Tapahtumatiedot
Asiakkaan 22.7.2021 tekemän vahinkoilmoituksen mukaan syksyllä 2020 ja keväällä 2021 poikkeuksellisen korkealle nousseen vedenpinnan ja rankkasateiden seurauksena asiakkaan siirtolapuutarhamökin seinään oli aiheutunut homevaurioita. Rakennus oli remontoitu sisältä vuonna 2013, eikä siinä ollut aikaisemmin ollut vastaavia ongelmia. Tulva oli koetellut erityisesti asiakkaan siirtolapuutarhapalstaa. Rakennuksen korjauskustannusten lisäksi asiakas haki korvausta palstan maannostosta, jossa pihapolkua korotettaisiin 30 senttimetriä, jotta mahdollinen tulvavesi ohjautuisi rakennuksesta poispäin.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa 27.8.2021 päivätyn kielteisen korvauspäätöksen. Vesistötulvan aiheuttamien vahinkojen korvattavuus laajasta kotivakuutuksesta edellytti, että joessa, järvessä, lammessa tai purossa oli aiheutunut poikkeuksellista vedenpinnan nousua, joka johtui myrskytuulesta, poikkeuksellisista sateista, lumen sulamisesta taikka jää- tai hyydepadoista. Poikkeuksellisella vesistön tai meren vedenpinnan nousulla tarkoitettiin myrskytuulen aiheuttamaa vedenpinnan nousua sekä vedenkorkeutta, jonka esiintymistodennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin. Yhtiö oli käynyt läpi syksyn 2020 ja kevään 2021 tulvatilastoja. Vedenkorkeustiedot oli selvitetty ympäristöhallinnon verkkosivuilta, joilta oli nähtävissä jatkuvasti päivittyvät vesistöennusteet ja reaaliaikainen vesitilanne. Vesistöennuste kuvasi vedenkorkeuden toistuvuutta kolmen, kymmenen ja viidenkymmenen vuoden aikavälillä. Karttojen perusteella vedenkorkeuden toistuvuus jäi kyseisellä vahinkopaikalla alle 50 vuoden rajan. Selvityksen mukaan mikään ei viitannut siihen, että vahinkopaikalla vallinnut vedenkorkeus olisi täyttänyt poikkeuksellisen vesistötulvan määritelmän. Lisäksi vakuutusyhtiö totesi, etteivät kunnossapitokustannukset kuuluneet vakuutuksen korvauspiiriin vaan kiinteistönomistajan vastuulle, ja siten myöskään maannostosta aiheutuneita kustannuksia ei korvattu vakuutuksesta.
Asiakas toimitti vakuutusyhtiölle oikaisupyynnön, jossa hän vaati yhtiötä korvaamaan tulvasta aiheutuneiden vahinkojen korjauskustannukset sekä pihapolun korottamiskulut. Asiakkaan mukaan kielteinen korvauspäätös ei ollut asianmukainen vakuutusehtojen terminologisen epätarkkuuden ja puutteiden sekä tulvaehdon ajallisen kohtuuttomuuden vuoksi. Vakuutusehtojen ja vakuutusyhtiön tulkinnan vuoksi asiakkaan ei ollut koskaan mahdollista saada tulvakorvausta vapaa-ajan asunnon vakuutuksesta. Asiakkaan näkemyksen mukaan vakuutusehto oli kohtuuton ja harhaanjohtava.
Asiakas huomautti, että vakuutusyhtiön perusteluissa ei avattu sanaa esiintymistodennäköisyys tai kerrottu todennäköisyyslaskukaavaa tai laskutoimenpidettä, jolla vedennousua mitataan, ja johon graafi perustuu. Vakuutusyhtiön lähettämistä linkeistä löytyi tavalliselle lukijalle selkeänä vain eräs vesitilannetta kuvaava kaavio, joka liikkui ajallisesti eteenpäin. Linkki, joka koski vedenkorkeuden vaihteluväliä aikaisempina vuosina, ei ollut aktiivinen eikä tilastoa voinut tarkastella. Käytettyjen mittausmenetelmien tai karttojen luotettavuutta ei ollut mahdollista todentaa, koska mittausmenetelmiä ei ollut avattu ja ne olivat varmasti muuttuneet, vaihtuneet ja/tai tarkentuneet 50 vuoden aikana. Asiakkaan näkemyksen mukaan vakuutusyhtiö oli tulkinnut sanoja esiintymistodennäköisyys ja karttojen vedenkorkeuden toistuvuus haluamallaan tavalla.
Asiakas viittasi yhtiölle lähettämiinsä valokuviin sekä videoon ja kertoi, ettei palstalla ollut aikaisemmin ollut vastaavaa tulvaa. Perunakellariin nousseen veden korkeus oli edelleen mahdollista todentaa mittaamalla. Vertaamalla sitä ja joen tilastollista vedennousua siirtolapuutarha-alueen karttoihin ja maa-alueeseen voitiin todeta, että vuosina 2020–2021 vedenpinta oli ollut tavanomaisen yläpuolella ja ylittänyt normaalin vaihtelun. Asiakas huomautti tämän kuitenkin edellyttävän sellaista teknistä osaamista ja kustannuksia, jotka olisivat kohtuuttomia tavalliselle asiakkaalle. Vakuutussopimuksesta ei myöskään ilmennyt se, tarkoitettiinko 50 vuoden esiintymistodennäköisyydellä ainoastaan aikaa vahingon toteamishetkestä taaksepäin.
Siirtolapuutarhapalstan maannostotoimista asiakas vaati korvausta joko vakuutusmaksuhelpotuksena tai työnkorvauskuluina. Pihapolun nostamisessa ei ollut kyse huolto- tai kunnossapitotoimesta, vaan ennakoivasta ja tulvavahinkoja estävästä toiminnasta. Asiakkaan mukaan tulkintaa tuki vakuutusyhtiön varatoimitusjohtajan esiintyminen televisiouutisissa, jossa tämä oli kehottanut ihmisiä varautumaan tulviin ja ryhtymään ennaltaehkäiseviin toimiin vahinkojen minimoimiseksi.
Asiakkaan oikaisupyyntö käsiteltiin vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä, joka antoi asiassa 21.10.2021 päivätyn kielteisen korvauspäätöksen. Selvityksen perusteella kyseessä ei ollut vakuutusehtojen edellyttämä poikkeuksellinen vedenpinnan nousu, jonka esiintymistodennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin. Yhtiö totesi, että paikkakohtainen vesitilanne ja ennusteet olivat nähtävissä ympäristöhallinnon verkkopalvelusta (ymparisto.fi-palvelu). Tarkkaa historiatietoa kyseisestä tilastosta ei ollut saatavilla, mutta tilastoon oli merkitty vaihteluväli pidemmältä aikaväliltä. Kerran 50 vuodessa esiintyvä tulva oli määritelty verkkosivustolla melko harvinaiseksi tulvaksi, jonka vuotuinen esiintymistodennäköisyys on 2 %. ELY-keskuksen selvityksen mukaan viimeisin suurempi vesistötulva oli ollut vuonna 2014. Varsinaisia suurtulvia esiintyi harvoin.
Vakuutusyhtiö totesi, että lähtökohtaisesti vakuutuksesta korvataan äkilliset ja ennalta arvaamattomat tapahtumat. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti vahingon syyn, ei seurauksen perusteella. Suomen sääoloissa tulvat eivät ole ennalta arvaamattomia, vaan niitä esiintyy vuosittain eivätkä ne siten lähtökohtaisesti ole vakuutuksesta korvattavia. Luonnonilmiöturvasta korvataan kuitenkin tietyt poikkeukselliset vesistön vedenpinnan nousut, joiden esiintymistodennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin. Kun tulvan vuotuinen esiintymistodennäköisyys on 2 %, vakuutusyhtiö katsoo kyseessä olevan poikkeuksellinen tulva, josta aiheutuneet vahingot vakuutus korvaa. Vakuutusyhtiö huomautti Vakuutuslautakunnan katsoneen ratkaisukäytännössään, ettei kyseessä oleva vakuutusehto ole kohtuuton.
Vakuutusehdot edellyttävät, että kyseessä on tilastollisesti poikkeuksellinen tulva. Vahinko on korvattava, mikäli tietynlainen tulva esiintyy tilastojen mukaan vain kerran 50 vuodessa. Yhtiön mukaan tällaista tulvaa ei ollut todennettavissa vahinkoajankohdalle. Vaikka vedenpinta oli ollut korkealla vesisateiden vuoksi, se ei ole ollut niin korkealla, että vakuutusehtojen edellytykset olisivat täyttyneet. Joen vesi oli ollut korkeimmillaan vuoden 2021 maalis-toukokuun aikana, mutta vedenkorkeus oli kuitenkin jäänyt yleisen tulvarajan alapuolelle.
Lopuksi yhtiö totesi, että vakuutuksesta korvataan sen korvauspiiriin sisältyvät vahingot. Pihapolulle mahdollisesti aiheutunut vahinko tai pihapolun nostokustannukset eivät olleet vakuutuksesta korvattavia, koska kyseessä ei ollut vakuutuksesta korvattava poikkeuksellisen vesistötulvan aiheuttama vahinko. Polun nosto oli tehty torjumaan tulevaa tulvavahinkoa, joten kyseessä ei ollut myöskään välittömästi uhkaavan vahingon torjuntakustannus. Vakuutusyhtiöllä ei ollut erikseen määriteltyä tulvavahinkojen torjumisesta annettavaa vakuutusmaksualennusta. Yhtiön julkisuudessa esille tuomat tulvavahinkojen torjuntakeinot oli tarkoitettu yleisellä tasolla noudatettavaksi, jotta vahingoilta vältyttäisiin tai ne pystyttäisiin minimoimaan.
Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta
Asiakas on tyytymätön korvauspäätökseen ja vaatii vakuutusyhtiötä korvaamaan siirtolapuutarhamökin tulvavahinkojen korjaustöistä 700 euroa. Asiakkaan mukaan vakuutussopimus määrittelee tulvan epäselvästi, eikä tulvaa voida todentaa luotettavasti esitetyillä tilastoilla ja menetelmillä. Lisäksi vakuutusyhtiön tulee ottaa huomioon 50 vuoden aikana tapahtuneet mittausmenetelmien muutokset. Asiakas huomauttaa, että korvauspäätöksessä vedotaan viereisen kaupunginosan tulvakarttaan. Nämä eivät kuitenkaan ole verrannollisia, koska vuonna 2014 viereisen kaupunginosan siirtolapuutarhassa oli tulva eikä tulva tuolloin ulottunut lainkaan nyt kyseessä olevaan siirtolapuutarhaan, jossa asiakkaalla on vapaa-ajanasunto. Lisäksi vakuutusyhtiön julkisuudessa esittämät tulvien torjuntakeinot olivat asiakkaan kannalta asiatonta ristiviestintää. Asiakkaan näkemyksen mukaan tämä kannusti yksittäisiä asiakkaita tekemään tulvia ennaltaehkäiseviä toimia.
Vakuutusyhtiö viittaa vastineessaan asiassa aikaisemmin annettuihin korvauspäätöksiin ja toistaa niissä esitetyt perustelut. Lisäksi yhtiö toteaa, että vakuutuksesta korvataan ainoastaan suoranaiset esinevahingot, jotka ovat aiheutuneet ehdoissa selostetusta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavissa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa. Ratkaisevaa ei ole se, yllättyykö vahingonkärsijä itse tapahtumankulusta, vaan arviointi tapahtuu objektiivisin perustein. Vahingosta ei tee äkillistä ja ennalta arvaamatonta myöskään se, että vahingon seuraus ilmenee äkillisesti tiettynä hetkenä, vaan korvattavuus määräytyy vahingon syyn perusteella. Näyttövelvollisuus siitä, että vahingon on aiheuttanut äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma, on vahinkotapauksissa aina korvauksenhakijalla. Vakuutusyhtiö huomauttaa, että vedenkorkeustiedot on selvitetty ympäristöhallinnon verkkosivuilta. Vakuutusyhtiö pitää tietoja luotettavana ja katsoo, ettei yhtiöllä ole syytä epäillä kyseisten tahojen antamaa selvitystä vedenkorkeudesta. Selvitysten perusteella kyseessä ei ole vakuutusehtojen edellyttämä poikkeuksellinen vedenpinnan nousu, jonka esiintymistodennäköisuus on kerran 50 vuodessa tai harvemmin.
Asiakas toteaa lisäkirjelmässään, että vuosi 2020–2021 oli poikkeuksellisen sateinen ja sen aiheuttamat tulvat poikkeuksellisen korkeat ja ennalta arvaamattomat. Asiakas on omistanut siirtolapuutarhamökin 15 vuotta, eikä palstalla tai alueella ole ollut vastaavaa tulvaa aikaisemmin. Vakuutusyhtiö vetoaa viereisessä kaupunginosassa sijaitsevan siirtolapuutarhan vesitilastoihin sekä muiden alueiden vedenkorkeustilastokuviin. Osa tilastoista koskee ruoppaus- ja merivesialuetta, jonka koski ja patorakennelma yhdistävät jokeen. Kyseessä oleva siirtolapuutarha sijaitsee joen suulta useita kilometrejä sisämaahan päin. Asiakkaan näkemyksen mukaan vertaus viereiseen kaupunginosaan ja tilastot kilometrien päässä sijaitsevalta merivesialueelta eivät ole relevantteja. Vakuutusyhtiö ohittaa kokonaan sen, että vedenkorkeustietoja ei ole voitu selvittää, koska kaikkia tilastoja ei ole saatavilla 50 vuoden ajalta.
Vakuutusyhtiö viittaa lisävastineessaan aikaisempiin korvauspäätöksiin ja toistaa niissä esitetyt perustelut.
Asiakas toteaa lisäkirjelmässään, että vakuutusehdoissa käytetty 50 vuoden aikamääre, johon liittyvää tilasto- ja todennäköisyyssisältöä ei voida lainkaan tarkastella ja jota kuitenkin käytetään päätöksen perustana, on harhaanjohtava. Kyseiseen aikamääreeseen ei saisi vedota korvauspäätöksissä, eikä se saisi olla vakuutusehdoissa. Yhtiön tulee liittää ehtoihin uusi, luotettava mittaustapa. Asiakas huomauttaa, että vaikka tulvat ovat luonnollisia, niin ennakoimattomat, äkilliset ja vedenpintaa huomattavasti nostavat tulvat tulevat lisääntymään ilmastonmuutoksen vuoksi. Vakuutusehtojen tulee olla ajantasaisia ja määrittely- ja mittaustapojen luotettavia. Keskeisen tilaston puuttuminen ja korvauspäätöksessä siihen vetoaminen osoittaa, ettei tulvaa voi määritellä luotettavasti yhtiön esittämällä tavalla. Vakuutusyhtiö ei ole myöskään esittänyt tilalle korvaavaa, luotettavaa määrittely- tai mittaustapaa.
Asiakas ilmoittaa luopuneensa vaatimuksesta, joka koskee siirtolapuutarhapalstan maannostoa tulvavahinkojen ennaltaehkäisemiseksi. Mökin korjauskulujen osalta asiakas täsmentää korvausvaatimuksensa määräksi 1 294,15 euroa.
Sopimusehdot
Sovellettavien kotivakuutusehtojen, voimassa 1.4.2020 alkaen, ehtokohdan 1 (Korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutuksesta korvataan suoranaiset esinevahingot, jotka ovat aiheutuneet äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta vakuutuksen ollessa voimassa.
[…]
Rankkasateen rakennukselle tai rakennuksen sisällä olevalle irtaimistolle aiheuttaman vahingon korvaaminen edellyttää, että vesi on tunkeutunut rakennukseen suoraan maanpinnalta tai kiinteästi rakennukseen asennettujen putkistojen kautta.
Vesistötulvan, merivesitulvan tai niiden seurauksena jään liikkumisen aiheuttaman vahingon korvaaminen edellyttää lisäksi, että vedenpinnan nousu on ollut poikkeuksellinen. Vesistö- tai merivesitulvavahingoista korvataan vain rakennukselle ja siellä olevalle irtaimistolle aiheutunut vahinko.
Vesistötulvalla tarkoitetaan joessa, järvessä, lammessa tai purossa aiheutunutta poikkeuksellista vedenpinnan nousua, joka johtuu myrskytuulesta, poikkeuksellisista sateista, lumen sulamisesta taikka jää- tai hyydepadoista.
Merivesitulvalla tarkoitetaan poikkeuksellista meren vedenpinnan nousua, joka johtuu myrskytuulesta, ilmanpaineen vaihtelusta tai virtauksista Tanskan salmissa.
Poikkeuksellisella vesistön tai meren vedenpinnan nousulla tarkoitetaan myrskytuulen aiheuttamaa vedenpinnan nousua sekä vedenkorkeutta, jonka esiintymistodennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin. Poikkeuksellista ei ole pysyvästä keskivedenpinnan noususta tai vedenpinnan tason normaalista vaihtelusta tai aallokosta johtuva tulva.
Ehtokohdan 2 (Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot) mukaan irtaimiston ja rakennuksen vakuutuksesta ei korvata
[…]
2.8 kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet huoltokorjauksesta, kunnossapidosta, putkien sulatuksesta tai viemäreiden avauksesta.
Ratkaisusuositus
Asiassa on kyse siitä, onko veden tulviminen siirtolapuutarhamökkiin kotivakuutuksesta korvattava vesistötulvan aiheuttama vahinko. Asiakas oli havainnut homevaurioita vapaa-ajan asuntonsa seinässä. Asiakkaan mukaan vahingon syynä olivat poikkeuksellisen korkealle noussut vedenpinta ja rankkasateet syksyllä 2020 ja keväällä 2021.
Vakuutusehtojen mukaan vesistötulvalla tarkoitetaan muun muassa joessa aiheutunutta poikkeuksellista vedenpinnan nousua, joka johtuu myrskytuulesta, poikkeuksellisista sateista, lumen sulamisesta taikka jää- tai hyydepadoista. Vesistötulvan aiheuttaman vahingon korvaaminen edellyttää lisäksi, että vedenpinnan nousu on ollut poikkeuksellinen. Poikkeuksellisella vesistön vedenpinnan nousulla tarkoitetaan vedenkorkeutta, jonka esiintymistodennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin. Poikkeuksellista ei ole pysyvästä keskivedenpinnan noususta tai vedenpinnan tason normaalista vaihtelusta johtuva tulva.
FINE toteaa, että korvauksenhakijalla on näyttötaakka siitä, että vahingon on aiheuttanut vakuutusehdoissa korvattavaksi määritelty vakuutustapahtuma.
Asiakas on toimittanut valokuvia ja videon osittain veden peittämästä siirtolapuutarhapalstasta sekä valokuvia rakennuksessa suoritetuista korjaustoimenpiteistä. Lisäksi asiakas on toimittanut siirtolapuutarhayhdistyksen puheenjohtajan 8.4.2021 lähettämän sähköpostiviestin, jonka mukaan kyseessä oleva siirtolapuutarhapalsta oli yksi eniten tai jopa eniten tulvavedestä kärsineistä alueista. Puheenjohtajan mukaan vuosi oli ollut erityisen hankala. Lunta oli ollut paljon, ja kun sulaminen alkoi, maa oli roudassa. Savinen maa ei imenyt vettä.
Vakuutusyhtiön viittaa asiassa ympäristöhallinnon ymparisto.fi- ja vesi.fi-palveluiden vedenkorkeutta kuvaaviin kaavioihin. Lähimmät havaintopisteet sijaitsevat siirtolapuutarhasta noin kahden ja kolmen kilometrin päässä linnuntietä mitaten. Kaaviokuvista käy ilmi, että keväällä 2021 vesi oli ollut yleisesti ottaen korkeammalla kuin mikä oli ollut aikaisempina vuosina samana ajankohtana mitattu vedenkorkeuksien keskimääräinen taso. Molemmilla mittauspisteillä vedenkorkeus oli kuitenkin pääsääntöisesti pysynyt aikaisempien vuosien vedenkorkeuden vaihteluvälin sisällä. Vedenkorkeus oli ollut korkeimmillaan huhtikuussa 2021, mutta se ei ollut kaavion mukaan ylittänyt melko yleisen tulvan tasoa.
FINE toteaa, että ymparisto.fi-palvelun mukaan melko yleisen tulvan tilastollinen toistuvuusaika on kerran 20 vuodessa ja melko harvinaisen tulvan kerran 50 vuodessa. Toistuvuusaika kuvaa sen ajanjakson pituutta, joka keskimäärin kuluu ennen kuin tietyn suuruinen tulva esiintyy uudelleen. Tulvat eivät kuitenkaan esiinny säännöllisesti. Tilastollisesti kerran 20 vuodessa esiintyvän tulvan vuotuinen todennäköisyys on 5 % ja kerran 50 vuodessa esiintyvän tulvan 2 %. Tietyn toistuvuuden tulvaa vastaavat virtaamat ja vedenkorkeudet voidaan määrittää joko tilastollisin menetelmin tai vesistömalleja käyttäen. FINE huomauttaa, että tilastot perustuvat riippumatonta tietoa tuottavien toimijoiden, kuten Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), tuottamaan tietoon, eikä tilastojen luotettavuutta ole siten FINEn näkemyksen mukaan syytä epäillä. FINE myös katsoo, että vaikka esiintymistodennäköisyyden tarkka laskentatapa ei vakuutusehdoista selviäkään, ei ehtoa, huomioiden viranomaisten käyttämät vakiintuneet laskentamenetelmät, voida pitää asiakkaan esittämällä tavalla harhaanjohtavana tai muutoin epäselvänä.
Veden tulviminen siirtolapuutarhamökkiin on vakuutuksesta korvattava vesistötulvavahinko vain, jos sen osoitetaan aiheutuneen myrskytuulesta, poikkeuksellisista sateista, lumen sulamisesta taikka jää- tai hyydepadoista, jotka ovat aiheuttaneet joen poikkeuksellisen vedenpinnan nousun. Asiakkaan mukaan vuosi 2020–2021 oli poikkeuksellinen sateinen ja sen aiheuttama tulvat poikkeuksellisen korkeat. Asiassa ei ole kuitenkaan esitetty selvitystä sademääristä vahinkoajankohtana.
Lisäksi vesistötulvan aiheuttaman vahingon korvaaminen edellyttää, että vedenpinnan nousu on ollut poikkeuksellinen. Vedenpinnan tason normaalista tai poikkeuksellista vähäisemmästä vaihtelusta johtuvan tulvan aiheuttamia vahinkoja ei korvata vakuutuksesta. Vakuutusyhtiön toimittaman kaavion mukaan joen vedenkorkeus on ollut korkeimmillaan huhtikuussa 2021, jolloin se on ollut tasolla, jonka toistuvuus on alle 20 vuotta. Vaikka vedenkorkeus on keväällä 2021 ollut aikaisempien vuosien keskiarvoa korkeammalla, vedenkorkeudesta esitetyt kaaviot huomioon ottaen FINE katsoo jääneen näyttämättä, että joen vedenpinta on noussut vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla tasolle, jonka esiintymistodennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin.
Käytettävissä olevan selvityksen perusteella FINE ei voi todeta, että vakuutusehtojen mukainen korvattava vesistötulvavahinko olisi tapahtunut. FINE katsoo, että vakuutusyhtiön kielteinen korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen.
Lopputulos
FINE ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.
FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Jaostopäällikkö Korpelainen
Esittelijä Penttilä