Tapahtumatiedot

M Oy:n omistaman liikerakennuksen rossipohjan lämmöntalteenottolaite oli rikkoutunut 1.3.2021. Vikaa ei ollut heti huomattu, vaan laite korjattiin vasta 22.9.2021. Siinä oli toimintahäiriö vielä lokakuussa 2021. Vika oli aiheuttanut kiinteistön vuokralaisena olleelle T Oy:lle ylimääräistä sähkönkulutusta, josta M Oy maksoi T Oy:lle 8 315,44 euron korvauksen. M Oy haki summaa korvattavaksi kiinteistövakuutuksensa vastuuvakuutuksesta vedoten siihen, ettei sen toimitusjohtaja ollut hoitanut kiinteistön laitteita tarpeeksi huolellisesti.

Vakuutusyhtiö katsoi päätöksessään 31.12.2021, ettei vahinko kuulunut M Oy:n vakuutusten piiriin. M Oy:n vastuuvakuutuksesta korvattiin kiinteistön omistajana toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko. Vakuutuslautakunnan ratkaisussa VKL 329/11 isännöitsijän laiminlyönnin vuoksi nousseet energiakustannukset oli katsottu puhtaaksi varallisuusvahingoksi. Koska T Oy:n nousseet kustannukset olivat puhdasta varallisuusvahinkoa eivätkä yhteydessä esinevahinkoon, ne jäivät vakuutuksen ulkopuolelle. Vakuutuksesta ei korvattu vahinkoja, joiden korvausvastuu perustui sopimukseen, kuten vuokrasopimukseen.

Toimitusjohtajan ja hallituksen vastuuvakuutuksesta korvattiin kiinteistön hallinnossa aiheutettu taloudellinen vahinko, joka ei ollut yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon ja josta vakuutettu oli korvausvastuussa muun muassa voimassa olevan osakeyhtiölain mukaan. Osakeyhtiölain mukaan yhtiön hallintoelimen jäsen saattoi joutua henkilökohtaiseen korvausvastuuseen vahingosta, jonka hän oli aiheuttanut tahallaan tai huolimattomuudellaan yhtiölle tai osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä tahallaan tai huolimattomuudesta rikkomalla yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle. Väitetty laiminlyönti perustui siihen, ettei M Oy:n toimitusjohtaja ollut hoitanut kiinteistön laitteita tarpeeksi huolellisesti. Vakuutusyhtiön mielestä kyse ei kuitenkaan ollut laiminlyönnistä, josta toimitusjohtaja olisi ollut osakeyhtiölain nojalla korvausvastuussa.

Vakuutusyhtiö ei muuttanut ratkaisua sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä 26.1.2022 antamassaan päätöksessä. Rikkoutunut lämmöntalteenottolaite kuului kiinteistölle, joten kyse ei ollut T Oy:lle aiheutuneesta esinevahingosta johtuneesta varallisuusvahingosta. Vahinkoa ei myöskään ollut aiheutettu niin, että M Oy:n toimitusjohtaja olisi ollut siitä henkilökohtaisessa korvausvastuussa osakeyhtiölain perusteella.

Asiakkaan valitus

M Oy on pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta vaatien 8 315,44 euron vahingon korvaamista vakuutuksesta. M Oy:n toimitusjohtaja oli saanut tiedon vahingosta 22.9.2021, jonka jälkeen laite korjattiin. Myöhemmin oli huomattu, että laite oli mennyt uudelleen päälle ja T Oy:n sähkönkulutus jälleen noussut. Ylimääräistä sähkönkulutusta oli ollut 10 kuukauden aikana 70 000 kWh, josta M Oy oli maksanut T Oy:lle 8 315,44 euron korvauksen. M Oy:n toimitusjohtaja katsoi huolimattomuudellaan aiheuttaneensa T Oy:n vahingon.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on kiistänyt M Oy:n vaatimuksen ja toistanut korvauspäätöksissään lausumansa. Lämmöntalteenottolaitteen rikkoutuminen oli aiheutunut M Oy:lle itselleen, joten se ei ollut vastuuvakuutusehtojen mukainen toiselle aiheutettu esinevahinko. Vakuutusehtojen mukaan vastuuvakuutuksesta ei korvattu vahinkoa, joka aiheutui vakuutuksenottajalle tai vakuutetulle itselleen. Lisääntyneen sähkönkulutuksen vuoksi M Oy:öön kohdistettu korvausvaatimus oli Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksen VKL 329/11 perusteella puhdasta varallisuusvahinkoa, jota ei vakuutusehtojen kohdan 2.1. mukaan korvattu kiinteistönomistajan vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön mielestä M Oy:n toimitusjohtaja ei ollut henkilökohtaisessa korvausvastuussa kyseisestä varallisuusvahingosta osakeyhtiölain nojalla. Näin ollen vahinkoa ei korvattu myöskään toimitusjohtajan ja hallituksen vastuuvakuutuksesta. Vakuutusehtojen kohdan 2.2.4 mukaan kiinteistönomistajan vastuuvakuutuksesta ei korvattu vahinkoa siltä osin kuin korvausvastuu perustui vakuutuksenottajan tekemään sopimukseen, takuuseen tai muuhun sitoumukseen, ellei tällaista korvausvastuuta ollut ilman mainittua sitoumusta. Vahinko ei siksi voinut tulla korvattavaksi myöskään, mikäli M Oy olisi siitä vastuussa vuokra- tai jonkin muun sopimuksen perusteella.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko vakuutusyhtiö velvollinen korvaamaan M Oy:n kiinteistön vuokralaiselle kiinteistön laitteen rikkoutumisesta johtuneesta lisääntyneestä sähkönkulutuksesta aiheutuneen vahingon M Oy:lle myöntämiensä vastuuvakuutusten perusteella.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Osakeyhtiölain 6 luvun toimitusjohtajan yleisiä tehtäviä koskevan 17 §:n 1 momentin mukaan toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti (yleistoimivalta). Toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtajan on annettava hallitukselle ja sen jäsenelle tiedot, jotka ovat tarpeen hallituksen tehtävien hoitamiseksi.

Osakeyhtiölain 22 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan hallituksen jäsenen, hallintoneuvoston jäsenen ja toimitusjohtajan on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään 1 luvun 8 §:ssä säädetyn huolellisuusvelvoitteen vastaisesti tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle.

Osakeyhtiölain 22 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan hallituksen jäsenen, hallintoneuvoston jäsenen ja toimitusjohtajan on korvattava myös vahinko, jonka hän on tehtävässään muuten tätä lakia tai yhtiöjärjestystä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle.

Saman pykälän 3 momentin mukaan, jos vahinko on aiheutettu rikkomalla tätä lakia muulla tavalla kuin pelkästään rikkomalla 1 luvussa tarkoitettuja periaatteita tai jos vahinko on aiheutettu rikkomalla yhtiöjärjestyksen määräystä, vahinko katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei menettelystä vastuussa oleva osoita menetelleensä huolellisesti. Sama koskee vahinkoa, joka on aiheutettu yhtiön lähipiiriin kuuluvan eduksi tehdyllä toimella.

Liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain 2 luvun 18 §:n 1 momentin mukaan huoneiston on vuokrasuhteen alkaessa ja sen aikana oltava sellaisessa kunnossa kuin vuokralainen huoneiston iän, alueen vastaavaan tarkoitukseen käytettyjen huoneistojen kunnon ja muut paikalliset olosuhteet huomioon ottaen kohtuudella voi vaatia.

Liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain 2 luvun 21 §:n 3 momentin mukaan vuokralaisella on myös oikeus saada korvaus vuokranantajan edellä tässä luvussa tarkoitetun toimenpiteen tai laiminlyönnin aiheuttamasta vahingosta, jos huoneiston puutteellinen kunto tai sen käyttöön saamisen viivästyminen on aiheutunut vuokranantajan toimenpiteestä, laiminlyönnistä tai muusta huolimattomuudesta. Korvausoikeutta ei ole, jos korjaus- tai muutostyö on suoritettu vuokralaisen vastattavan vahingon johdosta.

Kysymyksessä olevaan kiinteistövakuutuksen sovellettavien 1.1.2021 alkaen voimassa olleiden vastuuvakuutuksen vakuutusehtojen kohdan 2.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuskirjaan merkityn kiinteistön omistajana toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko,
- joka todetaan vakuutuskauden aikana ja
- josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 2.2.1 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu vakuutuksenottajalle tai vakuutetulle itselleen.

Vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 2.2.4 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa siltä osin kuin korvausvastuu perustuu vakuutuksenottajan tekemään sopimukseen, takuuseen tai muuhun sitoumukseen, ellei tällaista korvausvastuuta olisi ilman mainittua sitoumusta.

Sovellettavien kiinteistövakuutusehtojen toimitusjohtajan ja hallituksen vastuuvakuutusta koskevien vakuutusehtojen kohdan 2 mukaan vakuutettuja ovat vakuutuskirjaan merkityn asunto-osakeyhtiön, kiinteistöyhtiön tai asunto-osuuskunnan laillisesti valitut hallituksen jäsenet, varajäsenet ja yhtiökokouksen puheenjohtaja sekä toimitusjohtaja (isännöitsijä).

Toimitusjohtajan ja hallituksen vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 3 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuskirjassa mainitun kiinteistön hallinnossa vakuutuksenottajalle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle aiheutettu sellainen taloudellinen vahinko
- joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon ja
- josta vakuutettu on vakuutuskauden aikana tapahtuneen teon tai laiminlyönnin seurauksena voimassa olevan osakeyhtiölain, asunto-osakeyhtiölain tai osuuskuntalain mukaan korvausvastuussa.

Asian arviointi

Lautakunnan käytettävissä olevien asiakirjojen mukaan M Oy:n korvausvaatimus vakuutusyhtiölle on perustunut siihen, että M Oy:n liikerakennuksessa vuokralaisena oleva T Oy oli vaatinut M Oy:ltä 8 315,44 euron vahingonkorvausta liikerakennuksen lämmöntalteenottolaitteen vian aiheuttamasta ylimääräisestä sähkönkulutuksesta. Selvityksen mukaan laite oli rikkoutunut 1.3.2021 ja vikaa oli ryhdytty korjaamaan 22.9.2021, kun T Oy oli reklamoinut asiasta M Oy:lle. M Oy on suorittanut T Oy:lle sen vaatiman korvausmäärän. M Oy:n toimitusjohtaja on katsonut aiheuttaneensa kyseisen vahingon lainlyömällä kiinteistön laitteiden asianmukaisen kunnossapidon.

Vakuutuslautakunta toteaa, ettei asiassa ole selvitetty, että kyseinen lämmöntalteenottolaitteen vika itsessään olisi aiheutunut M Oy:n huolimattomasta menettelystä tai laiminlyönnistä. Vaikka siitä olisikin ollut kyse, on laiterikkona ilmennyt esinevahinko joka tapauksessa aiheutunut M Oy:lle itselleen rakennuksen omistajana eikä rakennuksessa vuokralaisena olleelle T Oy:lle.

Asiassa ei ole tarkemmin selvitetty, millä tavalla kysymyksessä olevan liikekiinteistön huolto on ollut järjestetty, eikä M Oy:n ja T Oy:n välistä vuokrasopimusta ole toimitettu lautakunnalle. Laiterikosta on kuitenkin kerrottu seuranneen T Oy:lle lisääntyneen sähkönkulutuksen aiheuttamana ylimääräisiä energiakustannuksia. Ratkaisussa VKL 329/11 todetuin tavoin lautakunta katsoo, että mikäli ylimääräiset energiakustannukset ovat aiheutuneet T Oy:lle, kyse on taloudellisesta vahingosta. Koska mainittu taloudellinen vahinko ei ole yhteydessä mihinkään M Oy:n T Oy:lle aiheuttamaan esinevahinkoon, vaan kyse on niin sanotusta puhtaasta varallisuusvahingosta, vahinko ei kuulu vastuuvakuutuksen vakuutusehtojen kohdassa 2.1 määriteltyjen vakuutuksesta korvattavien vahinkojen piiriin.

Lautakunta toteaa, että selostetun kaltaiset taloudelliset vahingot voivat kuulua vakuutusyhtiön M Oy:lle myöntämän toimitusjohtajan ja hallituksen vastuuvakuutuksen korvauspiiriin. Toimitusjohtajan ja hallituksen vastuuvakuutuksesta korvataan vakuutusehtojen kohdan 3 mukaan kiinteistön hallinnossa aiheutettuja vahinkoja, joista vakuutettu, kuten vakuutuksenottajana olevan osakeyhtiön toimitusjohtaja, on vakuutuskauden aikana tapahtuneen teon tai laiminlyönnin seurauksena korvausvastuussa voimassa olevan osakeyhtiölain, asunto-osakeyhtiölain tai osuuskuntalain mukaan.

Osakeyhtiölain 22 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan toimitusjohtajan on korvattava myös ulkopuoliselle muulle henkilölle vahinko, jonka hän on tehtävässään muuten tätä lakia tai yhtiöjärjestystä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut. Lautakunta katsoo, ettei tässä tapauksessa ole esitetty näyttöä siitä, että M Oy:n toimitusjohtaja olisi aiheuttanut puheena olevan vahingon rikkomalla osakeyhtiölakia tai M Oy:n yhtiöjärjestystä sellaisella menettelyllä, joka perustaisi hänelle osakeyhtiölain 22 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitetun henkilökohtaisen vahingonkorvausvastuun. Näin ollen vahinko ei tule korvattavaksi myöskään M Oy:n kiinteistövakuutukseen kuuluneesta toimitusjohtajan ja hallituksen vastuuvakuutuksesta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski

Jäsenet:
Akselinmäki
Jaakkola
Makkula
Nyyssölä
Sjögren