Tapahtumatiedot

Asiakas haki 4.3.2019 päivätyllä oikeusturvailmoituksella oikeusturvaetua riitaan, jossa oli kyse asuntoon liittyvistä kustannuksista. Oikeusturvailmoituksen mukaan asiakas oli alivuokralaisena S:n omistamassa asunnossa kesäkuusta joulukuuhun vuonna 2017. Asiakas kuitenkin asui toisessa osoitteessa.

Alivuokrausta koskevan sopimuksen tarkoituksena oli, että asiakas käytti S:n asuntoa lapsiensa huoltoon liittyen. Oikeusturvailmoituksessa asiakas kertoo, että alivuokrauksesta tehtiin suullinen sopimus, jonka mukaan asiakas ja S jakoivat S:n asunnon vapaat makuuhuoneet asiakkaan ja S:n lapsien kesken. Lisäksi sovittiin, että sopimuksen osapuolet huolehtivat asuntoon liittyvistä kustannuksista puoliksi. Alivuokralaissuhteesta oli ilmoitettu myös lastenvalvojalle.

Asiakkaan muutettua pois S:n asunnosta hän vaatii S:ä maksamaan hänelle 4 000 euroa, koska asunnon kulut olivat jääneet kokonaan asiakkaan maksettaviksi. Asiakas on merkinnyt oikeusturvailmoitukseen riita-asian vaatimuksen olevan 3 500 euroa.

Vakuutusyhtiö pyysi 6.3.2019 päivätyllä sähköpostilla asiakkaalta lisäselvityksenä kopiot asiassa esitetystä vaatimuksesta ja vaatimukseen annetusta vastauksesta. Asiakas toimitti vakuutusyhtiölle 7.3.2019 kuvakaappauksen hänen ja S:n välillä käydyistä tekstiviesteistä. Osa tekstiviesteistä oli mustattu niin, ettei tekstiviestien sisältöä voinut nähdä. Näkyviin jätetyissä tekstiviesteissä osapuolet keskustelevat vastikkeista. Tekstiviesteissä ei näy viestien lähetys- tai vastaanottopäivämäärät eikä se, kumpi riita-asian osapuolista on kirjoittanut minkäkin viestin. Muista asiaan liittyvistä selvityksistä voi kuitenkin päätellä S:n toteavan, että hänen osuutensa vastikkeista on alle 4 000 euroa. Lisäksi S toteaa, että hän katsoo tehneensä työtä asiakkaan ja asiakkaan firman hyväksi, jonka vuoksi hän ei katso olevansa asiakkaalle velkaa sitä summaa, jota asiakas häneltä vaatii. S toteaa vielä, että hän ei maksa rahoja.

Vakuutusyhtiön 11.3.2019 päivätyn korvauspäätöksen mukaan asiakkaalle myönnettiin oikeusturvaetuus velkomusasiassa. Päätöksessä todetaan vakuutusehtojen mukaisen enimmäiskorvauksen olevan 7 000 euroa.

Asiakkaan asiamies lähetti vakuutusyhtiölle 10.1.2022 päivätyn sähköpostiviestin. Viestin mukaan käräjäoikeus oli antanut asiakkaan ja S:n riita-asiassa tuomion, josta asiakas oli valittanut hovioikeuteen. Lisäksi asiamies pyysi vakuutusyhtiötä korjaamaan antamaansa korvauspäätöstä enimmäiskorvausmäärän osalta, koska riidanalaisen etuuden arvo asiassa ei ollutkaan 3 500 euroa, vaan käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevästi 4 666,62 euroa. Viestin liitteenä oli käräjäoikeuden tuomio sekä asianajolasku.

Vakuutusyhtiö lähetti asiakkaan asiamiehelle 25.1.2022 päivätyn sähköpostiviestin. Vakuutusyhtiö toteaa viestissään, että se on tehnyt asiassa myönteisen oikeusturvapäätöksen asiakkaan oikeusturvailmoituksessaan antamien tietojen perusteella. Käräjäoikeuden 10.12.2021 antamasta tuomiosta käy kuitenkin ilmi, että osapuolet ovat asuneet yhdessä riita-asiassa kyseessä olevassa asunnossa ja sitä ennen toisessa asunnossa vuoden 2016 huhtikuusta vuoden 2017 toukokuuhun saakka.

Vakuutusyhtiön sähköpostiviestin mukaan käräjäoikeuden tuomiosta ilmenee, että asiassa on ollut kyse asiakkaan ja S:n yhteiselämän aikana otetusta osapuolten yhteisestä lainasta. Laina on ollut asiakkaan tilillä, mutta tili on ollut osapuolten yhteisessä käytössä. Laina oli otettu osapuolten yhteisen vapaa-ajan kiinteistön hankkimista varten ja varoja oli lisäksi käytetty yhteisiin asumiskustannuksiin.

Vakuutusyhtiö katsoi sähköpostiviestissään, ettei sen antama korvauspäätös sitonut vakuutusyhtiötä, koska päätös oli tehty virheellisten tietojen perusteella. Oikeusturvavakuutuksen rajoitusehdoissa on rajattu oikeusturvan ulkopuolelle yhteiselämän päättymiseen liittyvät varallisuusriidat. Koska asiassa on todellisuudessa ollut kysymys yhteiselämän päättymiseen liittyvästä varallisuusriidasta, ei oikeusturvakorvaus voi tulla asiassa kysymykseen.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii, että vakuutusyhtiö noudattaa asiassa antamaansa myönteistä korvauspäätöstä ja hän katsoo olevansa oikeutettu 9 000 euron oikeusturvavakuutuksesta maksettavaan korvaukseen.

Asiakas ei katso antaneensa vakuutusyhtiölle virheellistä tietoa tai ainakaan hän ei ole antanut sellaisia tietoisesti. Asiakas toteaa, ettei hänellä ollut syytä tai tarvetta mainita hakemuksessa aikaisemmasta suhteestaan vuokranantajaan, eivätkä hänen vaatimuksensa kohdistuneet aikaan ennen alivuokralaissuhdetta.

Kuten käräjäoikeuden tuomiostakin on luettavissa, asiakkaan velkomus S:ä kohtaan on ollut koko ajan vastikkeiden rahamäärä. S:n argumentoinnin myötä velkomisena alkanut asia muutti täysin muotoaan ja koko oikeuskäsittely muodostui kohtuuttoman isoksi ja kuluttavaksi prosessiksi. Käräjäoikeuden päätöksessä otetaan pääosin kantaa niin asioihin, joita S toi esille käsittelyn edetessä. Yhteiskäytössä ollut laina tai tili nousi asiana merkitykselliseksi vasta kanteen esikäsittelyssä, eikä asiakas tiennyt asian olevan kokonaisuuden kannalta mitenkään relevantti asia.

Osapuolet olivat nimenomaisesti sopineet ennen muuttoa uuteen osoitteeseen, että he eivät ole parisuhteessa. Osapuolet sopivat toistaiseksi voimassa olevasta alivuokralaisjärjestelystä, jonka oli tarkoitus kestää siihen saakka, kunnes asiakas saisi seuraavan asunnon muuttokuntoon. Järjestelystä tiedotettiin myös perheasiainkeskusta S:n elatusmaksujen määrittämistä varten. Asiakas on oikeusturvailmoituksessa myös kertonut, että hän ei ole asunut S:n asunnossa kokoaikaisesti, vaan hän on todistettavasti asunut ja ollut kirjoilla muualla samaan aikaan. Asiakas on asunut S:n asunnossa lasten luonapidon puitteissa, kuten asiakas on alun perin vakuutusyhtiölle ilmoittanut. Asiakas ei ole peitellyt yhteisasumista, vaan hän on oikeusturvailmoituksessaan kertonut asuneensa S:n asunnossa vielä vuoden 2017 joulukuussa.

Asiakas on ilmoittanut vakuutusyhtiölle alivuokrasopimusta koskevat ehdot. Asiakas ei ole nähnyt tarpeelliseksi selventää, miten maksut on käytännössä hoidettu. Vakuutusyhtiö ei ole asiakkaalta tästä kysynyt.

Asiakas toteaa, että hän ei voi olla kuluttajana vastuussa siitä, että asiaa ei ole kuvattu oikeusturvailmoituksessa riittävän kattavasti. Vakuutusyhtiön on ollut mahdollista pyytää asiakkaalta lisäselvitystä, mikäli hakemuksessa annetut tiedot ovat olleet puutteellisia tai epäselviä. Vakuutusyhtiö ei ole kuitenkaan näitä pyytänyt. Asiakas on luottanut oikeusturvapäätöksen oikeellisuuteen ja lähtenyt edistämään asiaa oikeudessa päätöksen perusteella.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa asiassa antamaansa korvauspäätökseen ja toistaa siinä kerrotut perustelut. Vakuutuksesta voidaan suorittaa korvausta vakuutusehtojen osoittamissa rajoissa. Korvauspäätöksen ehtojenmukaisuutta tulee arvioida objektiivisesti asian todellisen sisällön perusteella.

Vakuutusyhtiön 11.3.2019 päivätty korvauspäätös perustui asiakkaan ilmoitukseen, jonka mukaan asia, johon oikeusturvaetua haetaan, koski S:n asunnon kustannusten jakamiseen liittyvää erimielisyyttä. Asiakkaan vakuutuskirjan mukaan asiakkaan osoite sijaitsi toisessa osoitteessa kuin S:n asunto.

Koska oikeusturvaedun myöntämisen edellytykset täyttyivät, vakuutusyhtiöllä ei ollut perustetta pyytää asiakkaalta lisäselvitystä asiaan liittyen. Vakuutusyhtiö myönsi riita-asiaan oikeusturvaedun asiakkaan antamien tietojen perusteella. Vakuutusyhtiö sai tietoonsa riita-asian todellisen sisällön vasta 14.1.2022 vastaanottamastaan käräjäoikeuden tuomiosta.

Käräjäoikeuden tuomiosta käy ilmi seikkoja, joiden vuoksi vakuutusyhtiö katsoo, että sen 11.3.2019 myöntämä oikeusturvaetu oli myönnetty väärien tietojen valossa. Vakuutusyhtiön mukaan tällaisia seikkoja ovat seuraavat:

- Asiakkaan ja vastapuolen yhdessä omistaman tilan yhteisomistussuhteen purkaminen liittyi tuomiosta ilmi käyvällä tavalla heidän parisuhteensa päättymiseen sisältyvään välienselvittelyyn. Vastapuolen vastauksen mukaan yhteisomistussuhteen purkavalla kaupalla osapuolet olivat sopineet kiinteistön lunastukseen ja yhteiselämän päättymiseen liittyvät taloudelliset asiat lopullisesti. Vastapuolen mukaan kaupan yhteydessä ei ollut sovittu, että vastapuoli jää asiakkaalle velkaa, kun taas asiakkaan mukaan tällaista velkaa on jäänyt. Asiassa on siten kyseessä ehtokohdan 5 alakohdan 14 tarkoittamalla tavalla parisuhteen päättämiseen liittyvä varallisuusriita.
- Vastapuoli viittaa myös työhön, jota hän oli tehnyt asiakkaan yritykselle. Hän vetoaa tähän työhön perusteena asiakkaalta olevalla suuremmalle vastasaatavalleen. Asiakas puolestaan kiistää vastapuolen työskennelleen hänen yrityksessään todeten muun ohessa, että vastapuolen toiminnalla ei ole ollut taloudellista merkitystä yritykselle. Vaatimuksessa ja kiistämisessä on tältä osin kyse muusta kuin ehtokohdan 1 tarkoittamalla tavalla asiakkaan yksityiselämään liittyvästä asiasta ja riita liittyy ehtokohdan 5 alakohdan 2 tarkoittamalla tavalla asiakkaan elinkeino- tai ansiotoimintaan. Riita on siten tältä osin rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle.

Vakuutusyhtiö katsoo, että sen 14.1.2022 saamien lisätietojen vuoksi 11.3.2019 annettu korvauspäätös ei sido vakuutusyhtiötä. Vakuutusyhtiö ei olisi myöntänyt riita-asiaan oikeusturvaetua, mikäli käräjäoikeuden tuomiosta ilmi käyvät seikat olisivat olleet vakuutusyhtiön tiedossa asiakkaan toimitettua vakuutusyhtiölle oikeusturvailmoituksen.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko vakuutusyhtiö velvollinen korvaamaan asiakkaan oikeudenkäyntikulut 11.3.2019 antamansa oikeusturvaedun myöntämistä koskeneen päätöksen perusteella.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 1 (Vakuutuksen tarkoitus) mukaan vakuutuksen tarkoituksena on korvata vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat ai­heutuneet lakimiesavun käyttämisestä riita-, rikos- ja hakemusasioissa kohdassa 4 tarkoi­tetuissa vakuutustapahtumissa.

Vakuutus koskee vakuutettua yksityiselämään liittyvissä asioissa.

Ehtojen kohdan 4 (Korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on riita- ja hakemusasiassa riidan syntyminen. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on todisteellisesti ja yksilöidysti kiistetty perusteen tai määrän osalta.

Ehtojen kohdan 5 (Vakuutustapahtumiin liittyvät rajoitukset) alakohdan 2 mukaan vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kuluja asi­assa, joka liittyy vakuutetun tai hänen kanssaan samassa taloudessa asuvan muun vakuutetun nykyiseen, aiempaan, tulevaan tai suunniteltuun työhön, ammatinharjoittamiseen, virkaan, toimeen, elinkeino- tai ansiotoimintaan, kaupallisen yrityksen osakkuuteen tai jäse­nyyteen tällaisen yrityksen hallinnollisissa elimissä tai muuhun pää- tai sivutoimiseen toi­mintaan tulon hankkimiseksi.

Ehtojen kohdan 5 alakohdan 14 mukaan vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kuluja asi­assa, joka koskee avioeroa tai rekisteröidyn parisuhteen purkamista taikka avioeroon, yhteiselämän lopettamiseen, avioliitonomaisen yhteiselämän päättämiseen, rekisteröidyn tai rekisteröimättömän parisuhteen purkamiseen tai päättämiseen liittyviä varallisuusriitoja tai muita vaatimuksia.

Ehtojen kohdan 7.4 (Korvauksen määrä ja sen laskeminen) viimeisen kappaleen mukaan, mikäli riidanalaisen etuuden arvo on ra­hassa arvioitavissa, vakuutuksesta korvataan riita- ja hakemusasiassa sekä vakuutetun ol­lessa rikosasiassa asianomistajana enintään kaksinkertainen määrä riidanalaiseen etuuteen nähden. Etuuden määrää arvioitaessa ei oteta huomioon korko-, asianosais- tai asianajo- ja oikeudenkäyntikuluvaatimuksia. Mikäli riidan kohteena on toistuvaisluonteinen maksu, määrää arvioitaessa otetaan huomioon enintään riidanalaisen kertamaksun kymmenkertai­nen määrä.

Asian arviointi

Nyt käsillä olevassa tapauksessa asiakas on vakuutusyhtiölle toimittamassaan oikeusturvailmoituksessa kertonut riita-asian liittyvän hänen ja riita-asiassa vastapuolena olleen S:n väliseen alivuokrasopimukseen, jonka perusteella asiakas on katsonut olevansa oikeutettu saamaan S:ltä 4 000 euroa asuntoa koskeviin kuluihin liittyen. Vakuutusyhtiö on myöntänyt velkomusta koskevaan riita-asiaan oikeusturvaetuuden 11.3.2019 antamallaan korvauspäätöksellä. Vakuutusyhtiö on vastaanottanut 10.1.2022 asiakkaan asiamieheltä asianajolaskun sekä käräjäoikeuden tuomion, josta ilmenevien tietojen valossa vakuutusyhtiö on katsonut riita-asiassa olleen todellisuudessa kyse yhteiselämän päättymiseen liittyvästä riita-asiasta, johon liittyviä kuluja ei vakuutusehtojen kohdan 5 alakohdan 14 mukaan korvata vakuutuksesta. Vakuutusyhtiö on vastineessaan katsonut lisäksi, että siltä osin kuin riita liittyy asiakkaan ansio- ja elinkeinotoimintaan, asiakkaan oikeudenkäyntikulut eivät ole korvattavia rajoitusehtokohdan 5 alakohdan 2 perusteella.

Käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevien tietojen mukaan asiakas ja S olivat ottaneet yhteisen lainan kiinteistön ostamista varten. Ylijääneellä lainasummalla asianosaiset olivat maksaneet yhteisiä asumiskuluja. Asiakkaan ja S:n parisuhteen päättymisen jälkeen asianosaiset sopivat kiinteistön siirtymisestä kokonaan asiakkaan omistukseen ja asiakas maksoi kiinteistöä koskevan lainan pois. Käräjäoikeuden tuomion kysymyksenasettelun mukaan riita-asiassa on ollut kyse siitä, saiko S perusteetonta etua, kun asiakas maksoi asianosaisten yhteisen lainan pois ja siitä, tuliko S:n asiakkaalle tekemä työ ottaa kuittauksena huomioon, mikäli S:n katsottaisiin saaneen perusteetonta etua.

Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisun KKO 2021:85 mukaan annettu korvausratkaisu sitoo lähtökohtaisesti vakuutusyhtiötä oikeustoimen tavoin. Korvausratkaisua ei voi muuttaa, jos perusteet korvauksen epäämiselle olisivat käyneet ilmi materiaalista, joka vakuutusyhtiöllä olisi ollut mahdollisuus saada käyttöönsä. Korvauspäätöksestä peruuntumista voidaan ennakkoratkaisun mukaan pitää hyvän vakuutustavan vastaisena, mikäli sen muuttamiselle ei ole olemassa edellytyksiä. Myös Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että voimassa olevan oikeuden ja hyvän vakuutustavan perusteella vakuutusyhtiön antama myönteinen korvauspäätös sitoo lähtökohtaisesti vakuutusyhtiötä. Korvauspäätöksen lähtökohtainen sitovuus voi kuitenkin kumoutua esimerkiksi vakuutussopimuslain säännösten, oikeustoimilain mukaisten pätemättömyys- tai kohtuullistamisperusteiden tai mahdollisesti asiassa ratkaisun tekemisen jälkeen saadun uuden selvityksen perusteella. Tämä käytäntö käy ilmi esimerkiksi lautakunnan ratkaisusuosituksista asioissa VKL 304/14, FINE-010054 ja FINE-015843.

Vakuutuslautakunta katsoo, että käräjäoikeuden tuomiosta saatujen tietojen perusteella riita-asiassa on ollut vakuutusyhtiön esittämällä tavalla todellisuudessa kyse parisuhteen päättymistä koskevasta varallisuusriidasta. Asiakas ei ole valituksessaan tätä kiistänyt. Asiakkaan oikeusturvailmoituksesta ei käy ilmi asiakkaan ja S:n olleen aiemmin parisuhteessa keskenään eikä se, että asiassa on ollut todellisuudessa kyse riita-asian osapuolten parisuhteensa aikana ottamaan lainaan liittyvästä perusteettoman edun palautusvaatimuksesta. Vakuutusyhtiöllä ei näin ollen ole ollut hallussaan kaikkia asian ratkaisemiseksi tarvittavia tarpeellisia tietoja silloin, kun se on tehnyt päätöksen oikeusturvaetuuden myöntämisestä.

Asiakas on lautakunnalle toimittamassaan valituksessa todennut, että hän ei ole antanut vakuutusyhtiölle virheellisiä tietoja, tai ainakaan hän ei ole antanut sellaisia tarkoituksellisesti. Lautakunta pitää uskottavana, ettei asiakkaan nimenomaisena tarkoituksena ole ollut väärien tietojen antaminen. Tässä kyseisessä asiassa on kuitenkin selvää, että asiakkaan vakuutusyhtiölle oikeusturvailmoituksessa antamat tiedot poikkeavat olennaisesti siitä, mistä asiassa on todellisuudessa ollut kyse. Lautakunta toteaa myös olevan tavanomaista, etteivät oikeusturvavakuutukset korvaa vakuutetulle aiheutuvia kuluja asiassa, joka koskee parisuhteen päättymistä tai siihen liittyviä varallisuusriitoja.

Asiakas on oikeusturvailmoituksessaan kertonut hänen ja S:n asuneen yhdessä S:n omistamassa asunnossa ja että asumisjärjestelyssä on ollut kyse lasten huollon toteuttamisesta. Lautakunta toteaa, että vakuutusyhtiön olisi tullut kyseisten tietojen vuoksi selvittää riita-asian taustaa enemmän pyytämällä asiakkaalta lisätietoja. Vakuutusyhtiön olisi tullut epäillä asiakkaan antamien tietojen perusteella, että asiassa saattaa olla kyse parisuhteen päättymiseen liittyvästä varallisuusriidasta. Lautakunta katsoo näin ollen, että myös vakuutusyhtiö on toiminut huolimattomasti laiminlyödessään asian enemmän selvittämisen.

Vaikka tässä kyseisessä tapauksessa sekä vakuutusyhtiön että asiakkaan voidaan katsoa toimineen huolimattomasti edellä selostetuilla perusteilla, katsoo lautakunta kuitenkin asiakkaan antamien tietojen olleen niin olennaisesti virheellisiä ja puutteellisia, ettei vakuutusyhtiö ole sidottu näiden tietojen nojalla antamaansa myönteiseen oikeusturvapäätökseen.

Koska asia ratkeaa tällä perusteella, ei Vakuutuslautakunta katso tarpeelliseksi lausua muista asiassa esitetyistä perusteista.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Pippola

Jäsenet:
Haapasaari
Koskinen
Karimäki
Korpiola