotoventtiilistä vuotaneista vesistä, joiden aiheuttama kosteus on päässyt imeytymään rakenteisiin kattilahuoneen lattian kautta. Lämmityskattilan alla olleet jäljet kosteudesta viittaavat siihen, että rakenteeseen on ainakin jossain vaiheessa päässyt kosteutta. FINE toteaa, että rakentamismääräykset ovat edellyttäneet jo 1980-luvun alussa, että lattiakaivollisten huonetilojen lattiat ovat vedenpitäviä. FINEn Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti pidetty vuotovahingon varsinaisena syynä rakennusvirhettä, jos vuotovesi pääsee rakenteeseen rakenteen puutteellisuuden vuoksi. Tämän vuoksi FINE katsoo, että vahinko ei ole vakuutuksesta korvattava siltä osin kuin se mahdollisesti on aiheutunut ylivuotovesistä. 

On myös mahdollista, että vahinko on aiheutunut kondenssivesistä. Näiden osalta FINE toteaa, että vakuutusehtojen rajoitusehdoissa kohdassa 5.3.4 on rajattu nimenomaisesti vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle vahingot, jotka aiheutuvat kondenssivedestä. Näin ollen, jos rakenteiden kosteus on johtunut kondenssivesistä, eli kosteuden tiivistymisestä rakenteisiin tai putkistojen pinnoille, on kyseessä sellainen vakuutusehtojen rajoitusehdoissa mainittu vahingon syy, josta aiheutuneita vahinkoja ei korvata.

Esillä olevassa tapauksessa ei ole todettu putkiston rikkoutumisia tai näistä aiheutuneita vuotoja. FINEn käytettävissä olleista asiakirjoista ei käy ilmi muita kuin yllä mainitut syyt rakenteiden kosteudelle. Edellä selostetuista syistä varaajan ylivuotovedestä tai kondenssivedestä aiheutuneet vauriot eivät ole vakuutuksesta korvattavia. Tämän vuoksi vakuutuksesta korvattavan vahingon sattuminen jää tässä tapauksessa näyttämättä ja FINE pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Vuodon syyn selvittämisen osalta FINE toteaa, että asiakirjojen mukaan vakuutusyhtiö on korvannut ns. vahingon selvittelykuluina O Oy:n tekemän vahinkokartoituksen, K Oy:n kartoitukset 8.9. ja 23.9.2021, asbestikartoituksen sekä takkahuoneen purkukuluja koskevan laskun summaltaan 2.234,86 euroa. FINE katsoo, että vakuutusyhtiö on korvannut vahingon selvittelyyn liittyviä kuluja riittävästi.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Johtava lakimies Siirala                                              
Esittelijä Salo                                           

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia