Haku

FINE-046133

Tulosta

Asianumero: FINE-046133 (2022)

Vakuutuslaji: Vastuuvakuutus

Ratkaisu annettu: 30.05.2022

Toiminnan vastuu. Astianpesukoneen tulovesiputken vesihanaliitännän löystymisestä aiheutunut vesivahinko. Kysymys siitä, oliko vahinko aiheutunut asennusliikkeen tuottamuksesta. Takautumisvaatimus.

Tapahtumatiedot

Asunto-osakeyhtiön asuinkerrostalossa oli havaittu 19.7.2021 viiteen huoneistoon ulottunut vesivahinko. Vesi oli vuotanut asuinhuoneisto A 13:n keittiöhanan astianpesukoneliitännästä allaskaapissa. Vesijohtoliike oli asentanut hanan ja kytkenyt astianpesukoneen 1.7.2021 huoneistossa meneillään olleessa keittiöremontissa. Asennuksen jälkeen R Oy oli irrottanut astianpesukoneen keittiön lattiapinnoitteen vaihtotyön vuoksi 14.7.2021 ja kytkenyt sen takaisin 16.7.2021. Liitäntäletku oli vuotanut keittiöhanan rungon sisällä olleesta kierreliitoksesta astianpesukoneen hanan oltua auki. Vuodon syytä oli selvitelty hanaa käsitelleiden asennusliikkeiden ja hanan maahantuojan kesken, mutta osapuolet eivät päässeet yksimielisyyteen vuodon aiheuttajasta.

Asunto-osakeyhtiön kiinteistövakuutuksen myöntänyt vakuutusyhtiö A maksoi rakennuksen vesivahingosta 11 753,47 euron korvauksen. Koska hanassa ei ollut todettu tuotevikaa, vakuutusyhtiö A katsoi vesivahingon johtuneen R Oy:n huolimattomasta asennustyöstä. Se vaati vakuutussopimukseen perustuneen takautumisoikeutensa nojalla maksamaansa korvaussummaa R Oy:ltä.

R Oy haki korvausta vakuutusyhtiö B:n myöntämästä toiminnan vastuuvakuutuksesta. Vakuutusyhtiö B ilmoitti päätöksillä 7.9.2021, 2.12.2021 ja 27.1.2022, ettei vesivahinkoa korvattu vastuuvakuutuksesta, sillä R Oy ei ollut siitä vahingonkorvausvastuussa. Vakuutusyhtiön mielestä R Oy oli tehnyt asennustyön huolellisesti asentajan pidettyä putkipihdeillä kiinni liitäntämutterin yläpuolelta, joten liitäntäletku ei ollut voinut kiertyä auki vesihanasta. Tulovesiletku oli paineistettu takaisinasennuksen jälkeen eikä vuotoa havaittu. R Oy ei ollut käsitellyt vuodon aiheuttanutta hanarungon sisällä ollutta liitäntää. Tulovesiletku oli asennettu hanaan tehtaalla, jossa asennus oli jäänyt löysäksi. Vuotovahinko ei siten ollut syy-yhteydessä R Oy:n toimintaan.

Asiakkaan valitus

Vakuutusyhtiö A on pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta vaatien vahingon korvaamista R Oy:n vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö A on vedonnut keittiöhanan maahantuojan selvitykseen, jonka mukaan hanan O-rengastiivisteiset liitäntäletkut olivat pohjaan saakka kierrettyinä tiiviit eivätkä kiertyneet itsestään auki. Jos letkuja kierrettiin toisesta päästä myötäpäivään, toinen pää pyrki kiertymään auki. Asennuksen aikana tuli huolehtia siitä, ettei näin käynyt. Vastuu liitosten tiiveydestä oli asentajalla. Maahantuoja oli korostanut, ettei liitäntä ollut vuotanut hanan ensimmäisen asennuksen 1.7.2021 jälkeen, joten liitosten pitävyys oli tuolloin tarkastettu.

Keittiöhana oli tutkittu E Oy:ssä, jonka 4.11.2021 päivätyn raportin mukaan hanan liittimissä ja tiivisteissä ei ollut havaittu virheitä. Liitäntäletkut, niiden liitokset ja itse sekoittaja eivät olleet vuotaneet painekokeissa. Röntgenkuvauksissa hanan runko- ja liitososissa ei havaittu vaurioita. Raportin johtopäätös oli, että syy vesivahinkoon oli ollut hanan astianpesukoneen liitäntäletkun löysäksi jäänyt liitos, ja että vesivahingon oli aiheuttanut asennusvirhe.

Vakuutusyhtiö A on lausunut, että E Oy:n raportin perusteella hanan tuotevika oli voitu sulkea pois. Vuoto oli alkanut kolmen päivän kuluttua R Oy:n asennustyöstä. Ajallinen yhteys vuodon ja asennustyön välillä oli ilmeinen. Liitos ei ollut vuotanut heti 1.7.2021 tehdyn asennuksen jälkeen, sillä R Oy:n asentaja olisi huomannut vuodon asennustöissä 14.7.2021 ja 16.7.2021, eikä vuodosta ollut tuolloin mainittu. Vuoto oli todettu ensimmäisen kerran 19.7.2021 eikä kukaan ollut koskenut liitokseen 16.7.2021 jälkeen. Liitos oli ollut vuodon alkaessa siinä tilassa, mihin R Oy:n asentaja oli sen jättänyt.

Asiassa oli epäselvää, millä perusteella vakuutusyhtiö B oli katsonut liitoksen jääneen löysäksi jo tehtaalla, sillä vuotoa ei ollut todettu ennen 19.7.2021. Maahantuojan lausunnon mukaan liitos ei ollut voinut olla alun perin löysä, sillä hana ei ollut vuotanut heti 1.7.2021 asennuksen jälkeen. Muussa tapauksessa vuoto olisi alkanut ja havaittu aikaisemmin. Tämä viittasi siihen, että liitos oli löystynyt vasta R Oy:n asennussuoritusten yhteydessä. Maahantuojan mukaan liitos löystyi, ellei sen auki kiertymistä estetty asennustyön aikana.

Vaikka R Oy:n asentaja oli kertonut tehneensä asennustyön huolellisesti ja hyvää asennustapaa noudattaen, ei väite voinut pitää paikkaansa esitetyn aineiston valossa. Liitos oli todistettavasti ollut löysällä vasta R Oy:n asennustyön jälkeen, mistä vuotovahinko 19.7.2021 oli aiheutunut. Vahingon syyksi ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin se, että R Oy:n asentaja ei ollut suorittanut asennusta asianmukaisesti.

Vakuutusyhtiö A on vedonnut lisäkirjelmässä 17.3.2022 P Oy:ltä hankkimaansa 9.3.2022 päivättyyn lausuntoon, jonka mukaan ei ollut näyttöä siitä, että hanassa olisi ollut valmistusvika tai että sen liitos olisi jäänyt löysälle jo tehtaalla. Hana oli ollut liitettynä vesijohtoverkostoon ja käytössä kaksi viikkoa vuotamatta, mikä oli selkeä osoitus liitoksen riittävästä tiiviydestä ja kiristyksestä. Liitos oli alkanut vuotaa vasta R Oy:n suorittaman asennuksen jälkeen. Hanaan tai sen liitoksiin ei ollut kohdistunut ensiasennuksen jälkeen mitään muuta toimenpidettä kuin R Oy:n tekemä astianpesukoneen irrotus ja takaisinasennus. Todennäköisin syy vuodolle oli R Oy:n asennustyö.

Lisäkirjelmässä 11.4.2022 vakuutusyhtiö A on lausunut, ettei vakuutusyhtiö B:n näkemyksen tueksi ollut esitetty selvitystä. Liitos ei ollut vuotanut ennen R Oy:n asennuksia. Vuoto oli havaittu muutama päivä R Oy:n asennustyön jälkeen. Liitokseen ei ollut ehtinyt kohdistua suurta määrää mekaanista rasitusta tai paineiskuja ensimmäisen asennuksen ja vuodon alkamisen välillä. Jos liitos olisi ollut löysä jo R Oy:n asennustyön aikana, R Oy:n ei tällöin olisi tarkastanut sitä riittävällä tarkkuudella. Vuoto ei ollut alkanut vesijohtoliikkeen asennustyön jälkeen, joten ei ollut syytä epäillä, että liitos olisi silloin ollut löysällä.

Vakuutusyhtiön B:n vastine

Yhtiö B on kiistänyt vakuutusyhtiö A:n vaatimuksen ja toistanut korvauspäätöksissään lausumansa. Vuotanut liitos sijaitsi hanarungon sisällä. Se asennettiin ja kiristettiin tehtaalla. E Oy:n selvityksessä todettiin, että vesivahingon todennäköisin syy oli ollut löysäksi jäänyt liitäntäletkun liitos ja että vesivahinko oli aiheutunut asennusvirheestä. Selvityksessä ei otettu kantaa mahdollisen asennusvirheen tekijään. E Oy oli todennut sähköpostissa 19.1.2022 vakuutusyhtiö B:n vahinkotarkastajalle, että liitos oli voinut löystyä aiempien asennustöiden yhteydessä tai se oli voinut olla löysällä tehtaalta lähtiessä.

Vuotanut liitoskohta hanan sisällä ei ollut R Oy:n asentajan työn kohteena eikä asentaja ollut koskenut siihen. Putkiasentaja oli ainoastaan kiertänyt astianpesukoneen tulovesiletkun toisessa päässä ollutta ympäripyörivää liitosmutteria jakoavaimella ja samanaikaisesti pitänyt putkipihdeillä kiinni mutterin yläpuolelta. Pihtien käyttäminen oli estänyt letkun toisen pään liitoksen kiertymisen auki. Tämä todettiin myös E Oy:n sähköpostissa.

Vakuutusyhtiö B:n mielestä asiassa ei ollut näytetty, että asentajan työsuoritus olisi ollut syy-yhteydessä vahinkoon. Työstä oli aiheutunut hanan päässä olleeseen liitokseen korkeintaan sen verran rasitusta kuin astianpesukoneen normaalin käytön aikana muutenkin aiheutuisi esimerkiksi paineiskuista ja mekaanisesta rasituksesta. Riittävästi kiristetty liitos ei auennut näin vähäisen rasituksen seurauksena. R Oy:n toiminnalla ei ollut vaikutusta siihen, että letkuliitos hanan juuresta oli auennut. Putkiasentaja oli toiminut huolellisesti ja hyvää asennustapaa noudattaen eikä mitään virhettä ollut todettu.

Vakuutusyhtiö B:n mielestä tuottamus asiassa oli hanan maahantuojalla ja hanan alun perin asentaneella vesijohtoliikkeellä. Hanan toimittajan tehtäviin oli kuulunut liitoksen asentaminen ja kiristäminen ennen tuotteen toimittamista asennuskohteeseen. Vesijohtoliike oli puolestaan vastannut keittiöhanan asennuksesta kohteessa. Sen olisi tullut tarkistaa, että hanaan valmiiksi kytketty letku oli asennettu ja kiristetty asianmukaisesti. Mikäli maahantuoja ja vesijohtoliike olisivat toimineet huolellisesti, ei vesivahinkoa olisi syntynyt. Asianmukaisesti asennettu ja kiristetty liitos olisi kestänyt aukeamatta letkun toiseen päähän kohdistuneet asennustyöt. R Oy ei ollut velvollinen tarkistamaan liitoksen tiukkuutta, koska sen asennustyö ei voinut vaikuttaa liitoksen löystymiseen letkun toisessa päässä, tai se ei ainakaan olisi vaikuttanut, jos liitos olisi ollut asianmukaisesti kiristetty. R Oy:llä oli ollut oikeus luottaa siihen, että keittiöhanan toimittaja ja sen asentaja olivat suorittaneet omat asennustyönsä asianmukaisesti.

Mikäli R Oy:n katsottaisiin aiheuttaneen vahingon tuottamuksellaan, hanan maahantuoja ja vesijohtoliike olivat vakuutusyhtiö B:n näkemyksen mukaan vahingosta vahingonkorvauslain 6 luvun 2 §:n tarkoittamalla tavalla yhteisvastuussa. Niiden tuottamus vahinkoon oli R Oy:n tuottamusta suurempi. Vastuuvakuutusten yhteisten ehtojen kohdan 5.3.2 mukaan, jos usea oli velvollinen korvaamaan yhteisvastuullisesti saman vahingon, korvattiin vastuuvakuutuksesta ainoastaan se osa vahingosta, joka vastasi vakuutetun viaksi jäävän syyllisyyden määrää. Ellei syyllisyyden määrää osoitettu, korvattiin vakuutuksesta enintään pääluvun mukainen osuus kokonaisvahingosta. R Oy:n viaksi jäävän syyllisyyden osuudeksi ja vastuuvakuutuksesta korvattavaksi määräksi tuli katsoa enintään 10 prosenttia vahingon määrästä.

Vakuutusyhtiö B on lausunut lisävastineessa 30.3.2022 hanan maahantuojan kertoneen sähköpostissa 24.8.2021, että liitos oli voinut pitää tiiviyden jonkin aikaa, vaikka liitos ei ollut kunnolla kiinni. Näin ollen hanan ensiasennuksen jälkeinen vuotamattomuus ei osoittanut maahantuojan ja vesijohtoliikkeen toimineen omissa asennustöissään huolellisesti. Todennäköisintä oli, että vuotanut liitos oli jäänyt kiristämättä jo tehtaalla. Astianpesukoneen käytöstä aiheutuneet paineiskut ja mekaaninen rasitus olivat johtaneet siihen, että liitos oli löystynyt lisää ja lopulta auennut niin paljon, että se oli alkanut vuotaa. Vahinko ei aiheutunut R Oy:n toiminnasta.

Välitoimi

Vakuutuslautakunta on varannut R Oy:lle tilaisuuden esittää oma kantansa asiasta. R Oy on ilmoittanut 19.4.2022, ettei sillä ole asiaan lisättävää.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiö B velvollinen korvaamaan R Oy:lle myöntämästään toiminnan vastuuvakuutuksesta asunto-osakeyhtiön rakennukselle aiheutuneen vesivahingon korjauskustannuksia tästä vahingosta omaisuusvakuutuskorvauksen suorittaneelle vakuutusyhtiö A:lle. Lähemmin tarkasteltuna kyse on siitä, oliko asunto-osakeyhtiön asuinhuoneistoon asennetun keittiöhanan astianpesukoneliitännästä lähtöisin ollut vuoto aiheutunut asiassa esitetyn selvityksen perusteella R Oy:n vahingonkorvausvelvollisuuden perustavasta huolimattomasta asennustyöstä vai muusta syystä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

R Oy:n toiminnan vastuuvakuutukseen sovellettavien 1.1.2021 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, kun
- vakuutettu on korvausvastuussa vahingosta voimassaoloalueella voimassa olevan oikeuden mukaan
- vahinko on todettu vakuutuksen voimassaoloaikana.

Vakuutukseen sovellettavien 1.1.2014 alkaen voimassa olleiden vastuuvakuutusten yhteisten ehtojen kohdan 5.3.2 mukaan, jos usea on velvollinen korvaamaan yhteisvastuullisesti saman vahingon, korvataan vastuuvakuutuksesta ainoastaan se osa vahingosta, joka vastaa vakuutetun viaksi jäävän syyllisyyden määrää. Ellei syyllisyyden määrää osoiteta, korvataan vakuutuksesta enintään pääluvun mukainen osuus kokonaisvahingosta.

Asian arviointi

Lautakunnalle toimitettujen asiakirjojen mukaan kysymyksessä oleva vesivahinko on havaittu 19.7.2021, kun vettä on tullut asuinhuoneisto A 13:n alapuolella olleen huoneiston katon läpi. Huoneiston A 13 keittiön asennustyöt olivat olleet tuolloin vielä kesken eikä allaskaapin vuotokaukaloa ollut asennettu, joten keittiöhanan astianpesukoneliitännän vuodon tarkasta alkamisajankohdasta ei ole varmuutta.

Kyseisen keittiöhanan asennusohjeista, hanan maahantuojan 19.8.2021 päivätystä sähköpostiselvityksestä ja E Oy:n 4.11.2021 päivätystä vuotaneen hanan tutkimuksesta laaditusta raportista ilmenee, että keittiöhanan toimitukseen sisältyneinä liitäntäletkuina oli käytetty joustavia teräskudosvahvisteisia letkuja, jotka oli kiinnitetty hanaan o-rengastiivisteisillä kierreliitoksilla. Maahantuojan mukaan kytkentäletkut kierrettiin kiinni käsin ilman työkaluja eikä letkun juuressa ole mutteriosaa, josta sitä voisi kiristää kiintoavaimella. Tämän vuoksi asentajan tuli varmistua siitä, ettei letku kiertynyt asennuksen aikana auki hanan puoleisesta päästään. E Oy:n 19.1.2022 vakuutusyhtiö B:n vahinkotarkastajalle lähettämän sähköpostin mukaan E Oy:n tekemässä kokeessa oli havaittu liitäntäletkun lähtevän pyörimään sen alapään liitosta kytkettäessä, ellei liitokselle annettu kiristyksen aikana vastavoimaa.

Vakuutusyhtiö B on perustellut kielteistä korvausratkaisuaan yhtäältä sillä, että keittiöhanan astianpesukoneen liitosletku oli voinut jäädä löysälle jo tehtaalla tai että letku oli voinut löystyä myöhemmin vesijohtoliikkeen asennustyön yhteydessä 1.7.2021. Toisaalta vakuutusyhtiö B on vedonnut R Oy:n asentajan kertomukseen huolellisesti tehdystä asennuksesta ja siitä, että asentaja oli kertomansa mukaan astianpesukonetta kytkiessään pitänyt letkusta putkipihdeillä, mikä oli estänyt letkun pyörimisen ja liitännän löystymisen.

Lautakunta toteaa asiassa olevan riidatonta, että puheena oleva vuotovahinko on havaittu 19.7.2021 R Oy:n kyseiseen liitäntäletkuun viimeksi tekemän asennustyön jälkeen. R Oy ei ole edes väittänyt, että keittiöhanan tai kyseisen letkuliitännän olisi havaittu vuotaneen ennen R Oy:n tekemää astianpesukoneen irtikytkentää 14.7.2021 tai R Oy:n kytkiessä koneen takaisin 16.7.2021. E Oy:n suorittamien tutkimusten perusteella hanassa ja sen liitännöissä ei ole todettu valmistusvirhettä, vaan hana liitäntöineen on ollut painekokeissa tiivis. Lautakunta pitää asiasta esitetyn näytön arvioinnin kannalta keskeisenä seikkana sitä, ettei keittiöhanan astianpesukoneliitännän ole selvitetty vuotaneen ennen R Oy:n suorittamia asennuksia. Lautakunnan näkemyksen mukaan on pidettävä epätodennäköisenä, että liitäntäletku ei olisi vuotanut jo pian 1.7.2021 tehdyn hanan asennuksen jälkeen, mikäli letku olisi jäänyt löysälle jo hanan valmistusvaiheessa tai löystynyt vesijohtoliikkeen asentaessa hanan keittiötasoon. Astianpesukoneen liitäntä oli kuitenkin kestänyt vuotamatta kahden viikon ajan ennen R Oy:n asennustöitä. Mainituista syistä lautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että vuotovahingon syynä olisi ollut hanan maahantuojan tai hanan alun perin huoneistoon A 13 asentaneen vesijohtoliikkeen laiminlyönti tai menettely.

Keittiöhanan astianpesukoneliitännän vuoto on havaittu vain kolme päivää R Oy:n suorittaman asennuksen jälkeen. Allaskaapissa ei ole ollut vuotoveden välittömästi näkyviin tuovaa vuotokaukaloa, joten talon rakenteisiin suuntautunut vuoto on voinut alkaa jo aiemmin astianpesukoneen takaisin kytkemisen jälkeen. Kun keittiöhanan letkuliitännät olivat pysyneet tiiviinä kahden viikon ajan ennen R Oy:n asennustöitä, mutta vuoto on todettu vain kolme päivää R Oy:n suorittaman astianpesukoneen takaisinasennuksen jälkeen ja juuri R Oy:n käsittelemässä liitäntäletkussa, lautakunta katsoo, ettei asiassa ole perusteltua syytä tulla muuhun päätelmään kuin siihen, että astianpesukoneen liitäntäletkun vuoto on aiheutunut R Oy:n puutteellisesta asennustyöstä.

Vastuu johtoliitäntöjen asianmukaisesta kytkemisestä ja asennusten vuotamattomuuden varmistamisesta on ensisijaisesti työstä vastanneella asennusliikkeellä eli tässä tapauksessa R Oy:llä. Kun R Oy:n käsittelemä liitäntäletku on vuotanut, eikä vuodolle ole edellä lausutun mukaisesti voitu osoittaa muuta todennäköisempänä pidettävää syytä kuin R Oy:n asennustyö, lautakunta katsoo, ettei R Oy vapaudu korvausvastuustaan vain sillä perusteella, että sen palveluksessa ollut asentaja on kertonut toimineensa mielestään huolellisesti.

Tämän vuoksi ja edellä lausumillaan perusteilla lautakunta katsoo puheena olevan vuotovahingon aiheutuneen R Oy:n tuottamuksesta. Vakuutusyhtiö B:n tulee sen johdosta ottaa vakuutusyhtiö A:n asiassa esittämä korvausvaatimus käsiteltäväkseen vakuutussopimuksen mukaisen korvauksen suorittamiseksi R Oy:lle myöntämästään toiminnan vastuuvakuutuksesta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö B korvaa asunto-osakeyhtiön rakennukselle aiheutuneen vesivahingon korjauskustannuksia tästä vahingosta omaisuusvakuutuskorvauksen suorittaneelle vakuutusyhtiö A:lle.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos                                               
Sihteeri Isokoski

Jäsenet:
Akselinmäki
Jaakkola
Makkula
Sarpakunnas
Sjögren
Vierula

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia