Tapahtumatiedot

Asiakas oli 23.3.2019 havainnut, että ulkosaaristossa ollut vapaa-ajan rakennus ja siinä ollutta irtaimistoa oli vahingoittunut palovahingossa. Vahingon oli arvioitu tapahtuneen helmi-maaliskuussa 2019 sähköjärjestelmään tulleen vian seurauksena. Rakenteet olivat syttyneet itsekseen, palaneet kytemällä ja sen jälkeen sammuneet itsekseen.  

A Oy:n 1.4.2019 tekemästä vahinkokartoituksesta laaditun raportin mukaan rakennuksen sisätiloissa oli ollut palon aiheuttamia vaurioita. Nokea oli ollut kauttaaltaan. Osa muovista oli sulanut ja palanut. Osa puurakenteista oli palanut ja hiiltynyt. Ikkunat olivat haljenneet kaikissa tiloissa lukuun ottamatta työhuoneen ja kylpyhuoneen lämpölaseja. Kaapistot olivat paikoin palaneet ja ne olivat mustia noesta myös sisältä. Irtain oli palanut osin ja kärsinyt lämmön vaikutuksesta. Muuta irtaimistoa oli ollut mustana noesta. Jälkivahingontorjuntaa koskevassa kohdassa on maininta: Purku ja jälleenrakennustyön suunnittelu.

Korvauspäätöksessään 8.4.2019 vakuutusyhtiö ilmoitti palovahingon olevan vakuutuksesta korvattava. Korvauspäätöksen mukaan vakuutusyhtiö käyttää vahingon laajuuden määrittämisen perusteena A Oy:n vahinkoraportin tietoja ja lisätietoja, joita on käytettävissä purkutöiden suorittamisen jälkeen. Palossa vahingoittuneiden rakenteiden purkamisen lisäksi vakuutusyhtiö korvaa purettujen rakenteiden uudelleen rakentamisesta syntyvät kohtuulliset korjauskustannukset siihen vastaavaan tasoon, joka rakenteilla ja pintamateriaaleilla oli ennen vahinkoa.

Korvauspäätöksen kohdassa ’Korvausten maksaminen’ vakuutusyhtiö on ilmoittanut korvaavansa rakenteiden purkamisen yhtiölle lähetettyjen laskujen mukaan. Uudelleen rakentaminen -kohdassa vakuutusyhtiö on ilmoittanut, että sille tulee lähettää selvitys kaikista tulevista jälleenrakennuskustannuksista ennen kuin jälleenrakennustyön saa aloittaa. Vakuutusyhtiö on lisäksi ilmoittanut, ettei vakuutuksesta korvata mitään muutos- ja/tai perusparannuskustannuksia, joita voi tulla, jos asiakas haluaa tehdä laajemman korjauksen, kuin mikä on välttämätöntä vahingon korjaamiseksi. Tällaisista mahdollisista lisäkustannuksista asiakas vastaa aina itse.

Yritys A Oy:n raportissa suositellut rakenteiden purkamistyöt ja purku- sekä muiden jätteiden kuljettaminen saarelta pois oli tehty elokuussa 2019. Vakuutusyhtiö on 18.11.2019 maksanut 20.212 euron korvauksen. Rakennuksen ovet ja ikkunat oli purkamisen jälkeen syksyllä 2019 peitetty levyillä. Levyjen ja rakenteiden väliin oli jätetty noin 10 cm suuruiset raot rakenteiden tuulettumista varten.

Asiakas on 25.-26.6.2020 vakuutusyhtiön tarkastajalle (jäljempänä VT) lähettämissään sähköpostiviesteissä kertonut näin: ”Som det ju tidigare blev beslut mellan er och byggaren [AT] kommer stugan tyvärr nu helt rivas i sommar.” ja ”jag går vidare med ritningarna inom kort”. Tämän jälkeen asiakas on 31.8.-19.11.2020 lähettänyt vakuutusyhtiön tarkastajalle lisäksi viisi sähköpostiviestiä, joiden keskeisen sisällön mukaan asiakas on kysynyt vakuutusyhtiöltä lupaa rakentaa vanhan mökin tilalle suuremman uuden rakennuksen ja voiko hän purkaa vanhan mökin jäljellä olleet rakenteet.

VT on 7.10.2020 asiakkaalle lähettämässään sähköpostiviestissä todennut, että asiakas voi rakentaa uuden suuremman rakennuksen ja maksaa erotuksen itse. Viestissä on myös ilmoitettu, että on mahdollista maksaa kertakorvaus sen jälkeen, kun rakennuslupa ja laskelmat ovat selvillä. VT on lisäksi todennut, että vanha mökki tulee myös purettavaksi. Asiakkaan marraskuussa esittämän uuden pyynnön jälkeen VT on 23.11.2020 vastannut, että vanhan rakennuksen purkaminen on OK.

Asiakas on 11.2.2021 hakenut rakennuslupaa uudelle rakennukselle ja kysynyt VT:ltä sähköpostiviestillä seuraavaa: ”Vilket datum räknar [försäkringsbolaget] med att är ”dead-line” enligt den tidigare nämnda 2 år?”. Viestin mukaan projekti etenee hitaasti, ja suurena syynä on sää, joka ei ole ollut heidän puolellaan (vesi on alhaalla, myrskyjä, lunta, jäätä …). Näistä syistä johtuen vanhaa mökkiä ei ollut edes vielä purettu. Jos sääolosuhteet sen sallivat, mökki puretaan ensin keväällä (2021). Asiakas on myös todennut, että vasta rakennusluvan jälkeen ”kan det göras beräkningar på nya stugans pris, arbetstimmar och massor med annat som hör hit.” Asiakas oli saanut rakennusluvan 26.3.2021.

Asiakas oli VT:lle lähettämissään kuudessa sähköpostiviestissä (24.2.-7.4.2021) esittänyt kysymyksiä, joiden keskeinen sisältö on liittynyt jälleenrakentamista koskevaan kahden vuoden määräaikaan vahingon sattumisesta ja jälleenrakennuksesta syntyviä kustannuksia koskevien laskujen lähettämisestä vakuutusyhtiölle tuon määräajan sisällä. Hän on myös kiirehtinyt vastauksia esittämiinsä kysymyksiin.

Tarkastaja VT on 8.4.2021 sähköpostiviestissä kertonut jo aikaisemmin pyytäneensä rakentaja AT:ltä todistuksen ”att fritidshuset måste rivas”. VT oli seuraavana päivänä ilmoittanut asiakkaalle saaneensa AT:n todistuksen. 

B Oy:n 8.4.2021 päivätyssä selvityksessä, jonka AT on allekirjoittanut, kerrotaan, että yritys oli purkanut palaneen mökin sisustuksen, jotta palaneiden rakenteiden kunto oli pystytty arvioimaan. Osa kantavista rakenteista ja huopakatosta oli liian pahoin vaurioitunut. Vaikka mökki oli ollut kaksi vuotta tuulettumassa, savun haju oli ollut erittäin voimakas.

Koska vanhan mökin jäljellä olleita rakenteita ei ollut purettu vielä huhtikuun 2021 alkupuolella, VT oli keskustellut asiasta vakuutusyhtiössä asian hyväksyvien henkilöiden kanssa. Nämä henkilöt olivat halunneet, että A Oy:stä henkilö RT ”skulle besöka holmen och fotografera stommen som är kvar.” VT on ilmoittanut em. seikoista asiakkaalle 13.4.2021.

Tämän jälkeen C Oy on 23.4.2021 tehnyt rakennuksessa kartoituksen, jossa asiakas on ollut läsnä. Kartoituksesta laaditun raportin mukaan rakennus oli purettu sisäpuolelta siten, että runko- ja kantavat rakenteet olivat näkyvissä. Takka ja savupiippu oli purettu kokonaan. Purkutyöt oli tehty osapuilleen A Oy:n raportin (1.4.2019) mukaisesti. C Oy:n raportin mukaan puurakenteiden eristyspohjamaalikäsittelyn ja savunhajun poistokäsittelyiden jälkeen rakennus olisi ollut uudelleen rakennettavissa. Puretut rakennusosat olisi pitänyt kaikki uusia purettuja tuotteita vastaavilla materiaaleilla.

Kartoituksen jälkeen C Oy oli vakuutusyhtiön toimeksiannosta tehnyt 10.5.2021 päivätyn kustannuslaskelman, jonka mukaiset rakenteiden korjauskustannukset ovat 82.579,47 euroa.

Asiakas oli 3.6.2021 allekirjoittanut D Oy:n kanssa 95 000 euron hintaisen toimitussopimuksen talopaketista. Vahingoittunut mökki oli purettu talkootyönä kesällä 2021. Asiakas on arvioinut purkutyön määräksi 140 työtuntia. Talopaketin pystytystyöt oli tehty elo-joulukuussa 2021.

Vakuutusyhtiö on elo- ja syyskuussa 2021 maksanut korvauksia jälleenrakennustöistä 82 579,47 euroa. Maksetun korvauksen määrä on perustunut Yritys C Oy:n korjauskustannusarvion loppusummaan. Kyse on ollut talopakettitoimituksen maksueristä 1 ja 2 sekä osasta kolmatta maksuerää. Tässä vaiheessa vakuutusyhtiö oli maksanut korvauksia 102 791,47 euroa.

B Oy:n 26.1.2022 antaman kirjallisen selvityksen mukaan osa kattotuo­leista, runkotolpista ja palkistoista olisi pitänyt palovaurioiden vuoksi uusia. Lisäksi selvityksessä on todettu, että vanhan rungon päälle rakentaminen on erittäin kallista ja että on epävarmaa, saadaanko savun haju pois mökistä kokonaan.

Asiakas on helmikuussa 2022 tehnyt lausuntopyynnön Vakuutuslautakuntaan. Asiaa on Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEssä käsitelty ensin ns. toimistoasiana, ja asiakas on heinäkuussa 2022 tehnyt vakuutusyhtiölle uudelleenkäsittelypyynnön. Päätöksessään 9.9.2022 vakuutusyhtiö on kertonut korvanneensa kuluja, joita olisi muodostunut, jos palosta vahingoittunut rakennus olisi korjattu vahinkoa edeltävään tasoon. Vakuutusyhtiö on viitannut A Oy:n ja C Oy:n tarkastusraportteihin sekä A Oy:n suurvahinkotiimiltä 22.8.2022 saamaansa lausuntoon.

Vakuutusyhtiön pyynnöstä E Oy on laatinut kustannusarvion vanhan mökin korjauskustannuksista ja antanut 22.12.2022 päivätyn tarjouslaskelman, jossa olevaan kustannuserittelyyn perustuvat korjauskustannukset ovat 89.088 euroa.

Vakuutusyhtiö on 31.1.2023 päivätyssä korvauspäätöksessä katsonut, ettei se ole sitoutunut korvaamaan mökin kokonaisvaltaista purkamista ja jälleenrakentamista. Tämä oli vahvistunut, kun C Oy oli kartoittanut kohteen 23.4.2021. Rakennuksen olisi voinut korjata vahinkoa edeltävään tasoon. Vakuutuksenottaja on itse omalla päätöksellään päättänyt rakentaa suuremman rakennuksen palaneen tilalle.

Vakuutusyhtiö on päätöksessään todennut, ettei se pidä asiakkaan esittämiä laskelmia uskottavina. Laskelmat eivät perustu mihinkään olemassa olevaan kustannuslaskentaohjelmaan, eikä niissä ole eritelty materiaali- tai työkuluja per neliö tai per kuutio. Kustannuserät ovat niin sanottuja könttäsummia ja -tunteja. Toinen laskelma on muuttunut projektin edetessä ja pelkästään työn määrä on lähes kaksinkertaistunut.

Talkootyönä kesällä 2021 tehdystä mökin purkamisesta vakuutusyhtiö on 31.1.2023 maksanut 2.100 euron korvauksen ja viivästyskorkoa 75,34 euroa. Korvauksen määrä on perustunut asiakkaan ilmoittamiin 140 työtuntiin ja vakuutusyhtiön määrittämään asiakkaan oman työn hintaan 15 euroon tunnilta. Korvausta on maksettu niiltä osin, kuin purkutyö on kohdistunut rakennusosiin, jotka olisi pitänyt purkaa, jotta rakennus olisi voitu korjata vahinkoa edeltävään tasoon.

Asiakkaan valitus

Helmikuussa 2022 tekemässään valituksessa asiakas on pyytänyt Vakuutuslautakunnan lausuntoa siitä, onko kytemällä palaneen rakennuksen savuhaitat arvioitu oikein, ja onko vakuutusyhtiö ottanut korvauspäätöksessään riittävästi huomioon ulkosaaristossa sijaitsevan kesämökin jälleenrakentamisen oikeat kustannukset.

Vahingon määrän ja korvauksen suuruuden osalta asiakas katsoo, että vakuutusyhtiön tulisi korvata kesämökin jälleenhankintakustannukset täysimääräisesti tilatun talopaketin mukaisesti. Huomioon tulee ottaa eroavuudet palaneen mökin ja tilatun talopaketin neliömäärissä. Asiakas täsmentää 1.6.2023 päivätyssä kirjelmässään vaatimuksensa siten, että vakuutusyhtiön tulisi korvata kesämökin palon jälleenhankintakustannukset 309 000 euroa laillisine korkoineen hänen esittämiensä laskelmien ja tositteiden mukaan, mistä määrästä vähennetään vakuutusyhtiön jo maksama korvaus.

Asiakas korostaa sitä, että savuhaitat tulee ottaa vakavasti. He olivat keväällä 2020 havainneet savuhaittojen olevan edelleen yhtä suuret ja estävän runkorakenteiden hyväksikäytön rakentamisessa, sekä ilmoittaneet vakuutusyhtiölle repivänsä kaikki rakenteet ja rakentavansa kokonaan uuden rakennuksen palaneen tilalle. Vakuutusyhtiö oli kesällä 2020 hyväksynyt rakennuksen jäljellä olevat osat revittäviksi. Asiakkaan tiedusteltua kesäkuussa 2020 sitä, saako hän rakentaa suuremman rakennuksen revityn rakennuksen tilalle, vakuutusyhtiöltä oli 7.10.2020 tullut vahvistus suuremman rakennuksen rakentamisesta.

Asiakas toteaa, että peruste huvilarakennuksen purkamiselle on ollut sen erittäin suuret, terveydelle vaaralliset savuhaitat, jotka ilmenevät parhaiten kesäolosuhteissa, kun sää on lämmennyt, eli silloin, kun saarella oleskellaan. Kun tuli palaa kytemällä, syntyy palopinnoille terveydelle haitallisia yhdistelmiä eikä savun haju poistu millään tavanomaisilla saneerausmenetelmillä. Huhtikuussa 2021 tehdyn tarkastuksen aikaan ulkolämpötila oli ollut nolla astetta, minkä vuoksi ajankohdan vaikutus savuhaittojen havaitsemiseen pitää ottaa huomioon.

Asiakas toteaa vakuutusyhtiön katsoneen, että rakennuksen runko ja sen palolta säästyneet seinät ja katot ovat olleet vahingon jälkeen käyttökelpoiset, vaikka niissä oleva savuhaitta on ollut erittäin suuri. B Oy:n lausunnon mukaan savun haju oli keväällä 2020 ollut erittäin voimakasta, minkä vuok­si mökin kunnostaminen on ollut mahdotonta. Osa kattotuoleista oli vaurioitunut palossa ja ponttilaudoituksessa kattohuovan alla. Myös palakattohuovassa oli ollut palovaurioita. Kattohuovan ja ponttilaudoituksen uusiminen olisi tämän vuoksi ollut välttämätöntä. Palovaurioiden takia osa kattotuoleista, runkotolpista ja palkistoista olisi tullut uusia.

Asiakas viittaa VTT:n vuonna 2005 tekemään tutkimukseen ’Tulipalon jälkihajujen poisto’ ja erityisesti siihen, että tutkimuksen mukaan epätäydellinen palo synnyttää muun muassa akroleiinia, eli 2-propenaal akryylialdehydiä, joka on myrkyllinen syöpävaarallinen reaktiivinen yhdiste, jota muodostuu useiden eri yhdisteiden palamisessa. Erityisesti puun savussa esiintyy tätä yhdistettä, kun puun palaminen on epätäydellistä. Jos palaminen on tapahtunut riittämättömässä hapessa, syntyvä kaasu sisältää merkittävässä määrin palavia aineita. Monet savun aineet ovat hyvin myrkyllisiä tai ärsyttäviä. Sisään hengitettynä savu voi myös aiheuttaa vakavia terveyshaittoja.

Loppuvuoden 2020 sääolosuhteet estivät vahingoittuneen rakennuksen purkutoimet.  Palanut rakennus purettiin kesällä 2021, rakennuspaikka ja palanut irtaimisto siivottiin sekä kuljetettiin saarelta talkootyönä. Siihen kului arviolta 140 työtuntia. Korvauksessa pitää hyvityksenä ottaa huomioon säästynet purku- ja raivauskustannukset. Rakennusliike (B Oy) oli arvioinut näistä johtuviksi kuluiksi jopa enintään 15 000 euroa.

Talopakettitilaus, josta asiakas teki 3.6.2021 toimitussopimuksen, on koskenut talorunkoa ja sen pystytystä ilman ulkokuori- ja sisätöitä. Uuden rakennuksen asuinpinta-ala on 83 neliömetriä, kun palanut rakennus oli ollut 55 neliömetriä.

Talopaketin kustannusten lisäksi tulevat kaikki talon lisätyöt ja kattorakenteiden hankinta sekä sisustustyöt, jotka eivät kuuluneet talopaketin hintaan ja jotka on otettava huomioon korvauksen määrässä. Jos vanhaa rakennusta olisi pitänyt korjata, korjaustyöt olisivat olleet vaikeammat kuin uuden huvilan rakentaminen. Mitkään vanhan rakennuksen mitat eivät vastanneet nykyisin käytettyjä mittoja. Esimerkiksi keittiön komerot ja kaapit olisi pitänyt säätää uudelleen ja mitoittaa vastaamaan vanhan rakennuksen vinoja ja erilaisia mittasuhteita.

Asiakas kertoo, että talon perusta ja sen ympärillä olevat terassit piti uusia kokonaan. Rakennettava uusi talo ei sopinut eri vaiheissa rakennetun vanhan talon perustalle. Tarve syntyi osittain myös siitä, että uusi rakennus on suurempi ja erilainen kuin vanha rakennus oli ollut. Jos vanhan muuratun tulisijan tilalle olisi hankittu uusi vastaava takka, sen kustannukset olisivat olleet huomattavasti korkeammat, ehkä 20 000–25 000 euroa, kun tehdasvalmisteisten tulisijojen yhteishinta on ollut noin 15 000 euroa.

Asiakas toteaa 15.6.2022 päivätyssä kirjelmässään, että noin puolet rakennustöistä on siihen mennessä valmistunut, ja että urakoitsijalla ei ole ollut aikaa eikä rakennusmiehiä näin kaukana ulkosaaristossa tehtävää asennustyötä varten. Lisäksi asiakas selostaa saaren erityisolosuhteiden vaikutusta rakentamisen kustannuksiin, työmääriin ja henkilö- sekä tavarakuljetuksiin ja majoituskustannuksiin.

Asiakkaan mielestä vakuutusyhtiön tulisi perustaa korvauspäätöksensä todellisiin kustannuksiin, kuten urakkatarjouksiin. Korvausta ei voi perustaa teoreettisiin laskelmiin, kun todelliset rakentamisen kustannukset ovat tiedossa. Todelliset kustannukset ovat aina luotettavampi selvitys kuin kaavamaiset teoreettiset, menneeseen aikaan perustuvat laskelmat.

Korvauksessa on asiakkaan mielestä otettava erityisesti huomioon ulkosaaristossa olevalle saarelle tapahtuvaan rakentamiseen liittyvät suuret rahtikustannukset, rakennusmiesten kuljetus- ja majoituskulut sekä talkootyönä tehdyt noin 60 tuntia rakennustarvikkeiden kantamista rannalta rakennuspaikalle. Ulkosaaristo-olosuhteiden lisäksi myös korvausprosessin pitkittyessä kohonneet rakentamisen kustannukset ja nousevat lainakorot on otettava korvauspäätöksessä huomioon.

Vakuutusyhtiön laskelma ja korvauspäätös perustuvat palossa säilyneiden rakenneosien hyväksikäyttöön ja olettamukseen, että savuhaitat saadaan saneeratuksi. Palon hajuhaitat, joiden saneeraus kuitenkin osoittautui mahdottomaksi, ovat jääneet kokonaan huomioon ottamatta. Kustannustaso, kun rakennetaan ulkosaaristossa, on aivan eri luokkaa kuin mitä vakuutusyhtiön käyttämässä korvauslaskelmassa on esitetty. Rakennustarvikkeiden kuljetuskustannukset vakuutusyhtiö on laskenut aivan alakanttiin. Vakuutusyhtiön laskemalla korvauksella ei ole kerta kaikkiaan saatavilla rakennusliikettä tekemään korjaustyön.

Asiakas katsoo, että E Oy:n 22.12.2022 päivätty kustannuslaskelma ei voi toimia korvauksen määrittelyn lähtökohtana, koska vakuutusyhtiö oli antanut suostumuksensa rakennuksen purkamiseen. Korvauksen lähtökohdaksi tulee ottaa uuden rakennuksen rakentamisen kustannukset, kuitenkin huomioon ottaen siinä olevat poikkeamat uuden ja vanhan rakennuksen pinta-alassa ja varustetasossa. Kun vakuutusyhtiö on linjannut, että rakennus voidaan purkaa ja tilalle rakentaa kokonaan uusi rakennus, kattotuolien kunto on merkityksetön vakuutuskorvauksen määrittelemisessä.

Asiakas kertoo 24.10.2022 päivätyssä selvityksessään, että mitään sitovaa kirjallista tarjousta urakasta tai tuntityöstä ei ole saatavilla keneltäkään. Sääolosuhteet, vuodenaikojen vaihtelut ja rakentamisen kiireet keväisin ja kesäisin sekä työntekijöiden saamisen vaikeudet ovat johtaneet vallitsevaan tilanteeseen, jolloin sitovia tarjouksia on mahdoton ennalta saada. Tilanteeseen vaikuttaa myös saaren etäinen sijainti ja tuulelle alttiit rantautumisen vaihtoehdot. Korvausprosessin vaiheita koskevassa luettelossa asiakas mainitsee, että hän oli kesällä 2019 lainannut eräästä yrityksestä otsonaattorin, eli laitteen, jolla he olivat usean viikon ajan suorittaneet tyhjien tilojen otsonointia. Otsonoinnilla ei havaittu suurempaa vaikutusta savuhajuihin.

Yhteenlasketut kustannukset ovat asiakkaan ilmoituksen mukaan olleet 168 341,83 euroa. Rakennuksen valmistuminen tulee aiheuttamaan lisää kustannuksia arviolta 189 110 euroa. Kustannuksissa on otettu huomioon työntekijöiden palkka- ja päivärahakulut, majoituskulut, heidän päivittäiset kuljetukset saareen ja rakennustarvikkeiden kuljetukset sekä itse rakentamisen ja rakennustarvikkeiden kustannukset.

Vakuutusyhtiön vastineessaan esittämät A Oy:n suurvahinkotiimin suosittelemat hajunpoistokäsittelyt, kuten esim. kuivajääpuhalluskäsittely, on vasta tässä vaiheessa esitetty, ei heti vahinkotapahtuman jälkeen.

Asiakas katsoo vakuutusyhtiön viivytelleen aiheettomasti korvausasian hoitamisessa ja asiakkaan esittämiin kysymyksiin vastaamisessa. Hän tiedustelee, tulisiko asiakkaan voida luottaa vakuutusyhtiöltä saamiinsa lupauksiin?
1. Jos vakuutusyhtiö olisi halunnut säilyttää itselleen oikeuden tehdä uusi, päinvastainen päätös koskien purkulupaa, olisiko sen pitänyt lausua se julki antaessaan luvan rakennuksen purkuun?
2. Olisiko vakuutusyhtiön pitänyt reagoida viivytyksettä, eikä vasta 5–6 kuukauden päästä, jotta se voi vedota oikeuteensa muuttaa edustajansa päätöstä?
3, Onko mahdollista, että vakuutusyhtiö voi perua päätöksensä vielä puoli vuotta myöhemmin, kun asiakas on jo ehtinyt hakea ja saanutkin rakennusluvan                    suuremmasta rakennuksesta ja sopia uudesta talopaketista?
4. Miten asiakas voi ymmärtää, mitkä vakuutusyhtiön korvauskäsittelijän kirjalliset lupaukset ovat sitovia ja mitkä lupaukset ovat ehdollisia ja saattavat vielä                    peruuntua, ellei lupausten sitovuuden puuttumisesta ole kirjallisesti huomautettu?
5. Kun talon palaminen on harvoin asiakasta kohtaava onnettomuus, ja kun vakuutusyhtiön asiantuntijat hoitavat niiden vahingonselvittelyä työkseen, tulisiko               vakuutusyhtiölle ja sen edustajille asettaa suurempi vastuu vahinkoprosessin onnistuneesta hoidosta, kuin ainutkertaisesti tilanteen eteen joutuvalle                            vahingonkärsineelle? Asiakkaan mielestä kyllä.

Tämä on asiakkaan käsityksen mukaan hyvän vakuutustavan kulmakiviä! Jos vakuutusyhtiö olisi hoitanut vahingonselvittelyn aktiivisella otteella, asiakas olisi saanut heiltä heti nyt esitetyt ohjeet ja neuvot. Jälkeenpäin niitä on enää turha esittää.  

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää asiakkaan vahingoittuneesta rakennuksesta esittämän korvausvaateen määrältään ja perusteeltaan. Vakuutusyhtiö viittaa vakuutusehtojen kohdassa 27.4.2 olevaan jälleenhankinta-arvon mukaisen korvauksen määritelmään ja toteaa, että se on maksanut asiakkaalle vakuutusehtojen mukaisen korvauksen. Korvausmäärä perustuu ulkopuolisten asiantuntijatahojen lausuntoihin ja laskelmiin vahingon määrästä. Asiakkaalla oli ollut tieto korvauksen tulevasta määrästä ennen kuin hän oli solminut tilaussopimuksen uudesta rakennuksesta ja ennen kuin hän oli ryhtynyt koko rakennuksen purku- ja jälleenrakennustoimiin.

Asiakas oli 19.11.2020 pyytänyt vakuutusyhtiöltä lupaa purkutöiden aloittamiselle. Viestissä hän ei ollut tarkemmin eritellyt purkutöiden laajuutta. Vakuutusyhtiöllä ei ollut sille toimitettujen selvitysten perusteella syytä olettaa, että koko rakennus tulisi purkaa vahingon korjaamiseksi. Tarkastaja (VT) oli 23.11.2020 kertonut, että purkutyöt voidaan aloittaa.

Koska purkutöitä ei ollut pian tämän jälkeen tehty, vakuutusyhtiö oli sopinut asiakkaan kanssa siitä, että yhtiö pyytää ulkopuolisen arvioitsijan selvittämään tarvittavia jatkotoimia ja vahingon korjauskustannuksia rakennuksen osalta.

Vakuutusyhtiö katsoo, että C Oy:n huhtikuussa 2021 tekemästä tarkastuskäynnistä laaditun raportin perusteella voidaan todeta, että rakenteet eivät olleet kärsineet mitään sellaisia vaurioita, joiden perusteella koko rakennuksen purkaminen olisi vahingon vuoksi ollut perusteltua. Raportissa suositellut korjaustoimenpiteet vastasivat huhtikuussa 2019 tehdystä tarkastuksesta laaditussa raportissa määriteltyjä toimia.

C Oy:n 10.5.2021 päivätyn kustannusarvion mukaan vahingon korjauskulut olivat 82 579,47 euroa. Asiakas esitti eriävän mielipiteen raporteissa todettujen tarvittavien toimenpiteiden ja korjauskustannusten osalta. Kun asiakas oli toimittanut oman arvionsa kustannuksista, vakuutusyhtiö oli pyytänyt lisäselvityksiä ulkopuolisilta asiantuntijatahoilta korjaustoimenpiteiden ja vahingon määrän varmistamiseksi.

A Oy:n palovahinkoihin erikoistunut suurvahinkotiimi, johon kuuluu neljä kokenutta palovahinkoihin erikoistunutta työnjohtajaa, on tutustunut nyt käsiteltävänä olevaan palovahinkoon ja siitä laadittuihin selvityksiin. Lausunnossaan 22.8.2022 he toteavat, että palossa vaurioitunut kohde olisi ollut mahdollista korjata vahinkoa edeltäneeseen tasoon. Kohde olisi vaatinut joiltain osin vielä jäljellä olleiden pintojen hajunpoistokäsittelyä, kuten esim. sulkumaalausta, fixsoot-aineella käsittelyä tai kuivajääpuhallusta. Lausunnon antajien käsityksen mukaan jälleenrakentaminen olisi pintojen hajunpoistokäsittelyn jälkeen ollut mahdollista.

Vakuutusyhtiö pyysi korjauskustannuksista toisen arvion E Oy:ltä, jonka laatiman erittelyn mukaiset rakennuksen arvioidut korjauskustannukset ovat 89 088 euroa. Asiantuntijatahojen (C Oy:n ja E Oy:n) laatimien kustannusarvioiden mukaiset korjauskustannukset ovat hyvin lähellä toisiaan, millä perusteella vakuutusyhtiö pitää arvioita korjauskustannuksista määriltään oikean suuruisina.

Saaduista selvityksistä huolimatta asiakas oli päätynyt purkamaan koko rakennuksen ja rakentamaan tilalle uuden alkuperäistä suuremman rakennuksen. Vakuutusyhtiö on korvannut syntyneitä jälleenrakennuskustannuksia siihen asti, kuin mitkä alkuperäisen rakennuksen korjauskustannukset olisivat tulleet olemaan C Oy:n tekemän korjauskustannusarvion perusteella. Lisäksi vakuutusyhtiö on korvannut asiakkaan vaatimia raivaus- ja purkuluja 140 työtunnilta, koska E Oy:n arviossa purkutyön määrä oli katsottu suuremmaksi kuin mikä se oli ollut C Oy:n kustannuslaskelmassa.

Vakuutusyhtiö kiinnittää huomiota siihen, että asiakkaalla oli asiantuntijalausuntoihin perustuen tiedossa, että rakennus on korjattavissa ja että vakuutuksesta maksettava korvaus perustuu korjauskustannuksiin. Vahingon määrä ja sitä kautta vakuutuksesta korvattavaksi tuleva korvausmäärä oli toimitettu asiakkaalle tiedoksi 10.5.2021, eli ennen kuin hän oli 3.6.2021 allekirjoittanut talopaketin tilaussopimuksen. Asiakas oli kuitenkin päättänyt purkaa vanhan rakennuksen kokonaan ja rakentaa uuden alkuperäistä suuremman rakennuksen vanhan tilalle.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut
- A Oy:n raportti 1.4.2019 tehdystä vahinkokartoituksesta.
- B Oy:n 8.4.2021 päivätty selvitys purkutöistä.
- C Oy:n 27.4.2021 päivätty tarkastusraportti ja 10.5.2021 päivätty kustannuslaskelma.
- Asiakkaan ja D Oy:n 3.6.2021 allekirjoittama toimitussopimus talopaketista.
- B Oy:n 26.1.2022 päivätty selvitys rakennuksen rakenteiden osalta tarvittavista töistä.
- A Oy:n 22.8.2022 antama lausunto.
- E Oy:n 22.12.2022 päivätty tarjouslaskelma
- Loppuraportti VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan toteuttamasta tutkimushankkeesta ”Tulipalon jälkihajujen poisto sisäilmasta” (Joulukuu 2005).
- laskuja ja laskelmia toteutuneista ja arvioiduista kustannuksista
- asiakkaan ja vakuutusyhtiön teknisen tarkastajan (VT) sähköpostikirjeenvaihtoa
- asiakkaan toimittama vahinkoasiantuntija JM:n sähköpostiviesti 9.2.2023, jossa hän on antanut lausunnon E Oy:n kustannuslaskelmasta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiakas on pyytänyt lausuntoa siitä, onko kytemällä palaneen rakennuksen savuhaitat arvioitu oikein. Tältä osin keskeinen ratkaisua vaativa kysymys liittyy siihen, onko rakennuksen purkaminen ollut tarpeen sattuneen vahingon vuoksi, kuten asiakas on katsonut, vai olisiko rakennus voitu korjata vahinkoa edeltäneeseen tasoon, kuten vakuutusyhtiö on katsonut.

Edellä esitetty huomioon ottaen lautakunta katsoo kiistassa olevan kysymys erityisesti siitä, miten vakuutuksesta korvattavan vahingon määrään vaikuttaa se, että vahingoittunutta rakennusta ei ole korjattu vaan se on purettu kokonaan ja sen tilalle on rakennettu uusi, aikaisempaa suurempi rakennus. Osapuolten välinen erimielisyys koskee myös sitä, miten vahingon määrä määritellään, kun korjaustöitä ei ole tehty, ja onko vakuutusyhtiö korvauspäätöksessä ottanut oikein ja riittävästi huomioon ulkosaaristossa olevan kesämökin jälleenrakentamisen kustannukset.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslaki

9 § Vastuu puutteellisista tai virheellisistä tiedoista
Jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.
Mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti voimassa, jos vakuutuksesta sen voimassaoloaikana on annettu puutteellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.

69 §. Korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä
Korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Vakuutusehdot

Kotivakuutus, voimassa 1.1.2018 alkaen. Omaisuusvakuutus
21 Vakuutuksen tarkoitus
Vakuutuksen tarkoituksena on korvata näiden ehtojen mukaisesti kohdassa 25 mainituista vahinkotapahtumista vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle aiheutunut suoranainen esinevahinko sekä kohdassa 27.3.2 mainitut muut kustannukset.

25 Korvattavat vahinkotapahtumat ja näihin liittyvät rajoitukset
25.1 Palo ja luonnonilmiö.
25.1.1 Palo tai noki
Vakuutuksesta korvataan irtipäässeestä tulesta aiheutunut vahinko sekä tulisijasta tai lämmityslaitteesta äkillisesti ja arvaamattomasti nousseesta noesta aiheutunut vahinko.
27 Arvioimis- ja korvaussäännökset
27.1 Vakuuttamiseen ja vahingon korvaamiseen liittyviä käsitteitä
27.1.1 Jälleenhankinta-arvo
Jälleenhankinta-arvolla tarkoitetaan uuden samanlaisen tai käyttöominaisuuksiltaan lähinnä vastaavan omaisuuden hankkimiseen tarvittavaa rahamäärää.
Omaisuuden jälleenhankinta-arvo vahinkohetkellä voi olla suurempi tai pienempi kuin hankintahetkellä ollut arvo.
27.1.2 Päivänarvo
Päivänarvolla tarkoitetaan sitä rahamäärää, joka saadaan, kun jälleenhankinta-arvosta vähennetään, omaisuuden arvon vähentyminen iän, käytön, käyttökelpoisuuden alenemisen tai muun vastaavan seikan johdosta.
Päivänarvo määritettäessä on otettava huomioon myös omaisuuden käyttökelpoisuuden aleneminen paikkakunnan muuttuneiden olosuhteiden, kuten harjoitetun elinkeinotoiminnan lakkaamisen tai muun sellaisen seikan vuoksi.
Paikkakunnan muuttuneita olosuhteita ei kuitenkaan oteta huomioon rakennuksen päivänarvoa määritettäessä, kun rakennus korjataan entiselleen tai tuhoutuneen rakennuksen tilalle pystytetään uusi rakennus samalle tontille.
[…]
27.1.3 Vakuutusarvo
Omaisuuden, vahingon ja korvauksen määrän arvioimisen perusteena on omaisuuden vakuutusarvo.
Omaisuuden vakuutusarvo on sen jälleenhankinta-arvo, ellei muuta ole sovittu ja siitä tehty merkintää vakuutuskirjaan.
Omaisuuden vakuutusarvo on kuitenkin päivänarvo, kun omaisuuden päivänarvo on alle 50 % jälleenhankinta-arvosta.
27.2 Vahingon määrä
Vahinkotapahtuman sattuessa omaisuuden vakuutusarvo määritetään ja vahingon määrä lasketaan vahinkohetkellä vallinneen hintatason mukaisesti.
27.2.1 Vahingon määrän arvioinnin perustana on myös omaisuuden jäännösarvo, jolla tarkoitetaan omaisuuden arvoa välittömästi vahinkotapahtuman jälkeen arvioituna samojen perusteiden mukaan kuin välittömästi ennen vahinkotapahtumaa.

27.3 Korvauksen laajuus
27.3.1 Vakuutuksesta korvataan vakuutuskauden aikana vakuutuksen kohteelle aiheutunut, äkillisestä ja ennalta-arvaamattomasta ulkoisesta tapahtumasta johtuva suoranainen esinevahinko. Esinevahingossa vakuutusyhtiön korvausvelvollisuuden ylimpänä rajana on vakuutuskirjaan merkitty tai indeksiehdon mukaisesti tarkistettu omaisuuden vakuutusmäärä tai enimmäiskorvausmäärä. Arvonalennusta ei korvata.

27.4.2 Jälleenhankinta-arvon mukainen korvaus
Vahingon määrä jälleenhankinta-arvon mukaan saadaan, kun omaisuuden jälleenhankinta-arvosta vähennetään jäännösarvo.
Jos vahingoittunut omaisuus voidaan korjata, vahingon määränä pidetään korjauskustannuksia, ikävähennykset kuitenkin huomioon ottaen.

Korvauksen määrä jälleenhankinta-arvon mukaan on vahingon määrä mahdollisia ikävähennyksiä huomioon ottaen sekä vähennettynä omavastuulla. Jos jälleenhankitun tai korjatun omaisuuden arvo on vahingoittuneen omaisuuden jälleenhankinta-arvoa suurempi, ei ylimenevää osa oteta huomioon korvausta laskettaessa (ks. kohta 27.1.5).

Jos omaisuutta ei voida korjata, vahingonkorvauksen määrä on vastaavan, vahinkohetkellä samassa kunnossa olleen omaisuuden hankintahinta.
[…]
Jälleenhankinta-arvon mukainen korvaus edellyttää, että vahingoittunut omaisuus kahden vuoden kuluessa vahinkotapahtumasta joko korjataan tai että samalle tontille tai tilalle rakennetaan, taikka irtaimen omaisuuden sijalle hankitaan uutta samanlaatuista ja samaan käyttöön tarkoitettua omaisuutta.
Jos rakentaminen viivästyy viranomaisen toimenpiteen johdosta, viivästysaika lisätään edellä mainittuun aikaan.
Jälleenhankinta-arvon mukainen korvaus suoritetaan kahdessa erässä. Ensin suoritetaan päivänarvon mukainen korvaus, jota laskettaessa käytetään vakuutusarvona omaisuuden päivänarvoa. Lisäkorvaus, joka on jälleenhankinta-arvon ja päivänarvon mukaisten korvausten erotus, suoritetaan, kun vakuutusyhtiö on saanut selvityksen edellä mainituista jälleenhankintatoimenpiteistä.
[…]

27.5 Muita korvaukseen liittyviä säännöksiä
27.5.1 Vakuutusyhtiöllä on oikeus korvauksen rahana maksamisen asemesta uudelleen rakennuttaa, hankkia tai korjauttaa vahingoittunut omaisuus.
[…]
27.5.3 Vahingoittunut ja vahingoittumaton jäljelle jäänyt omaisuus jää vakuutuksenottajan omistukseen. Vakuutusyhtiöllä on kuitenkin oikeus lunastaa vahingoittunut omaisuus tai sen osa arvioituna samojen perusteiden mukaan kuin ennen vahinkotapahtumaa.

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta toteaa, että keskeinen osapuolten välinen erimielisyys koskee palovahingosta asiakkaalle aiheutuneen, vakuutuksesta korvattavan vahingon määrää. Vakuutusehtojen mukaan vahingon määränä pidetään korjauskustannuksia, jos vahingoittunut omaisuus voidaan korjata. Jos omaisuutta ei voida korjata, vahingonkorvauksen määrä on vastaavan, vahinkohetkellä samassa kunnossa olleen omaisuuden hankintahinta.

Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus hänelle aiheutuneen vahingon määrästä. Asiakas on katsonut, että vakuutuksesta korvattavan vahingon määrä määräytyy 80 prosentin suuruisena osuutena uuden rakennuksen rakentamiskustannuksista. Vakuutusyhtiö on pitänyt vahingon määränä niitä kustannuksia, jotka aiheutuvat vahingoittuneen rakennuksen rakenteiden korjaamisesta vahinkoa edeltäneeseen tasoon.

Vahingon määrää koskevan kiistan lautakunta katsoo syntyneen ensinnäkin siitä, onko vahingoittunut rakennus pitänyt purkaa kokonaan puurakenteisiin jääneestä savusta ilmaan siirtyvien (emissioituvien) yhdisteiden aiheuttaman hajun vuoksi vai olisiko rakennus voitu korjata uusimalla vahingoittuneet rakenteet niiden purkamisen jälkeen ja tekemällä tiettyjen pintojen osalta savunhajun poistotoimet. Tämän erimielisyyden ratkaisu vaikuttaa siihen, minkä tekijöiden perusteella vakuutuksesta korvattavan suoranaisen esinevahingon voidaan katsoa määräytyvän.

Asiakas ei ole kiistänyt saaneensa vakuutusyhtiön 8.4.2019 päivättyä korvauspäätöstä. Kyseisessä vahingon tarkastamisajankohtaa seuranneella viikolla tekemässään korvauspäätöksessä vakuutusyhtiö on ilmoittanut korvaavansa rakenteiden purkukustannusten lisäksi purettujen rakenteiden uudelleen rakentamisesta syntyvät kohtuulliset kustannukset, kun rakenteet korjataan aikaisempaa vastaavaan tasoon. Korvauspäätöksessä vakuutusyhtiö on myös ilmoittanut, että asiakas vastaa itse niistä muutos- ja/tai perusparannuskustannuksista, jotka ovat rakennuksen korjauskustannuksia ja mökin aikaisempaa tasoa laajempia.

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön korvauspäätöksessä esittämä pyyntö lähettää yhtiölle selvitys jälleenrakennuskustannuksista ennen kuin jälleenrakennustyön saa aloittaa, on liittynyt vahingon määrän selvittämiseen. Lautakunta toteaa lisäksi, että rakennuksen omistajana asiakkaalla on ollut päätösvalta sen suhteen, korjataanko vahingoittunut mökki vai rakennetaanko sen tilalle uusi rakennus. Jälkimmäisessä tapauksessa on selvää, että vanha mökki joudutaan purkamaan ennen uuden rakennuksen rakentamista sen tilalle.

Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen lautakunta katsoo, ettei vakuutuksesta korvattavan vahingon laajuuden arviointiin vaikuta se, että vakuutusyhtiö oli kesällä 2020 ja myöhemmin syksyllä 2020 sähköpostiviesteissään vastauksena asiakkaan sähköpostiviesteihin ilmoittanut, että asiakas voi purkaa vanhan rakennuksen ja rakentaa sen tilalle uuden rakennuksen.

Valituksessaan asiakas on kertonut, että he olivat keväällä 2020 havainneet savun aiheuttamien suurten hajuhaittojen estävän runkorakenteiden hyväksikäytön rakentamisessa. Asiakas on 25.6.2020 vakuutusyhtiölle lähettämässään sähköpostiviestissä kertonut, että vanha mökki tullaan purkamaan. Hän ei kuitenkaan ole erikseen yksilöinyt purkamisperusteita.

Asiaa arvioidessaan Vakuutuslautakunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että asiakas ei ole yhdessäkään vakuutusyhtiölle vuonna 2020 tai vuoden 2021 alkupuolella lähettämässään sähköpostiviestissä, joita lautakunnan käytettävissä on ollut yhteensä 13, maininnut, että vanhan mökin korjauskelvottomuuden ja kokonaan purkamisen syynä on ollut palosta rakenteisiin jääneen savun aiheuttama hajuhaitta. Käytettävissään olevien sähköpostiviestien tai muiden asiakirjojen perusteella lautakunta ei ole voinut havaita, että kysymys savun aiheuttamista hajuhaitoista olisi tullut vakuutusyhtiön kanssa esille ennen huhtikuun 2021 alkupuolta.

Lautakunta toteaa, että sähköpostiviestien pääasiallinen sisältö on liittynyt siihen, että uutta rakennusta ei ehditä rakentaa ennen kuin vakuutusehdoissa oleva kahden vuoden määräaika vahinkotapahtuman sattumisesta kuluu umpeen, ja että vakuutusyhtiön tulisi poiketa ehdosta korvaamalla myös maaliskuun 2021 jälkeen syntyviä rakennuskustannuksia. Lisäksi asiakas on viesteissään kertonut sääolosuhteista ja siitä, että useat eri tekijät ovat viivästyttäneet rakennusprojektia. Viesteistä ilmenee muun muassa se, että rakennuksen purkaminen oli ajatellusta keväästä 2020 siirtynyt sääolosuhteiden vuoksi kesään 2021.

Asiakas on viitannut VTT:n Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan vuonna 2005 toteuttamasta tutkimuksesta laaditun raportin tiettyihin kohtiin, ja mm. vedonnut siihen, että epätäydellinen palo kytemällä synnyttää akroleiinia, joka on myrkyllinen syöpävaarallinen reaktiivinen yhdiste, ja että sisään hengitettynä savu voi aiheuttaa vakavia terveyshaittoja. Koska asiakas on pyytänyt lausuntoa nimenomaan siitä, onko vakuutusyhtiö arvioinut rakennuksen savuhaitat oikein, Vakuutuslautakunta on perehtynyt VTT:n tutkimusraporttiin myös muilta kuin asiakkaan viittaamilta osilta.

Raportin mukaan myrkyllisten yhdisteiden terveysvaikutukset riippuvat määrästä, jolle altistutaan. Aistittu haju riippuu kappaleesta siirtyvistä määristä enemmän kuin kappaleessa havaituista yhdisteistä. Raportin mukaan myös tulipalon jälkisavun psykologinen merkitys tulee ottaa huomioon. Vaikka tilojen käyttäjien terveys ei olisi suoranaisesti vaarassa, pieninäkin pitoisuuksina rakenteisiin jäävien yhdisteiden aiheuttama savun haju voi aiheuttaa ärsytystä silmissä ja limakalvoilla sekä päänsärkyä.

Lautakunta on kiinnittänyt huomiota raportin johtopäätöksiin, joiden mukaan tutkimuksessa on tarkasteltu nimenomaan altistumista savun hajulle jälkisaneeraustyön yhteydessä. Johtopäätöksessä on korostettu tärkeää suojautumista hengitysteitse ja ihon kautta tapahtuvalta altistumiselta silloin, kun savua on hengitysilmassa palon sammumisen jälkeen.

Tutkimusraportista selviää, että puurakenteisiin jäänyttä savun hajua voidaan käytännössä pyrkiä poistamaan useilla eri keinoilla. Sisäilmaan voi kulkeutua savun hajua vielä pitkään tulipalon jälkeen, jos rakenteita ei käsitellä hajua poistavilla menetelmillä. Savun hajun poistoon on käytössä erilaisia menetelmiä, jotka perustuvat ensisijaisesti hajuyhdisteiden pilkkomiseen vähemmän haiseviksi yhdisteiksi hapettamalla. Raportissa on mainittu, että kenttäolosuhteissa tehtyjen tutkimusten mukaan rivitaloasunnon ja omakotitalon tulipalojen yhteydessä syntyneiden yhdisteiden pitoisuudet olivat laskeneet merkittävästi hajunpoistokäsittelyn jälkeen.

Asiakas on katsonut, että savuhaittojen saneeraaminen oli osoittautunut mahdottomaksi. Hän oli kesällä 2019 vuokrannut otsonointilaitteen, jolla tyhjiä tiloja oli otsonoitu usean viikon ajan ilman suurempaa vaikutusta savuhajuihin. Savun hajua oli pyritty poistamaan jättämällä syksyllä 2019 asennettujen vanerilevyjen ja rakennuksen ulkoseinien väliin kymmenen senttimetrin tuuletusaukot.

Näytöksi savun aiheuttamista hajuhaitoista asiakas on esittänyt oman käsityksensä lisäksi myös käyttämänsä urakoitsijan kirjalliset selvitykset.
Lautakunnan käytettävissä ei kuitenkaan ole ollut mainittuja käsityksiä tukevaa muuta selvitystä savuhaittojen suuruudesta tai niiden terveydellisistä vaikutuksista. Lautakunta toteaa, että VTT:n tutkimusraportin mukaan otsonointi on ristiriitainen menetelmä, jota laitevalmistajat suosittelevat ja johon tutkijat suhtautuvat epäilevämmin. Lautakunta toteaa tämän lisäksi, että hajujen ja epäpuhtauksien poistomenetelmänä otsonoinnin katsotaan olevan ammattilaisen työtä (esimerkiksi www.hengitysliitto.fi).

Vakuutuslautakunta katsoo, ettei VTT:n raportti anna vastausta siihen, miten tässä tapauksessa on arvioitava puurakenteeseen jääneestä savusta mahdollisesti myöhemmin siirtyvän ja hengitysilmassa hajuna tuntuvan akroleiinin tai muiden yhdisteiden vaikutusta, niiden määrää tai vaarallisuutta. Epäselväksi on jäänyt myös se, millaisen terveydellisen vaaran savu ja siitä mahdollisesti ilmaan siirtyvä savunhaju olisivat myöhemmin muodostaneet, jos rakenteisiin olisi tässä tapauksessa tehty savunhajun poistokäsittely ja rakenteet olisi korjattu purkamatta rakennusta. Esitetyn selvityksen perusteella lautakunta katsoo, että rakenteissa olleet vauriot olisi voitu muita savunhajun poistomenetelmiä kuin otsonointia ja tuulettamista käyttämällä sekä rakenteita uusimalla saada kunnostettua.

Käytettävissään olevan selvityksen perusteella lautakunta pitää ilmeisenä sitä, että asiakas oli jo vuonna 2020 itse päättänyt joka tapauksessa purkaa vanhan rakennuksen ja rakentaa sen tilalle suuremman ja paremmin varustellun kokonaan uuden rakennuksen. Kun otetaan huomioon asiakkaan vakuutusyhtiölle lähettämien sähköpostiviestien sisältö, lautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että syynä vanhan rakennuksen purkamiseen olivat olleet nimenomaan savusta aiheutuvat hajuhaitat.

Vakuutussopimuslain ja vakuutusehtojen mukaan korvauksen hakijan tulee esittää vahingon määrästä sellainen selvitys, joka on tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi ja joka häneltä voidaan kohtuudella vaatia. Tällöin tulee lisäksi ottaa huomioon vakuutusyhtiön mahdollisuudet hankkia selvitys.

Asiakas on kertonut, että sitovia kirjallisia tarjouksia on ollut mahdotonta saada etukäteen. Hän on korostanut sitä, että todellisten ja toteutuneiden sekä tulevien kustannusten tulee olla korvauksen maksamisen perusteena. Korvausta ei asiakkaan mielestä voi perustaa teoreettisiin laskelmiin, kun todelliset rakentamisen kustannukset ovat tiedossa. Todelliset kustannukset ovat aina luotettavampi selvitys kuin kaavamaiset teoreettiset, menneeseen aikaan kohdistuvat laskelmat.

Asiakkaan laskelmat ja korvausvaatimukset pohjautuvat siihen, että palossa tuhoutunutta rakennusta (55 neliömetriä) suuremman kokonaan uuden rakennuksen (83 tai 90 neliömetriä) kaikista rakentamiskustannuksista 80 prosenttia vastaa vanhan rakennuksen jälleenrakentamiskustannuksia. Asiakkaan euromääräiset vaatimukset perustuvat jo toteutuneiden rakentamiskustannusten ja hänen arvioimiensa, vielä toteutumattomien kustannusten yhteismäärään.

Lautakunta toteaa yleisesti, että vahingon määrän arvioiminen kustannuslaskentaohjelmaa käyttäen on useissa tilanteissa perusteltua. Näin on erityisesti silloin, kun korjaustyön hinnasta sovitaan etukäteen urakoitsijan kanssa, tai esimerkiksi silloin, kun asiakkaan kanssa sovitaan kertakorvauksesta. Myös tilanteissa, joissa yhtiölle ei ole ilmoitettu vahingosta ennen korjaustöiden tilaamista, tai joissa vakuutuksesta korvattavia korjaustöitä ei ole lainkaan tehty, laskentaohjelmien avulla on mahdollista muodostaa perusteltu näkemys korjaustyön hinnasta.

Vakuutuslautakunta toteaa, että asiassa ei ole saatavissa selvitystä toteutuneista korjauskustannuksista eli siitä, kuinka suuret kustannukset olisivat syntyneet, jos vanha rakennus olisi korjattu sillä ennen vahinkotapahtumaa ollutta tasoa vastaavaksi. Tällaisessa tilanteessa ei jää muuta mahdollisuutta, kuin arvioida materiaaleista ja korjaustöistä aiheutuvat kustannukset mahdollisimman luotettavalla tavalla.

Vakuutussopimuksen ehtojen ja vakuutusyhtiön tekemän korvauspäätöksen perusteella omaisuuden jälleenhankinta-arvon mukainen vahingon määrä muodostuu arvioiduista korjauskustannuksista. Tässä tapauksessa on kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota rakennuksen sijaintiin ulkosaaristossa ja siitä johtuviin tavanomaista suurempiin kuljetus- ja muihin rakennuskustannuksiin sekä savunhajun poistomenetelmien käyttämisestä syntyviin kustannuksiin.

Korvauspäätöksessä vakuutusyhtiö on ilmoittanut käyttävänsä vahingon laajuuden määrittämisen perusteena A Oy:n vahinkoraportin tietoja ja lisätietoja, joita on käytettävissä purkutöiden suorittamisen jälkeen. A Oy oli huhtikuussa 2019 suositellut tiettyjen rakenteiden purkamista ja uusimista sekä jälleenrakennustyön suunnittelemista.

Kun kysymys savun aiheuttamasta hajuhaitasta oli huhtikuussa 2021 tullut vakuutusyhtiön tietoon ja kun rakennusta ei ollut vielä purettu, vakuutusyhtiö oli halunnut selvittää asiaa tarkemmin järjestämällä uuden tarkastuksen kohteessa. C Oy:n tekemästä tarkastuksesta laaditun raportin mukaan rakennus olisi ollut uudelleen rakennettavissa puurakenteiden eristyspohjamaalikäsittelyn ja savunhajun poistokäsittelyiden jälkeen. Tarkastuksen jälkeen C Oy on tehnyt 10.5.2021 korjauskustannusarvion.

Asiakas ei ole kiistänyt sitä, että vuonna 2019 ja myös huhtikuussa 2021 tehtyjen tarkastusten raportit ja C Oy:n kustannusarvio olivat olleet hänen tiedossaan silloin, kun hän oli 3.6.2021 tehnyt talopakettia koskevan tilaussopimuksen. Vakuutuslautakunta toteaa, että asiakkaalla on ennen talopakettitilauksen tekemistä ollut tieto siitä, millä perusteilla vakuutusyhtiö on määritellyt vahingon laajuuden ja vahingosta maksettavan korvauksen suuruuden, ja että vanha rakennus oli purettu vasta tilaussopimuksen tekemisen jälkeen.

Koska osapuolet olivat vielä tämän jälkeen olleet eri mieltä vakuutuksesta korvattavan vahingon määrästä, vakuutusyhtiö on pyytänyt ja saanut E Oy:ltä 22.12.2022 päivätyn tarjouslaskelman. Asiakas on kuitenkin ilmoittanut, ettei laskelma hänen mielestään voi toimia korvauksen määrittelyn lähtökohtana, koska vakuutusyhtiö oli antanut suostumuksensa rakennuksen purkamiseen.

Lautakunnan käytettävissä oleviin asiakirjoihin sisältyy asiakkaan toimittama vahinkoasiantuntija JM:n 9.2.2023 lähettämä sähköpostiviesti, jossa hän arvioi E Oy:n tarjouslaskelmaa ja kiinnittää huomiota tiettyihin rakenteisiin, jotka hänen mielestään olisi pitänyt uusia. Lisäksi hän mainitsee, että tietyille runkorakenteille olisi pitänyt tehdä kotelointimaalaus ja että kustannusarviossa ei ole riittävästi otettu huomioon kuljetus- ja muita ulkosaaristossa tapahtuvaan rakentamiseen liittyviä kustannuksia. Viestissään JM katsoo, että todellinen kustannus olisi ollut E Oy:n esittämää arvioita suurempi, mutta ettei hän pysty arvioimaan, paljonko euroja puuttuu.

Asiakas on valituksessaan pyytänyt lautakunnan lausuntoa erityisesti siitä, onko vakuutusyhtiö ottanut riittävästi huomioon ulkosaaristossa olevan kesämökin jälleenrakentamisen oikeat kustannukset. Tämän pyynnön lautakunta tulkitsee tarkoittavan sitä, että asiakas on tyytymätön erityisesti ulkosaaristossa olevan rakennuksen rakentamiseen liittyvistä matka-, kuljetus- ja yöpymis- sekä vastaavista tavaroiden ja henkilöiden kuljettamiseen saareen ja saaresta takaisin mantereelle aiheutuvista kustannuksista arvioituihin määriin.

Asiakkaan esittämä korvausvaatimus perustuu uuden rakennuksen rakentamiskustannuksiin ja siihen, että hänen käsityksensä mukaan vanhaa rakennusta vastaavan uuden rakennuksen rakentamisen kustannukset olisivat 80 prosenttia rakentamisen kokonaiskustannuksista. Hänen esittämiensä laskelmien mukaan toteutuneet kustannukset olivat olleet
168 341,83 euroa ja vielä toteutumattomat kustannukset tulisivat olemaan 189 000 euroa. Hän on asian lautakuntakäsittelyn aikana täsmentänyt vaatimuksensa 309 000 euroon.

Vakuutuslautakunta toteaa, että asiakkaan laskelmien mukaiset kokonaiskustannukset olisivat edellä esitetyt tiedot huomioon ottaen yhteensä
357 341,83 euroa. Tästä määrästä laskettuna vanhan rakennuksen uudelleen rakentamisen kustannukset olisivat asiakkaan käyttämä kerroin (0,8) huomioon ottaen 285 873,46 euroa. Asiakas on kertonut, että esimerkiksi talon perusta ja sen ympärillä olevat terassit oli pitänyt uusia kokonaan, koska uusi talo ei sopinut vanhan rakennuksen perustalle, ja koska uusi talo oli aikaisempaa taloa suurempi. Hän on myös katsonut, että vahingon määrään tulisi sisällyttää esimerkiksi urakoitsijan arvioimat koko vanhan rakennuksen purkamiskustannukset 15 000 euroa, joita esitetyn selvityksen mukaan ei tosiasiallisesti ollut syntynyt. Asiakas ei ole esittänyt laskelmaa, joka hänen mukaansa vastaisi vanhan rakennuksen korjauskustannuksia, jos rakennusta ei olisi purettu.

Vakuutusyhtiö on syksyllä 2019 maksanut korvauksen siihen mennessä syntyneistä rakenteiden purkukustannuksista. Myöhemmin vakuutusyhtiö korvasi vanhan rakennuksen rakenteiden purkukustannuksia asiakkaan ilmoituksen mukaisten 140 työtunnin perusteella yhteensä 2 100 euroa. Lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö on korvannut A Oy:n ja C Oy:n tarkastusraporteissa tarkoitetut vanhan rakennuksen rakenteiden purkamiskustannukset vakuutusehtojen mukaisesti.

Lautakunta on edellä katsonut, että vahingon määrän perusteena on pidettävä niitä arvioituja rakennuskustannuksia, jotka olisivat muodostuneet palossa vahingoittuneen rakennuksen rakenteiden purkamisesta ja uudelleen rakentamisesta sekä tiettyjen puurakenteiden eristyspohjamaalikäsittelystä ja savunhajun poistokäsittelystä aiheutuvista kustannuksista.

Vakuutuslautakunta käsittelee osapuolten välistä erimielisyyttä sille toimitetun asiakirjaselvityksen perusteella. Muun selvityksen puuttuessa lautakunta katsoo, että vahingon määrän määrittely tulee tehdä C Oy:n ja E Oy:n esittämien laskelmien pohjalta. Vakuutusyhtiö on elo- ja syyskuussa 2021 korvannut toteutuneita kustannuksia C Oy:n laskelman perusteella ja myöhemmin tammikuussa 2023 maksanut rakenteiden purkamiskustannuksista lisäkorvausta, koska E Oy oli arvioinut näiden kustannusten olevan suuremmat, kuin mitä C Oy oli arvioinut.

Esitettyjen arvioiden ja maksettujen korvausten osalta lautakunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että C Oy:n laskelmaan on sisältynyt muun muassa 2 424 euron suuruinen kustannus puurakenteiden eristyspohjamaalauksesta ja eräitä muita pienempiä euromääriä puupintojen maalaamisesta, minkä töiden lautakunta katsoo osoittavan, että arviolaskelma on sisältänyt myös savunhajun poistokäsittelystä aiheutuvia kustannuksia. Merirahdeista ja siirroista C Oy:n laskelmassa on otettu huomioon 5 250 euron suuruiset kustannukset, ja nämä arvioidut kustannukset sisältyvät vakuutusyhtiön maksamaan korvaukseen. E Oy:n laskelmassa on otettu huomioon lauttamaksuja ja päivärahoja yhteensä 9 648 euroa.

Asiakas on pitänyt vakuutusyhtiön maksamia korvauksia liian alhaisina, kun otetaan huomioon ulkosaariston olosuhteet ja niistä aiheutuvat tavanomaista korkeammat kustannukset. Lautakunnan käytettävissä ei kuitenkaan ole ollut asiakkaan esittämiä arvioita kustannuksista, joita olisi muodostunut, jos mökki olisi purkamisen ja uudelleen rakentamisen sijaan korjattu aikaisempaa tasoa vastaavaan kuntoon. Asiakkaan esittämät työ-, kuljetus-, rakenteiden siirtämis- ja vastaavat kustannukset ovat perustuneet arvioihin siitä, miten paljon työtä ja kustannuksia uuden rakennuksen rakentamisesta on syntynyt tai tulisi vielä aiheutumaan, sekä siihen, että vanhan rakennuksen uudelleen rakentamisen kustannukset olisivat 80 prosenttia kokonaiskustannuksista. Lautakunta katsoo kuitenkin, ettei vahingon määrän arviointia voida perustaa asiakkaan esittämiin laskelmiin.

Koska E Oy:n laskelmassa on arvioitu korjausrakentamisen kustannusten olevan yhteensä 89 088 euroa ja koska vakuutusyhtiö on korvannut laskelmaan sisältyviä rakenteiden purkukustannuksia 2 100 euroa, lautakunta katsoo vakuutuksesta korvattavan vahingon määrän muodostuvan mainittujen euromäärien erotuksesta. Kun otetaan huomioon vakuutusyhtiön jo maksama korvaus 84 679,47 euroa (82 579,47 + 2 100,00), vakuutusyhtiön tulee maksaa lisäkorvausta 4 408,53 euroa (89 088 – 2 100 – 82 579,47).

Asiakas on katsonut vakuutusyhtiön menetelleen hyvän vakuutustavan vastaisesti, kun se oli korvausasian käsittelyn aikana muuttanut korvauspäätöstään, perunut aikaisemmin antamiaan lupauksia ja viivytellyt asiakkaan viesteihin vastaamisessa. Vakuutusyhtiö on katsonut, ettei se ole sitoutunut korvamaan mökin kokonaisvaltaista purkamista ja jälleenrakentamista.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusyhtiö oli heti ensimmäisen vahinkotarkastuksen jälkeen antanut asiakkaalle kirjallisen korvauspäätöksen, jossa yhtiö on kertonut myönteisestä korvausratkaisusta ja jossa yhtiö on lisäksi selkeästi selostanut, mitä kustannuksia vakuutuksesta korvataan ja mitä vakuutuksesta ei korvata. Asiakas on myös saanut vakuutusyhtiöltä ohjeen toimittaa ennen korjaustöiden aloittamista kustannusarvion korjauskustannuksista.

Korvauspäätöksessä asiakkaalle on kerrottu, että hän itse vastaa vanhan rakennuksen korjauskustannuksia laajemmista rakenteiden muutos- ja/tai perusparannuskustannuksista. Käytettävissä olevien asiakirjojen perusteella lautakunnalle on muodostunut käsitys siitä, että asiakas oli viimeistään keväällä 2020 itse päättänyt purkaa vanhan rakennuksen ja rakentaa sen tilalle uuden entistä suuremman ja paremmin varustellun rakennuksen. Asiakas on itse kertonut, että ulkosaariston olosuhteet ja eräät muut purkamiseen sekä urakointiin liittyvät tekijä olivat käytännössä aiheuttaneet suunnitelmiin viivästyksiä ja muutoksia.

Vakuutussopimuslain ja vakuutusehtojen mukaan vakuutuksenantajalle tai sen edustajalle ei synny vastuuta niistä tiedoista, jotka vakuutusyhtiö tai sen edustaja korvausasian käsittelyn aikana antaa tulevasta korvauksesta. Vakuutusyhtiön tai sen edustajan ei ole tämän vahinkoasian käsittelyn aikana osoitettu antaneen asiakkaalle hänen menettelyynsä vaikuttaneita virheellisiä, puutteellisia tai muutoinkaan harhaanjohtavia tietoja. Vakuutusyhtiön ei ole myöskään osoitettu muuttaneen korvauspäätöstä vahinkoasian käsittelyn tai asian lautakuntakäsittelyn aikana.

Käytettävissään olevan selvityksen perusteella lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiön ole osoitettu toimineen hyvän vakuutustavan vastaisesti. Lautakunta kiinnittää kuitenkin vakuutusyhtiön huomiota siihen, että asiakkaan lähettämiin sähköpostiviesteihin tulisi aina vastata kohtuullisessa ajassa niissäkin tapauksissa, joissa kysymys ei ole korvausratkaisun sisällöstä tai vakuutuksesta maksettavista korvauksista.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittelee, että vakuutusyhtiö maksaa asiakkaalle lisäkorvauksena 4 408,53 euroa asianmukaisine viivästyskorkoineen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka
Jäsenet:
Kankkunen
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho