Tapahtumatiedot
Asiakas havaitsi 13.1.2022 omakotitalonsa keittiön ulkoseinän tapetissa isohkon kosteuden jättämän jäljen. Asiakas ilmoitti epäillystä vuotovahingosta
vakuutusyhtiöön, ja kohteessa tehtiin vahinkokartoitus 17.1.2022. Kartoituksesta laaditun tarkastusraportin mukaan omakotitalon rakennusvuosi on 1941, keittiö on uusittu 2016 ja pesuhuone on remontoitu 1980-luvulla. Vahingon aiheuttajaksi raporissa todetaan wc-istuimen säiliön tulovesiliitoksen vuoto, ja vuodon syyksi mainitaan kovettuneet tiivisteet ja tiivisteiden ikä. Raportista ja sen kuvista ilmenee vuotopaikan sijaitsevan yläkerran wc- ja pesuhuonetilassa, jonka lattiassa on muovimatto, jonka seinät ovat laatoitetut ja jossa on wc-
istuin, lavuaari sekä suihku. Edelleen raportissa todetaan wc-istuimen säiliön vuotaneen välipohjarakenteeseen, ja raportissa on myös kuva wc-istuimen viemäröinnin juuresta, jossa näkyy kohollaan oleva muovimaton reuna. Kuvatekstissä todetaan maton alla olevan vettä.
Asiakkaan kanssa 20.1.2022 käymänsä puhelinkeskustelun jälkeen korvausasiaa hoitava henkilö lähetti asiakkaalle kirjeen, jossa todetaan tärkeimpinä korvaukseen vaikuttavina tietoina, että vakuutuksesta korvataan wc:n tulovesiliitännän vuodosta aiheutuneet vahingot yläkerran wc/pesuhuonetilan ja alakerran keittiön alueella. Omavastuun todetaan olevan 450 euroa ja asumisen keskeytymisen kuluista todetaan korvattavan kertakorvauksena 500 euroa kuukautta kohden. Lisäksi kirjeessä kerrotaan kuivaussähkön korvaamisesta sekä korvaus- ja korjausprosessin etenemisestä.
Kirjeessä 10.2.2022 yhtiö totesi asiakkaan ilmoittaneen puhelinkeskustelussa 20.1.2022 toisen kerroksen wc/pesuhuonetilan olleen lapsilla käytössä wc-
tilana ja talon varsinaisten märkätilojen sijaitsevan kellarikerroksessa. Kirjeen mukaan wc-istuimen tulovesiliitännästä vuotanut vesi oli päässyt lattian vedeneristeenä toimivan muovimaton putkiläpiviennin juuresta välipohjaan ja sieltä edelleen alakertaan. Viitaten RT-korttiin nro 18-10922 (Kiinteistön tekniset käyttöiät) yhtiö totesi märkätilan muovimaton teknisen käyttöiän normaaleissa olosuhteissa olevan 20 vuotta ja kevyissä olosuhteissa 25 vuotta. 1980-luvulla vedeneristeenä laatoituksen alla tyypillisesti käytetyn kosteussivelyn sekä laatan tekninen käyttöikä on 15 vuotta ja kevyissä olosuhteissa 20 vuotta. Wc/pesuhuonetilan lattian muovimaton ja seinän kosteuseristyksen tekninen käyttöikä on siten saavutettu, ja märkätila on saneerauksen tarpeessa.
Yhtiö viittasi kirjeessä kotivakuutusehtojen kohtaan 6.2.1.2, jonka mukaan vahingon määrä lasketaan rakennuksen tai sen osan, eli tässä tapauksessa märkätilan pinnoitteiden osalta, nykyhinnan mukaan, kun rakennusosan nykyhinta on laskenut alle puoleen sen uudishinnasta. Pinnoitteiden iän ollessa yli 32 vuotta ei niillä ole enää käyttöikää jäljellä. Yhtiö totesi aiemmin ilmoittaneensa, että vakuutuksesta korvataan wc/pesuhuonetilan lattiapinnoite ja lattialevyn uusiminen sekä alapuolisten rakenteiden korjauskustannukset. Sen sijaan toisen kerroksen märkätilan saneeraus vuonna 1999 voimaan tulleen Rakentamismääräyskokoelman osan C2 mukaan ei kuulu vakuutuskorvauksen piiriin, koska märkätilan tekninen käyttöikä on ohi. Kirjeessä myös todetaan, että kuivana wc-tilana hyvin toiminut huonetila oli rakennettu silloisten eli 1980-luvun vedeneristysmääräysten mukaan ja että määräysten tarkoitus tuolloin oli estää pesuvesien pääsy rakenteisiin haitallisessa määrin.
Asiakkaan valitus
Valituksessaan asiakas kertoo, että keskustelu yhtiön edustajan kanssa käytiin suomeksi, mutta suomi ei ole hänen äidinkielensä. Hän sanoo tarkoittaneensa puhelinkeskustelussa, että yläkerran suihkua ei ole käytetty sen jälkeen, kun vesivahinko oli havaittu. Asiakas kertoo pyytäneensä yhtiötä ottamaan yhteyttä hänen vaimoonsa, joka omistaa rakennuksen yhdessä asiakkaan kanssa. Korvausvaatimuksena on yläkerran pesuhuoneen säilyminen pesuhuoneena ja keittiön korjaaminen samanlaiseksi, kuin se oli ennen vahinkoa.
Yläkerran suihkua ovat käyttäneet 16- ja 18-vuotiaat lapset, joiden makuuhuoneet ovat samassa kerroksessa wc/pesuhuonetilan kanssa. Asumiskäytön keskeytymisestä asiakas kertoo saaneensa korvauksen kolmelta kuukaudelta, 500 euroa kuukautta kohden. Remontti on kuitenkin kestänyt kauan urakoitsijan osaamattomuuden ja vakuutusyhtiön toiminnan takia, ja asiakas vaatii korvausta siltä ajalta, kun asunto on ollut vajaakäytössä. Asiakas toteaa vakuutusyhtiön työntekijöiden purkaneen koko kylpyhuoneen, ja että tilaa halutaan jatkossa käyttää samoin kuin ennen eli pesuhuoneena.
Vakuutusyhtiön vastine
Vastauksessaan vakuutusyhtiö toteaa, että asiakkaan kanssa käyty puhelinkeskustelu on kuunneltu, ja asiakas mainitsee siinä, että yläkerran wc ei ole pesuhuonekäytössä. Asiakaskirje 20.1.2022 on annettu luottaen asiakkaan antamiin tietoihin tilan käyttötarkoituksesta. Yhtiö kertoo korvaavansa yläkerran wc/pesuhuonetilan vahingot siinä laajuudessa, kuin jos tila olisi pelkkä kuiva wc-tila. Yhtiö katsoo antaneensa asiakaskirjeessä sitä sitovan korvauspäätöksen yhtiön tiedossa 20.1.2022 olleiden asioiden perusteella. Wc/pesuhuonetilan nykyarvon mukaisen korvauksen laskeminen olisi jo miinuksella, koska tekninen käyttöikä on kaukana takana. Yhtiö toteaa kuitenkin luvanneensa korvata lattiaan uuden märkätilan mattopinnoitteen alimman seinälaatan alareunaan nostettuna, mikä on parempi ja reilu ratkaisu asiakasta ajatellen. Asiakkaan kanssa 20.1.2022 käydyn puhelun sisällön yhtiö toimitti litteroituna.
Myöhemmässä vastineessaan yhtiö toteaa vedeneristyksen nykyhinnan, tarkasteltaessa sitä omana rakennuksen osanaan, alentuneen vahinkohetkellä alle puoleen sen uudishinnasta, jolloin vahingon määrä lasketaan kyseisen osan nykyhinnan mukaan. Kostean tilan maton tekninen käyttöikä on enintään 25 vuotta, ja kun tarkastusraportin mukaan pesuhuone on remontoitu 1980-luvulla, on matto yli 30 vuotta vanha ja eristeiden käyttöikä selvästi ylittynyt. Sama koskee seinien laatoitusta, jonka osalta käyttöikä on enintään 20 vuotta. Yhtiö toteaa nykyarvon mukaisen korvauksen olevan jo miinuksella, eikä korvattavaa siten jää. Yhtiö pitää näkemystään nykyarvosta asiassa riidattomana.
Yhtiö toteaa tehneensä rakennuksen osan nykyarvosta huolimatta myönteisen korvauspäätöksen, jonka mukaan vuodon yläkertaan aiheuttamat vahingot on katsottu korvattavaksi perustuen tulkintaan, että wc/pesuhuonetila on kuiva wc-tila. Tilanteessa, jossa näin vanhat vedeneristeet tulee uusia, ainakaan kaikkia kustannuksia ei voida maksaa vakuutuksesta. Tällaisessa tilanteessa vakuutuksenottaja hyötyisi vahingosta rikastumiskiellon vastaisesti, sillä korvaus saattaisi vakuutuksenottajan parempaan asemaan, kuin missä tämä oli ennen vahinkoa. Vuotovahinkojen ikävähennysten osalta yhtiö toteaa, etteivät ne sovellu tähän tilanteeseen. Ikävähennykset tulevat tehtäväksi silloin, kun on kyse vuotaneesta putkistosta, mutta LVI- tai käyttölaitteiden vuotoja ne eivät koske.
Yhtiö toteaa puhelinkeskustelussa 20.1.2022 asiakkaalta saamansa tiedon yläkerran wc/pesuhuonetilan käyttötarkoituksesta poikenneen tarkastusraportin tiedoista. Asiakas on kertonut, että talon varsinaiset märkätilat, pesuhuone ja sauna ovat kellarikerroksessa ja että toisen kerroksen wc/pesuhuonetila on ollut käytössä wc-tilana. Yhtiö kertoo perustellusti luottaneensa asiakkaan itse kertomaan tietoon tilan käyttötarkoituksesta, ja asiakaskirje on tehty tuon tiedon perusteella. Lisäksi yhtiö toteaa, ettei asiassa ole ratkaisevaa, mihin käyttötarkoitukseen tilaa on käytetty, sillä perusteita lisäkorvaukselle ei ole, vaikka tila olisi pesuhuonekäytössä, koska märkätilan tekninen käyttöikä on ohi.
Asumishaitasta maksettavan korvauksen osalta yhtiö toteaa, että vakuutuksesta voidaan korvata asumiskäytön estymisestä syntyneitä kohtuullisia ja välttämättömiä ylimääräisiä kustannuksia. Tässä tapauksessa asunnon asumiskäyttö ei ole estynyt, sillä asunnossa on korjaustöistä huolimatta ollut käytössä kaksi wc:tä sekä kylpyhuone. Asiassa ei siten ole yläkerran osalta aiheutunut vahinkoon välittömässä syy-yhteydessä olevia, vakuutusehdoissa mainittuja ylimääräisiä kustannuksia. Yhtiö korostaa maksamansa kolmen kuukauden korvauksen liittyvän asumisen keskeytykseen keittiön osalta.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnalla on ollut käytössään vahinkokohteessa tehdystä kosteuskartoituksesta laadittu tarkastusraportti sekä litterointi asiakkaan ja vakuutusyhtiön edustajan 20.1.2022 käymästä puhelinkeskustelusta.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse yläkerran wc/pesuhuonetilan korjauskustannusten korvaamiseen liittyen yhtäältä korvauspäätöksen sitovuudesta ja toisaalta vuotovahingosta märkätilalle aiheutuneen vahingon määrän laskemisesta. Lisäksi kyse on asumiskäytön keskeytymisestä maksettavan korvauksen perusteista ja määrästä.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Kotivakuutusehtojen, voimassa 1.1.2021 alkaen, kohdan 3.5 (Vuototurva) mukaan vakuutuksesta korvataan rakennuksen kiinteän LVI-laitteen, -putkiston tai niihin kytketyn kulutuslaitteen äkillisen ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen seurauksena syntyneen vuodon aiheuttama välitön esinevahinko.
Kohdan 6.1.3.1 (Asumiskäytön keskeytyminen) vakuutuksesta korvataan vain kohtuulliset ja välttämättömät ylimääräiset asumis-, kuljetus-, varastointi- ja muut vastaavanlaiset kustannukset. Vakuutuksesta korvataan ylimääräiset kulut sellaisesta tilapäisasunnosta, jossa vakuutetut kohtuudella pystyvät asumaan, ottaen huomioon vakuutettujen elämäntilanne ja asumiskäytön keskeytysaika. Vakuutuksesta ei korvata ruokailukustannuksia.
Korvauksena maksetaan enintään 85 % edellä mainituista, vakuutuksenantajan kanssa etukäteen sovituista, todellisista kustannuksista. Vaihto-ehtoisesti
asumiskäytön keskeytymisestä maksettava korvaus voidaan sopia myös kertakorvauksena, jolloin vakuutetun ei tarvitse toimittaa selvitystä todellisista
ylimääräisistä kustannuksista. Korvausta asumiskäytön keskeytymisestä maksetaan enintään yhdeltä (1) vuodelta.
Kohdan 6.2.1.1 (Rakennuksen hinnan arvioiminen) mukaan rakennuksen hinta vahinkohetkellä arvioidaan tiloiltaan, varusteiltaan ja käyttökelpoisuudeltaan vastaavanlaisen uuden rakennuksen vahinkohetken uudishinnan mukaan. […]
Kohdan 6.2.1.2 (Rakennuksen vahingon määrän laskeminen ja korvaamisen edellytykset) mukaan rakennuksen tai rakennuksen osan vahingon määrä lasketaan selvittämällä ensisijaisesti suunniteltujen korjauskustannusten määrä joko laskemalla tai käyttämällä apuna urakkatarjousmenettelyä. Suunnitelmien tulee sisältää korjaustoimenpiteiden toteutus nykyaikaisilla rakennusosilla, jotka toteutetaan Suomessa yleisesti kaupan olevilla rakennustarvikkeilla ja yleisesti käytössä olevilla, nykyaikaisilla työmenetelmillä. Vahingon määrää laskettaessa korjauskustannuksissa ei oteta huomioon rakennusosien entistämisen aiheuttamia kustannusten lisääntymisiä.
Mikäli rakennuksen tai rakennuksen osan nykyhinta vahinkohetkellä on vähintään puolet sen uudishinnasta, vahingon määrä lasketaan rakennuksen uudishinnan mukaan.
Mikäli rakennuksen tai rakennuksen osan nykyhinta vahinkohetkellä on alentunut alle puoleen sen uudishinnasta, vahingon määrä lasketaan rakennuksen tai sen osan nykyhinnan mukaan. Tällöin myös korvaus maksetaan nykyhinnan mukaan. […]
Kohdan 6.2.1.3 (Rakennuksen johtoverkon rikkoutumisesta aiheutuneet vuotovahingot) mukaan vuodosta aiheutuneen vahingon määrä lasketaan tekemällä korvattavista rakennuksen korjauskustannuksista vuotaneen putkiston iän mukaan määräytyvä vähennys seuraavasti, ellei vakuutuskirjaan ole muuta merkitty.
Putkiston ikä Vähennys korvattavan vahingon korjauskustannuksista
0 - 29 vuotta 0 %
30 - 50 vuotta 25 %
yli 50 50 %
Vähennys lasketaan vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvan vahingon määrästä. Putkiston ikä lasketaan kalenterivuosina rakennuksen käyttöönotosta tai putkiston uusimisesta. Ensimmäinen käyttöönottovuosi päättyy kalenterivuoden vaihtuessa riippumatta siitä, mihin aikaan vuodesta putkisto on otettu käyttöön.
Asian arviointi
Vakuutuslautakunta toteaa vakuutusyhtiön katsoneen asiakkaan omakotitalon yläkerran wc/pesuhuonetilassa sattuneen vuotovahingon olevan vakuutuksen vuototurvasta korvattava vahinko, joten vahingon korvattavuus on asiassa riidatonta ja riidanalaiset kysymykset koskevat vakuutuksesta korvattavien korjaustoimenpiteiden laajuutta.
Vakuutusyhtiö on asiakaskirjeessä 20.1.2022 ilmoittanut asiakkaalle korvaavansa wc:n tulovesiliitännän vuodosta aiheutuneet vahingot yläkerran wc/pesuhuonetilan ja alakerran keittiön alueella. Lautakunnalle toimitetun selvityksen perusteella asiassa on riidatonta, että yhtiö on ilmoittanut asiakkaalle vahingon korvattavuudesta tietoisena kosteuskartoitusraportin sisällöstä. Lautakunta toteaa raportista ilmenevän selkeästi, että kyseisessä huonetilassa on wc-istuimen lisäksi myös suihku, eli kyseessä on märkätila. Yhtiö on sittemmin, kirjeessä 10.2.2022, kieltäytynyt korvaamasta wc/pesuhuonetilan vahinkoa muilta kuin lattiapinnoitteen ja lattialevyn osalta perustellen tätä asiakkaan tilan käyttötarkoituksesta antamilla tiedoilla sekä sillä, että märkätilan tekninen käyttöikä on ohi.
Aiemmin tehdyn korvauspäätöksen sitovuuden osalta lautakunta toteaa noudattamansa tulkintakäytännön mukaisesti, että korvauspäätöksen lähtökohtainen sitovuus voi kumoutua esimerkiksi vakuutussopimuslain säännösten, oikeustoimilain mukaisten pätemättömyys- tai kohtuullistamisperusteiden tai mahdollisesti asiassa ratkaisun tekemisen jälkeen saadun uuden selvityksen perusteella. Tässä tapauksessa vakuutusyhtiö ei ole esittänyt mitään edellä mainittuja tai niihin rinnastuvia perusteita sitovuuden kumoutumiselle, vaan yhtiö on perustellut päätöksen sitomattomuutta sillä, että asiakkaan kertomat tiedot tilan käyttötarkoituksesta ovat muuttuneet.
Litteroidun puhelinkeskustelun osalta lautakunta toteaa, että yhtiön edustajan kysymys, onko yläkerran wc/pesuhuonetila asunnon ainoa kylpyhuone, on esitetty keskusteltaessa asunnon asumiskelpoisuudesta. Lisäksi keskustelussa oli muun muassa esillä korjaustöiden teettäminen yhtiön kumppanilla, mutta keskustelussa tai sen jälkeen asiakkaalle lähetetyssä kirjeessä ei ollut mainintoja korvauksen rajaamisesta yhtiön myöhemmin esittämällä tavalla, tai kylpyhuoneen käyttötarkoituksen merkityksestä korvauksen laajuuden kannalta. Sen sijaan keskustelussa nimenomaisesti on asiakkaalle ilmoitettu, ettei asiakkaalle jää remontista kustannuksia, ja vastaavasti kirjeessä todetaan yläkerran wc/pesuhuonetilan variota korvattavan ilman mitään rajauksia. Vakuutuslautakunta katsookin, ettei yhtiö ole esittänyt asiassa perusteita muuttaa puhelinkeskustelussa ja asiakaskirjeessä ilmoittamaansa korvauspäätöstä.
Koska wc/pesuhuonetila riidattomasti on ollut ennen vahinkoa ollut märkätila, katsoo lautakunta lisäksi, ettei sillä, kuinka paljon sitä on pesuhuoneena käytetty, ole merkitystä arvioitaessa vuototurvasta korvattavan välittömän esinevahingon laajuutta. Yleisten vakuutus- ja vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan lähtökohtana on rakennuksen palauttaminen korjaustoimin siihen tilanteeseen, missä se oli ennen vahinkoa. Tämä periaate ilmenee myös tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdasta 6.2.1.1, jonka mukaan rakennuksen hinta vahinkohetkellä arvioidaan tiloiltaan, varusteiltaan ja käyttökelpoisuudeltaan vastaavanlaisen uuden rakennuksen uudishinnan mukaan. Rakennuksen osan ikääntymisen huomioimisesta korvauksen määrässä lausutaan seuraavassa erikseen.
Vakuutusyhtiö on asiassa ilmoittanut, ettei vuotovahingosta tule tässä tehtäväksi ehtokohdan 6.2.1.3 mukaista ikävähennystä, mutta sen sijaan yhtiö on katsonut wc/pesuhuonetilan käyttöiän märkätilana olevan ohi ja nykyarvon mukaisen korvauksen olevan sen osalta negatiivinen. Tältä osin lautakunta toteaa, että vahingon korvattavuudesta ilmoittaessaan yhtiö ei ole kertonut muista korvauksen rajauksista kuin vakuutuksen omavastuusta. Yhtiö ei myöskään ole wc/pesuhuonetilan lattiapinnoitteen osalta kiistänyt korvauksen uudishintaperusteisuutta.
Ehtokohdassa 6.2.1.2 mainitun rakennuksen osan osalta lautakunta katsoo, että ilmeisin tilanne nykyhinta-arvioinnin kohdistamiseen koko rakennuksen sijaan sen yksittäiseen osaan on, kun vahinko kohdistuu pelkästään johonkin rakennuksen yksittäiseen osaan. Lautakunta myös toteaa, ettei vakuutusehdoista tarkemmin ilmene, milloin arviointi on tarkoitus tehdä rakennusosakohtaisesti ja milloin perusteena toimii koko rakennuksen nykyhinta. Laajemmissa rakennusvahingoissa, kuten tyypillisesti vuotovahingoissa, vahingon määrän laskeminen koko rakennuksen nykyhinnan tai ikävähennysten sijaan rakennusosakohtaisesti määritetyn nykyhinnan perusteella poikkeaa vakuutusalalla vakiintuneesti noudatetusta käytännöstä, minkä vuoksi tällaisen tulkinnan perusteiden tulisi lautakunnan näkemyksen mukaan ilmetä vakuutusehdoista erityisen selkeästi.
Nykyhinnan arvioinnista lautakunta toteaa lisäksi yleisesti, että nykyhinnan määrittäminen pelkästään esineen iän perusteella on vastoin lautakunnan vakiintuneesti noudattamaa käytäntöä, ja ettei tarkoituksessaan ennen vahinkoa toimineen rakenteen nykyhinta alene pelkästään ikääntymisen perusteella nollaan.
Yhtiö on myös todennut asiakkaan hyötyvän vahingosta rikastumiskiellon vastaisesti, jos kylpyhuoneen vedeneristys korvataan vakuutuksesta. Lautakunta toteaa tältä osin, että rakennuksen tai sen osan korvaaminen uudishinnan mukaan on rakennuksen tai sen osan ikääntymisestä huolimatta vakuutusehtojen nimenomainen tarkoitus silloin, kun nykyhinta on vähintään puolet uudishinnasta. Edelleen lautakunta toteaa, että silloin, kun ikääntyneenkin rakennuksen tai sen osan kohdalla asiakkaalla on vakuutusehtojen mukaan oikeus uudishinnan mukaiseen korvaukseen, kyseessä ei ole rikastumiskiellon vastainen tilanne. Selvyyden vuoksi lautakunta lisäksi toteaa, ettei tässä ole kyse myöskään välittömän esinevahingon korvaamisen ylittävästä rakenteiden laatutason kohottamisesta, koska yhtiön kirjeessään 10.2.2022 nimenomaisesti toteaman mukaan tila on rakennettu rakentamisajankohdan vedeneristysmääräysten mukaan.
Yhteenvetona wc/pesuhuonetilan vahinkojen korvaamisen osalta lautakunta katsoo yhtiön tehneen asiasta sitovan korvauspäätöksen koskien wc/pesuhuonetilan ja keittiön vahinkojen korvaamista. Lisäksi lautakunta toteaa, että yhtiö ei ole asiassa muutoinkaan esittänyt perusteita, joilla vahingon määrän wc/pesuhuonetilan osalta voisi katsoa tulevan arvioitavaksi nykyhinnan mukaan. Lautakunta suosittaakin yhtiötä korvaamaan yläkerran wc/pesuhuonetilan vahingot siten, että huonetila täyttää korjaustöiden jälkeen märkätilalta korjausajankohtana edellytettävät vaatimukset.
Asumiskäytön keskeytymisestä maksettavan korvauksen osalta lautakunta toteaa, että korvauspäätökseksi tulkittavan asiakaskirjeen mukaan asumisen keskeytymisen kuluista korvataan 500 euroa kuukautta kohden. Asia on todettu kirjeessä heti sen jälkeen, kun on kerrottu wc/pesuhuonetilan ja keittiön vahinkojen korvaamisesta. Huomioiden tämä lautakunta katsoo, ettei yhtiö tässä voi kieltäytyä maksamasta ilmoittamaansa korvausta koko siltä ajalta, jossa korjaustyöt olisi ollut tehtävissä. Lautakunta toteaa, ettei asiakirjaselvityksen perusteella ole tarkoin arvioitavissa korjaustöiden vaatiman ajan pituus. Asiaa kokonaisuutena arvioiden lautakunta suosittaa yhtiötä maksamaan lisäkorvausta asumiskäytön keskeytymisestä kahden kuukauden ajalta, yhteensä 1 000 euroa.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan wc/pesuhuonetilan korjauskustannukset, jotka aiheutuvat tilan korjaamisesta korjausajankohtana märkätilalta vaadittavaan kuntoon. Lisäksi Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiö maksamaan lisäkorvausta asumiskäytön keskeytymisestä 1 000 euroa.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Korpelainen
Jäsenet:
Kankkunen
Vuori
Vyyryläinen
Yrttiaho