Haku

FINE-046207

Tulosta

Asianumero: FINE-046207 (2022)

Vakuutuslaji: Kiinteistövakuutus

Ratkaisu annettu: 13.06.2022

Lakipykälät: 32, 61

Vuotovahinko sadevesiviemäristä. Kattorakenteiden purkamiskustannukset. Vahingon syyn selvittämiskustannukset. Katolle asennetusta sääsuojasta aiheutuneet kustannukset. Pelastamiskustannukset. Kustannusten kohtuullisuus ja korvattavuus.

Tapahtumatiedot

Kerrostalon ylimmän kerroksen asunnossa (B46) oli havaittu kastumisvaurioita 6.7.2021, ja taloyhtiö oli samana päivänä tilannut vahinkokartoituksen. Kartoituksia oli tehty 6.-7.7.2021 ja 11.8.2021, ja niistä laadittu raportti on päivätty 23.8.2021. Vahingosta on ilmoitettu vakuutusyhtiölle 23.9.2021 sen jälkeen, kun korjaustyöt oli tehty pääosiltaan. Osapuolten kesken syntyi kiista kattorakenteiden purkamiskustannusten ja katolle asennetun sääsuojan kuljetus-, asennus- ja vuokrakustannusten korvattavuudesta.

Tarkastusraportin mukaan asunnon kastumisvaurioista oli tehty havaintoja 6.7.2021, ja vesikaton sekä ullakkotilan osalta havaintoja oli tehty 7.7.2021. Näiden tarkastusten yhteydessä oli selvinnyt, että yksi kolmesta katolla olevista sadevesiviemäreistä oli vahinkoalueen yläpuolella. Raportin mukaan vuodon syy oli paikallistettu 11.8.2021, ja havaintojen mukaan kattoviemärin ullakkotilassa oleva liitos oli ollut löysä. Raportissa on myös mainittu, että vesikattoa oli jouduttu avaamaan vuotokohdan paikallistamiseksi ja B-rapun kohdalle oli jouduttu asentamaan sääsuoja.

Antamansa epäyspäätöksen jälkeen vakuutusyhtiö on 8.10.2021 ilmoittanut, että se korvaa vakuutussopimukseen sisältyvän ehtolaajennuksen perusteella asennusvirheen seurannaisvahingot vahinkoa edeltävään tasoon. Korvauksesta tehdään 20 prosentin ikävähennys ja vähennetään 1 000 euron omavastuu. Vakuutusyhtiö on myös pyytänyt, että sille toimitetaan korjauskustannusarvio hyväksyttäväksi. Katon korjaus ei asennusvirheen vuoksi kuulunut vakuutuksen korvauspiiriin.

Vakuutusyhtiön meklariyritykselle loka-, marras- ja joulukuussa 2021 lähettämien vastaussähköpostien mukaan vakuutusyhtiö ei korvaa sääsuojasta aiheutuneita kustannuksia. Viestien mukaan sääsuojalla on toki estetty lisävahingot, mutta toimenpiteenä se on ollut turhan mittava tuossa vaiheessa. Näin arvokkaista suojaustoimista on aina sovittava etukäteen. Sääsuoja ei ole suoranaista esinevahinkoa. Vakuutusyhtiö on myös viitannut pelastamisvelvollisuuden täyttämistä koskevaan ehtoon, ja todennut, että lisävahingot olisi voitu estää tukkimalla kattokaivo tai muutoin estämällä veden pääsy kaivoon. Suojausta ei ole tehty välittömästi lisävahinkojen välttämiseksi. Telttasuojauksen osalta kysymys ei ole ollut vakuutusehdon tarkoittamista kohtuullisista ja välittömistä pelastamiskustannuksista.

Jos taloyhtiö katsoo, että vahingon selvittelyyn käytettyä työtuntimäärää on jäänyt korvaamatta, vakuutusyhtiö pyytää toimittamaan tarkemman työtuntierittelyn, josta ilmenee, kuka on tehnyt, mitä on tehnyt ja milloin on tehnyt. Yleistäen voidaan toki todeta, että vahingonselvittelyyn ei ole voinut mennä aika 61,5 tuntia.

Asiakkaan valitus

Taloyhtiö pyytää ratkaisusuositusta siitä, pitäisikö vakuutusyhtiön korvata osa sääsuojasta tulleista kuluista perustuen siihen, että sääsuojalla on estetty ennen kaikkea rakennukseen tulevaa lisävahinkoa, ja myös siksi, että se on ollut välttämätöntä vuodon perimmäisen syyn ja siten vahingon korvattavuuden selvittämiseksi. Taloyhtiö tiedustelee myös, onko kattoon kohdistuva purkutyö vahingonselvitykseen liittyvää työtä, joka pitäisi korvata vakuutuksesta.

Taloyhtiö myöntää, että sääsuoja liittyy myös sadevesiviemäriputken virheellisen asennuksen korjaamiseen, samoin kuin 11.8.2021 jälkeen katolla suoritetut työsuoritteet. Valituksessaan taloyhtiö esittää sovinnollisena ratkaisuna, että vakuutusyhtiö katsoisi kiistanalaisen korvattavan vahingon määräksi 19 000 euroa, eli noin puolet lisävahingon estämiseen, suojaukseen ja vian etsintään liittyvistä yhteensä 38 676,96 euron kustannuksista.

Valituksen laatinut meklariyritys on todennut, että kiinteistössä oli havaittu rakennuksen ylähuoneistoon tulevan vettä sateen yhteydessä. Vuodon oli katsottu olleen rakennuksen sisäpuolisessa sadevesiviemärissä. Katolla on kolme erillistä sadevesikaivoa, ja niiden linjastojen tutkiminen ei ollut mahdollista huoneistoista käsin. Sadevesilinjan tarkistus oli vaatinut kattorakenteiden aukaisun ulkoapäin, jotta tarkka vuotokohta oli voitu paikallistaa. Taloyhtiö oli aloittanut vuodon tutkinnan näillä alkutiedoilla. Koska kolmasosa katolle tulevasta vedestä menee vuotavan linjan kautta, taloyhtiö oli joutunut asennuttamaan katon osuudelle sääsuojan ennen katon avausta. Vuotokohdaksi oli paljastunut sadevesiviemäriputken liitos, joka oli auennut.

Sääsuoja on ollut taloyhtiölle pakkotilanne, jota ei ole voitu välttää. Katon pinnoite on jouduttu rikkomaan vian etsimisen takia. Etukäteen ei ole ollut tiedossa, miltä osin kattoa on täytynyt avata. Etukäteen on ollut tiedossa vain se, että vuoto on tässä sadevesilinjassa. Koska kyse on Suomen ilmastosta, sateen tuleminen jossain muodossa on 100-prosenttisen varmaa.

Keskustelujen yhteydessä vakuutusyhtiö on todennut, että koska sääsuojien vuokra on alkanut 23.7.2021 ja vahinko on tarkastettu 7.7.2021, kyse ei ole ollut lisävahingon torjuntaan liittyvästä suojauksesta. Taloyhtiö toteaa, että suuren sääsuojan vuokraaminen ja pystyttäminen ei käy käden käänteessä, mutta tämä työvaihe oli tehty niin nopeasti kuin oli pystytty.

Taloyhtiö viittaa FINEn ratkaisuun FINE-002543, jossa vahingon selvitystyöhön liittyvät purkutyökustannukset on katsottu korvattaviksi, vaikka itse vuotovahinko ei ollutkaan vakuutuksesta korvattava. Viittaamansa ratkaisun perusteella taloyhtiö katsoo, että rakennuksen katon purkamiseen liittyvä kulu on tässä tapauksessa korvattavissa vakuutuksesta, koska kysymyksessä on alkuvaiheessa ollut vuodon syyn selvittäminen.

Taloyhtiö on pyytänyt, että vakuutusyhtiö katsoo osan työkuluista ajalta 29.7. – 10.8.2021 vakuutuskorvauksen piiriin. Asiakkaan selvityksen mukaan tuntimäärä käsittää purkutyötä vuotavan kohdan ja vuodon syyn paikallistamiseksi. On kiistatonta, että vuotokohtaa on jouduttu etsimään ilman muuta selvitystä kuin että putki vuotaa. Vuotokohtaa ei olisi voitu havaita kattoluukku avaamalla, koska ihminen ei olisi mahtunut menemään ryömintätilaan eikä ryömintätilassa ollut riittävästi tilaa liikkua. Putkimiehen lausunnon mukaan vuotokohtaa ei olisi nähty viemärikameralla, koska kaivon osuus meni sadevesiputken sisään. Kun vuotokohta on selvitetty, on lähdetty korjaamaan itse vuodon syytä. Vakuutusyhtiölle on annettu tieto vuodon syystä, ja täten vakuutusyhtiö on voinut antaa korvauspäätöksen.

Sääsuojan rakentaminen on vaikuttanut siihen, että vuotanut putki oli löydetty, eikä vuoto ollut päässyt leviämään koko yläpohjan alueelle, jolloin vahinkoalue vuodon osalta olisi ollut huomattavasti suurempi kuin tämä yksi huoneisto. Taloyhtiön näkemys on se, että sääsuojalla on estetty korvattavaan vuotovahinkoon liittyvän lisävahingon synty. Sääsuojan kustannus ei ole ollut suoranaista sadevesiviemärin korjauskulua. Vaikka myöhemmin vuodon syyksi on paljastunut putken virheellinen asennus, tuo virheellisyys ei ole ollut tiedossa ennen kuin kattoa on avattu riittävästi. Vasta vuodon syyn paljastuttua voidaan sääsuojakustannus liittää kautta rantain virheellisen työn korjaukseen.

Vakuutusyhtiön vastine

Asiassa on riidatonta, että sadevesiviemärin korjauskustannukset eivät ole virheellisen asennuksen vuoksi olleet vakuutuksesta korvattavia. Vakuutussopimuksessa olevan ehtolaajennuksen perusteella asennusvirheen seurannaisvahingot, eli rakennukselle aiheutunut vuotovahinko on korvattava.

Sääsuoja ei ole liittynyt lisävahingon estämiseen tai vian etsintään, eikä se ole ollut vakuutusyhtiön ohjeiden mukainen toimenpide, minkä vuoksi vakuutusyhtiö ei korvaa siitä aiheutuneita kuluja. Sääsuojan rakentaminen ei ole ollut tarpeellinen vuotovahingon aiheuttamien vahinkojen korjaamiseksi, ja se on ollut ylimitoitettu toimenpide. Koska kattokaivon korjaus ei ole korvattava, ei sadesuojakaan kuulu korvauksen piiriin.

Vakuutusyhtiö katsoo, että meklariyrityksen taloyhtiön isännöitsijälle 13.10.2021 esittämä tulkinta on lähtökohtaisesti oikea, kun meklariyritys on katsonut sääsuojan korvattavuuden liittyvän varmaankin kattokaivon korjaukseen.

Vakuutetun tulee noudattaa vakuutusyhtiön vahingon torjumiseksi antamia ohjeita. Vakuutusyhtiö korvaa pelastamisvelvollisuuden täyttämisestä aiheutuneet kustannukset. Vakuutusyhtiöllä ei ole ollut mitään mahdollisuutta ottaa kantaa vakuutuksesta korvattaviin kustannuksiin, koska kustannukset olivat aiheutuneet ennen kuin vahingosta oli ilmoitettu vakuutusyhtiölle. Telttasuojauksen osalta kysymys ei ole ehdon tarkoittamista kohtuullisista ja välittömistä pelastamiskustannuksista, eikä sääsuojan rakentaminen ole ollut vakuutusyhtiön ohjeiden mukainen toimenpide.

Vakuutusyhtiön mielestä yläpohjaan olisi päästy kattoluukun kautta, vaikkakin ahtaissa olosuhteissa putken korjaaminen on vaikeampaa kuin katto avaamalla. Vahingon syy ja vuotanut kohta olisi myös voitu havaita luukun kautta tai kuvaamalla viemäri. Edellä mainituin perustein katon avaaminen ei ole ollut vahingon selvitystyönä perusteltua, kuten ei myöskään sääsuojan rakentaminen. Rakenteiden kuivattaminen ja eristeiden vaihto olisi onnistunut luukun kautta ja tarvittaessa vaikka imuputkella eristeiden poisto ja vastaavasti puhaltamalla asennettava lämmöneriste tilalle.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on muun ohessa ollut
- yritys A Oy:n tarkastus- ja kartoitus- sekä loppuraportit 23.8.2021, 19.9.1021 ja 23.3.2022
- yritys B Oy:n sähköpostiviesti korjauksen suorittamisesta
- yritys C Oy:n 28.9.2021 ja 11.10.2021 päivätyt laskut.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, miltä osin katon purkutyöstä aiheutuneet kustannukset ovat vakuutuksesta korvattavia vian etsimiskustannuksia, ja miltä osin sääsuojista aiheutuneet kustannukset ovat pelastamisvelvollisuuden täyttämisestä aiheutuneita vahingon torjumis- ja rajoittamiskustannuksia.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 32 §:n mukaan vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutetun tulee kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta. Jos vahinko on ulkopuolisen aiheuttama, vakuutetun tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin vakuutuksenantajan oikeuden säilyttämiseksi vahingon aiheuttajaa kohtaan. Vakuutetun tulee, mikäli mahdollista, noudattaa vakuutuksenantajan sanotussa tarkoituksessa antamia ohjeita.

Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt 1 momentissa säädetyn velvollisuutensa, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

Lain 61 §:n mukaan vakuutuksenantaja on velvollinen korvaamaan 32 §:ssä tarkoitetun pelastamisvelvollisuuden täyttämisestä aiheutuneet kohtuulliset kustannukset, vaikka vakuutusmäärä siten ylitettäisiinkin.

Kiinteistövakuutuksen vakuutusehtojen, voimassa 1.9.2019 alkaen, kohdan 4.1 mukaan (Korvattavat vakuutustapahtumat ja niiden rajoitukset; Turvatasot) rakennukselle valittu turvataso ja siihen kuuluvat vakuutukset on merkitty vakuutuskirjan.

Kohdan 4.5.1 (Vuotovahinkovakuutus; Korvattavat vakuutustapahtumat) ensimmäisen kappaleen mukaan vakuutuksesta korvataan nesteen, höyryn tai kaasun aiheuttama vahinko, kun aine on ennalta arvaamattomasti ja suoraan virrannut mekaanisesti rikkoutuneesta rakennukseen kiinteästi asennetusta
- vesi-, viemäri- ja lämmitysputkistosta, uima-altaan tai poreammeen putkistosta
- öljysäiliöstä
- sisäpuolisesta sadevesiputkistosta
- koneesta tai laitteesta.

Kohdan 5.1 mukaan (Kaikkien esinevakuutusten yhteiset korvausrajoitukset; Rakennus-, suunnittelu- ja käyttövirheet sekä huollon laiminlyönti) vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle
- rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta
- suunnittelu-, asennus-, materiaali-, työ- tai rakennusvirheestä
- […]

Korvaussäännösten kohdan 6.1.4 (Vahingon määrä vuotovahingoissa) mukaan huolimatta siitä, mistä vakuutuksesta tai lisäturvasta vahinko korvataan, vuotovahingoissa tehdään ikävähennykset kaikista korjaus- tai jälleenhankintakustannuksista sekä kustannuksista, jotka aiheutuvat vian etsimisestä sekä rakenteiden avaamisesta ja sulkemisesta.

Vakuutuskirjassa (15.11.2020) olevan ehtolisäyksen mukaan, poiketen kiinteistövakuutusehdon 5600 kohdasta 11.3.1 [tarkoittaen kohtaa 5.1] vakuutuksesta korvataan kuitenkin asennus- tai suunnitteluvirheen seurauksena muulle vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle aiheutunut vahinko, ellei syynä seurannaisvahinkoon ole virheellisesti tehty vedeneristys.

Yritysten yleisten sopimusehtojen, voimassa 1.1.2019 alkaen, kohdan 6.2 (Vahingon torjumis- ja rajoittamisvelvollisuus)

  • ensimmäisen kappaleen mukaan vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutetun tulee kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta. Jos vahinko on ulkopuolisen aiheuttama, vakuutetun tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin [vakuutusyhtiön] oikeuden säilyttämiseksi vahingon aiheuttajaa kohtaan.
  • toisen kappaleen mukaan vakuutetun on pyrittävä esimerkiksi selvittämään vahingon aiheuttajan henkilöllisyys.
  • kolmannen kappaleen mukaan vakuutetun tulee viivytyksettä ilmoittaa asiasta poliisiviranomaisille, jos vahinko on aiheutettu rangaistavalla teolla, ja vaatia oikeudessa rikoksen tekijöille rangaistusta, jos [vakuutusyhtiön] etu sitä vaatii. Vakuutetun tulee muutoinkin noudattaa [vakuutusyhtiön] vahingon torjumiseksi ja rajoittamiseksi antamia ohjeita. [Vakuutusyhtiö] korvaa edellä mainitun pelastamisvelvollisuuden täyttämisestä aiheutuneet kohtuulliset kustannukset, vaikka vakuutusmäärä siten ylitettäisiinkin.
  • viidennen kappaleen mukaan vakuutetulle tulevaa korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä, jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt edellä tarkoitetun pelastamisvelvollisuutensa. Harkittaessa, onko korvausta alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutetun tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

Kohdan 10.1 (Korvauksen hakijan velvollisuudet)

  • ensimmäisen kappaleen mukaan korvauksen hakijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava [vakuutusyhtiölle] tai sen edustajalle vahingosta tarkastus- ja muita toimenpiteitä varten.
  • kuudennen kappaleen mukaan [vakuutusyhtiölle] on varattava tilaisuus tarkastaa vaurioitunut omaisuus ennen kuin sitä ryhdytään korjaamaan tai hävittämään.

Asian arviointi

Taloyhtiö on vaatinut, että kiistanalaisista 38 676,96 euron kustannuksista noin puolet, eli 19 000 euroa, katsotaan vakuutuksesta korvattavaksi vahingoksi. Taloyhtiön tekemän valituksen mukaan kustannukset ovat syntyneet lisävahinkojen estämisestä, suojauksesta ja vian etsimisestä. Vakuutusyhtiö on katsonut, etteivät edellä tarkoitetut kustannukset ole miltään osin vakuutuksesta korvattavia.

Vakuutussopimukseen sisältyvän ehtolisäyksen perusteella sisäpuolisesta sadevesiputkistosta vuotaneen veden rakennuksen rakenteille aiheuttama seurannaisvahinko korvataan. Seurannaisvahinko on tässä tapauksessa syntynyt sen vuoksi, että virheellisesti asennetusta viemäriputkesta valunut vesi oli kastellut rakennuksen rakenteita yläpohjassa ja ylimmän kerroksen yhdessä asunnossa.

Vakuutusyhtiö on ilmoittanut korvaavansa vuotovahingon ikävähennys ja omavastuu huomioon ottaen. Vuotovahinkoja koskevan korvaussäännöksen mukaan ikävähennykset tehdään korjaus- tai jälleenhankintakustannusten lisäksi myös vian etsimisestä ja rakenteiden avaamisesta sekä sulkemisesta aiheutuneista kustannuksista. Ehdon mukaan vähennys tehdään riippumatta siitä, mistä vakuutuksesta tai lisäturvasta vahinko korvataan.

Vakuutuslautakunta yhtyy taloyhtiön näkemykseen siitä, ettei vuodon syytä ole voitu selvittää avaamatta kattorakenteita riittävässä laajuudessa kyseisen kattokaivon ympäriltä. Esitetyn selvityksen perusteella lautakunta pitää kattorakenteiden avaamisesta ja sulkemisesta sekä vian etsimisestä syntyneitä kustannuksia vakuutuksesta korvattavina siltä osin kuin kustannukset ovat aiheutuneet vuotovahingon syyn selvittämisestä.

Kattorakenteiden purkamista ja vian etsimistä koskevilta osin osapuolten välinen kiista koskee yritys C Oy:n laskussa olevista 29.7.-11.8.2021 tehdyistä kaikkiaan 88 työtunnista korvaamatta olevia 4 692,16 euron kustannuksia. Vakuutusyhtiö on pyytänyt taloyhtiöltä tarkempia erittelyjä kahdeksan työpäivänä aikana 29.7.-10.8.2021 tehdyistä 61,5 työtunnista, ja katsonut, ettei havaittujen kosteusvaurioiden syyn selvittämiseen ole voinut mennä niin paljon aikaa. Taloyhtiö ei ole tarkemmin eritellyt, mikä osa tässä tarkoitetuista töistä on kohdistunut vian etsimiseen. Valituksessaan taloyhtiö on esittänyt, että noin puolet kyseisistä kustannuksista pitäisi katsoa vakuutuksesta korvattaviksi vuotovahingon selvittämiskustannuksiksi.

Kosteuskartoituksen ensimmäisessä vaiheessa on 7.7.2021 havaittu, että yksi kolmesta katolla olevasta sadevesiviemäristä on vahingoittuneen asunnon yläpuolella. Lautakunta pitää todennäköisenä, että taloyhtiö on katolla tehdyn kartoituksen jälkeen pystynyt perustellusti päättelemään kastumisvahingon syyn voivan löytyä juuri tietyn kattokaivon kohdalta ilman, että kattorakenteita olisi ainakaan alkuvaiheessa tarvinnut avata muualta.

Vakuutuslautakunta yhtyy vakuutusyhtiön näkemykseen siitä, että rakenteiden purkamiseksi ja vuotaneen putken esille saamiseksi ei ole tarvittu työaikaa kaikkiaan yhdeksän työpäivän verran. Taloyhtiökin on katsonut, että vain puolet kyseisestä työmäärästä on kohdistunut vuotovahingon syyn selvittämiseen. Siinäkin tapauksessa työtä olisi tehty ainakin noin 4–5 työpäivän verran.

Tarkemman erittelyn ja muun selvityksen puuttuessa lautakunta arvioi, että kattorakenteiden purkaminen ja vuotovahingon syyn selvittäminen olisi voitu toteuttaa kahden työpäivän aikana. Tältä osin vakuutusyhtiö on velvollinen korvaamaan yritys C:n laskussa mainituista työkustannuksista yhteensä 800 euroa vakuutusehtojen mukaisine ikävähennyksineen.

Rakennuksen katolle asennetun sääsuojan osalta osapuolet ovat eri mieltä siitä, onko sääsuoja ollut vakuutusehtojen tarkoittaman pelastusvelvollisuuden täyttämiseksi tarpeellinen ja onko siitä aiheutuneet yhteensä 33 985,80 euron kustannukset olleet kohtuulliset sattuneen vahingon rajoittamista ja uuden vahingon estämistä varten.

Vakuutusehtojen mukaan vahingosta tulee ilmoittaa vakuutusyhtiölle ilman aiheetonta viivytystä tarkastus- ja muita toimenpiteitä varten, ja vakuutusyhtiölle on varattava tilaisuus tarkastaa vaurioitunut omaisuus ennen kuin sitä ryhdytään korjaamaan. Asiaa arvioidessaan Vakuutuslautakunta on ottanut huomioon sen, että vakuutusyhtiölle oli ilmoitettu vahingosta vasta sen jälkeen, kun rakenteiden korjaukset oli tehty. Vakuutusyhtiölle ei tällaisessa tilanteessa ollut lainkaan varattu mahdollisuutta ohjeiden antamiseen vahingon selvittämistä varten eikä myöskään vahingon tarkastamiseen ennen korjaustoimiin ryhtymistä, kuten vakuutussopimuksen vahinkotilanteita koskevat ehdot ovat edellyttäneet.

Vakuutusehdoissa ja vakuutussopimuslaissa on määräyksiä pelastamisvelvollisuudesta, joka tarkoittaa vakuutetun velvollisuutta torjua ja rajoittaa vahinkoa. Vakuutussopimuslain mukaan vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutetun tulee kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta. Vakuutusyhtiön tulee korvata pelastamisvelvollisuuden täyttämisestä aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. Pelastamisvelvollisuus voi lain mukaan olla käsillä silloin, kun vakuutettua omaisuutta tai etuutta on kohdannut tai välittömästi uhkaa vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma.

Vakuutuslautakunta on noudattamassaan ratkaisukäytännössä katsonut, että vakuutuksesta korvattaviksi tulevissa vahingon torjunta- ja rajoittamistoimissa on yleensä kyse välttämättömistä, poikkeuksellisista ja pikaisista toimenpiteistä äkillisissä tai välittömästi uhkaavissa vahinkotilanteissa henkilöiden hengen ja terveyden tai omaisuuden suojelemiseksi vahingolta tai sen laajenemiselta.

Taloyhtiö oli ilmoituksensa mukaan päätynyt siihen, että rakennuksen katolle asennetaan sääsuoja estämään vahingon laajeneminen tai uuden vahinkotapahtuman aiheutuminen. Sääsuoja on ollut käytössä 23.7.2021 alkaen. Taloyhtiö ei ole esittänyt selvitystä siitä, millaisin toimin se oli pyrkinyt estämään jo sattuneen vahingon laajenemisen tai uuden vahingon syntymisen 8.-22.7.2021 välisenä aikana.

Vakuutuslautakunta katsoo, ettei sääsuojan asentaminen vasta kahden viikon kuluttua vahingon havaitsemisesta ole ollut toimenpiteenä välittömästi uhanneen vahingon välttämätöntä ja suoranaista torjumista, vaikka toimenpide oli sinänsä ollut tarpeen sadevesiviemärin korjaamista varten.

Asiaa arvioidessaan lautakunta on ottanut huomioon sen, ettei taloyhtiön puolelta ole esitetty mitään selvitystä sääolosuhteista ennen kosteuskartoituksen tilaamista tai sitä, minä ajankohtana tarkastuskertomuksissa mainittu kaatosade oli tapahtunut. Selvitystä ei ole myöskään siitä, millaisia sääennusteita oli ollut käytettävissä 7.7.2021, jolloin uuden sadevahingon mahdollisuutta on voitu tarkastella ja arvioida katon rakenteiden suojaamista vuotaneen kattokaivon kohdalta.

Esittämillään perusteilla lautakunta katsoo, että sääsuojan asentamisen ei ole osoitettu olleen vakuutussopimuslain ja vakuutussopimuksen tarkoittaman pelastamisvelvollisuuden täyttämiseksi tehty toimenpide. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiölle ole syntynyt velvollisuutta korvata sääsuojasta syntyneitä kustannuksia taloyhtiön kiinteistövakuutuksesta. Koska kustannusten ei ole katsottu olevan vakuutuksesta korvattavia, lautakunta ei ota kantaa kustannusten kohtuullisuuteen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa vuotovahingon etsimiskustannuksista korvausta 800 euroa viivästyskorkoineen.

Sääsuojan osalta lautakunta pitää vakuutusyhtiön epäävää korvausratkaisua lain ja vakuutusehtojen mukaisena, eikä suosita korvauksen maksamista.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Kankkunen
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho