Haku

FINE-046119

Tulosta

Asianumero: FINE-046119 (2023)

Ratkaisu annettu: 21.02.2023

Lakipykälät: 30, 33, 34

Ylinopeus. Vahingon aiheuttaminen törkeällä huolimattomuudella. Rekonstruktiolaskelma. Keliolosuhteet. Oliko vakuutusyhtiöllä oikeus alentaa vakuutuskorvausta?

Tapahtumatiedot

Asiakkaan auto vaurioitui ulosajossa joulukuussa 2021. Auto oli pyörähtänyt ulos tieltä ajautuessaan tien oikealle puolelle siten, että auton vasen kylki vaurioitui pahoin osuessaan puuhun.

Vahinkoilmoituksen mukaan auto lähti sivuluisuun mustalla jäällä. Edempänä tiellä oli oikealta kääntymässä auto asiakkaan auton tulosuuntaan. Kuljettajan painaessa jarrua auto kääntyi jäisellä tiellä sivuttain ja ohjautui omalle puolelle ojan yli puuhun. Vahinkoilmoituksen mukaan auton nopeus oli ennen vahinkoa 60 km/h. Nopeusrajoitus alueella oli vahinkoilmoituksen mukaan 50 km/h.

Vakuutusyhtiö vetosi 4.2.2022 antamassaan päätöksessä rekonstruktiolaskelmaan, jonka mukaan ajoneuvon nopeus oli ollut vähintään 75 km/h. Vakuutusyhtiö viittasi päätöksessään kaskovakuutuksen vakuutussopimuslaista johtuvia oikeuksia ja velvollisuuksia koskeviin vakuutusehtoihin, joiden mukaan, jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeällä huolimattomuudellaan tai hänen alkoholin tai huumausaineiden käyttönsä on vaikuttanut vakuutustapahtumaan, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai evätä se. Vakuutusyhtiö katsoi ajoneuvon ylinopeuden liukkaissa keliolosuhteissa myötävaikuttaneen oleellisesti ajoneuvon hallinnan menettämiseen. Kuljettaja oli kuljettanut autoa asiakkaan luvalla ja oli siten asiakkaaseen samastettava henkilö. Vakuutusyhtiö teki korvauksesta 1/4 vähennyksen.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Asiakas katsoo, että rekonstruktiolaskelmassa on käytetty vääriä parametreja. Auto oli simuloitu kääntymään 90 astetta [oikeammin 180 astetta tulosuuntaan nähden] osuessa puuhun. Todellisuudessa auto kääntyi maksimissaan 45 astetta [oikeammin 135 astetta tulosuuntaan nähden], joten nopeus on ollut hiljaisempi kuin jos auto olisi kääntynyt 90 astetta. Myös tienpinnan kitkakerroin on ollut asiakkaan mielestä väärä, koska tien pinta oli poliisien ja muiden paikalla olleiden mukaan erittäin liukas. Simulaatiossa on käytetty puolta kuivan/kostean asvaltin kitkakertoimesta (0,4). Ojan puolella jään päällä oli käytetty kitkakerrointa 0,1. Poliisi ei ollut todennut ylinopeutta.

Asiakas toteaa FINElle lähettämässään lisäselvityksessä, että kuva autosta kolarin jälkeen osoittaa vain noin 45 asteen kääntymän. Eturenkaan paikka on takarenkaan kulku-uralla, mutta eturenkaan uran näkee myös kuvassa. Auto, joka on jälkiä pitkin tullut, ei ole noin 90 asteen kulmassa jälkiin nähden. Asiakas kyseenalaistaa, miten ortoilmakuvaan suhteutettu simulaatio voi olla erilainen kuin livenä otettu valokuva, josta näkee auton renkaiden jäljet, tulosuunnan sekä auton kuvanottohetkellä olevan asennon. Asiakas kyseenalaistaa rekonstruktiolaskelmassa valokuvien perusteella tehdyn tulkinnan siitä, että tiessä on ollut kohtia, joissa on ollut parempi kitka. Asiakas korostaa, että valokuvissa näkyy nastojen jälkiä jään päällä.

Asiakas muistelee, että auto oli jossain vaiheessa jo ennen puuhun osumista perä menosuuntaan. Rekonstruktion mukaan tämä ei pitäisi paikkaansa. Asiakas kysyy, eikö korkea pudotus kohdassa, jossa perä tippui ojan puolelle, ole voinut kääntää autoa enemmän perä menosuuntaan, ja onko tätä otettu huomioon laskelmassa. Asiakas katsoo, että rekonstruktiossa ei ole huomioitu pudotuksen vaikutusta auton kääntymiseen liukuessa ja perän pudotessa ojan puolelle, joten auton pyörähtäminen puuhun osuessa on väärin.

Asiakas katsoo myös, että törmäyskohta auton kyljessä on määritelty laskelmassa väärin. Jos auto olisi osunut puuhun laskelman kuviin merkittyyn kohtaan, olisi vastassa ollut auton niin sanottu B-pilari. Osumakohta oli täysin keskellä etuovea, jossa on heikompaa materiaalia. Sekä A-pilari että B-pilari ovat säilyneet ehjinä.

Vakuutusyhtiö toteaa, että ajoneuvoliikenteen onnettomuuksia rekonstruoidaan tavallisimmin laskennallisesti ja rekonstruoinnissa käytetään apuna tietokoneohjelmia. Niissä ajoneuvoja ja tapahtumaympäristöä voidaan mallintaa yksityiskohtaisesti ja simuloida tapahtumakulkua hyvin todenperäisesti.

Vakuutusyhtiö toteaa, että jos auton törmäyshetken asentokulma olisi ollut esimerkiksi 45 astetta, olisi yhtä syvän vaurion aiheutumiseen tarvittu merkittävästi suurempi törmäysnopeus. Törmäysnopeus olisi ollut vähintään noin 20 km/h enemmän. Rekonstruktiolaskelmaa laadittaessa on ollut käytössä valokuvat vahinkopaikalta ja tiedot tien pinnasta.

Vakuutusyhtiön mukaan kuljettaja on epäiltynä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Ajoneuvon nopeus on voitu määritellä ajoneuvon vaurioiden perusteella ja rekonstruktiomallinnuksella. Lisäksi kuljettaja on kertonut vauhdin olleen 60–70 km/h. Vakuutusyhtiö katsoo, että autolla on ajettu vähintään 75 km/h, mikä on myötävaikuttanut vahinkoon 1/4.

Vakuutusyhtiö on toimittanut lisäksi rekonstruktiolaskelman laatineen teknisen asiantuntijan lisäkommentit laskelmaan liittyen. Näissä kommenteissa todetaan, että laserkeilausaineisto sisältää maanpinnan muodon, muun muassa ojan pudotuksen. Aineisto ei ole kovin pikkutarkka, mutta sillä ei ole merkitystä lopputulokseen. Simuloinneissa on joka tapauksessa pudotusta ojan reunalla. Lisäksi tekninen asiantuntija on todennut renkaiden jäljistä tiessä, että kaksi oikeanpuoleista jälkeä ovat selvästi tummia. Nastojen vinoja sortokulman ja renkaan pyörimisen mukaisia raapaisuviivoja näkyy jäljissä pidemmällä matkalla. Kuvissa eivät siis näy vain nämä isommat raapaisujäljet. Lisäksi vakuutusyhtiö on todennut auton vaurioista, että vauriokuvien ja vauriotarkastuksen perusteella on todettu, että A- ja B-pilari ovat vaurioituneet ja auton katto on vääntynyt.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Vakuutussopimuslain 30 § (Vakuutustapahtuman aiheuttaminen vahinkovakuutuksessa) mukaan vakuutuksenantaja on vastuusta vapaa vakuutettua kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä. […]

Lain 33 § (Samastaminen vahinkovakuutuksessa) mukaan mitä edellä säädetään vakuutetusta, kun kysymys on vakuutustapahtuman aiheuttamisesta, suojeluohjeiden noudattamisesta tai pelastamisvelvollisuudesta, sovelletaan vastaavasti henkilöön:
1)joka vakuutetun suostumuksella on vastuussa vakuutuksen kohteena olevasta moottorikäyttöisestä tai hinattavasta ajoneuvosta, aluksesta taikka ilma-aluksesta; […]

Lain 34 § (Korvauksen alentaminen tai epääminen vahinkovakuutuksessa) mukaan harkittaessa, onko korvausta vahinkovakuutuksessa tässä luvussa säädetyllä perusteella alennettava tai evättävä, tulee ottaa huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenottajan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, tai vahingonvaaraa lisänneellä muuttuneella olosuhteella taikka vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön toimenpiteellä tai laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutuksenottajan, vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin. […]

Kaskovakuutuksen 1.11.2019 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 4.1 (Kolarivakuutus) mukaan vakuutus korvaa vakuutuksen kohteelle aiheutuneen suoranaisen esinevahingon, kun siihen on syynä
• yhteentörmäys
• tieltä suistuminen
• kaatuminen
• äkillinen ja ennalta arvaamaton, vakuutuksen kohteeseen ulkoapäin vaikuttanut tapahtuma. […]

Vakuutusehtojen kohdan ”Vakuutussopimuslaista johtuvia oikeuksia ja velvollisuuksia” alakohdan 7 (Vakuutustapahtuman aiheuttaminen) mukaan [Vakuutusyhtiö] on vastuusta vapaa vakuutettua kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeällä huolimattomuudellaan tai hänen alkoholin tai huumausaineiden käyttönsä on vaikuttanut vakuutustapahtumaan, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai evätä se.
[…]

Kun harkitaan korvauksen alentamista tai epäämistä, otetaan huomioon, mikä merkitys vakuutetun toiminnalla on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin. […]

Alakohdan 8 (Samastaminen) mukaan mitä edellä on sanottu vakuutetusta, kun kyseessä on vakuutustapahtuman aiheuttaminen, suojeluohjeiden noudattaminen tai pelastamisvelvollisuus, sovelletaan vastaavasti henkilöön, joka

1) vakuutetun suostumuksella on vastuussa vakuutuksen kohteena olevasta moottorikäyttöisestä tai hinattavasta ajoneuvosta, aluksesta tai ilma-aluksesta
[…]

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiöllä oikeus alentaa kaskovakuutuksesta maksettavaa korvausta vakuutustapahtuman aiheuttamiseen vedoten. Vakuutusyhtiö on katsonut, että ajoneuvon kuljettaja on myötävaikuttanut vahingon syntymiseen ajamalla ylinopeutta. FINE toteaa selvyyden vuoksi, että vakuutussopimuslaissa vahingon aiheuttamista koskevien säännösten mukaan vakuutetun tai häneen samastettavan henkilön aiheuttaessa vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan vakuutetulle tulevaa korvausta alentaa tai evätä se. Vakuutussopimuslain vahingon aiheuttamista koskevia säännöksiä vastaavat ehtokohdat ovat tässä tapauksessa vakuutusyhtiön kaskovakuutuksen vakuutusehdoissa kohdassa ”Vakuutussopimuslaista johtuvia oikeuksia ja velvollisuuksia”. Tässä tapauksessa auto on ollut vakuutetun suostumuksella kuljettajan käytössä, joten kuljettajan menettely voidaan samastaa vakuutetun menettelyyn.

Vakuutusyhtiö on katsonut rekonstruktiolaskelman perusteella, että auton nopeus on ollut vähintään 75 km/h. Nopeusrajoitus vahinkopaikalla on ollut poliisin 5.1.2022 päivätyn tutkintailmoituksen mukaan 50 km/h.

Rekonstruktiolaskelman lähtötietoihin on kirjattu, että tien pinta oli poliisin tutkintailmoituksen mukaan erittäin liukas jäätymisen johdosta. Myös säähavaintohistorian mukaan olosuhteet olivat olleet otolliset jäätymiselle. Rekonstruktiolaskelman mukaan ulosajotilanteessa auton eturenkailla on ollut enemmän pitoa kuin takarenkailla. Renkaiden jäljissä on ollut nähtävissä renkaiden nastojen jättämiä jälkiä. Penkereen laskeminen ojan pohjalle on myös mainittu lähtötiedoissa. Laskelmassa käytetty kitkakerroin on huomioinut osittaisen hiekan ja jään asvaltilla ja vastaa noin 1/3–1/2 kuivan ja paljaan asvaltin kitkasta. Laskelmassa on esitetty erilaisia vaihtoehtoja auton nopeuden laskemiseksi erilaisilla kitkakertoimilla. Alkunopeutena on pidetty auton nopeutta suistumisjälkien alussa, kun auto on jo ollut osittaisessa sivuluisussa.

Laskelmassa on todettu, että tiehen jääneet kaarevat suistumisjäljet ovat onnettomuuspaikan jäljistä tarkimmat ja luotettavimmat lähtökohdat suistumisnopeuden määrittämiseen, jos jälkien kaareutuvuuden muoto on todettavissa. Tässä tapauksessa auton kunkin renkaan jäljet ovat olleet selvitettävissä ortoilmakuvista ja laserkeilausaineistosta tehdyn 3D-mallin perusteella. Epävarmuutta nopeudenmäärittelyyn tuo kitkan suuruus. Pienimmällä kitkakertoimella 0,30 ja alkunopeudella 66 km/h mallinnettu tulos ei ollut mahdollinen, koska auto ei pyörähtänyt mallinnuksessa riittävästi. Kitkakertoimella 0,39 saatu tulos alkunopeudella 75 km/h oli mahdollinen. Laskelmassa pidetään sitä kuitenkin todellisen nopeuden alittavana. Laskelman mukaan todennäköisin nopeus ennen tapahtumaketjun alkua on ollut vähintään luokkaa 80 km/h.

Laskelmassa todetaan vielä, että auto on ollut valokuvissa näkyvien suistumisjälkien alussa osin vastaan tulevien kaistan puolella. Todennäköisesti auton perä on niin sanotusti ”irronnut” edeltävässä kaarteessa, kun tiellä on ollut ajoittaisesta jäätymisestä johtuen heikomman kitkan alueita. Nopeus on ollut keliolosuhteisiin ja kitkan vaihteluun nähden liiallinen.

Vakuutusyhtiön puhutuksessa auton kuljettaja oli kertonut, että hän jossain vaiheessa kiihdytti, mutta ei mitenkään rajusti. Auto lähti jo tässä vaiheessa vähän hakemaan. Kuljettajan mukaan vauhtia oli 60–70 km/h. Huomatessaan kääntyvän auton kuljettaja jarrutti, jonka jälkeen auto pyörähti. Tie oli aivan peilijäässä.

Autosta vahingon jälkeen otetuista valokuvista on nähtävissä, että auton etuovi on painunut lähes kokonaan auton sisään osumiskohdassa. Auton tuulilasi on irronnut vasemmalta puoleltaan, ja auton katto on taittunut ylöspäin. Auton konepelti on irronnut vasemmasta reunastaan, noussut ja taittunut. Samoin puskuri on irronnut vasemmasta päästään. Rekonstruktiolaskelman mukaan auton vasen kylki on lyhentynyt ja runko on vääntynyt auton taittuessa puun ympärille.

FINE toteaa, että auton kuljettaja oli kertomansa mukaan havainnut, että kiihdyttäessä auto lähti ”hakemaan”. Tämä viittaa FINEn näkemyksen mukaan siihen, että kuljettaja on huomannut tienpinnan liukkauden. Tällöin kuljettajan olisi tullut sovittaa ajonopeutensa keliolosuhteisiin.

FINE katsoo auton vaurioiden, kuljettajan kertomuksen ja rekonstruktiolaskelman perusteella osoitetuksi, että auton nopeus vahinkohetkellä on ollut siinä määrin huomattava, että vahinkopaikan nopeusrajoitus ja keliolosuhteet huomioiden vahinkotilanteessa käytetyllä ylinopeudella on ollut merkitystä vahingon syntymiseen. FINE katsoo vakuutettuun samastettavan kuljettajan aiheuttaneen vahingon törkeällä huolimattomuudella ja vakuutusyhtiöllä siten olevan oikeus alentaa asiakkaalle tulevaa korvausta 1/4:lla.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Korpelainen
Esittelijä Salo

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia