Tapahtumatiedot

Asiakkaan asunto on vuonna 2008 rakennetussa paritalossa. Hänen kodissaan oli helmikuun 2021 alussa havaittu ilmanvaihtokoneen aiheuttama vesivahinko. Vakuutusyhtiön sopimuskumppani Yritys A. Oy teki vahinkokartoituksen 10.2.2021. Tarkastusraportin mukaan ilmanvaihtokoneen sisällä kondenssiveden poistoreikä oli tukkeessa, ja koneen pohjalla oli havaittavissa irtovettä. Veden pinnan oli havaittu olleen sellaisella korkeudella, että vesi tulee ulos koneesta lattiapinnoille.

Yritys B. Oy oli 15.3.2021 tehnyt ilmanvaihtokoneen kondenssiveden katselmoinnin vakuutusyhtiön pyynnöstä. Kirjallisen raportin huomioita-kohdassa on mainittu, että koneen sisällä oli ollut merkkejä siitä, ettei vesi ollut päässyt täysin poistumaan. Myös koneen liitoksissa oli ollut merkkejä vesivuodosta. Koneelta lähtevä kondenssiletkun kallistus oli raportin mukaan toteutettu väärään suuntaan, jolloin vesi joutuu nousemaan ylöspäin heti koneelta lähtiessään.

Korvauspäätöksessään vakuutusyhtiö on 22.3.2021 viitannut A. Oy:n ja B. Oy:n tekemistä tarkastuksista laadittuihin raportteihin ja katsonut vahingon aiheutuneen asennusvirheestä. Vakuutusyhtiö on perustellut epäysratkaisua viittaamalla omaisuusvakuutusehtojen kohdassa 3.5 olevan korvattavan vuotovahingon määrittelyn lisäksi vakuutusturvien yleisten rajoitusehtojen kohdassa 4 oleviin asennusvirheitä ja vähitellen tapahtuvia ilmiöitä koskeviin kahteen rajoitusehtoon.

Asiakirjoista ilmenee lisäksi, että asiakkaan kodissa oli vuonna 2011 sattunut vastaava rakenteiden kastumisvahinko. Joulukuussa 2011 tehdystä vahinkokartoituksesta laaditun raportin mukaan ilmastointilaitteen poistoputki oli ollut tukossa ja tämä oli aiheuttanut vesivahingon. Tuolloin laitteessa ei ollut havaittu asennusvirhettä, ja asiakkaan silloinen kotivakuutusyhtiö oli korvannut vahingon.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii, että vakuutusyhtiö korvaa ilmanvaihtokoneen rikkoutumisen vuoksi aiheutuneet vahingot. Vakuutusyhtiö on korvausvelvollinen, koska asiakas ei olisi mitenkään voinut ennakoida vahinkoa tai tehdä mitään estääkseen sen syntymistä. Hän on pyrkinyt torjumaan vahingon toimimalla moitteettomasti vakuutusyhtiön ja muiden ammattilaisten ohjeiden mukaisesti.

Asiakkaan näkemyksen mukaan vahinko voidaan katsoa äkilliseksi ja hyvin ennalta-arvaamattomaksi tapahtumaksi. Tapahtumakulku on ollut hyvin poikkeuksellinen, ja kosteusvaurio on ollut kaiken kaikkiaan mittava. Vahinko on määrältään noin 35 000 euroa, minkä päälle tulevat sähkö- ja putkityöt sekä alakerran parketin vaihto. Tarkka ja lopullinen summa ei vielä ole selvillä.  

A. Oy:n raportin mukaan lämmön talteenotolla varustetun ilmanvaihtokoneen kondenssiveden poisto on tukkeutunut ja vettä on päässyt rakenteisiin. A. Oy, joka on vakuutusyhtiön oma yhteistyökumppani, ei ole lausunut mitään väärin asentamisesta. B. Oy:n raportissa todetaan, että koneelta lähtevä kondenssiletkun kallistus on toteutettu väärään suuntaan, jolloin vesi joutuu nousemaan ylöspäin koneelta lähtiessään. Varsinaisesti tukkeumasta ei B. Oy:n raportissa mainita mitään.

Asiakas on toiminut saamiensa ohjeiden mukaan ja vaihtanut suodattimia säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa. Silti vahinko sattui uudelleen, joten onkin oletettavaa, ettei suodattimien vaihdolla ole ollut vaikutusta asiaan. Jos vuonna 2011 olisi todettu laitteen olleen väärin tai puutteellisesti asennettu, laite olisi luonnollisesti vaihdettu. Olisi kohtuutonta, jos aikaisemman vakuutusyhtiön teettämä vahinkokartoitus katsottaisiin puutteelliseksi ja asiakas sen vuoksi vastaisi aiheutuneesta vahingosta.

Asiakas pitää vakuutusyhtiön toimintaa epäluotettavana, koska korvauksen hylkäämisen perusteita muutellaan. Hän pitää lisäksi erikoisena sitä, että samasta vahingosta halutaan kaksi kartoitusta. Alun perin vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta vahinkoa A. Oy:n raportin perusteella. Asiakkaan olisi tullut itse vaihtaa tai huollattaa ilmanvaihtokone ensimmäisen vahingon jälkeen. B. Oy:n raportin jälkeen korvauksen epäysperuste muuttui asennusvirheeksi. B. Oy:n työraportissa olevat selvitykset perustuvat sanamuodoiltaan olettamuksiin ja arvauksiin, eikä niillä sen vuoksi ole asiassa merkitystä. Ainoa yksiselitteinen kohta raportissa on toteamus, että ”koneelta lähtevä kondenssiletkun kallistus on toteutettu väärään suuntaan”, jollaista ei ollut todettu aiemmin.

Korvauspäätöksessä todetaan, ettei vakuutuksesta korvata vahinkoa, jos se on seurausta hitaasti kehittyvistä tapahtumista. Asiakkaan kannalta jää kuitenkin epäselväksi, mikä merkitys tällä on, kun sen jälkeen todetaan, ettei korvausta voida maksaa asennusvirheen vuoksi. Asiakas toteaa näkemyksenään, ettei tässä tapauksessa ole kyse rajoitusehtokohdassa tarkoitetusta hitaasti kehittyneestä tapahtumasta, vaan nimenomaan rakennuksen kiinteän LVI-laitteen äkillisen ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen seurauksena syntyneen vuodon aiheuttamasta välittömästä esinevahingosta.

Vakuutusyhtiön vastineen jälkeen antamassaan lisäselvityksessä asiakas toteaa, ettei tarkkaa tietoa ole siitä, missä ajassa kosteusvaurio on kehittynyt. Kosteusvaurion syy ja vahingon aiheutumisen ajankohta on jäänyt osin epäselväksi. Asiakas pitää selvänä, että yhtä, varmaa selitystä kosteusvaurion syntymekanismiin ei tutkimuksissa ole löytynyt, eikä riittävää yksiselitteistä selvitystä ole esitetty. A. Oy:n raportin mukaan syynä on poistoputken tukkeutuma, mutta B. Oy:n mukaan kondenssiletkun kallistus on toteutettu väärään suuntaan. Tätä ei todennäköisesti ole todettu vuonna 2011, koska B. Oy:n raportin sivulta 3 on nähtävissä tuo ”kallistus” ja voidaan todeta, että putki lähtee koneelta aivan aavistuksen ylöspäin. Toinen työn suorittaja olisi yhtä hyvin voinut olla sitä mieltä, ettei koneen asennuksessa ole mitään vikaa, tai ettei noin pieni nousu vaikuta veden poistumiseen.

Vuonna 2011 sattuneessa vahingossa silloinen vakuutusyhtiö oli tilannut kartoitustyön C. Oy:ltä. Asiakas ei ole voinut vaikuttaa siihen, kuka kyseisen kartoituksen on suorittanut. Koska aikaisempi vakuutusyhtiö on yhdistynyt nyt osapuolena olevan vakuutusyhtiön kanssa, jälkimmäinen yhtiö on vastuussa aikaisemman vakuutusyhtiön teettämästä vahinkokartoituksesta ja sen mahdollisesta virheellisyydestä / puutteellisuudesta. Samanlaista vahinkoa ei olisi sattunut uudestaan, jos laitteen vaihtamisen / korjaamisen tarve olisi ilmennyt ensimmäisen vahingon jälkeen.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää asiakkaan vaatimuksen siitä, että ilmanvaihtokoneen rikkoutumisesta aiheutuneet vahingot tulee korvata hänen kotivakuutuksestaan. Ilmanvaihtokone ei ole äkillisesti rikkoutunut, vaan koneen sisälle kondensoitunut vesi on vähitellen vuotanut koneen sisältä ulos. Vesi on vähitellen aiheuttanut rakennukseen kosteusvaurion. Koska kyse ei ole laitteen rikkoutumisesta, vahinko ei kuulu vakuutusturvan piiriin. Jo tällä perusteella vahinkoa ei korvata kotivakuutuksesta.

Asennus- ja rakennusvirheitä koskevat kaksi rajoitusehtoa soveltuvat vahinkoon, eikä vahinkoa sen vuoksi korvata. Ilmanvaihtolaite on asennettu siten, että vesi ei painovoimaisesti ohjaudu letkuun ja sen kautta pois, vaan vesi kertyy koneen pohjalle. Tällöin vesi välttämättä jossain vaiheessa valuu kondenssivesikaukalon reunojen yli ja sitä kautta koneesta ulos aiheuttaen hiljalleen kehittyvän ja laajenevan kosteusvaurion. Koska ilmanvaihtojärjestelmää ei ole rakennettu siten, ettei se aiheuta kosteusvahinkoja, kyse on rakennusvirheestä.

Vakuutusyhtiö viittaa Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa D2 (2003) olevan kohdan 3.8.2 määräykseen ja osassa C2 (1998) olevan kohdan 8.1.1 määräykseen sekä ohjeen C2 (1998) kohdassa 8.1.1.3 olevaan selostukseen.

Vakuutusyhtiö toteaa lisäksi, ettei se seikka, että aikaisemman vahingon kartoituskustannus on korvattu silloisen vakuutusyhtiön myöntämästä vakuutuksesta, ei tee vakuutusyhtiöstä kartoitussopimuksen osapuolta eikä siitä vastuullista tahoa. Mahdollisista kartoituksen virheistä vastaa kartoituksen tehnyt yritys.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut A. Oy:n ja B. Oy:n tekemistä tarkastuksista laaditut kartoitusraportit.

Lisäksi asiakirjoihin on liitetty C. Oy:n tarkastusraportti 20.12.2011 tehdystä vahinkokarkoituksesta.

Asiakirjoihin sisältyy myös vakuutusyhtiön vastineessaan selostamat Suomen rakentamismääräyskokoelman osien C2 ja D2 määräysten ja ohjeiden viitatut kohdat.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, ovatko rakennuksen rakenteissa todetut kosteusvauriot olleet ilmanvaihtolaitteen äkillisen ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen seurauksena syntyneen vuodon aiheuttamia välittömiä esinevahinkoja.

Tämän vuoksi kiista koskee tarkemmin tarkasteluna sitä, onko asiassa osoitettu, että ilmanvaihtolaite on rikkoutunut äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta syystä, ja että vuotovahinko on syntynyt laitteen rikkoutumisen seurauksena.

Jos kyseessä on vakuutuksesta korvattava vuotovahinko, asiassa tulee lisäksi tarkastella sitä, onko vakuutusyhtiö osoittanut vahingon aiheutuneen vakuutuksen rajoitusehtojen tarkoittamien asennus- tai rakennusvirheiden seurauksena.

Sovellettavat vakuutusehdot ja rakentamismääräykset

Vakuutusehdot

Vakuutuskirjan mukaan rakennuksen ja irtaimiston kohteet sisältävät muun ohessa Äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman turvan ja Vuototurvan. Rakennuskohde sisältää myös LVI-laiteturvan.

Kodin omaisuusvakuutusehtojen (voimassa 1.1.2020 alkaen)

• kohdan 3.1 (Äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman turva) mukaan vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä on äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. Tästä turvasta ei korvata vakuutustapahtumaa, joka näiden vakuutusehtojen mukaan voitaisiin korvata jostakin muusta turvasta.
• kohdan 3.5 (Vuototurva) mukaan vakuutuksesta korvataan rakennuksen kiinteän LVI-laitteen, -putkiston tai niihin kytketyn kulutuslaitteen äkillisen ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen seurauksena syntyneen vuodon aiheuttama välitön esinevahinko.
• kohdan 3.6 (LVI-laiteturva) mukaan vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton LVI-laitteen tai -putkiston välitön rikkoutuminen.

Vakuutusturvien yleisten rajoitusehtojen

• kohdan 4 ensimmäisen alakohdan mukaan vakuutuksesta ei korvata muun muassa vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle tai esineelle suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö- tai työvirheestä eikä vahinkoa, joka on aiheutunut rakennusvirheestä.
• kohdan 4 toisen alakohdan mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle tai esineelle hitaasti kehittyvistä tapahtumista, kuten kondensiosta tai muusta vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä.

Rakentamismääräykset

Asiakirjoihin on liitetty Suomen rakentamismääräyskokoelman määräykset ja ohjeet rakennusten sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta (D2, 2003) siltä osin kuin ne koskevat ilmanvaihtojärjestelmän puhtautta ja huollettavuutta. Määräysten kohdan 3.8.2 alkuosan mukaan ilmanvaihtojärjestelmä on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei se aiheuta vesi-, kosteus- tai muita vahinkoja.

Lisäksi asiakirjoihin on liitetty Suomen rakentamismääräyskokoelman määräykset ja ohjeet rakennusten toimivuudesta kosteuden kannalta (C2, Kosteus, 1998) siltä osin kuin ne koskevat laitteistojen suunnitteluperiaatteita ja vesivuodon havaitsemista.
- Määräyskohdan 8.1.1 mukaan kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistot sekä ilmanvaihto-, lämmitys- ja jäähdytyslaitteistot niihin liittyvine laitteineen on suunniteltava, rakennettava ja varustettava siten, että mahdollinen vesivuoto voidaan havaita niin aikaisin, ettei se ehdi aiheuttaa laajaa vesi- tai kosteusvahinkoa. Putket, kanavat ja laitteet on sijoitettava, eristettävä tai varustettava siten, ettei vesi putkistoissa jäädy ja ettei putkien, kanavien tai laitteiden pinnoille tiivisty haitallisesti vettä tai tiivistyvä vesi on johdettavissa pois haittaa aiheuttamatta.
- Selostus-kohdan 8.1.1.3 mukaan jos putken, kanavan tai laitteen pintaan voi tiivistyä haitallisesti vesihöyryä, käytetään kondenssisuojaeristystä tai tiivistyvä vesi kerätään ja johdetaan hallitusti viemäriin. Kondenssiveden keruualtaiden tulee olla helposti puhdistettavia ja kallistettuja niin, ettei vesi jää seisomaan altaaseen.

Asian arviointi

Suomen voimassa olevan oikeuden yleisten periaatteiden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä on vakuutuskorvausta hakevalla. Jos tämä on näytetty ja vakuutusyhtiö sen jälkeen haluaa vedota rajoitusehtoon, näyttötaakka rajoitusehdon soveltumisesta tapaukseen on vakuutusyhtiöllä.

Tässä tapauksessa rakenteiden kastumisvahinko kuuluu omaisuusvakuutusehtojen kohdan 3.5 mukaisen vuototurvan korvauspiiriin, jos asiakas osoittaa vuodon syntyneen ilmanvaihtolaitteen äkillisen ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen seurauksena. Vakuutusyhtiö on katsonut, ettei ilmanvaihtolaite ole rikkoutunut äkillisesti, eikä vahinko sen vuoksi ole korvattava.

Asiakas on itse tuonut esille, että varmaa selitystä kosteusvaurion syntymekanismiin ei ole tutkimuksissa löytynyt, eikä riittävää yksiselitteistä selvitystä ole esitetty. Kosteusvaurion syy ja vahingon aiheutumisen ajankohta on jäänyt osin epäselväksi, eikä tarkkaa tietoa ole myöskään siitä, missä ajassa kosteusvaurio on kehittynyt. Asiakas myös toteaa, että helmi- ja maaliskuussa 2021 tehtyjen kartoitusten raporteissa ei ole todettu, että laite ei ollut rikkoutunut.

Asiakirjoista ilmenee, että alussa oli epäilty laitteen poistoputken tukkeutumista. Myöhemmässä tarkastuksessa oli selvinnyt, että poistoputki oli asennettu hieman yläviistoon siten, että kaikki laitteeseen kertynyt kondenssivesi ei ollut päässyt poistumaan poistoputkea pitkin. Kondenssivettä oli jäänyt laitteen pohjalle, josta vettä oli siirtynyt laitteen ulkopuolelle rakennuksen rakenteisiin. A. Oy:n tai B. Oy:n raporteissa ei ole mainintoja siitä, että ilmanvaihtolaitteen olisi havaittu olleen rikki.

Esitetyn selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta toteaa, ettei käytettävissä olevista tarkastusraporteista tai muustakaan selvityksestä ilmene ilmanvaihtokoneen rikkoutuneen äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti. Koska laitteen ei ole osoitettu rikkoutuneen, kyse ei ole ollut vakuutusehtojen määrittelemästä korvattavasta vuotovahingosta.

Todennäköisenä syynä vuotovahinkoon lautakunta sen sijaan pitää sitä, että kondenssiveden poistoputken asennuksesta johtuen laitteen pohjalle kertynyt vesi oli vähitellen valunut ulos laitteesta ja aiheuttanut rakenteiden kastumisen.

Selvyyden vuoksi lautakunta lisäksi toteaa, että vähitellen rakenteisiin valuneen veden aiheuttamaa kastumisvahinkoa ei voida edellä esitetyt perustelut huomioon ottaen pitää myöskään vakuutusehtojen kohdassa 3.1 olevan Äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman turvan perusteella korvattavana vahinkona.

Asiakas on kritisoinut sitä, että vakuutusyhtiö oli vahingon käsittelyn aikana muuttanut ratkaisun epäysperusteita ja sitä, että vahingon selvittämiseksi oli pyydetty kaksi erillistä tarkastusta. Asiakirjoista ei ilmene, että vakuutusyhtiö olisi tehnyt muuta korvauspäätöstä kuin mikä ilmenee lautakunnan käytettävissä olevasta 22.3.2021 päivätystä ratkaisusta. Korvausmenettelyn ei ole osoitettu tässä tapauksessa poikenneen vakiintuneesta vuotovahinkojen tarkastus- ja hoitamiskäytännöstä, jossa vakuutusyhtiö ensimmäisestä tarkastuksesta saadun raportin jälkeen tarvittaessa tilaa toisen tarkastuksen, jossa pyritään selvittämään vahingon syytä aikaisempaa tarkemmin.

Vakuutusyhtiöllä on oikeus evätä korvaus, koska vuotovahingon ei ole osoitettu aiheutuneen kotivakuutuksen korvauspiiriin kuuluvan LVI-laitteen rikkoutumisen tai muun äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman seurauksena. Koska vahinko ei kuulu kotivakuutuksen korvauspiiriin, asiassa ei ole muilta osin tarvetta arvioida vakuutusyhtiön viittaamien rajoitusehtojen soveltumista asiaan.

Vakuutuslautakunta käsittelee korvauksen hakijana olevan vakuutuksenottajan ja vakuutussopimuksen osapuolena olevan vakuutusyhtiön välistä riita-asiaa sopimuksen ehtojen perusteella. Lautakunta ei tämän vuoksi ota kantaa asiakkaan vuonna 2011 tapahtuneeseen vahinkoon liittyviin väitteisiin tuolloin tehdyn vahinkokartoituksen osalta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön epäävää korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita korvausta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Kankkunen
Rantala
Vyyryläinen
Yrttiaho