Tapahtumatiedot

Vahinkoilmoituksen mukaan vakuutettu A on 4.4.2021 käynyt yöllä noin klo 1:00 suihkussa ja ollut suihkussa noin 45 minuuttia, koska hän oli ollut kylmissään. Suihkun jälkeen A havaitsi, että vettä oli suihkun aikana päässyt kylpyhuoneen ulkopuolelle eteiseen. Vesi oli päässyt huoneistoin rakenteisiin ja myös muihin asuntoihin aiheuttaen vahinkoa As Oy X:n rakenteille. Vahinkoilmoituksessaan A kuvaa kylpyhuoneensa haasteellista rakennetta, sillä kylpyhuoneen ja eteisen välisen oven kynnyksen välissä on usean senttimetrin rako. A kertoo myös, ettei ollut käyttänyt suihkuverhoa ja arvelee, että myös tästä syystä vesi on päässyt kylpyhuoneen ulkopuolelle. Asunto-osakeyhtiö haki korvausta omasta kiinteistövakuutuksestaan, jonka perusteella vahinko korvataan. Korvauksen omavastuuosuutta As Oy vaati kuitenkin korvattavaksi A:lta.

A haki korvausta häneltä vaadituista vesivahingon korvauskustannuksista vastuuvakuutuksestaan.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen, jossa se katsoi, ettei kysymyksessä ole A:n vastuuvakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma, vaan ottaen huomioon vahinkojen laajuus, on vahingon täytynyt aiheutua siitä, että veden pääsy viemäriin on rajoitusehdon tarkoittamalla tavalla estynyt.

A oli tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyysi asian uudelleenkäsittelyä vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakuelimessä. A selventää vielä lisäksi käyttäneensä erittäin voimakasta vedenpainetta suihkussa eikä hän ollut huomannut suihkupään olevan huonossa kulmassa suhteessa oveen, koska hän oli ottanut pois piilolinssinsä ennen suihkuun menoa. Vaatimustensa tueksi A liitti vielä valokuvia ja videon kylpyhuoneen ja suihkun sijainnista. Lisäksi A viittaa asiassa laadittuihin tarkastusraportteihin, jotka tukevat hänen kertomustaan ja esittämäänsä tapahtumankulkua.

Vakuutusyhtiön sisäinen muutoksenhakuelin antoi asiassa lausunnon, jossa se katsoo edelleen, ettei asiassa annetun selvityksen perusteella voida todeta, että vakuutusehtojen mukainen vahinkotapahtuma olisi sattunut. Lausunnossa viitataan kosteuskartoitusraporttiin, jonka mukaan vettä on valunut kylpyhuoneen ulkopuolelle useita satoja litroja, mikä tarkoittaa sitä, että suurimman osan suihkun aikana käytetystä vedestä on täytynyt päätyä kylpyhuoneen ulkopuolelle. Lausunnon mukaan tämä ei ole mahdollista, mikäli henkilö seisoo normaalisti suihkun alla. Näin ollen, vaikka osa vedestä olisikin päässyt kylpyhuoneen ulkopuolelle siitä syystä, ettei A ollut käyttänyt suihkuverhoa, niin suurimman osan vedestä on yleisen elämänkokemuksen mukaan täytynyt joutua kylpyhuoneen jostain muusta syystä, kuten veden pääsyn estymisestä lattiakaivoon.

Asiakkaan valitus

A oli tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

A toistaa valituksessaan asian tapahtumatiedot sekä vakuutusyhtiölle jo esittämänsä selvitykset. A painottaa vielä erikseen, että vahinko on aiheutunut, koska hän on ollut suihkussa hyvin pitkään, suihkuttanut vettä kovalla paineella huolimattomasti väärässä kulmassa kohti ovea ja laiminlyönyt suihkuverhon käytön, vaikka hän on ollut tietoinen oven ja kynnyksen välisestä raosta. A huomauttaa, että tarkastusraportistakin ilmenee, että aamulla, kun vahinko havaittiin, on suihkun hana ollut kiinni, mikä osaltaan todistaa sen, että vahinko on aiheutunut aiemmin yöllä. Vettä on myös aiemmin päässyt pieniä määriä kylpyhuoneen ulkopuolelle silloinkin, kun A on käyttänyt suihkuverhoa, niin näin ollen on pidettävä hyvinkin mahdollisena, että kuvatun kaltainen vesivahinko aiheutuu pitkästä suihkusta, jolloin vettä on päässyt moninkertaisesti kylpyhuoneen ulkopuolelle. Lopuksi vielä kiistää nukahtaneensa suihkuun tai olleensa huumeiden tai alkoholin vaikutuksen alaisena.

Edellä todetuin perustein A vaatii edelleen vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingon A:n vastuuvakuutuksen perusteella.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö viittaa tapauksessa sovellettaviin vakuutusehtoihin ja toistaa asian tapahtumatiedot sekä asian käsittelyn kulun vakuutusyhtiössä.

Vakuutusyhtiö kiistää evänneensä asiassa korvauksen sillä perusteella, että A olisi nukahtanut suihkuun, vaan nimenomaan sen takia, että vahingon on katsottava aiheutuneen veden pääsyn estymisestä lattiakaivoon vakuutusehdon 3.12 tarkoittamalla tavalla. Näkemyksensä tueksi yhtiö toteaa, että pelkästään suihkuverhon käyttämättä jättäminen ei ole yleisen elämänkokemuksen mukaan voinut aiheuttaa niin laajaa vesivahinkoa, joka kohteessa on aiheutunut. Yhtiö huomauttaa myös, että vaikka kylpyhuoneen oven ja kynnyksen välissä on ollut rako, niin silti suurimman osan vedestä olisi täytynyt kulkeutua viemäriin, kun huomioidaan, että rakennusmääräyksien mukaan kylpyhuoneen lattian on tavanomaisesti hieman viemäriin päin kalteva, jolloin vesi valuu viemäriin päin ja normaalisti viemärin vetäessä ei joudu kylpyhuoneen ulkopuolelle.

Yhtiö toteaa, että taloyhtiön isännöitsijältä saadun arvion mukaan vettä on valunut suihkusta alempiin kerroksiin todennäköisesti satoja litroja, kun 45 minuutin suihkun aikana kuluu vettä noin 500–650 litraa. Näin ollen huomattavan suuri osuus vedestä on joutunut kylpyhuoneen ulkopuolelle eikä näin ole voinut tapahtua, mikäli viemäri olisi vetänyt normaalisti. Tukkeutunut viemäri on siten ainoa tekijä, mikä voi selittää todetun vesivahingon syntymisen. Koska asiassa esitetyn selvityksen mukaan viemärissä ei ollut havaittavissa vikoja, niin viemärin on täytynyt olla tukittuna niin, että jokin on ollut sen päällä, jolloin kyseessä ei ole vakuutusehtojen mukaan korvattava vahinkotapahtuma. Selvyyden vuoksi yhtiö toteaa, ettei tapauksessa ole ollut tarpeen lähettää yhtiön edustajaa paikan päälle arvioimaan tilannetta, koska käytössä on ollut riittävä valokuva ja videoaineisto vahinkopaikalta sekä ammattilaisten laatimat raportit vahingon laajuudesta. Yhtiö huomauttaa myös, että jos vahingon katsottaisiin aiheutuneen useamman suihkukerran aikana, niin tällöin ei voida enää katoa olevan vakuutusehtojen kohdan 2.1 mukainen äkillinen esinevahinko.

Edellä todetuin perustein vakuutusyhtiö katsoo, että asiassa annettua korvauspäätöstä on pidettävä vakuutusehtojen mukaisena eikä syitä sen muuttamiselle ole.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko 4.4.2021 tapahtunut suihkuvesien kylpyhuoneen ulkopuolelle pääsystä aiheutunut vesivahinko korvata A:n hyväksi voimassa olleesta vastuuvakuutuksesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vahingonkorvauslain 2 luvun 1.1 §:n mukaan, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 2.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun toiselle aiheuttama äkillinen henkilö- tai esinevahinko, joka todetaan vakuutuksen voimassaoloaikana ja josta vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Vakuutusehtojen kohdan 3.12 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu siitä, että suihku- tai kylpyveden pääsy lattiakaivoon on estynyt.

Yleisten sopimusehtojen kohdan 9.1 mukaan korvauksen maksamisen perusteena on kirjallinen, korvauksenhakijan allekirjoittama hakemus. Korvauksenhakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeellisia vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi.

Tällaisia tarpeellisia tietoja ovat esimerkiksi tiedot
- vakuutuksesta ja korvauksen hakijoista osoitteineen. Hakijan on tarvittaessa esitettävä selvitys oikeudestaan korvaukseen
- vahinkotapahtumasta: mitä, miten, missä ja milloin sattunut
- vahingon määrästä.

Asian arviointi

Asiassa on kyse sen arvioimisesta, soveltuuko suihku-, käyttö- tai kylpyveden lattiakaivoon pääsyn estymisestä aiheutuneita vahinkoja koskeva rajoitusehto tapaukseen.

Vakuutuslautakunnalla käytettävissä olevan selvityksen mukaan A on 4.4.2021 käynyt suihkussa noin kello yhden aikaan yöllä. A kertoo olleensa suihkussa noin 45 minuuttia käyttäen suihkussa voimakasta vedenpainetta. A ei ollut käyttänyt suihkussa ollessaan suihkuverhoa ja kertoo myös, että suihkupää oli jäänyt epähuomiossa sellaiseen asentoon, että se osoitti liikaa ovelle päin. A:n kertoman mukaan vesi oli päässyt suoraan eristetilaan, joten hän ei yöllä havainnut vahinkoa, vaan sai tiedon siitä aamulla klo 8:00, kun huoltomies tuli ilmoittamaan vesivahingosta. Kuivausrapotin 4.4.2021 mukaan A:n asunnossa ei havaittu kylpyhuoneen lattialta eikä eteisen puolelta pintakosteutta, mutta eristetilan todettiin kastuneen. Viemäröinnissä ei ollut havaittu puutteita vahingon jälkeen tehdyissä tutkimuksissa. Vesi oli päässyt valumaan A:n asunnosta aina alimpaan kerrokseen asti. Isännöitsijän selvityksen 17.1.2022 mukaan rakenteisiin valuneen veden määrää on erittäin vaikea arvioida, mutta sen on täytynyt olla merkittävä ottaen huomioon aiheutuneet vahingot. Isännöitsijän näkemyksen mukaan puhutaan sadoista litroista. Isännöitsijä arvelee, että vahingon aiheutumisen syynä on ollut viemärin jostain syystä ulkoisesti tukkinut esine tai muu este. Vakuutuslautakunnalla käytettävissä olevista valokuvista ilmenee, että kyseessä on varsin pieni kylpyhuonetila ja että jo ennen vahinkoa on A:n asunnon eteisen lattiassa ja kylpyhuoneen kynnyksessä ollut havaittavissa kosteuden ja veden aiheuttamaa vahinkoa.

Vakuutusyhtiöllä on näyttötaakka rajoitusehdon soveltuvuudesta tapaukseen. Lautakunnan näkemyksen mukaan mikään edellä mainituissa raporteissa ei varmuudella viittaa siihen, että veden pääsy lattiakaivoon olisi millään tavoin estynyt. Lautakunta katsoo, että pelkästään isännöitsijän arviota viemärin tukkineesta esteestä ei voida pitää riittävänä osoituksena sellaisen vahinkomekanismin olemassaolosta. Lisäksi lautakunta toteaa, että ottaen huomioon A:n viettämän pitkän ajan suihkussa sekä sen, ettei hän ollut käyttänyt lainkaan suihkuverhoa, on tapauksessa pidettävä todennäköisenä, että pienikokoisesta suihkusta saattaa joutua merkittävä määrä vettä kylpyhuoneen ulkopuolelle. Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa myös, ettei tapauksessa ole esitetty mitään sellaisia seikkoja, joiden perusteella A:n kertomusta vahingon syntymisestä voitaisiin pitää epäuskottavana.

Edellä todetuin perustein lautakunta katsoo tapauksessa jäävän osoittamatta, että vahinko olisi aiheutunut veden pääsyn estymisestä lattiakaivoon.

Lopputulos

Edellä selostetuin perustein sekä käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta toteaa, että asiassa tulee suorittaa vakuutusehtojen mukainen korvaus A:n aiheuttamasta vesivahingosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros                                                
Sihteeri Hanén

Jäsenet

Haapasaari
Karhu
Karimäki
Korpiola