Tapahtumatiedot
Lääkevahinkoilmoituksen 30.7.2015 mukaan A:lla (s. 1982) diagnosoitiin maaliskuussa 2006 lievä/keskivaikea masennus. A:lla oli huhtikuusta 2006 maaliskuulle 2009 käytössä Seroxat-lääkitys. A:lla ei ollut lääkkeestä mainittavia sivuvaikutuksia ja hänen vointinsa oli hyvä. Oireet uusiutuivat vuoden 2010 alussa ja Seroxat-lääkitys aloitettiin uudestaan huhtikuussa 2010. Pian lääkityksen aloitettuaan A huomasi seksuaalista haluttomuutta, joka paheni lääkitysjakson aikana, erityisesti vuodesta 2012. Tilanne ei parantunut, vaikka lääkitys A:n muun voinnin parannuttua lopetettiin kesäkuussa 2013. Syksyn 2013 aikana A havaitsi myös tunteiden hävinneen kokonaan. A:lle aloitettiin testosteronihoito sekä määrättiin Dostinex- ja Thyroxin-lääkekuurit eri syiden poissulkemiseksi. A:ta tutkinut lääkäri kertoi, että SSRI-masennuslääkkeet ovat aiheuttaneet pysyvääkin seksuaalista haluttomuutta. Lääkevahinkoilmoituksen mukaan A on menettänyt seksuaalisen halunsa kokonaan eikä hänellä ole minkäänlaisia tunteita. Lisäksi A:lla on syksystä 2013 lähtien ollut suuria vaikeuksia nukkua ja hänen unentarpeensa on vähentynyt olennaisesti entisestä. A haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö katsoi korvauspäätöksessään 4.5.2016, etteivät A:n oireet olleet todennäköisessä syy-yhteydessä Seroxat-lääkkeen käyttöön. A:n oikaisupyynnön johdosta antamassaan uudessa päätöksessä 20.10.2017 yhtiö katsoi, että kyseessä oli korvattava lääkevahinko. Yhtiö maksoi 26.9.2018 A:lle korvauksen tilapäisestä haitasta. Päätöksellä 21.9.2021 maksettiin pysyvän haitan korvaus haittaluokan 5 mukaisesti. Yhtiö perusteli päätöstään haittaluokka-asetuksen 768/2015 kohdilla 14 (mielenterveyden häiriöiden aiheuttama toiminnanvajaus, lievä toiminnanvajaus, haittaluokka 0–5) ja 12 (täydellinen erektiokyvyttömyys, haittaluokka 5).
Asiakkaan valitus
A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön pysyvää haittaa koskevaan korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A kertoo menettäneensä Seroxat-lääkkeen käytön seurauksena seksuaalisuutensa. A on entinen heteroseksuaali, joka nykyään määrittelee itsensä aseksuaaliksi. Seksuaalisuuden menetyksen lisäksi A on menettänyt kykynsä tuntea tunteita toisia ihmisiä kohtaan. Esimerkiksi ihastuminen tai rakastuminen toiseen ihmiseen on vahingon jälkeen ollut täysin mahdotonta, mitään tämänkaltaista tunnetta ei synny. Palautumista ei lääkkeen lopettamisen jälkeen ole tapahtunut. A viittaa häntä hoitaneiden lääkäreiden lausuntoihin ja katsoo, että pysyvän haitan haittaluokka on 13.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toistaa vastineessaan päätöksessään 21.9.2021 esitetyn kannan.
Lääketieteellinen selvitys
Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 24.3.2006–1.7.2021.
Kliinisen fysiologian erikoislääkärin sairauskertomustekstin 16.12.2013 mukaan A on tullut vastaanotolle huonon libidon vuoksi. Libido on heikentynyt Seroxat-lääkkeen käytön aikana vuonna 2010. Lääkkeen käyttö on loppunut kesällä 2013, mutta libido ei ole palautunut. A on käyttänyt Seroxatia vuosina 2006–2009 ja 2010–2013. Työdiagnoosiksi on merkitty SSRI-lääkkeiden jälkeinen haluttomuussyndrooma. A:lle on ohjelmoitu laboratoriokokeita ja kerrottu testosteronihoidon haitallisista vaikutuksista. Tekstin 20.1.2014 mukaan laboratoriokokeissa on todettu poikkeuksellisen korkea SHGB-arvo (sukupuolihormoneja sitova globuliini) ja tästä johtuen ikään nähden alentunut TestoVL (vapaan testosteronin laskettu osuus kokonaistestosteronista). A:lle on päätetty aloittaa hoitokokeilu Tostranilla (testosteroni) ja määrätty lisäksi prolaktiinia alentava Dostinex. Tekstin 17.4.2014 mukaan libido, fyysinen jaksavuus ja unen laatu sekä erektio ovat hieman parantuneet ja mieliala on ollut jonkin verran parempi. Kliininen vaste on kuitenkin ollut huomattavasti vähäisempi kuin biokemiallinen vaste. Lääkitykseen on lisätty Thyroxin alakanttisen T4-V-arvon vuoksi ja Tostran- ja Dostinex-lääkityksiä on edelleen jatkettu. Lääkäri on arvioinut, että tila voi jäädä pysyväksi.
Psykiatrian erikoislääkärin sairauskertomustekstien 21.10.2014–20.10.2015 mukaan A:lle on Seroxat-lääkityksen lopettamisen jälkeen jäänyt seksuaalinen haluttomuus ja tunteettomuus. Testosteronihoito on ollut käytössä puolen vuoden ajan, mutta siitä ei ole ollut apua oireisiin, kuten ei myöskään Thyroxinista. Psykiatri on määrännyt A:lle kokeiluun lääkityksiä (Voxra, Valdoxan, metyylifenidaatti, Elvanse, Roprinol), joista ei ole ollut apua tilanteeseen.
A:ta hoitaneen kliinisen fysiologian erikoislääkärin 18.6.2021 antaman lausunnon mukaan A:n oireisto ei ole lievittynyt kuluneen 9 vuoden (2012–2021) aikana. A on menettänyt seksuaalisen halun ja tunteet, minkä vuoksi hänellä ei ole mahdollisuutta muodostaa parisuhdetta tai perustaa perhettä. A:lla ei ole masennusta, ahdistusta, pelkoja tai yleistä haluttomuutta elämään. Työ on A:n ainoa elämänsisältö. Lääkehaitan jälkeisiä unihäiriöitä on vuodesta 2016 alkaen hoidettu pienellä mirtazapiini-annoksella, joka on parantanut unta. Lausunnon mukaan virallisesta haittaluokitusasetuksesta ei löydy tällaiseen tilanteeseen suoraan sopivaa kohtaa. Lähimmäksi osuu vaikea toiminnanvajaus kohdasta mielenterveyden häiriöt, vaikka A:lla ei ole psykiatrista sairautta. A:n tila on luonteeltaan pysyvä ja toimintakyky on pysyvästi alentunut siten, että normaali seksuaalinen kanssakäyminen, ihmissuhteiden solmiminen ja elämästä iloitseminen on mahdotonta. Lausunnon mukaan lääkkeen haittavaikutusta voidaan pitää vaikeana ja perusteltuna haittaluokkana voidaan pitää haittaluokkaa 13.
Psykiatrian erikoislääkärin lausunnon 1.7.2021 mukaan A:n tilaa on yritetty vuosien varrella hoitaa kaikin mahdollisin lääkehoidoin, myös kokeellisin. Tuloksia ei ole saatu. A on käynyt läpi vuosia kestäneen psykoterapian, jolla on lähinnä ollut helpotusta asian hyväksymisessä. Psykiatrin arvion mukaan pysyvä toiminnanvajaus on suuri ja se voidaan rinnastaa merkittäviin mielenterveyden häiriöihin. Haittaluokka on lausunnon mukaan 13.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, minkä haittaluokan mukainen pysyvä haitta A:lle on jäänyt Seroxat-lääkkeen aiheuttaman lääkevahingon (seksuaalinen haluttomuus ja tunteettomuus) seurauksena.
Sovellettavat vakuutusehdot ja lainkohdat
Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2015 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)
Ehtojen kohdan 7 (Vahingon määrä) mukaan korvaus lääkevahingosta määrätään soveltaen vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2, 2a–2d, 3, 4, 7 ja 8 pykälän, 6 luvun 1 pykälän sekä 7 luvun 3 pykälän säännöksiä. Korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita. (…)
Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:
1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;
2) ansionmenetyksestä;
3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;
4) pysyvästä haitasta.
Lain 5 luvun 2 c §:n (16.6.2004/509) 2 momentin mukaan pysyvästä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä vahinkoa kärsineen ikä. Korvausta korottavana tekijänä voidaan lisäksi ottaa huomioon henkilövahingosta vahinkoa kärsineelle aiheutunut elämänlaadun erityinen heikentyminen.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 1649/2009 haittaluokkataulukon kohdan 12 (Vatsaontelon ja lantionseudun elimet ja vatsanpeitteet) mukaan täydellinen erektiokyvyttömyys vastaa haittaluokkaa 5.
Haittaluokkataulukon kohdan 14 (Mielenterveyden häiriöiden aiheuttama toiminnanvajaus) mukaan kyseessä on lievä toiminnanvajaus ja haittaluokka 0–5, kun mielenterveyden häiriö on luonteeltaan pysyvä ja ajoittain vaikeutuva siten, että toimintakyky alentuu kriisikausien aikana. Hoito kohdistuu ensisijaisesti näihin kriisikausiin ja on tuloksellista siinä määrin, että kriisikausia lukuun ottamatta potilaan toimintakyky on tallella.
Kyseessä on keskivaikea toiminnanvajaus ja haittaluokka 6–10, kun mielenterveyden häiriö on luonteeltaan pitkäaikainen ja kriisikaudet useasti toistuvia. Toimintakyky vaikeutuu ratkaisevasti sairaudesta johtuen pitkäksi ajaksi. Hoito on pitkäaikaista ja säännöllistä ja se annetaan pääasiallisesti avohoidossa. Itsestä huolehtimisessa on ajoittain puutteita.
Kyseessä on vaikea toiminnanvajaus ja haittaluokka 11–14, kun mielenterveyden häiriö on luonteeltaan pitkäaikainen ja toimintakyky on pysyvästi alentunut siten, että potilas tarvitsee ajoittain sairaala- tai laitoshoitoa. Hoidon tarve on säännöllistä ja jatkuvaa, mutta siitä huolimatta ilmenee jatkuvasti oireita tai toiminnanhäiriöitä. Itsestä huolehtimisessa on toistuvia puutteita ja ulkopuolisen avun tarve on säännöllisesti toistuvaa.
Asian arviointi
Vakuutuslautakunnalle esitetyn selvityksen mukaan A:lle on aiheutunut Seroxat-lääkkeen käytön seurauksena seksuaalinen haluttomuus ja tunteettomuus, mistä johtuen A ei ole voinut muodostaa parisuhdetta tai perustaa perhettä. Selvitysten mukaan tilaan on kokeiltu tuloksetta erilaisia lääkehoitoja, ja A on käynyt läpi pitkän psykoterapiajakson. Hoidoista ei ole ollut apua oireisiin ja tilaa on pidetty pysyvänä. Selvitysten perusteella A kykenee normaalisti työelämään eikä hän tarvitse apua arjessa. Asiassa on osapuolten kesken riidatonta, että kyseessä on korvattava lääkevahinko. Riitaa on siitä, mitä haittaluokkaa A:lle jäänyt pysyvä haitta vastaa.
Lääkevahingon kärsineelle korvattavalla haitalla tarkoitetaan vauriota, häiriötä ja hankaluutta, jota vahinko eri tavoin aiheuttaa. Pääsääntöisesti edellytetään, että haitta on lääketieteellisin keinoin todettavissa. Korvattavaa haittaa ovat esimerkiksi vahingosta johtuvat epämiellyttävät aistimukset ja muut oireet, samoin kuin vahingosta aiheutunut fyysisistä tai psyykkisistä syistä johtuva toiminnanvajavuus. Pysyvänä haittana korvataan sellaiset henkilövahingon seuraukset, joiden voidaan korvauksen määräämishetken tietämyksen perusteella arvioida vaikuttavan vahinkoa kärsineen elämänlaatuun heikentävästi hänen loppuelämänsä ajan. Arvio haitan pysyvyydestä tehdään pääsääntöisesti lääketieteellisin perustein. Korvaus pysyvästä haitasta suoritetaan siitä ajankohdasta alkaen, jolloin vahinkoa kärsineen terveydentila vahingon jälkeen on vakiintunut.
Pysyvän toiminnallisen haitan haittaluokan arvioinnissa käytetään vakiintuneen korvauskäytännön mukaan tapaturmavakuutuslainsäädännön nojalla annettua haittaluokitusta. Haittaluokitukseen viitataan myös liikennevahinkolautakunnan normeissa ja ohjeissa, joita sovelletaan soveltuvin osin lääkevahinkovakuutuksesta maksettavaa korvausta määritettäessä. A:n oireiden ilmetessä on ollut voimassa sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1649/2009.
Vakuutuslautakunta katsoo esitetty selvitys kokonaisuutena huomioiden, ettei A:lle lääkevahingosta aiheutunut pysyvä haitta ylitä jo korvattua haittaluokkaa 5 (25 %). Tilaa voidaan verrata haittaluokka-asetuksen 1649/2009 haittaluokkataulukon kohtiin 12 (täydellinen erektiokyvyttömyys) ja 14 (mielenterveyden häiriöt, lievä toiminnanvajaus).
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Laine
Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila