Tapahtumatiedot

Vartiointiliikkeen vartija oli havainnut kiinteistöosakeyhtiö K:n toimisto- ja liikerakennuksessa vesivahingon sunnuntai-iltana 19.9.2021 vuotoveden laukaistua murtohälyttimen. Vesi oli peräisin rakennuksen kolmannessa kerroksessa vuokralaisena olleen A Oy:n toimitiloista. Lepohuoneen lavuaarin vesihana oli jätetty auki. Vesi oli tulvinut märkätilan kynnyksen yli lattiaviemärin oltua tukossa. Viemäri oli saatu avattua suihkutilan lattiakaivon kautta.

Vakuutusyhtiö A korvasi vahinkoja kiinteistöosakeyhtiö K:n kiinteistövakuutuksesta. Korvausta haettiin myös A Oy:n vakuutusyhtiössä B olleesta vastuuvakuutuksesta. Vakuutusyhtiö B eväsi korvauksen päätöksellä 11.10.2021. Vakuutusyhtiö B vetosi siihen, ettei A Oy ollut tiennyt, kuka oli jättänyt hanan valumaan. Pesuhuoneen lavuaaria käyttivät myös asiakkaat. Hanasta tuleva vesi pääsi normaalisti viemäriin aiheuttamatta tulvimista, mutta kiinteistön viemäriputkessa oli ilmeisesti ollut jossakin kauempana tukos. Vakuutusyhtiö B:n mielestä ensisijainen vastuu vahingosta oli kiinteistön omistajalla eikä A Oy ollut syyllistynyt korvausvastuun aiheuttavaan huolimattomuuteen.

Vakuutusyhtiö A vaati vakuutussopimukseen perustuneen takautumisoikeutensa nojalla asian uutta käsittelyä ja maksamaansa korvaussummaa vakuutusyhtiö B:ltä. Vakuutusyhtiö A vetosi siihen, että auki jätetty vesihana oli ollut lukitussa ja A Oy:n henkilökunnan valvonnassa olleessa tilassa. Vahinko oli aiheutunut joko A Oy:n työntekijän menettelystä tai tilan jättämisestä valvomatta. Vakuutusyhtiö B kieltäytyi muuttamasta ratkaisuaan päätöksellä 20.1.2022 vedoten viemärin tukkeutumiseen. A Oy ei ollut vuokralaisena vastuussa rakennuksen vedenpoistojärjestelmien toimivuudesta.

Asiakkaan valitus

Vakuutusyhtiö A on pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta ja vaatinut vakuutusyhtiö B:tä korvaamaan A Oy:lle myöntämästään vastuuvakuutuksesta määrän, jonka vakuutusyhtiö A oli suorittanut vakuutuskorvauksena kiinteistöosakeyhtiö K:lle.

Perusteluinaan vakuutusyhtiö A on lausunut, että vahinko oli johtunut ennen kaikkea auki jätetystä vesihanasta, mikä itsessään jo merkitsi A Oy:n korvausvastuuta vahingosta. Sen lisäksi vahinko oli johtunut lattiakaivon tukkeumasta, mistä A Oy myös vastasi. Koska kyseinen huone oli ainoastaan A Oy:n henkilökunnan käytössä tai valvonnassa, hana oli jäänyt auki joko henkilökuntaan kuuluneen laiminlyönnistä tai henkilökunnan laiminlyönnistä valvoa asiakasta. Kukaan täysin ulkopuolinen ei ollut voinut jättää hanaa auki. A Oy vastasi siitä, että hanaa käytettiin asianmukaisesti ja että se suljettiin käytön jälkeen.

Ratkaisusuosituksessa FINE-017103 on katsottu, että vesihanan jättäminen valumaan yön ajaksi oli huolimatonta toimintaa, mistä aiheutuneesta vahingosta vakuutetun katsottiin olevan korvausvastuussa.

Tukkeuma oli ollut A Oy:n lepohuoneen lattiakaivossa, mikä oli todettu pelastuslaitoksen onnettomuusselosteessa ja D Oy:n kartoitusraportissa. Lattiakaivon puhdistus kuului kunnossapitovastuuta koskevan vallitsevan käytännön mukaisesti osakkaan tai asukkaan vastuulle siltä osin kuin puhdistus voitiin tehdä ilman työkaluja. Lattiakaivon puhdistaminen oli siten kuulunut A Oy:n vastuulle. Tukkeuma itsessään osoitti, ettei lattiakaivoa ollut puhdistettu asianmukaisesti. A Oy vastasi vahingosta myös tästä syystä, mutta korvausvastuu syntyi jo yksinomaan sillä perusteella, että hana oli jätetty auki.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö B on lausunut, että korvausvastuun syntyminen edellytti menettelyn tuottamuksellisuuden tai tahallisuuden lisäksi, että menettelyn tuli myös olla syy-yhteydessä aiheutuneeseen vahinkoon. Ellei syy-yhteyttä ollut, velvollisuutta korvata vahinkoa ei ollut, vaikka itse teko olisi katsottava tuottamukselliseksi. Näyttötaakka tästä oli vahinkoa kärsineellä.

Pelastuslaitoksen onnettomuusselosteen mukaan vahingon huomanneet kiinteistön vartijat olivat yrittäneet avata lattiakaivoa ja poistaa tukosta, mutta se ei ollut onnistunut, koska koko linjasto oli ollut tukossa. Myös kosteuskartoitusraporttiin oli kirjattu lattiakaivon olleen tukossa. Raportin tekijä oli kertonut selvityksessään 21.1.2022, ettei hän tiennyt tarkkaa lähtötilannetta eikä voinut tarkentaa tukoksen sijaintia ja laajuutta. Tukoksen avanneen E Oy:n selvityksen mukaan jätevesilinja oli avattu vesipaineella.

Vakuutusyhtiö B:n mukaan A Oy:n mahdollisen tuottamuksen arvioinnilla ei ollut merkitystä, ellei vahinkoseuraus ollut syy-yhteydessä tekoon. Vain se, että vesi oli peräisin auki jätetystä hanasta, ei tarkoittanut, että hanan auki jättäminen oli vahingonkorvausoikeuden edellyttämällä tavalla syy-yhteydessä kosteusvahinkoon. Sen perusteella, ettei tukosta ollut pystytty avaamaan käsin, tukos oli ollut syvemmällä putkessa eikä lattiakaivossa. Sillä, kuka pesutilaa oli käyttänyt, ei ollut merkitystä. A Oy:n selvityksen mukaan pesuhuoneessa oli ollut käytössä bidee. A Oy ei ollut käyttänyt pesuhuoneessa ollutta suihkua, joten A Oy ei ollut voinut havaita lattiakaivon viemärin mahdollisia tukoksia.

Vakuutusyhtiö B:n mielestä vakuutusyhtiö A:n mainitsema Vakuutuslautakunnan ratkaisu FINE-017103 ei ollut verrattavissa käsiteltävään asiaan, sillä nyt tukos ei ollut lavuaarin hajulukossa, jonka pystyi puhdistamaan käsin, vaan syvemmällä putkessa. Lisäksi mainitussa ratkaisussa tukkeuma oli aiheutunut hiuksista, joiden kertymisestä hajulukkoon vakuutettu oli tiennyt. Nyt ei ollut esitetty tai näytetty, että viemärilinjan tukkeutuminen olisi johtunut A Oy:n toiminnasta tai, että A Oy:n olisi tullut ymmärtää tukkeutumisen mahdollisuus.

Kiinteistön omistaja vastasi ensisijaisesti kiinteistön järjestelmistä. Mikäli pesuhuoneen lavuaarin hana jätettiin auki, veden tuli poistua poistoputken kautta normaalisti ja valua viemäriin. Jos poistoputki ei riittänyt poistamaan kaikkea vettä, vesi valui altaan reunojen yli lattialle ja poistui lattiakaivon kautta. Lähtökohtaisesti mitään vesivahinkoa ei aiheutunut. Vakuutusyhtiö B:n näkemyksen mukaan hanan auki jättäminen ei ollut syy-yhteydessä vahinkoon, vaan vesivahinko oli johtunut syvemmällä tukkeutuneesta putkesta, jonka kunnossapito ei ollut vuokralaisena tiloissa toimineen A Oy:n vastuulla. Asiassa ei ollut näytetty, että vahinko oli syy-yhteydessä A Oy:n toimintaan. Näin ollen vahinkoa ei tullut korvata A Oy:n vastuuvakuutuksesta.

Välitoimi

Vakuutuslautakunta on varannut A Oy:lle tilaisuuden esittää oma kantansa asiasta. A Oy on lausunut kirjelmässään, että veden pääsy muualle rakennukseen oli johtunut viemärin runkolinjassa olleesta tukoksesta. A Oy on vedonnut E Oy:n selvitykseen viemärilinjan avaamisesta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko vakuutusyhtiö B velvollinen korvaamaan A Oy:lle myöntämästään toiminnan vastuuvakuutuksesta kiinteistöosakeyhtiö K:n rakennukselle aiheutuneen vesivahingon korjauskustannuksia vahingosta kiinteistövakuutuksen perusteella korvausta suorittaneelle vakuutusyhtiö A:lle. Asiassa on arvioitava, oliko vahinko aiheutunut kiinteistön vuokralaisena olleen A Oy:n huolimattomuudesta, kun vuotovesi oli peräisin A Oy:n tiloissa auki jätetystä vesihanasta ja vesi oli virrannut rakennukseen sen viemärin tukkeuduttua.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Vahingonkorvauslain 6 luvun 1 §:n mukaan, jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella.

Liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain 23 §:n 2 momentin mukaan vuokralainen on velvollinen korvaamaan vuokranantajalle vahingon, jonka vuokralainen tahallisesti taikka laiminlyönnillään tai muulla huolimattomuudellaan aiheuttaa huoneistolle.

Pykälän 3 momentin mukaan vuokralainen on velvollinen korvaamaan vuokranantajalle myös vahingon, jonka huoneistossa vuokralaisen luvalla oleskeleva henkilö on tahallisesti taikka laiminlyönnillään tai muulla huolimattomuudellaan aiheuttanut huoneistolle. Vuokralaiselle tämän momentin mukaan kuuluva vastuu voidaan sopia ankarammaksikin, jos siihen on perusteltua syytä ottaen huomioon huoneiston sopimuksen mukainen käyttötarkoitus. Vuokralainen ei kuitenkaan vastaa vahingosta, jonka aiheuttaa vuokranantajan toimesta taikka rakennuksen, huoneiston tai sen hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistajan lukuun tehtävän työn suorittaja.

Pykälän 4 momentin mukaan tämän pykälän mukainen vuokralaisen vastuu koskee soveltuvin osin myös vuokrasuhteen johdosta vuokralaisen käytössä olevia kiinteistön tai rakennuksen yhteisiä tiloja ja laitteita.

A Oy:n toiminnan vastuuvakuutukseen sovellettavien 1.1.2021 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toiselle aiheutetut henkilö- ja esinevahingot, jotka todetaan vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja joista vakuutuksenottaja on voimassaolevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Asian arviointi

Asiassa on riidatonta, että kiinteistöosakeyhtiö K:n rakennukselle vahinkoa aiheuttanut vesi on ollut peräisin rakennuksessa vuokralaisena olleen A Oy:n tilojen lepohuoneessa auki jätetystä vesihanasta. Vesivahinko on havaittu sunnuntai-iltana 19.9.2021 vuotoveden laukaistua rakennuksessa olleen murtohälyttimen. Asiassa on jäänyt selvittämättä, milloin A Oy:n henkilöstö oli viimeksi ennen vahinkoa poistunut tiloista. Näin ollen se, kuinka kauan hanasta oli virrannut vettä ennen vahingon havaitsemista, on myös selvittämättä.

Vakuutuslautakunta katsoo, että vaikka normaalioloissa vesikalusteeseen kuten lavuaariin hanasta laskettava vesi ohjautuu vahinkoa aiheuttamatta viemäriin, ei vesihanan jättämistä auki ilman valvontaa etenkään pitemmäksi aikaa voida pitää tavanomaisena saati huolellisena menettelytapana, vaan se lisää vaaraa vesivahingon aiheutumisesta. Hanan auki jättämisestä aiheutuu myös riski siitä, että hana unohtuu pitkäksi aikaa auki, kuten käyttävissä olevan selvityksen perusteella tässä tapauksessa oli ilmeisesti tapahtunut. Näin ollen lautakunta katsoo, että ilman valvontaa auki jätetystä hanasta virranneen veden rakennukselle aiheuttamaa vahinkoa on lähtökohtaisesti pidettävä tuottamuksellisesti aiheutettuna.

Vakuutusyhtiö A:n selvityksen mukaan auki jätetty hana oli lukitussa tilassa, joka on ollut A Oy:n henkilökunnan käytössä ja valvonnassa. Vakuutusyhtiö B ei ole tätä kiistänyt. Lautakunnalle toimitetun selvityksen perusteella ei siten jää varteenotettavaa epäilyä siitä, että vahinko olisi johtunut jonkun muun kuin A Oy:n henkilökuntaan kuuluneen huolimattomuudesta. Kysymyksessä on vahinko, josta A Oy on vahingonkorvausvastuussa myös vahingonkorvauslain nojalla. Näin ollen lautakunta katsoo, että kyse on perusteeltaan A Oy:n vastuuvakuutuksesta korvattavasta vahingosta.

A Oy ja vakuutusyhtiö B ovat kuitenkin vedonneet siihen, että vesivahingon syynä oli ollut rakennuksen viemärilinjan eikä vain A Oy:n hallitsemassa pesutilassa olleen lattiakaivon tukkeutuminen. A Oy ei ollut vuokralaisena vastuussa rakennuksen viemärin kunnossapidosta.

Tältä osin lautakunta toteaa, että asiasta saadun selvityksen perusteella vesi oli alun perin valunut lavuaarin reunojen yli siksi, ettei lavuaarin viemäri ollut vetänyt. Selvityksen mukaan lavuaarin viemäri ei johtanut niin ikään vetämättömään pesutilan lattiakaivoon vaan viemärit ovat olleet erilliset. Tämän perusteella vesivahinkoon vaikuttanut viemäritukos ei ole ollut pesutilan lattiakaivossa vaan kauempana viemärilinjassa. Asiassa ei ole selvitetty, että A Oy olisi vastuussa viemärin tukkeutumisesta, vaan vastuu siitä jää kiinteistöosakeyhtiö K:n kannettavaksi.

Selostamillaan perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, että kiinteistöyhtiö K:n rakennuksen vesivahinko on tässä tapauksessa aiheutunut yhtä aikaa sekä A Oy:n että kiinteistöosakeyhtiö K:n vastuulla olevista syistä. Vahingonkorvauslain 6 luvun 1 §:n oikeusohjeen mukaan A Oy:n vahingonkorvausvastuuta voidaan tällaisessa tilanteessa sovitella. Lautakunta katsoo, että A Oy:n korvausvastuu vahingosta tulee asiassa ilmenneiden seikkojen vuoksi sovitella puoleen kiinteistöosakeyhtiö K:lle aiheutuneen vahingon määrästä, ja että vakuutusyhtiö B:n tulee suorittaa tätä osuutta vastaava vakuutuskorvaus A Oy:lle myöntämästään toiminnan vastuuvakuutuksesta vakuutussopimuksen asettamissa rajoissa.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö B korvaa vastuuvakuutuksen omavastuuosuus huomioiden ja vakuutussopimuksen muutoin asettamissa rajoissa kiinteistöosakeyhtiö K:n rakennukselle aiheutuneen vesivahingon korjauskustannuksina puolet siitä määrästä, jonka vakuutusyhtiö A on korjauskustannuksista omaisuusvakuutuskorvauksena suorittanut. Käytettävissään olevan selvityksen perusteella lautakunta ei ota kantaa korvattavaksi tulevien kustannusten määrään.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski

Jäsenet:
Jaakkola
Käenmäki
Makkula
Sarpakunnas