Tapahtumatiedot

Asiakkaana olevan osakeyhtiön erään huoneiston asukas oli hajottanut asuntoaan. Vahingoista haettiin korvausta kiinteistövakuutuksesta. Vahinkoajankohdaksi vahinkoilmoitukseen oli merkitty 24.–25.1.2020. Vahinkoilmoituksen mukaan asukas oli ollut vaarallinen ja vahingot oli päästy tarkastamaan vasta 8.1.2021. Vahinkoilmoitus oli tehty 26.1.2021.

Vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja ilmoitti samana päivänä 26.1.2021 asiakkaalle vahinkotunnuksen ja pyysi isännöitsijää toimittamaan poliisin tutkintailmoituksen ja kartoitusraportin. Asiakas toimitti vakuutusyhtiöön valokuvia vahingoista 28.1.2021 ja poliisin tutkintailmoituksen 2.2.2021. Myös vahinkokartoitus oli tehty huoneistossa 2.2.2021. Tutkintailmoituksen mukaan asukas oli 24.–25.1.2020 yöllä riehunut asunnossaan ja rikkonut asunnon seiniä ja väliovia. Tutkintailmoituksen mukaan asunnon makuuhuoneen ja olohuoneen välistä kipsilevyseinää oli rikottu ja sen keskeltä puuttui iso pala. Myös makuuhuoneen ovea ja olohuoneen toista seinää sekä asunnon muita väliovia oli vaurioitettu.

Vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja lähetti 5.2.2021 asiakkaalle 8.2.2021 päivätyn päätöksen, jonka mukaan asunnon ilkivaltavahinko oli katsottu korvattavaksi kiinteistövakuutuksen YT130 ehtokohdan 6.5.1 perusteella. Päätöksen mukaan korvausta voitiin maksaa kartoitusraportissa suositelluista vahinkoon liittyvistä toimenpiteistä. Päätöksessä mainittiin omavastuun suuruus ja vahingon käsittelytunnus sekä pyydettiin toimittamaan vakuutusyhtiöön kustannusarvio vahingon ennallistamistöistä.

Asiakas toimitti 8.2.2021 vakuutusyhtiöön isännöitsijän sähköpostiviestin, jonka mukaan korjausarvio oli 20.000 euroa sisältäen arvonlisäveron. Vakuutusyhtiö totesi 9.2.2021 sähköpostissaan, että kyseinen ilkivaltavahinko korvataan kiinteistövakuutusehdon YT132 ehtokohdan 6.1 perusteella ja että omavastuu oli 300 euroa. Vakuutusyhtiö totesi tässä sähköpostiviestissä, että arviosta ei selviä, mitä arvioitu tarjous sisältää. Vakuutusyhtiö pyysi toimittamaan hyväksyttäväksi yksilöidyn tarjouksen vahingon korjauskustannuksista.

Vakuutusyhtiö maksoi korvauksen 10.2.2021 päivätyllä korvauspäätöksellä huoneiston liedestä. Korvauspäätöksessä 10.2.2021 todettiin, että ”[k]iinteästi asennetun lieden katsomme kuuluvan kiinteistövakuutuksen korvauspiiriin. Jääkaappi on irtaimistoon kuuluvaa omaisuutta.”

Asiakas lähetti vakuutusyhtiölle 12.2.2021 isännöitsijän selvityksen ja tarjouksen, jonka loppusumma oli 17.614,20 euroa (sis. alv). Tarjouksessa oli eritelty seinien ja katon maalaus, laminaatin asennus, liukuovi asennettuna, sähkötyöt, peilikaapin uusiminen, putkityöt, keittiön uusiminen sisältäen vanhan keittiön purun, välitilan levyt, uuden keittiön asennuksen, eteisen ja makuuhuoneen kaapistot asennettuna, jätemaksut ja keittiön hanan. Lisäksi tarjouksessa oli mainittu makuuhuoneen katon panelointi, rikottujen seinien korjaus sisältäen tarvikkeet ja ylitasoituksen sekä neljän karmin uusinta. Vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja ilmoitti asiakkaalle sähköpostitse 15.2.2021, että asiassa ”voidaan edetä tarjouksen mukaan”.

Vakuutusyhtiö antoi 3.6.2021 päivätyn päätöksen, jolla korvattiin osuus huoneiston korjaustöitä koskevasta laskusta. Vakuutusyhtiö ilmoitti päätöksessä, että kiinteistön All Risks -vakuutuksen ehtojen YT132 kohdan 6.3.6 mukaan vakuutuksesta ei korvata ilkivaltavahinkoa, jonka huoneiston käyttäjä on aiheuttanut huoneistokohtaisille kalusteille, varusteille, laitteille tai pintamateriaaleille. Korjauslaskusta oli vähennetty tarjouksen mukaiset huoneistokohtaisten pintamateriaalien, kalusteiden, varusteiden ja laitteiden osuus, yhteensä 10.042,64 euroa.

Asiakas pyysi vakuutusyhtiötä käsittelemään asiaa uudelleen ja korvaamaan vahingon tarjouksen mukaan. Vakuutusyhtiö pysyi edelleen 8.6. ja 22.9.2021 päivätyissä korvauspäätöksissään aiemmassa päätöksessään ja vetosi vakuutusehtojen kohdan 6.3.6 mukaiseen rajoitukseen.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Asiakas pyytää FINEä ottamaan kantaa siihen, onko vakuutusyhtiö antanut asiassa sitovan korvauspäätöksen, jonka perusteella vahinko tulisi korvata kokonaisuudessaan. Asiakas toteaa, että korvauksen rajauksia ei ole tuotu ilmi korvattavuuspäätöksellä eikä myöskään tarjouksen hyväksymisvaiheessa. Sen sijaan, että vakuutusyhtiö olisi yleisesti ilmoittanut vahingon olevan korvattava, on korvattavuuspäätöksellä sanottu, että vahinko korvataan raportin mukaisesti. Vakuutusyhtiö on siis jo korvattavuuspäätöksellä määrittänyt raportin mukaiset toimenpiteet korvattaviksi. Raportilla on selkeästi ilmoitettu vahingon korjaamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Lisäksi vakuutusyhtiö on eritellyn tarjouksen saatuaan ilmoittanut, että korjaustöissä voidaan edetä tarjouksen mukaan.

Vakuutusyhtiö toteaa, että vakuutuksenottajan vahinkoasiaa on hoitanut vakuutusmeklari, joka vakuutusalan ammattilaisena on tietoinen vakuutusehdoista rajoituksineen. Tämä tulee esille muun muassa sähköpostista, jossa va­kuu­tus­meklari ilmoittaa vakuutuksenottajalle, että sähköpostin liitteenä oleva vakuutusyhtiön kor­vaus­päätös 10.2.2021 on vakuutusehtojen mukainen, vaikka va­kuu­tuk­sesta ei kor­vattu korvausvaatimuksessa mainittua jääkaappia. Toisaalta kun va­kuu­tus­mek­lari pyysi vakuutusyhtiöltä 12.2.2021 kommenttia 15.1.2021 tar­jouksessa esitetyistä korjauskuluista ja vakuutusyhtiö vastasi tiedusteluun 15.2.2021, korjaustyö oli jo lähes suoritettu, sillä laskun mukaan korjaus oli tehty 19.2.2021 mennessä.

Vakuutusmeklari toimitti vahinkoilmoituksen 24.–25.1.2020 tapahtuneeksi ilmoitetusta vahingosta vuosi tapahtuman jälkeen, 26.1.2021. Vahinkotarkastuksessa 2.2.2021 todettiin, että purku- ja korjaustyöt oli aloitettu. Vahinkoalueet oli osittain jo rakennettu takaisin ennen kuin vakuutusyhtiöllä oli mahdollisuus tarkastaa vahinkoa ja ennen kuin oli saatu riittävät tiedot korvausratkaisun tekemistä varten.

Vakuutusyhtiö toteaa, että yhteensä 20.474,49 euron esitetyistä korvausvaatimuksista on korvattu yhteensä 9.410,81 euroa. Korvausten maksamisen jälkeen vakuutusyhtiö on saanut tiedoksi käräjäoikeuden tuomion, jossa on käsitelty tähän vahingontekoon perustuvaa syytettä. Tuomiossa mainitaan, että asianomistaja (vakuutuksenottaja) on esittänyt 17.614,20 euron (sis. alv) korvausvaatimuksen vastaajalle. Tuomiossa käräjäoikeus toteaa, että syyte on koskenut kuitenkin yksinomaan väliseinien sekä väliovien rikkomista, eikä asianomistaja ole esimerkiksi esittänyt omaa täsmennettyä teonkuvausta. Käräjäoikeus on katsonut, että asiassa on arvioitava aiheutuneen vahingon suuruus. Tuomiossa todetaan, että tarkemman selvityksen puuttuessa vastaajan asianomistajalle korvattavana vahinkona on siten pidettävä vastaajan määrällisestikin myöntämää 3.000 euroa vaatimukset enemmälti hyläten.

Käräjäoikeuden tuomion perusteella kaikki vakuutusyhtiölle esitetyt korjauskulut eivät liity 24.–25.1.2020 tapahtuneeseen vahinkoon, vaan suuri osa kuluista liittyy ilmoitettua vahinkoajankohtaa ennen olleisiin tapahtumiin tai, kuten käräjäoikeus tuomiossaan mainitsee, mahdollisesti tapahtumiin 24.1.2020 jälkeen. Vakuutusyhtiö toteaa maksaneensa jo nyt korvausta huomattavasti enemmän kuin käräjäoikeuden lainvoimaisen tuomion perusteella 24.–25.1.2020 tapahtuneesta vahingosta olisi tullut maksaa. Tuomiossa mainituilla perusteilla vakuutusyhtiöllä ei ole oikeutta hakea koko maksettua korvausta vahingon aiheuttajalta. Vakuutusyhtiön saamien tietojen mukaan vakuutuksenottaja on hakenut ulosoton kautta vahingon aiheuttajalta käräjäoikeuden tuomiossa mainitun summan. Vahinko on näiden tietojen perusteella tullut kokonaan korvatuksi.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Vakuutussopimuslain 69 § mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Yritysturvan 1.11.2016 alkaen voimassa olleiden yleisten sopimusehtojen YT01.7 kohdan 6 (Velvollisuus estää vahingon syntyminen ja rajoittaa vahingon laajuutta) alakohdan 6.2 (Vahingon torjumis- ja rajoittamisvelvollisuus) mukaan vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutetun tulee kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta. Jos vahinko on ulkopuolisen aiheuttama, vakuutetun tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin vakuutusyhtiön oikeuden säilyttämiseksi vahingon aiheuttajaa kohtaan. Vakuutetun on pyrittävä esimerkiksi selvittämään vahingon aiheuttajan henkilöllisyys. Jos vahinko on aiheutettu rangaistavalla teolla, vakuutetun on viipymättä ilmoitettava asiasta poliisiviranomaisille ja vaadittava rikoksen tekijöille rangaistusta, jos vakuutusyhtiön etu sitä vaatii. Vakuutetun on muutenkin noudatettava vakuutusyhtiön vahingon torjumiseksi ja rajoittamiseksi antamia ohjeita. […]

Yleisten sopimusehtojen kohdan 10 (Korvausmenettely) alakohdan 10.1 (Korvauksen hakijan velvollisuudet) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Tällaisia asiakirjoja ja tietoja ovat esimerkiksi ne, joiden avulla voidaan todeta, onko vakuutustapahtuma sattunut, kuinka suuri vahinko on syntynyt ja kenelle korvaus on maksettava. Korvauksen hakija on velvollinen hankkimaan ne selvitykset, jotka ovat parhaiten hänen saatavissaan ottaen kuitenkin huomioon myös vakuutusyhtiön mahdollisuudet hankkia selvitystä.

Korvauksen hakijan on varattava vakuutusyhtiölle viipymättä vahingon havaitsemisesta vahingon tarkastusmahdollisuus ennen kuin ryhdytään raivaus-, purku-, korjaus- tai muihin sellaisiin toimenpiteisiin, jotka voivat estää vakuutusyhtiön mahdollisuuden selvittää vahingon syytä tai määrää. Vakuutettu on kuitenkin velvollinen ryhtymään kohdassa 6.2 tarkoitettuihin toimenpiteisiin (pelastamisvelvollisuus). […]

Vakuutusyhtiö ei ole velvollinen maksamaan korvausta ennen kuin se on saanut edellä mainitut selvitykset. […]

Kiinteistön All Risks -vakuutuksen 1.11.2016 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen YT132 kohdan 6 (Korvattavat vahingot, niihin liittyvät rajoitukset, ikävähennykset ja korotetut omavastuut) alakohdan 6.1 (Korvattavat esinevahingot) mukaan kiinteistön All Risks -vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti aiheutuneet suoranaiset esinevahingot.

Vakuutusehtojen kohdan 6.3 (Korvausrajoitukset) alakohdan 6.3.6 (Rikosvahingot) mukaan vakuutuksesta ei korvat
- murto- tai ilkivaltavahinkoa, jonka tapahtumisajankohtaa ei voida määritellä tai joka todetaan vasta määräaikaisinventaarin yhteydessä
- ilkivaltavahinkoa, jonka huoneiston käyttäjä on aiheuttanut huoneistokohtaisille kalusteille, varusteille, laitteille tai pintamateriaaleille
[…]

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys siitä, oliko vakuutusyhtiö antanut sitä sitovan korvauspäätöksen vahinkoasiassa, joka koskee vakuutuksenottajana olevan yhtiön huoneiston vahingoittamista. Vakuutusyhtiön ensin asiassa antamissa korvauspäätöksissä ei ollut mainittu myöhemmissä päätöksissä esiin tuotua rajoitusehtoa huoneiston käyttäjän aiheuttamista ilkivaltavahingoista. Vakuutusyhtiö on lisäksi katsonut myöhemmän käräjäoikeuskäsittelyn perusteella vahingon määrän tulleen korvatuksi.

Vakuutusyhtiö on tuonut vastauksessaan FINElle esiin vakuutusehtojen yleisten sopimusehtojen vahingon torjumis- ja rajoittamisvelvollisuutta sekä korvauksen hakijan velvollisuuksia koskevat ehtokohdat. Vakuutusyhtiö on todennut, että korjaustyöt oli osittain jo suoritettu ennen kuin vakuutusyhtiöllä oli mahdollisuus tarkastaa vahinkoa ja ennen kuin oli saatu riittävät tiedot korvausratkaisun tekemiseksi.

Korvauksen hakijan näyttövelvollisuuden sekä vakuutusyhtiölle vakuutusehtojen mukaan varattavan vahingon tarkastusmahdollisuuden osalta FINE toteaa, että asiakkaan vahinkoilmoituksen mukaan asuntoon oli päästy 8.1.2021. Vahingosta oli ilmoitettu vakuutusyhtiölle 26.1.2021. Remonttikuluista laadittu tarjous oli päivätty 15.1.2021.  

Vakuutussopimuslain 69 § mukaisen korvauksen hakijan selvitysvelvollisuuden mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Vahinko on tarkastettu vakuutusyhtiön toimeksiannosta 2.2.2021, jolloin asunnon korjaustyöt olivat olleet käynnissä. Kartoitusraportissa on tuotu esiin seinien, kattojen ja lattioiden sekä putkistojen, ikkunoiden, saunan ja kalusteiden vahinkoja. Kartoitusraportissa on ilmoitettu, että korjaustöitä suorittaneen rakennusliikkeen edustaja on käynyt kohteessa toteamassa ja kuvaamassa vahinkoja ennen korjaustoimenpiteitä. Kartoitusraportissa on yhteystiedot rakennusliikkeen edustajalle. Vakuutusyhtiölle on toimitettu lisäksi 2.2.2021 tutkintailmoitus, jonka mukaan poliisipartio oli 24.–25.1.2020 tapahtumien yhteydessä valokuvannut asunnon vauriot.

Korvauksenhakija on FINEn näkemyksen mukaan tässä tapauksessa toimittanut vakuutusyhtiölle tavanomaiset selvitykset vahinkotapahtumasta (vahinkoilmoitus, poliisin tutkintailmoitus, valokuvia). Kartoitusraportti oli toimitettu suoraan kartoitusyrityksen toimesta vakuutusyhtiölle. Korvauspäätöksessä 8.2.2021 on todettu, että korvausta voidaan maksaa kartoitusraportissa suositelluista vahinkoon liittyvistä toimenpiteistä. Tämän perusteella myös kartoitusraportti on ollut vakuutusyhtiön käytettävissä 8.2.2021 päivätty päätös annettaessa.

FINE toteaa, että vakuutusyhtiöllä olisi ollut ennen edellä mainitun korvauspäätöksen tekemistä mahdollisuus niin tarpeelliseksi katsoessaan hankkia lisätietoja vahingoista. Ottaen huomioon vakuutusyhtiöllä olleet mahdollisuudet hankkia lisätietoja vahingosta ennen 8.2.2021 päivätyn korvauspäätöksen antamista, FINE katsoo, että korvauksen hakija on täyttänyt vakuutussopimuslain 69 § mukaisen selvitysvelvollisuutensa, eivätkä asuntoon pääsemisen ja vakuutusyhtiölle asiasta ilmoittamisen välinen aika ja tuossa ajassa toteutetut toimenpiteet ole siinä määrin vaikeuttaneet vahingon selvittämistä, että korvauksen hakijan olisi katsottava laiminlyöneen tämän selvitysvelvollisuutensa.

Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että voimassa olevan oikeuden ja hyvän vakuutustavan perusteella vakuutusyhtiön antama myönteinen korvauspäätös sitoo lähtökohtaisesti vakuutusyhtiötä. Korvauspäätöksen lähtökohtainen sitovuus voi kuitenkin kumoutua esimerkiksi vakuutussopimuslain säännösten, oikeustoimilain mukaisten pätemättömyys- tai kohtuullistamisperusteiden tai mahdollisesti asiassa ratkaisun tekemisen jälkeen saadun uuden selvityksen perusteella. Tämä käytäntö käy ilmi esimerkiksi Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksista asioissa VKL 570/12, VKL 304/14, FINE-029890 ja FINE-030734.

Vakuutussopimuslaissa ei ole määritelty sitä, minkälaista tahdonilmaisua pidetään vakuutusyhtiön korvauspäätöksenä. Vakuutuslautakunta on katsonut, että vakuutusyhtiötä sitovasta korvauspäätöksestä on kysymys yleensä niissä tapauksissa, joissa vakuutusyhtiö nimenomaisesti ilmoittaa tiettyä vahinkotapausta koskevasta korvausratkaisustaan. Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä korvauspäätöksen sitovuuden on katsottu edellyttävän, että vakuutusyhtiön viestissä tai muussa tiedonannossa oleva ilmoitus vahingon korvattavuudesta on ollut varaukseton.

Tässä tapauksessa vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja oli lähettänyt 5.2.2021 asiakkaalle 8.2.2021 päivätyn korvauspäätöksen, jossa ilmoitettiin, että ilkivaltavahinko on katsottu korvattavaksi kiinteistövakuutuksen YT130 ehtokohdan 6.5.1 perusteella. Päätöksessä todettiin, että ”[k]orvausta voidaan maksaa kartoitusraportissa suositelluista vahinkoon liittyvistä toimenpiteistä.” Päätöksessä mainittiin omavastuun suuruus ja pyydettiin toimittamaan vakuutusyhtiöön kustannusarvio vahingon ennallistamistöistä. Asiakkaan toimitettua vakuutusyhtiöön arvion korjausten kokonaissummasta, vakuutusyhtiö pyysi sähköpostissaan 9.2.2021 toimittamaan yksilöidyn tarjouksen vahingon korjauskustannuksista hyväksyttäväksi. Myös tuossa viestissä vakuutusyhtiö totesi, että ilkivaltavahinko korvataan kiinteistövakuutusehtojen YT132 kohdan 6.1 perusteella. Yksilöidyn tarjouksen toimittamisen jälkeen vahinkotarkastaja ilmoitti sähköpostitse 15.2.2021, että tapauksessa ”voidaan edetä tarjouksen mukaan”. Vakuutusyhtiö oli myös antanut 10.2.2021 päivätyn päätöksen kiinteästi asennetun lieden korvaamisesta kiinteistövakuutuksesta.

FINE toteaa, että vakuutusyhtiöllä on nämä päätökset antaessaan ollut tiedossa, että korvausta haetaan huoneiston käyttäjän huoneistolle aiheuttamista vahingoista. Rakennusliikkeen 15.1.2021 päivätyssä tarjouksessa on mainittu erikseen muun muassa rajoitusehtokohdassa mainittuihin huoneistokohtaisiin kalusteisiin ja varusteisiin sekä pintamateriaaleihin kohdistuvia korjauskuluja. Vakuutusyhtiö on lisäksi viitannut nimenomaisesti 2.2.2021 päivätyn kartoitusraportin mukaisiin toimenpiteisiin jo ensimmäisessä päätöksessään sekä ilmoittanut yksilöidyn tarjouksen saatuaan, että asiassa voidaan edetä tarjouksen mukaan. Edellä todetulla tavalla vakuutusyhtiö ei ole käyttänyt mahdollisuuttaan hankkia vahingosta lisäselvityksiä. Vakuutusyhtiö ei ole myöskään tuonut ilmi näissä helmikuussa 2021 annetuissa päätöksissä tai muussa yhteydenpidossa asiakkaan kanssa ennen 3.6.2021 annettua päätöstä vahingon määrään liittyviä varaumia huo­neis­to­koh­tais­ten kalusteiden, varusteiden, laitteiden tai pintamateriaalien korvaamisesta.

FINE katsoo, että huomioiden vakuutusyhtiön tiedossa vahinkotapahtumasta olleet seikat ja vakuutusyhtiön ratkaisun olla hankkimatta lisäselvityksiä vahingosta, asiakas on voinut perustellusti luottaa vakuutusyhtiön ilmoituksiin. Huomioiden vakuutusyhtiön helmikuussa 2021 antamat päätökset, joissa on nimenomaisesti ilmoitettu vahinko korvattavaksi kartoitusraportin ja 15.1.2021 päivätyn tarjouksen mukaisesti, vakuutusyhtiön on katsottava antaneen asiassa sitä sitovan korvauspäätöksen korvata vahinko ilman huo­neis­to­koh­tais­ten kalusteiden, varusteiden, laitteiden tai pintamateriaalien korvaamista kos­kevia varaumia.

Lisäksi FINE toteaa, että vaikka asiakkaan edustajana on toiminut vakuutusalalla ammattimaisesti toimiva vakuutusmeklariyritys, jonka asiantuntemukselle voidaan joissain tilanteissa antaa painoarvoa arvioitaessa sitä, mitä asiakasosapuolen tuli tietää sopimuksen sisällöstä, ei se FINEn näkemyksen mukaan tässä vaikuta yhtiön korvauspäätöksen sitovuuteen.

Mitä tulee käräjäoikeuskäsittelyn aikana esiin nousseeseen kysymykseen vahinkojen syntymisen ajankohdasta, FINE toteaa, että vakuutusyhtiö ei ole kyseenalaistanut helmikuussa 2021 myöskään tätä seikkaa, vaan hyväksynyt vakuutuksesta korvattaviksi 2.2.2021 päivätyn kartoitusraportin mukaiset toimenpiteet sekä 15.1.2021 päivätyn tarjouksen mukaiset korjauskulut korvattavaksi vahingon määräksi. FINE katsoo, että käräjäoikeuskäsittelyn aikana asiassa ei ollut tosiasiassa noussut esiin sellaisia uusia tietoja, jotka eivät olisi olleet vakuutusyhtiön tiedossa tai selvitettävissä jo helmikuussa 2021. Vakuutusyhtiö on viitannut myös siihen, että käräjäoikeuden tuomiossa mainituilla perusteilla vakuutusyhtiöllä ei ole oikeutta hakea koko maksettua korvausta vahingon aiheuttajalta.

Vakuutusyhtiönkin toteamalla tavalla käräjäoikeudessa käsitelty syyte on koskenut vain väliseinien sekä väliovien rikkomista. Tuomiossa on todettu muun muassa, että korjaustöitä koskeva tarjous on sisältänyt paljon sellaista, jota vahingon aiheuttajaan kohdistettu syyte ei koskenut. Näin ollen FINE katsoo, että koska käräjäoikeuden tuomiossa on otettu kantaa vahingonaiheuttajan korvausvastuuseen vain osittain, ei vakuutusyhtiö voi esittämällään perusteella evätä korvausta. Vakuutusyhtiön vastauksesta ei käy tarkemmin ilmi, millä perusteilla vakuutusyhtiö katsoo tästä aiheutuneen vakuutusyhtiölle menetyksiä. 

Yhtiön vastineessaan esittämän perusteella FINE tulkitsee yhtiön viittaavaan vahingon torjumis- tai rajoittamisvelvollisuuden laiminlyöntiin todetessaan, ettei sillä ole lainvoimaisen tuomion jälkeen mahdollisuutta hakea koko maksamaansa korvausta vahingon aiheuttajalta. Yhtiö ei kuitenkaan ole tarkemmin perustellut, millä tavoin vakuutettu olisi tahallisesti tai vähäistä suuremmasta huolimattomuudesta laiminlyönyt tuon velvollisuutensa tai toimet vakuutusyhtiön vahingon aiheuttajaa kohtaan olevien oikeuksien säilyttämiseksi. FINE myös toteaa yhtiön toimittamista asiakirjoista ilmenevän sen saaneen tiedon oikeudenkäynnistä hyvissä ajoin ennen istuntopäivää ja lisäksi asiakkaan vahingon aiheuttajalle esittämä korvausvaatimus on perustunut yhtiölle aiemmin toimitettuun ja sen hyväksymään urakkatarjoukseen. Näin ollen FINE katsoo, ettei asiakkaan ole osoitettu laiminlyöneen vahingon torjumis- tai rajoittamisvelvollisuuttaan.

Edellä selostetuilla perusteilla FINE katsoo, että vakuutusyhtiö on antanut sitovan korvauspäätöksen kartoitusraportin ja 15.1.2021 päivätyn tarjouksen mukaisten kulujen korvaamisesta, eikä se siten voi myöhemmin vedota rajoitusehtoon. Asiassa ei myöskään ole osoitettu asiakkaan laiminlyöneen vahingon torjumis- tai rajoittamisvelvollisuuttaan.

Lopputulos

FINE suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan 15.1.2021 päivätyn tarjouksen mukaiset työt laillisine viivästyskorkoineen.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta                                                

Jaostopäällikkö Korpelainen
Esittelijä Salo