Tapahtumatiedot
Lääkevahinkoilmoituksen 18.11.2021 mukaan A:lle (s.1982) annettiin 8.7.2021 Spikevax-rokote SARS-CoV-2-viruksen aiheuttaman COVID-19-taudin ehkäisemiseksi. Spikevax-tehosterokote annettiin 30.9.2021. A hakeutui 7.10.2021 lääkäriin 1-2 kuukautta jatkuneiden sydämen lisälyöntituntemusten vuoksi. Ensivaiheen tutkimuksissa ei löydetty poikkeavaa. EKG:n pitkäaikaisrekisteröintitutkimuksessa havaittiin hieman lisääntynyttä lisälyöntisyyttä, jonka arvioitiin olevan todennäköisesti hyvälaatuista kammiolisälyöntisyyttä. A haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö totesi 30.12.2021 antamassaan korvauspäätöksessä, että oireilun korvaaminen lääkevahinkona edellyttää todennäköistä syy-yhteyttä lääkkeen käytön ja ilmenneiden oireiden välillä. Vakuutusyhtiö katsoi, että A:n ilmoittama sydämen lisälyöntioireilu ei todennäköisesti ollut Spikevax-koronavirusrokotteen aiheuttamaa.
Asiakkaan valitus
A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta.
A katsoo edelleen, että sydämen lisälyöntioireilu on seurausta hänen saamistaan Spikevax-koronavirusrokotteista. A kertoo, että hän on perusterve, eikä hänellä ole ollut aikaisemmin minkäänlaisia sydänoireita. Sydänoireilla on ajallinen yhteys koronavirusrokotteeseen, sillä oireilu alkoi koronavirusrokotteen saamisen jälkeen. A kertoo, että hän ei ole voinut käydä kolmeen kuukauteen juoksemassa tai edes lenkillä koiran kanssa, sillä rinnassa tuntuu inhottavalta ja sydän jättää lyöntejä välistä. Hän ei ole voinut myöskään leikkiä normaalisti lasten kanssa. Oireet ovat alkaneet helpottaa tammikuussa 2022, mutta ajoittaisia muljahdustuntemuksia ilmenee edelleen.
A vaatii korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimukset. A:n Vakuutuslautakunnalle esittämässä ratkaisusuosituspyynnössä ei ole esitetty mitään sellaista uutta selvitystä, minkä vuoksi 30.12.2021 annettua korvauspäätöstä tulisi muuttaa.
Vakuutusyhtiö toteaa, että Spikevax-rokotteen ei tiedetä aiheuttavan A:lla todetun kaltaisia pitkittyneitä sydänoireita. Myös oireiden ajallinen yhteys rokotteeseen on epäselvä ottaen huomioon, että potilasasiakirjoissa sydäntuntemusten on kuvattu alkaneen vasta huomattavasti ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen.
Vakuutusyhtiö katsoo, että A:n lisälyöntisyysoireiden syy-yhteys annettuihin rokotteisiin ei ole niin todennäköinen, että kyse olisi lääkevahinkovakuutuksen ehdoissa tarkoitetusta lääkevahingosta.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 8.7.-15.11.2021.
Terveysaseman hoitokertomusmerkintöjen mukaan A sai ensimmäisen koronavirusrokotteen 8.7.2021 ja toisen 30.9.2021.
7.10.2021 päivätyn hoitokertomustekstin mukaan A hakeutui päivystykseen sydämen muljahtelu- ja rytmihäiriötuntemusten vuoksi. Esitietojen mukaan A:lla oli ollut ajoittaista rytmihäiriötuntemusta 1-2 kuukauden ajan. Samana päivänä lenkillä tuntemusta oli ollut enemmän. A:n yleistila oli hyvä, eikä hänellä ollut ilmennyt rintakipua. EKG ja sydänäänet olivat normaalit. Verenpaine oli 143/87. Pulssi oli 74 ja tasainen palpaatiossa. SpO2 oli 99 hi. Hoitava lääkäri arvioi, että oireilun taustalla olisi hyvälaatuiset lisälyönnit.
8.10.2021 päivätyn työterveyshuollon hoitokertomusmerkinnän mukaan A hakeutui lääkäriin rintatuntemusten vuoksi. Esitietojen mukaan rytmihäiriötuntemuksia oli ollut noin kuukauden ajan. Aikaisemmin vastaavia oireita ei ollut ollut. Tuntemukset esiintyivät erityisesti rasituksessa, eikä niihin liittynyt rintakipua. Sydämestä todettiin auskultoiden säännöllinen sivuäänetön rytmi ja keuhkoista normaalit hengitysäänet molemmin puolin. Nilkoissa ei havaittu turvotusta. A:lle suunniteltiin tehtäväksi Holter-tutkimus eli EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti.
15.11.2021 päivätyn työterveyshuollon etäkontaktin esitiedoissa mainitaan, että A:lla ei ole ennestään todettua sydänsairautta, eikä Holter-tutkimuksen aikana käytössä ole ollut sydämen rytmiin vaikuttavaa lääkitystä. Holter-tutkimuksessa sinusrytmin keskisyke oli 68/min. Hitain syketaajuus oli 60/min päivällä ja 44/min yöllä. Tihein syketaajuus oli 123/min. Äkillisiä sinustaukoja ei todettu. PQ-aika oli normaali. Eteiskammiokatkosta tai haarakatkosta ei todettu. Myöskään kammioiden varhaisaktivaatiota (delta-aalto) ei todettu. Kammiolisälyöntejä oli n. 700 kpl. Ne esiintyivät yksittäisinä, tulivat yhdestä fokuksesta ja niitä esiintyi lähes yksinomaan toiminnan aikana. QT-aika oli 0.41 sekuntia syketaajuudella 60/min ja 0.49 sekuntia syketaajuudella 44/min. ST-segmentti säilyi normaalina. Hoitavan kardiologian erikoislääkärin mukaan kammiolisälyönnit voivat aiheuttaa rytmihäiriön tuntemuksia, mutta eivät häiritse merkittävästi verenkierron tilaa. Tällaiset lisälyönnit eivät yleensä liity sydänsairauteen, eivätkä ne ilman merkittäviä oireita vaadi lääkitystä.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:lla ilmenneet rytmihäiriötuntemukset korvata Spikevax-rokotteen aiheuttamana lääkevahinkona.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)
Asian arviointi
Lääkevahinkovakuutuksesta korvattavalla lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Korvattavuuden edellytyksenä toisin sanoen on, että vahingonkärsineellä on todettu jokin sairaus tai vamma, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.
Vakuutuslautakunnalle esitetyn selvityksen mukaan A sai ensimmäisen Spikevax-koronavirusrokotteen 8.7.2021 ja toisen 30.9.2021. Hän hakeutui 7.10.2021 lääkäriin lisälyöntituntemusten vuoksi. Lisälyöntisyyttä oli esiintynyt 1-2 kuukauden ajan. EKG ja sydänäänet olivat normaalit, eikä ensivaiheen tutkimuksissa todettu muutakaan poikkeavaa. Sydämen EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnissä eli Holter-tutkimuksessa todettiin jonkin verran lisääntynyttä kammiolisälyöntisyyttä. Sinusrytmin taajuus oli kuitenkin normaali, eikä sinustaukoja esiintynyt. Eteiskammiojohtuminen oli myös normaalia.
Vakuutuslautakunta toteaa, että A:lla ilmenneiden rytmihäiriötuntemusten taustalla on todennäköisesti A:lla todettu, jonkin verran lisääntynyt kammiolisälyöntisyys. Kyseessä on sydämen normaalilöydös. Lautakunnan käyttöön toimitetun selvityksen perusteella A:lla ei ole todettu mitään sairautta tai vammaa. Koska A:lle ei ole todettu mitään sairautta tai vammaa, jonka Spikevax-koronavirusrokote olisi todennäköisesti aiheuttanut, Vakuutuslautakunta katsoo, ettei A:lle ole aiheutunut lääkevahinkovakuutuksen ehtojen mukaista korvattavaa lääkevahinkoa.
Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheejohtaja Norio
Sihteeri Sternhufvud
Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila