Tapahtumatiedot

Asiakkaat huomasivat 19.5.2021, että heidän omakotitalonsa (rakennusvuosi 1997) rakenteissa oli kosteusvaurioita.

Kosteusvaurioista tehdyn 21.5.2021 päivätyn kosteuskartoitusraportin mukaan vahingon syynä oli suihkuseinän väliseinärakenteen sisällä sijaitsevan, hanakulmarasian ja epäkeskoliittimen välissä olleen messinkisen jatkoholkin halkeaman aiheuttama vuoto. Vuotanut putki oli asennettu vuonna 1997. Raportin mukaan rakennuksen alapohja oli kastunut laajalta alueelta, ja lisäksi kosteusvaurioita havaittiin wc-tilan seinä- ja lattiarakenteessa, yhden makuuhuoneen väli- ja ulkoseinässä sekä sokkelissa.

Vakuutusyhtiön 2.6.2021 päivätyn korvauspäätöksen perustelujen mukaan suihkusekoittajan hanakulmarasia oli toteutettu talon rakentamishetkellä voimassa olleen Suomen rakentamismääräyskokoelman D1, Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, vastaisella tavalla. Vuotanutta messinkistä jatkokappaletta ei ollut asennettu vaihdettavaksi rakennusmääräysten edellyttämällä tavalla, vaan se oli asennettu rakenteen sisäpuolelle kierreliitoksella.

Korvauspäätöksen mukaan hanakulmarasiaa ei ollut asennettu laatoituspinnan tasalle, vaan se oli jätetty vajaaksi rakenteen sisäpuolelle. Jos hanakulmarasia olisi asennettu ohjeiden mukaan, se olisi ohjannut vuotaneet vedet pesuhuoneen puolelle, jolloin vahinko olisi havaittu, eikä vuotanut vesi olisi päässyt rakenteisiin. Asennustavan vuoksi vesi ei kuitenkaan ollut tullut pesuhuoneen puolelle vaan oli vuotanut suoraan seinärakenteen sisäpuolelle, ja vahinko oli havaittu vasta vaurioituneista rakenteista.

Korvauspäätöksen mukaan putkien tuonti suihkun sekoittajalle oli tehty vastoin hyvää rakennustapaa. Sekoittajalle tu­levat putket olisi pitänyt roilottaa tiiliseinään tai käyttää läpivientiin sopivia osia. Jos roilotus olisi tehty, ei läpiviennissä olisi tarvinnut käyttää jatkopalaa putkiston osalta, ja hanakulmarasia olisi saatu asennettua ohjeiden mukaan. Oikein tehtynä liitospalan halkeamista ei olisi tapahtunut, koska rakenteeseen ei olisi tullut ylimääräisiä liitoksia ja putkiston osat olisivat käyttövarmuudeltaan parempia. Lisäksi oikein asennettu hanakulma olisi tuonut vuotovedet esille ja estänyt veden pääsyn seinärakenteisiin. Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen mukaan vahinko aiheutui vakuutusehtojen kohdan 6.17 mukaisesta asennusvirheestä, eikä vahinko siten ollut vakuutuksesta korvattava.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Asiakkaat ovat valituksessaan FINElle todenneet, että vakuutusehtojen soveltaminen ja vakuutusyhtiön päätös johtavat heidän näkökulmastaan kohtuuttomaan lopputulokseen. Asiakkaat eivät ole aiemmin olleet tietoisia siitä, millä tavoin vuotanut putki on ollut asennettu, eikä asiaa ole voinut havaita rakenteita avaamatta. Asiakkaat eivät ole rakennusalan ammattilaisia, mutta heidän käsityksensä mukaan talon alun perin rakentanut ja heille myynyt taho on. Asiakkaiden käsityksen mukaan rakentamisessa olisi kaiken kaikkiaan noudatettu tuon aikaista rakennustapaa. Vaikka näin ei olisikaan, eivät siitä aiheutuvat seuraamukset voi koitua asiakkaiden vahingoksi.

Vakuutusyhtiö viittaa asiassa antamaansa korvauspäätökseen ja toistaa siinä kerrotut perusteet. Lisäksi vakuutusyhtiö viittaa vastineessaan Suomen Rakentamismääräyskokoelman D1 ohjeeseen koskien vesijohtojen vaihdettavuutta (s. 19):

"Vesijohto asennetaan ensisijaisesti siten, että mahdollinen vuoto voidaan helposti havaita ja että vuodosta johtuva vahinko on katsottava vähäiseksi. Lisäksi sijoittamisessa otetaan huo­mioon, että korjaus voidaan helposti ja vähäisin kustannuksin tehdä.

Em. vaatimukset täyttyvät, jos vesijohto asennetaan seuraavasti:

• näkyville
• suojaputkeen siten, että vaihtaminen on mahdollista
• avattavaan kanavaan
• ryömittävään tilaan
• vaivattomasti irrotettavan rakenneosan, kuten esimerkiksi alaslasketun katon, verhokotelon tai kaappien päällyksen taakse
• maahan, ellei se sijaitse pohjalaatan alla, vaikeasti lävistettävien pintojen alla (teräsbe­toni) tai muuten vaikeasti aukaistavien pintojen alla (vilkas liikenne)".

Yhtiö toteaa, että käsiteltävässä tapauksessa kierreliitoksin asennettu putkiston osa ja hanakulma oli asennettu vastoin putkiston asennusajankohtana voimassa olleita rakennusmääräyksiä.

Virheellisen asennuksen seurauksena vesivuoto suihkun ja hanakulmarasian välissä saattoi jatkua pitkän ajan kastellen laajalti talon rakenteita ilman, että vuotoa ja sen aiheuttamaa vahinkoa oli mahdollista havaita ulkoapäin.

Vuotanutta putkea ei myöskään vuodon alettua voinut rakennusmääräysten edellyttämällä tavalla helposti ja vähäisin kustannuksin korjata, koska vuotokohtaan käsiksi pääseminen ja putken korjaustyö edellyttivät seinärakenteen avaamista.

Vakuutusyhtiö katsoo edellä mainituin perustein, että vesivuodon aiheuttama vahinko johtui kokonaan ehtokohdan 6.17 mukaisesta asennustyövirheestä, jolloin vahinkoa ei voida korvata kotivakuutuksesta.

Sopimusehdot, lainsäädäntö ja rakentamismääräykset

Kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:n (596/2019) mukaan jos tässä laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on kuluttajan kannalta kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella, jollei 2 §:stä muuta johdu, tai se voidaan jättää huomioon ottamatta. Sopimuksen ehtona pidetään myös vastikkeen määrää koskevaa sitoumusta. Kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä vallinneet olot ja, jollei 2 §:stä muuta johdu, olojen muuttuminen sekä muut seikat.

Jos 1 momentissa tarkoitettu ehto on sellainen, että sopimuksen jääminen voimaan muilta osin muuttumattomana ei ole ehdon sovittelun vuoksi kohtuullista, sopimusta voidaan, jollei 2 §:stä muuta johdu, sovitella muiltakin osin tai se voidaan määrätä raukeamaan.

Kotivakuutuksen vakuutusehtojen (voimassa 1.4.2020 alkaen) kohdan 5.1 (Korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut jäljempänä selostetusta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja jos turva, jonka perusteella va­hinko on korvattavissa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa.

Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perus­teella.

Vakuutuksessa on aina palo- ja luonnonilmiöturva. Lisäksi vakuutukseen ovat valittavissa seuraavat turvat:

• rikosturva
• laiterikkoturva
• putkistovuototurva
• särkymis- ja menetysturva.

Vakuutuskirjaan on merkitty vakuutetulle omaisuudelle valitut turvat.

Kohdan 5.1.4 (Putkistovuototurva) mukaan vakuutuksesta korvataan vuotovahinko, jonka on ai­heuttanut neste, kun se on virrannut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti suoraan raken­nuksen omasta tai sen käyttöä palvelevasta kiinteästä putkistosta tai siihen kytketystä käyttölaitteesta.

Putkistoa tai käyttölaitetta, josta vuoto on alkanut, ei korvata tästä turvasta.

Kohdan 6.17 mukaan vakuutuksesta ei korvata suunnittelu-, perustus-, asennus- tai rakennustyövirhettä eikä tällaisesta virheestä aiheutunutta vahinkoa. Vakuutuksesta ei korvata myöskään rakentamismääräysten tai -ohjeiden vastaisesta rakentamisesta aiheutuneita vahinkoja.

Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot (tullut voimaan 1.7.1987) kohdan 2.5 (Toimintahäiriöiden estäminen) alakohdan 2.5.1 (Sijoittaminen, Määräykset) mukaan rakennukseen asennettava vesijohto on sijoitettava siten, että se voidaan ilman suurehkoja toimenpiteitä ja rakenteita särkemättä korjata tai vaihtaa. Johdon sijoittaminen muulla tavalla sallitaan seuraavin edellytyksin:

• johto tehdään putkista, jotka sellaisenaan tai sijaintipaikan olosuhteiden edellyttämällä tavalla suojattuna antavat hyvän varmuuden syöpymistä ja muuta vahinkoa vastaan
• johto tiiviydeltään ja kestävyydeltään vastaa yhtenäistä putkea
• johdolle suoritetaan painekoe niin aikaisessa vaiheessa, että tarvittavat korjaukset voidaan tehdä ennen johdon peittämistä […]

Kohdan Vesijohdon vaihdettavuus, Ohjeet mukaan vesijohto asennetaan ensisijaisesti siten, että mahdollinen vuoto voidaan helposti havaita ja että vuodosta johtuva vahinko on katsottava vähäiseksi. Lisäksi sijoittamisessa otetaan huomioon, että korjaus voidaan helposti ja vähäisin kustannuksin tehdä. Em. vaatimukset täyttyvät, jos vesijohto asennetaan seuraavasti:

• näkyville
• suojaputkeen siten, että vaihtaminen on mahdollista […]

Ratkaisusuositus

Tapauksessa on kysymys vuotovahingon korvattavuudesta kotivakuutuksesta. Suihkusekoittajalle tulevassa käyttövesiputken hanakulmarasian ja epäkeskoliittimen välisessä messinkisessä jatkoholkissa on ollut halkeama, josta vuotanut vesi on päässyt imeytymään seinärakenteeseen. Asiassa on riitakysymyksinä, onko hanakulmarasia ja vuotanut jatkokappale asennettu virheellisesti sekä se, johtaako vakuutusyhtiön korvauspäätös asiakkaiden kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen.

Vahinkoon sovellettavien kotivakuutuksen vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti rakennuksen putkistosta virranneen nesteen aiheuttama vuotovahinko. Vakuutusehtojen mukaan ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.

FINE toteaa, että vahingon ennalta arvaamattomuutta arvioidaan sen syyn ja aiheutumismekanismin perusteella yleisestä, objektiivisesta näkökulmasta. Näin ollen merkitystä ei ole sillä, onko vahinko aiheutunut asiakkaasta riippumattomista syistä tai onko asiakkaalla ollut esimerkiksi mahdollisuutta havaita vahinko.

Vuotovahingon on tässä aiheuttanut seinärakenteen sisään asennetun jatkoholkin halkeaminen. Vakuutusyhtiö on vedonnut talon rakentamisajankohtana 1990-luvulla voimassa olleisiin rakentamismääräyksiin ja -ohjeisiin, joiden mukaan vesijohto asennetaan siten, että mahdollinen vuoto voidaan helposti havaita. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella FINE katsoo ensisijaisena syynä rakenteille aiheutuneeseen vuotovahinkoon olevan sen, että hanakulmarasiaa ei ollut asennettu rakennusmääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Tältä osin FINE katsoo kyseessä olevan rajoitusehdossa 6.17 tarkoitetusta rakentamismääräysten tai -ohjeiden vastaisesta rakentamisesta aiheutuneesta vahingosta, eikä vahinko siten kuulu vakuutuksen korvauspiiriin.

Valituksessaan asiakkaat ovat myös esittäneet vakuutusehtojen soveltamisen ja vakuutusyhtiön päätöksen johtavan heidän näkökulmastaan kohtuuttomaan lopputulokseen. Vakuutussopimuksen kohtuullistamista koskevan vaatimuksen osalta FINE viittaa korkeimman oikeuden ratkaisuun KKO 2001:135, jonka mukaan sellaiseen sopimusehtojen sovitteluun, joka laajentaisi vakuutusturvaa yli sen mistä on selkeästi ja yksiselitteisesti sovittu, tulee suhtautua varsin pidättyvästi. Kynnystä pitää vakuutussopimukseen kirjattuja ehtokohtia kohtuuttomina siinä merkityksessä kuin kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:ssä on säädetty, on vakiintuneen ratkaisu- ja oikeuskäytännön perusteella pidetty hyvin korkeana. FINE toteaa, että vastaavanlaiset sopimusehdot, joilla rakennus- tai asennusvirheistä aiheutuneiden vuotovahinkojen korvattavuutta rajoitetaan, ovat myös kotivakuutussopimuksissa yleisesti käytettyjä. Ehtokohtaa ei siten voida pitää kohtuuttomana. FINE katsoo, että asiassa ei myöskään ole ilmennyt sellaisia erityisiä seikkoja, joiden perusteella rajoitusehdon soveltamisen olisi arvioitava asiakkaan tapauksessa johtavan kohtuuttomaan lopputulokseen.

Edellä mainituin perustein FINE katsoo, että vakuutusyhtiön korvauspäätös on ollut tässä tapauksessa vakuutusehtojen mukainen.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Korpelainen
Esittelijä Pippola