Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja M Oy oli ilmoittanut vakuutusyhtiölle 18.8.2020 oikeusturvavahingosta, joka koski M Oy:n omistamien erään kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden lunastamisesta syntynyttä riitaa enemmistöosakas E:n kanssa. M Oy:n mukaan lunastusasian toimeksianto asiamiehelle oli alkanut 24.6.2019 ja M Oy oli käynnistänyt asiassa lakisääteisen välimiesmenettelyn 27.6.2019. Välimiesoikeuden tuomio oli annettu 12.3.2020. M Oy oli valittanut tuomiosta käräjäoikeuteen 11.5.2020.

Vakuutusyhtiö kieltäytyi päätöksellään 3.9.2020 myöntämästä asiaan oikeusturvaetua. M Oy:n oikeusturvavakuutus oli alkanut 23.10.2017 eikä aikaisempaa oikeusturvavakuutusta ollut. Vakuutustapahtuma oli sattunut asian riitauduttua 26.6.2019 E:n tarjottua osakkeista M Oy:n vaatimuksesta poikennutta hintaa, ja viimeistään 21.10.2019, johon mennessä E:tä oli pyydetty vastaamaan M Oy:n kanteeseen. Asian riitautuessa M Oy:n vakuutus oli ollut voimassa alle kaksi vuotta, joten vakuutusehtojen mukaan riidan perusteen tuli olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Riidan peruste oli kuitenkin syntynyt jo vuonna 2016 E:n hankittua enemmistöosakkuuden.

Vakuutusyhtiö vetosi myös siihen, että M Oy:n korvaushakemus oli vanhentunut. Vakuutuksen käyttämisestä tuli ilmoittaa vakuutusyhtiölle ennen asianajo- ja oikeudenkäyntikulujen syntymistä. Korvausta tuli hakea vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija sai tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. M Oy oli tiennyt vahinkotapahtumasta ja vahinkoseuraamuksesta eli asianajokulujen syntymisestä asian tultua vireille välimiesoikeudessa 27.6.2019, joten oikeusturvaetua olisi tullut hakea viimeistään 27.6.2020. M Oy:n oikeusturvailmoitus oli saapunut vakuutusyhtiölle 18.8.2020 eli vakuutussopimuslain 73 §:n ja yleisten sopimusehtojen mukaisen määräajan päättymisen jälkeen.

M Oy vaati vakuutusyhtiöltä päätöksen muuttamista vedoten siihen, että riidan peruste oli syntynyt vasta E:n hankittua osakeyhtiölain 18 luvun 1 §:n mukaiset 9/10 yhtiön osakkeista. Riidan peruste oli syntynyt vakuutuksen voimassa ollessa, sillä E oli ilmoittanut asiasta kaupparekisteriin 19.7.2020. Vakuutustapahtuma oli sattunut vakuutusyhtiön mainitsemin tavoin 21.10.2019. Oikeusturvailmoitus oli tehty vuoden kuluessa siitä 18.8.2020.

Päätöksessään 28.10.2020 vakuutusyhtiö myönsi riidan perusteen syntyneen vakuutuksen voimassaoloaikana, kun lunastusoikeuden käyttämisestä oli ilmoitettu. Yhtiö vetosi kuitenkin siihen, että selvitysten mukaan E oli kiistänyt M Oy:n vaatimuksen osakkeiden lunastushinnasta 26.6.2019 tehden siitä oman tarjouksensa. M Oy oli antanut toimeksiannon asiamiehelleen 24.6.2019, ja vakuutustapahtuma oli sattunut 26.6.2019 E:n kiistettyä M Oy:n vaatimuksen kauppahinnasta. Asiamies oli ryhtynyt toimenpiteisiin viimeistään 27.6.2019, kun asia oli laitettu vireille välimiesoikeuteen. Oikeusturvaetua olisi siten tullut hakea viimeistään 27.6.2020, joten yhtiö ei muuttanut korvausratkaisuaan.

M Oy vaati 24.9.2021 vakuutusyhtiöltä uudelleen päätöksen muuttamista vedoten siihen, että tuomiosta ilmenevin tavoin välimiesoikeus oli 25.10.2019 antanut E:lle mahdollisuuden lausua 19.11.2019 mennessä M Oy:n esittämästä lunastushinnasta. Vakuutustapahtuma oli sattunut E:n kiistettyä M Oy:n yksilöidyn vaatimuksen lunastushinnasta 19.11.2019 jättämällään lausumalla. Siten oikeusturvailmoitus oli tehty määräajassa. Ennen lunastusmenettelyä E oli tarjonnut tavallista kauppaa ilman osakasluettelon nähtävillä pitoa ja antamatta tietoja muille maksetuista hinnoista, joista viimeisin tieto oli saatu edition kautta vasta 18.12.2019. Vakuutusyhtiö kuitenkin kieltäytyi muuttamasta korvausratkaisuaan päätöksellä 8.11.2021.

Asiakkaan valitus

M Oy on pyytänyt asiasta lautakunnan ratkaisusuositusta ja vaatinut, että oikeusturvaetu lunastusriita-asiaan tuli myöntää. M Oy:n mielestä vakuutusyhtiön päätös oli vakuutussopimuslain 73 §:n vastainen. M Oy on vedonnut siihen, että riita oli voinut syntyä vasta välimiesoikeuden asettamisen jälkeen, kun E oli kiistänyt M Oy:n vaatimuksen. Korvausvaatimus oli tehty alle vuoden kuluessa siitä 18.8.2020. E:n vuoden 2016 osakeomistuksella tai E:n lunastusvelvollisuuden rekisteröintipäivällä ei ollut asiassa merkitystä. Asian riitautumista ei ollut tiedetty vastausta pyydettäessä 21.10.2019. Vakuutusyhtiön ilmoittama päivä 21.10.2019 oli joka tapauksessa vuoden sisällä korvausvaatimuksesta.

M Oy on lausunut lisäkirjelmässään 17.8.2022, että E oli esittänyt sille 26.6.2019 klo 15.00 osakkeista 675 000 euron ostotarjouksen, jonka E oli peruuttanut jo seuraavana aamuna 27.6.2019 klo 9.57. Syy tarjouksen peruuttamiseen ei selvinnyt. Riidan ei voitu katsoa syntyneen siitä, että esitettyä ostotarjousta ei ollut ehditty hyväksyä. M Oy oli ehdottanut 675 000 – 1 071 000 euron hintahaarukkaa, johon E:n ehdottama hinta oli sisältynyt. Tarjous ei merkinnyt riitaa eikä osakkeista ollut tarjottu hintaa, joka olisi poikennut M Oy:n vaatimuksesta. Vakuutustapahtuman ei voitu katsoa sattuneen vakuutusyhtiön väittämin tavoin 26.6.2019, sillä yksilöityä vaatimusta ei ollut kiistetty perusteen eikä määrän osalta.

M Oy oli tehnyt 27.6.2019 lunastushakemuksen Keskuskauppakamarin lunastuslautakunnalle. M Oy oli saanut tietää E:n osakeyhtiölain mukaisen lunastusvelvollisuuden alkaneen jo 7.2.2019. E oli yli 90 prosentin omistusosuudellaan velvollinen lunastamaan M Oy:n osakkeet. M Oy oli joutunut aloittamaan lunastusmenettelyn E:n laiminlyötyä velvollisuutensa. M Oy ei ollut halunnut joutua yhtiössä suunnitellun ison saneerauksen maksajaksi. Lunastusmenettely ei ollut riidan aloitus, vaan osakeyhtiölain edellyttämä toimenpide. Ennen sitä ei ollut tahoa, joka olisi voinut käsitellä vaatimusta. Siten lunastushintaa ei myöskään ollut voitu kiistää. Menettelyllä oli myös pyritty vauhdittamaan kauppaa. M Oy oli ollut varma riidattomasta kaupasta E:n aiemmin esittämän summan perusteella. Vahinkoa ei ollut osattu odottaa, sillä käytännön mukaan lakisääteisen lunastusvelvollisen oli aina vastattava omista asianajo- ja oikeudenkäyntikuluistaan, joten sovinnolliseen ratkaisuun oli oletettu päästävän.

M Oy:n asiamiehen 2 480 euron lasku 24.6.2019 oli koskenut kiinteistöyhtiöön liittyneitä selvittelytöitä eli vertailevien hintatietojen hankintaa alueen vastaavista huoneistoista, tietoja yhtiön sekavasta tilasta, yhtiökokouksista ja yhteyksistä Patentti- ja rekisterihallitukseen. Riitaan liittymätön lasku ei osoittanut vahinkoseuraamuksen aiheutumista. Lunastuslautakunnan 3.9.2019 M Oy:lle tiedoksi lähettämässä E:n 30.8.2019 kokousta varten laatimassa lausumassa oli ensimmäisen kerran kiistetty M Oy:n vaatimus perusteeltaan käyvästä hinnasta ja 675 000 - 1 071 000 euron määrästä.

Sillä, oliko riita syntynyt E:n lausuman tiedoksi saamisesta 3.9.2019, asian käsittelyn alkamisesta Keskuskauppakamarin lunastuslautakunnassa 12.9.2019, vai 19.11.2019 välimiehen annettua E:lle mahdollisuuden lausua kannan-ottonsa M Oy:n lunastushinnasta, ei ollut merkitystä, kun M Oy:n oikeusturva-ilmoitus oli saapunut vakuutusyhtiölle 18.8.2020. M Oy:lle tuli suorittaa vakuutuskorvaus 23 406 euron asiamieskuluista.

M Oy on lausunut lisäkirjelmässään 30.10.2022, ettei vakuutustapahtuman voitu katsoa sattuneen tarjouksesta, johon vastapuoli ei ilmoittanut kantaansa. Tarjouksen peruuttaminen oli yksipuolinen toimi, johon M Oy ei ollut ehtinyt osallistua. Vakuutusyhtiön asia ei ollut pohtia, minkä summan M Oy olisi hyväksynyt. Tavoiteltu kauppahinta oli ollut sama kuin muista vastaavista huoneistoista oli vuoden aikana maksettu. Kyse ei ollut pakkolunastuksesta eikä lunastusmenettelyä ollut laitettu vireille erimielisyyksien ratkaisemiseksi. Lunastushakemusta ei voitu pitää riitaisena vain vireille laittamisensa perusteella.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on kiistänyt M Oy:n vaatimuksen ja toistanut korvauspäätöksessään 28.10.2020 lausumansa. Vakuutusyhtiön mielestä vakuutustapahtuma oli sattunut 26.6.2019, jolloin E oli tarjonnut osakkeista M Oy:n vaatimuksesta poikennutta hintaa. Asian riitautumisen osoitti myös se, että M Oy oli heti seuraavana päivänä laittanut vireille lakisääteisen välimiesmenettelyn. Asiassa tällöin syntynyt erimielisyys oli todettu M Oy:n asiamiehen käräjäoikeudelle tekemässä 11.5.2020 päivätyssä muutoksenhakukirjelmässä: "[M] Oy saattoi [E]:lle 27.6.2019 tiedoksi annetulla hakemuksella vireille lakisääteisen välimiesmenettelyn, jossa ratkaistavana oli osakeyhtiölain 18 luvun 3 §:n lunastushinnan määrää 675.000 - 1.071.000 euroa koskeva erimielisyys, eli alimman mahdollisen ja korkeimman mahdollisen lunastushinnan välillä."

Vakuutusehtojen kohdan 4 mukaisen vahingon korvattavuuden kannalta ei ollut merkitystä, oliko kyseessä lakisääteinen vai sopimukseen perustunut välimiesmenettely. Vakuutukseen sovellettavien yleisten sopimusehtojen kohdan 10.2 ja vakuutussopimuslain 73 §:n perusteella vakuutuskorvausta olisi tullut hakea vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija oli saanut tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta.

M Oy:n vakuutus oli alkanut 23.10.2017, josta lähtien M Oy oli tiennyt vakuutuksen voimassaolosta. M Oy:n asiamiehen 2.9.2020 päivätystä sähköpostista vakuutusyhtiölle ilmeni, että asiamiehen toimeksianto lunastusasiassa oli alkanut 24.6.2019. Viimeistään tästä ajankohdasta lähtien vahinkoseuraamus eli asianajo- ja oikeudenkäyntikulujen syntyminen oli ollut tiedossa. M Oy:n olisi tullut hakea korvausta viimeistään 25.6.2020. Vahinkoilmoitus oli kuitenkin saapunut vakuutusyhtiölle vasta 18.8.2020. Koska M Oy ei ollut hakenut korvausta vakuutusehtojen ja vakuutussopimuslain mukaisessa ajassa, se oli menettänyt oikeutensa korvaukseen.

Vakuutusyhtiö on lausunut lisävastineessaan 28.10.2022 M Oy:n jo E:n ostotarjouksen 26.6.2019 saadessaan katsoneen, että osakkeiden hinnan määrittelyn perusteena tuli käyttää asemakaavan mukaista huoneiston asuntokäyttöä. Osapuolet olivat olleet erimielisiä sekä hinnan määrittelyn perusteista että hinnasta. Lunastusmenettely oli tosiallisesti laitettu vireille tämän erimielisyyden ratkaisemiseksi. Asiamiehen toimeksianto riitaisessa lunastusasiassa oli alkanut 24.6.2019. M Oy ei ollut missään vaiheessa ehdottanut tai ollut valmis hyväksymään E:n tarjoamaa lunastushintaa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse vakuutusyhtiön velvollisuudesta myöntää M Oy:n oikeusturvavakuutuksesta oikeusturvaetu erään kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden lunastamisesta M Oy:n ja enemmistöosakas E:n välille syntyneeseen riitaan. Lähemmin asiassa on kyse siitä, milloin riidan M Oy:n ja E:n välillä on katsottava syntyneen, ja oliko M Oy:n vakuutusyhtiölle esittämä korvaushakemus hylättävä vanhentuneena.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

M Oy:n oikeusturvavakuutukseen sovellettavien 1.1.2016 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 1 mukaan [vakuutuksesta] korvataan vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut [vakuutusyhtiön] ja vakuutuksenottajan välisen vakuutussopimuksen mukaisesti.

Vakuutusehtojen kohdan 2 mukaan vakuutustapahtuma on riita- ja hakemusasiassa riidan syntyminen. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on kiistetty.

Vakuutusehtojen kohdan 4 mukaan [vakuutuksesta] korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutustapahtumasta vakuutetulle aiheutuvat välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, kun vakuutustapahtuma on sattunut vakuutuksen voimassaoloaikana ja asia voidaan välittömästi saattaa vakuutuksen voimassaoloalueella käsiteltäväksi käräjäoikeudessa tai vastaavassa ulkomaisessa tuomioistuimessa tai välimiesmenettelyssä.

Vakuutusehtojen kohdan 6.1 mukaan vakuutustapahtumasta on ilmoitettava heti [vakuutusyhtiölle] ja ennen asianajo- ja oikeudenkäyntikulujen syntymistä. Vakuutuksenottajan ja vakuutetun on toimitettava [vakuutusyhtiölle] omalla kustannuksellaan sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen [vakuutusyhtiön] vastuun selvittämiseksi.

M Oy:n vakuutukseen sovellettavien 1.1.2019 alkaen voimassa olleiden yleisten sopimusehtojen kohdan 10.2, Korvausoikeuden vanhentuminen, mukaan, ellei lajikohtaisissa vakuutusehdoissa ole määrätty lyhyempää vanhenemisaikaa, vakuutuskorvausta on haettava [vakuutusyhtiöltä] vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija sai tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Korvausvaatimus on joka tapauksessa esitettävä 10 vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta tai jos vakuutus on otettu henkilövahingon tai vahingonkorvausvelvollisuuden varalta vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta. Korvausvaatimuksen esittämiseen rinnastetaan ilmoituksen tekeminen vakuutustapahtumasta. Jos korvausvaatimusta ei esitetä tässä ajassa, korvauksen hakija menettää oikeutensa korvaukseen.

Vakuutussopimuslaki

73 §
Vakuutussopimukseen perustuva korvausvaatimus on esitettävä vakuutuksenantajalle vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Korvausvaatimus on joka tapauksessa esitettävä kymmenen vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta tai, jos vakuutus on otettu henkilövahingon tai vahingonkorvausvelvollisuuden varalta, vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta. Korvausvaatimuksen esittämiseen rinnastetaan ilmoituksen tekeminen vakuutustapahtumasta.

Jos korvausvaatimusta ei esitetä 1 momentissa säädetyssä ajassa, korvauksen hakija menettää oikeutensa korvaukseen.

Osakeyhtiölaki

18 luku 1 § 1 momentti
Se, jolla on enemmän kuin yhdeksän kymmenesosaa yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä (lunastaja), on oikeutettu käyvästä hinnasta lunastamaan muiden osakkeenomistajien osakkeet. Osakkeenomistajalla, jonka osakkeet voidaan lunastaa (vähemmistöosakkeenomistaja), on vastaavasti oikeus vaatia osakkeidensa lunastamista.

18 luku 2 §
Lunastajan on viipymättä ilmoitettava yhtiölle 1 §:ssä tarkoitetun lunastusoikeuden ja -velvollisuuden syntymisestä ja lakkaamisesta.

Yhtiön on viipymättä ilmoitettava lunastusoikeuden ja -velvollisuuden syntyminen tai lakkaaminen rekisteröitäväksi, kun yhtiö on saanut lunastajalta 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen tai muuten luotettavan tiedon lunastusoikeuden ja -velvollisuuden syntymisestä tai lakkaamisesta.

18 luku 3 §
Lunastusoikeutta ja lunastushinnan määrää koskevat erimielisyydet on annettava välimiesten ratkaistavaksi siten kuin tässä luvussa säädetään. Välimiehet voivat päättää, että useiden vähemmistöosakkeenomistajien tai erityisten oikeuksien haltijoiden asiat on käsiteltävä samassa menettelyssä, jos ne johtuvat olennaisesti samasta perusteesta.

Siltä osin kuin tämän luvun säännöksistä ei muuta johdu, noudatetaan soveltuvin osin välimiesmenettelystä annettua lakia.

Asian arviointi

M Oy on hakenut vakuutusyhtiöltä 18.8.2020 oikeusturvaetua riita-asiaan, jossa on ollut kyse M Oy:n vähemmistöosakkaana omistamien erään kiinteistöosakeyhtiön osakehuoneiston hallintaan oikeuttaneiden osakkeiden lunastamisesta käypään hintaan. Korvaushakemuksen mukaan vastapuoli olisi kiistänyt M Oy:n vaatimuksen 12.3.2020. M Oy ja vakuutusyhtiö ovat asiassa eri mieltä siitä, milloin oikeusturvavakuutuksen ehtojen mukainen vakuutustapahtuma eli riita osakkeiden lunastushinnasta on syntynyt M Oy:n ja sen vastapuolena olevan osakeyhtiölain 18 luvun 1 §:ssä tarkoitetun osake-enemmistön omistaneen E:n välillä, ja oliko M Oy:n korvaushakemuksen sen johdosta katsottava vakuutussopimuslain nojalla vanhentuneen.

Vakuutuslautakunta on oikeusturvavakuutusta koskevassa ratkaisukäytännössään, muun muassa asiassa FINE-004068 (2017) katsonut, että oikeusturvavakuutuksessa vakuutustapahtuman aiheuttaman vahingon eli vakuutuksen piiriin kuuluvien asianajokustannusten syntyminen on ilmeistä silloin, kun vakuutettu joutuu kääntymään riita-asian vuoksi asianajajan tai muun lakimiehen puoleen. Mainitusta ajankohdasta lukien vakuutettu on saanut tietää oikeusturvavakuutuksen korvauspiiriin mahdollisesti kuuluvan vahinkoseuraamuksen syntymisestä. Ellei asia ole vielä tuossa vaiheessa vakuutusehtojen edellyttämin tavoin vastapuolen kanssa riitautunut, lain tarkoittaman vahinkoseuraamuksen syntyminen on käsillä viimeistään vastapuolen kiistäessä vakuutetun asiamiehensä avustamana esittämän vaatimuksen.

M Oy:n asiamiehen vakuutusyhtiölle 2.9.2020 lähettämän sähköpostin mukaan toimeksianto M Oy:n omistamien osakkeiden lunastamista koskevassa asiassa oli alkanut 24.6.2019. M Oy on kertonut lautakunnalle toimittamassaan 17.8.2022 päivätyssä kirjelmässä E:n esittäneen 26.6.2019 osakkeista 675 000 euron ostotarjouksen, jonka E oli kuitenkin seuranneena aamuna syytä ilmoittamatta peruuttanut. Lautakunnalle toimitetusta 12.3.2020 annetusta välitystuomiosta ilmenee, että E oli tarjonnut osakkeista M Oy:lle samaa hintaa jo huhtikuussa 2019, mutta M Oy oli tuolloin kieltäytynyt kaupasta. Osakeyhtiölain 18 luvun 3 §:n mukainen lunastusoikeutta ja lunastushinnan määräämistä koskeva välimiesmenettely oli tullut vireille 27.6.2019 M Oy:n hakemuksesta.

Lautakunta toteaa, että osakeyhtiölain 18 luvun 1 §:ään perustuvaa lunastusoikeutta ja -velvollisuutta koskevat erimielisyydet on säädetty ratkaistaviksi lain 18 luvun 3 §:n mukaisessa välimiesmenettelyssä. Säännösten tarkoittamaa lunastusasiaa ei siten voida suoraan saattaa käräjäoikeuden käsiteltäväksi, mutta välitystuomioon tyytymätön asianosainen voi hakea siihen muutosta valittamalla käräjäoikeuteen. Jo lainkohdan sanamuodosta ilmenee, ettei välimiesmenettelyä ole säädetty lunastamisen pakolliseksi edellytykseksi. Asianosaiset voivat siten myös vapaasti sopia lunastamisesta ja sen ehdoista.

Lausumansa seikat huomioon ottaen lautakunta katsoo, että vakuutusehtoja sovellettaessa osakeyhtiölain 18 luvun 3 §:n mukaiseen välimiesmenettelyyn saatettua lunastusasiaa on lähtökohtaisesti pidettävä riitautuneena, ellei asiassa osoiteta, että osapuolet ovat yhteisellä päätöksellä päättäneet antaa osakkeiden lunastamista koskevan asian välimiesoikeuden ratkaistavaksi. Lautakunnan edellä lunastusasian vaiheista toteamien seikkojen lisäksi M Oy:n asiassa antamasta kertomuksesta ilmenee, että se oli saattanut lunastusasian vireille omalla hakemuksellaan E:n tosiasiassa kieltäydyttyä ostotarjouksen antamisesta M Oy:n haluamassa ajassa, ja koska lunastushinnasta ja lunastamisesta ei ollut päästy osapuolten kesken sopimukseen.

Lautakunnalle toimitetusta asiakirjaselvityksestä ei tarkemmin ilmene, mitkä seikat olivat johtaneet E:n päätökseen peruuttaa sen M Oy:n omistamista osakkeista 26.6.2019 tekemä ostotarjous. Edellä selostamillaan perusteilla lautakunta kuitenkin katsoo, että riita osakkeiden lunastamisesta M Oy:n ja E:n välillä on syntynyt viimeistään 27.6.2019 M Oy:n saattaessa asian välimiesoikeuden ratkaistavaksi. Sen vuoksi oikeusturvahakemus vakuutusyhtiölle olisi tullut vakuutussopimuslain 73 §:n mukaan tehdä viimeistään 27.6.2020. Koska M Oy:n oikeusturvailmoitus on asiakirjojen mukaan saapunut vakuutusyhtiölle vasta 18.8.2020, lautakunta katsoo, ettei M Oy ole tehnyt korvaushakemustaan vakuutussopimuslain 73 §:n 1 momentin mukaisessa määräajajassa, vaan M Oy on vakuutussopimuslain 73 §:n 2 momentin mukaisesti menettänyt oikeutensa vakuutuskorvauksen saamiseen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheejohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski
Jäsenet:
Akselinmäki
Jaakkola
Makkula
Rajamäki
Sarpakunnas
Sjögren