Tapahtumatiedot

P Oy:n asunto-osakeyhtiöltä vuokraamassa liiketilassa toimineen ravintolan sisätilat tuhoutuivat tulipalossa 22.7.2020. Ravintola avattiin korjaustöiden jälkeen uudelleen 27.5.2021. P Oy haki vakuutusyhtiöltä korvausta liiketoimintansa keskeytymisestä yritysvakuutukseensa kuuluneesta keskeytysvakuutuksesta.

P Oy:n 31.5.2021 päivätyn laskelman mukaan vahinkoa edeltäneen tammi-kesäkuun liikevaihto vähennettynä materiaalien ja palvelujen kustannuksilla oli 87 151,90 euroa. Kun siihen lisättiin 30 301,86 euron henkilöstö- ja sivukulut päädyttiin 117 453,76 euron summaan. Huomioiden 37 prosentin alivakuutus keskeytysvahingosta korvattava määrä oli 12 332,65 euroa kuukaudelta eli 123 326,50 euroa 10 kuukauden keskeytysajalta.

Vakuutusyhtiö maksoi keskeytysvahingosta 28 254,40 euron korvauksen. Yhtiö vetosi päätöksessään 8.9.2021 vakuutusehtojen kohtaan 5.3.5, jonka mukaan keskeytysvahinko korvattiin enintään siltä ajalta kuin esinevahingon korjaamiseen kului tehokkaita korjaustapoja käyttäen. Aika arvioitiin niillä perusteilla, joita olisi noudatettu, jos esinevahinko olisi korvattu tästä vakuutuksesta. Vakuutusyhtiön mukaan korjausaika olisi ollut enintään seitsemän kuukautta. Korjaukset olivat työn valvojan mukaan viivästyneet tiedonkulun ongelmien vuoksi.

Vakuutusyhtiö laski korvaussumman seuraavasti:

Korvaus vahingosta maksettiin 37 prosentin alivakuutussuhteessa, 212 000 euroa/334 656 euroa eli 63 % x 44 848,26 = 28 254,40.

Vakuutusyhtiölle lähettämissään kirjelmissä P Oy piti korvausta liian alhaisena muun muassa, koska summasta oli vähennetty palkat sivukuluineen. P Oy katsoi menettämänsä keskeytysvakuutuskatteen määräksi 120 062,66 euroa ja vaati 91 808,26 euron lisäkorvausta. Korjaustöiden viivästyminen ei ollut johtunut P Oy:stä, vaan asunto-osakeyhtiö oli sopinut korjausten järjestyksestä ja hankkinut urakoitsijat. P Oy:n edustajat olivat olleet tavoitettavissa.

Vakuutusyhtiö ei muuttanut ratkaisuaan päätöksissä 8.10.2021 ja 30.11.2021 lausuen, että korvausmäärä oli vastuuaikana menetetty, vakuutusmaksun perusteena ollutta liikevaihtoa vastannut keskeytysvakuutuskate tai myyntikate sekä muuttuvat palkat henkilösivukuluineen. Korvauksen perusteena myyntikate sisälsi yrityksen palkkakustannukset. Mikäli palkkoja ei keskeytysaikana maksettu, ne katsottiin vakuutusehtojen kohdan 5.3.6 mukaisiksi säästyneiksi kuluiksi. Säästyneet kulut oli laskettu P Oy:n toimittamien tietojen mukaan. Korvauspäätös oli annettu 30.7.2020, mutta purkutyöt oli aloitettu vasta lokakuussa. Jälleenrakennus oli aloitettu 1.12.2020. Työt olivat kestäneet kuusi kuukautta, kun vakuutusyhtiön mielestä tehokas korjausaika olisi ollut vain kolme kuukautta, joten vakuutusyhtiön mielestä korvattu seitsemän kuukauden keskeytysaika oli kohtuullinen.

Asiakkaan valitus

P Oy on pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta siitä, onko vakuutusyhtiön korvattava liiketoiminnan keskeytysvahingosta P Oy:n vaatimat 120 062,66 euroa ja suoritettava lisäkorvausta 91 808,26 euroa tai muu mahdollinen määrä viivästyskorkoineen 19.12.2021 lukien.

P Oy on lausunut, ettei vakuutuslainsäädännöstä löytynyt määritelmää keskeytysvakuutuskatteelle. Vakuutuskirjan kohdan 2.1.2 mukaan korvausmäärä oli vastuuaikana menetetty, vakuutusmaksun perusteena ollutta liikevaihtoa vastannut keskeytysvakuutuskate tai myyntikate sekä muuttuvat palkat henkilösivukuluineen. P Oy:n näkemyksen mukaan keskeytysvakuutuskate on liiketoiminnan tuotto, joka saadaan vähentämällä liikevaihdosta materiaali- ja palvelukulut, mikä vastasi sovellettavaa vakuutuskirjan ehtoa. Korvausvaatimus perustui ennen vakuutustapahtumaa toteutuneeseen kuuden kuukauden myyntikatteeseen lisättynä vahinkoajan toteutuneilla palkoilla sivukuluineen.

P Oy:n käsityksen mukaan vakuutusyhtiö oli hyväksynyt laskennan perusteeksi kirjanpidon mukaisen toteutuneen liikevaihdon ja keskeytyskatteen ottamatta kuitenkaan mukaan palkkakuluja. P Oy oli maksanut keskeytysajalta liiketoiminnasta vastuulliselle yrittäjälle palkkaa sivukuluineen 16 991,38 euroa, mikä ilmeni yhtiön kirjanpitoraportista 1-6/2021. Keskeytysajan 10 kuukaudelle laskettuna palkkojen määrä sivukuluineen oli 28 318,97 euroa. Keskeytyskatteena suoritettavan korvauksen määrä oli siten 173 572,22 euroa (myyntikate 87 151,95 : 6 = 14.525,25 x 10 = 145 253,25 + palkkakulut sivukuluineen 28.318,97). Palkkoja ei ollut huomioitu vakuutusyhtiön väittämin tavoin kahteen kertaan. Alivakuutusprosentti 37 huomioiden korvausmääräksi tuli 97 319,68 euroa. Keskeytysajan vuokrat oli maksettu keskeytyksen jälkeen toteutuneen liiketoiminnan kassavirralla.

Keskeytysajan osalta P Oy on lausunut, ettei vakuutusyhtiöllä ollut perustetta rajoittaa korvausaikaa 10 kuukautta lyhyemmäksi. Vakuutusyhtiön väittämän mukaan korjaustoimissa tai niihin ryhtymisessä olisi viivytelty. P Oy:n mielestä vakuutusehdon tarkoitus oli estää perusteettoman korvauksen saaminen tahallisella viivyttelyllä. P Oy:lle oli aiheutunut tappiota jokaiselta päivältä vaaditusta korvauksesta huolimatta.

P Oy:n mukaan asunto-osakeyhtiö oli ryhtynyt välittömästi toimiin ja vahinko oli kartoitettu kaksi päivää palon jälkeen. Vakuutusyhtiö oli viivytellyt, sillä purkukustannusten korvaamisesta ei ollut saatu päätöstä ravintolan irtaimistovakuutuksesta. Urakoitsija ei ollut suostunut aloittamaan purkutöitä ennen kuin maksaja oli tiedossa. P Oy oli purkanut ravintolan irtaimiston itse. Muut purkutyöt oli päästy aloittamaan vasta lokakuussa. Viivästys oli johtunut yksin vakuutusyhtiön hitaasta käsittelystä, ja asiassa oli jäänyt epäselväksi, oliko vakuutusyhtiö antanut korvauspäätöstä. Kyse ei ollut P Oy:n tai asunto-osakeyhtiön toiminnasta tai laiminlyönnistä.

P Oy ei ollut voinut muutenkaan vaikuttaa korjaustöiden aikatauluun. Asunto-osakeyhtiö, valvoja, vakuutusyhtiön edustaja ja urakoitsija olivat sopineet keskenään, että asuinhuoneistot korjattiin ensin ja että urakoissa käytettiin samaa urakoitsijaa. Ravintolan liikehuoneiston urakkasopimuksessa urakka oli sovittu aloitettavaksi 2.12.2020. Urakan kestoksi oli arvioitu noin neljä kuukautta, mutta se kesti lähes kuusi kuukautta. P Oy:n mielestä vakuutusyhtiöllä ei ollut oikeutta käyttää korvausperusteena vain arvioitua korjausaikaa. Ravintolan keittiön huuvan tilauksessa tapahtunut viive ei johtunut P Oy:stä, vaan tarjouksen tekijästä. P Oy:n edustajat olivat olleet koko ajan tavoitettavissa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on toistanut korvauspäätöksissään lausumansa todeten korvausratkaisun vakuutusehtojen mukaiseksi. Lisäkorvaukselle ei ollut perusteita.

Keskeytysvakuutuskatteen laskeminen
Vakuutusyhtiön on lausunut, että vakuutuskirjalla oli esitetty kaksi vaihtoehtoista tapaa vakuutuksesta maksettavan korvauksen perusteelle. Tässä tapauksessa vakuutuskirjassa mainitut vakuutusehdot määrittivät, kumpaa perustetta laskennassa noudatettiin.

Korvauslaskelmassa mainittu keskimääräinen kuukausimyyntikate 14 993,83 euroa sisälsi palkat kokonaisuudessaan. Summa jäi P Oy:lle keskimäärin käyttöön kuukaudessa ja sillä katettiin kaikki yrityksen henkilöstö- ja kiinteät kulut.

Keskeytyksen ajalta säästyneet kulut tuli aina ottaa huomioon. Esimerkiksi henkilöstön ollessa lomautettuna säästynyt palkkasumma vähennettiin korvauksesta. Mikäli vähennystä ei tehtäisi, summa jäisi yrityksen käyttöön ja se hyötyisi vahingosta.

Liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain 21 §:n 2 momentin mukaan vuokralaisella oli oikeus saada vapautus vuokran maksamisesta tai vuokra kohtuullisesti alennetuksi siltä ajalta, jolta huoneistoa ei voitu käyttää tai jolta huoneisto ei ollut vaadittavassa tai sovitussa kunnossa. Vuokralaisella ei kuitenkaan ollut tätä oikeutta, jos huoneiston puutteellinen kunto johtui vuokralaisen laiminlyönnistä tai muusta huolimattomuudesta taikka korjaus- tai muutostyö oli suoritettu vuokralaisen vastattavan vahingon johdosta.

Sähköpalotutkinnan raportin mukaan todennäköisin palon syttymissyy oli ollut kylmäkaapin kompressorin käynnistysreleen vikaantuminen. Palo ei siten ollut syttynyt P Oy:n vastuulla olleen seikan vuoksi. Näin ollen P Oy:n ei vakuutusyhtiön käsityksen mukaan ollut lain nojalla tullut maksaa tiloistaan vuokraa, kun ne eivät korjaustyön ajan olleet siinä kunnossa, että liiketoimintaa voitiin harjoittaa.

Vakuutusyhtiö oli pyytänyt P Oy:ltä selvityksen säästyneistä kuluista vahinkoajalta. P Oy:n tilitoimiston 18.9.2020 lähettämän vastauksen mukaan ”Säästyneitä kuluja ei ole kuin tarvikeostot & työntekijöiden palkat. Vuokra 2000 €/kk pitää silti maksaa joka kk. Yrittäjien palkat [A] 2500 €/kk & [B] 2500 €/kk.” P Oy oli toimittanut 17.8.2021 säästyneistä kuluista tilitoimiston uuden laskelman vuokrista, palkoista, henkilösivukuluista ja muista toimitilakuluista ajalta 7/2020 — 5/2021, minkä mukaan vakuutusyhtiö oli kyseiset kulut laskenut. Säästyneitä kuluja oli ollut 8 556,28 euroa kuukaudessa.

Koska työntekijöiden palkat olivat tilitoimiston ilmoituksen mukaan säästyneet keskeytysajalta, niitä ei tullut sisällyttää keskeytyskatetta koskevaan laskelmaan. P Oy oli ensin ilmoittanut palkkakulujen säästymisestä, mutta ilmoittanutkin myöhemmin, etteivät ne olleet säästyneet. Jos säästyneitä palkkakuluja oli ilmoitettu virheellisesti liikaa, vakuutusyhtiö on lausunut korvaavansa P Oy:n maksaman osuuden. Elleivät yrittäjän palkat sisältyneet ilmoitettuihin säästyneisiin kuluihin, vakuutusyhtiö on katsonut jo kattaneensa yrittäjän palkat katekorvauksella. Mikäli työntekijöiden palkkoja ja/tai tilavuokria oli maksettu keskeytysajalla, P Oy:n tuli toimittaa maksuista yksityiskohtainen selvitys, jonka perusteella uusi korvauspäätös voitiin antaa.

Keskeytysajan pituus
Vakuutusyhtiö on lausunut antaneensa P Oy:n irtaimistovakuutuksesta päätöksen vahingon korvattavuudesta viikon kuluttua tulipalosta ja korvauksen määrää koskeneen päätöksen kuukauden kuluessa siitä, kun P Oy:n selvitys irtaimistovahingon määrästä oli saatu. Korvaus oli siten suoritettu vakuutussopimuslain edellyttämässä ajassa.

Purkutyöt kuuluivat asunto-osakeyhtiön kiinteistövakuutuksen korvauspiiriin. Valtuutuksen puuttuessa vakuutusyhtiö ei voinut lausua kiinteistövakuutusta koskeneesta asiasta P Oy:n asiaa käsiteltäessä. Mikäli esimerkiksi vakuutusmeklari ei ollut toimittanut korvauspäätöstä asunto-osakeyhtiölle, vakuutusyhtiö ei voinut vaikuttaa korjaustöiden viivästymiseen siltä osin.

Vakuutusyhtiö oli tiedustellut rakennusvalvojalta 14.6.2021, miksi korjaustyöt P Oy:n tiloissa olivat kestäneet kauan ja oliko töitä tehty tehokkaasti koko 10 kuukauden ajan. Valvojan 15.6.2021 lähettämän vastauksen mukaan jälleenrakennustyöt olivat alkaneet välittömästi purkutyön valmistumisen jälkeen. Työt olivat venyneet suurelta osin siksi, että kielimuuri tai joku muu syy oli aiheuttanut kommunikaatio-ongelmia materiaali- ja muissa vastaavissa asioissa. Omistajia oli välillä ollut vaikeuksia saada kiinni. Näistä syistä urakoitsijan työ oli ollut tehotonta. Valvojan mielestä ilman mainittuja ongelmia projektin olisi voinut viedä puolta nopeammin läpi.

Korvattava keskeytysaika tuli ratkaista vakuutusehtojen kohdan 5.3.5 perusteella. Sillä seikalla, missä ajassa korvauspäätös oli tullut asunto-osakeyhtiölle tai mitä asunto-osakeyhtiö oli sopinut korjaustöiden järjestyksestä, ei ollut merkitystä määritettäessä toiminnan keskeytymisaikaa vakuutusehtojen nojalla. Vakuutusyhtiö onkin pitänyt korvausta seitsemän kuukauden keskeytysajalta vakuutusehtojen mukaisena ja riittävänä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse 22.7.2020 sattuneen palovahingon P Oy:lle aiheuttaman toiminnan keskeytymisen johdosta maksettavan keskeytyskorvauksen laskentatavasta ja määrästä sekä vakuutuksesta korvattavan keskeytysajan pituudesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

P Oy:n vakuutukseen sovellettavien 1.1.2019 alkaen voimassa olleiden yritysvakuutuksen ehtojen kohdan KE 2, Vakuutuksen kohde, mukaan vakuutuksen kohteena on vakuutuksenottajan harjoittaman, vakuutuskirjaan merkityn liiketoiminnan keskeytyskate. Keskeytyskate saadaan, kun vakuutuskauden alusta laskettavasta vuoden liikevaihdosta (12 kuukautta) vähennetään voimassa olevan kirjanpitoasetuksen mukaiset muuttuvat kulut. Jos vakuutusmäärä lasketaan muulle ajanjaksolle tai muulla perusteella, se merkitään vakuutuskirjaan.
Vakuutusmaksun perusteena on liikevaihto.

Vakuutusehtojen kohdan KE 3, Vastuuaika ja omavastuu, kohdan 3.1 mukaan vakuutuskirjaan merkitty vastuuaika on se yhtenäinen omavastuuajan päättymisestä alkava ajanjakso, jonka aikana syntynyt keskeytysvahinko korvataan vakuutuksesta.

Vakuutusehtojen kohdan KE 3 3.2 mukaan korvausta ei makseta vakuutuskirjassa mainitulta omavastuuajalta, joka lasketaan keskeytysvahingon alkamishetkestä.

Vakuutusehtojen kohdan KE 4, Korvattavat vahingot ja niihin liittyvät rajoitukset, kohdan 4.1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan liiketoiminnan keskeytymisen aiheuttama taloudellinen vahinko, joka on suoranainen seuraus ja ES3 voimassaoloalueella vakuutuskaudella sattuneesta
- kohdassa ES 4 tarkoitetusta esinevakuutuksen kohteena olevaa omaisuutta kohdanneesta korvaukseen oikeuttavasta vahingosta,
- vakuutuksenottajan liiketoiminnassaan hyödyksi käyttämää omaisuutta kohdanneesta vahingosta, joka esinevakuutuksen kohteelle sattuessaan olisi kohdan ES 4 mukaan korvattava vahinko.

Vakuutusehtojen kohdan KE 5, Korvaussäännöt, kohdan 5.1 mukaan vahingon määrä on keskeytyskatteen (ks. KE 2) menetys.

Vakuutusehtojen kohdan KE 5 5.3.2 mukaan, jos vakuutuksenottajan ilmoittama ja vakuutuskirjaan merkitty vakuutuskaudelta laskettava liikevaihto on todellista liikevaihtoa pienempi, on kyseessä alivakuutus, jolloin vahingon määrästä suoritetaan niin suuri osa kuin ilmoitettu liikevaihto on todellisesta liikevaihdosta.

Vakuutusehtojen kohdan KE 5 5.3.5 mukaan, jos keskeytysvahingon syynä on vakuutuksenottajan hyödyksi käyttämää rakennusta tai huoneistoa, tavaran tai palvelusten toimittajan omaisuutta tai asiakkaan omaisuutta kohdannut esinevahinko (ks. KE 4.1.1 - 4.1.4), korvataan keskeytysvahinko enintään siltä ajalta kuin esinevahingon korjaamiseen kuluisi tehokkaita korjaustapoja käyttäen. Tämä arvioidaan niillä perusteilla, joita noudatettaisiin, jos esinevahinko kuuluisi tästä vakuutuksesta korvattavaksi.

Vakuutusehtojen kohdan KE 5 5.3.6 mukaan korvauksen määrä on edellä olevien sääntöjen mukaisesti laskettu vahingon määrä vähennettynä
- määrällä, joka vastuuaikana on säästynyt sen vuoksi, että keskeytyskatteeseen (ks. KE 2) sisältyvää kulua ei esinevahingon seurauksena ole tarvinnut maksaa tai että se on pienentynyt, korvattu muusta vakuutuksesta tai muuten säästynyt,
- määrällä, jolla vakuutuksenottajan, samaan konserniin kuuluvan yhtiön tai jonkun muun vakuutuksenottajan puolesta toimineen liiketoiminnan tulos on vastuuaikana lisääntynyt vahingosta johtuen ja
- esinevahingosta saatuun korvaukseen mahdollisesti sisältyvällä keskeytyskatteella.

Asian arviointi

1 Vakuutuksesta korvattavan keskeytysvahingon määrä

Lautakunta toteaa ensiksi siltä osin kuin P Oy on väittänyt, ettei vakuutuksen kohteena olevaa keskeytyskatetta ole määritelty, että kyseinen määrittely sisältyy vakuutuksen kohteen määrittelevään sovellettavien vakuutusehtojen kohtaan KE 2. Kohdasta ilmenee, että keskeytyskate saadaan, kun vakuutuskauden alusta laskettavasta vuoden liikevaihdosta (12 kuukautta) vähennetään voimassa olevan kirjanpitoasetuksen mukaiset muuttuvat kulut.

Vakuutusyhtiön P Oy:lle antaman 19.9.2019 päivätyn vakuutuskirjan mukaan vakuutuksen vakuutuskaudeksi on sovittu vuosittain 1.11. ja 31.10. välinen aika. Tässä tapauksessa osapuolten kesken ei kuitenkaan ole erimielisyyttä siitä, että keskeytysaikana aiheutuneen vahingon määrä on laskettu P Oy:n ajalla 1.1. – 30.6.2020 toteutunutta liiketoimintaa koskevien kirjanpitotietojen perusteella.

P Oy:n ja vakuutusyhtiön erimielisyys koskee sitä, miten palkkakustannusten osuus on huomioitava vahingon määrää laskettaessa. P Oy on lausunut perustaneensa korvausvaatimuksensa ennen vakuutustapahtumaa toteutuneeseen kuuden kuukauden myyntikatteeseen lisättynä vahinkoajan palkkakustannuksilla sivukuluineen. P Oy on vedonnut vakuutuskirjan keskeytysvakuutusta koskevaan kohtaan 2.1.2, jonka mukaan korvausmäärä on vastuuaikana menetetty, vakuutusmaksun perusteena olevaa liikevaihtoa vastaava keskeytysvakuutuskate tai myyntikate sekä muuttuvat palkat henkilösivukuiluineen.

Vakuutusehtojen kohdan KE 5 5.1 mukaan vahingon määrä on vakuutusehtojen kohdassa KE 2 määritellyn keskeytyskatteen menetys. Vakuutuskäytännössä korvattava keskeytyskate lasketaan vakiintuneesti vertaamalla yrityksen toteutunutta katetta edellisen tilikauden vastaavan ajanjakson aikana toteutuneeseen katteeseen.

Lautakunta toteaa, että kun vakuutusehtojen mukaan keskeytyskatteeksi on määritelty yrityksen liikevaihto vähennettynä voimassa olevan kirjanpitoasetuksen mukaisilla muuttuvilla kuluilla, merkitsee se sitä, että yrityksen henkilöstökuluja vastaava summa sisältyy lähtökohtaisesti vakuutuksesta korvattavan katemenetyksen piiriin. Näin ollen, mikäli henkilöstökuluja ei joltakin osalta keskeytysaikana kerrykään, esimerkiksi henkilöstön lomauttamisen vuoksi, tältä osin säästyneitä henkilöstökuluja vastaava määrä on todellisen vahingonmäärän laskemiseksi vakuutusehtojen kohdan KE 5 5.3.6 mukaisesti vähennettävä yrityksen normaaliin toimintaan perustuneen vertailujakson pohjalta lasketusta keskeytyskatteen määrästä. P Oy:n mainitsemalla vakuutuskirjan tekstin mukaisella toisella laskentavaihtoehdolla vastaavaan lopputulokseen pääsemiseksi olisi puolestaan lisättävä yrityksen tuotannosta riippuvat muuttuvat palkat myyntikatteeseen edellyttäen, että muuttuvia palkkakustannuksia on yritykselle keskeytysaikana aiheutunut.

Edellä lausumillaan perusteilla lautakunta katsoo vakuutusyhtiön menetelleen P Oy:n keskeytyskatteen määrää laskiessaan vakuutussopimuksen ehtojen mukaisesti P Oy:n palkkakustannusten huomioon ottamisessa.

Koska vuodelta 2021 toimitettu kirjanpitoraportti on annettu ajalta 1.1. – 30.6.2021, lautakunnan käytettävissä olevista selvityksistä ei yksiselitteisesti ilmene, oliko ja jos niin kuinka paljon P Oy:lle aiheutunut kyseisiä palkka- ja henkilösivukuluja 27.5.2021 päättyneenä keskeytysaikana. Myöskään keskeytysaikaan mahdollisesti kohdistuneiden liiketilan vuokrakustannusten määrää ei voi todeta lautakunnalle toimitetuista selvityksistä. Vakuutusyhtiö on kuitenkin ilmoittanut lautakunnalle voivansa käsitellä asian tältä osin uudelleen, mikäli P Oy toimittaa sille asianmukaisen selvityksen mainituista maksamistaan keskeytysaikaan kohdistuneista kustannuksista.

2 Korvattavan keskeytysajan pituus

Osapuolet ovat erimielisiä myös vakuutuksesta korvattavan keskeytysajan pituudesta. Vakuutusyhtiö on suorittanut korvauksen seitsemän kuukauden keskeytysajan perusteella vedoten vakuutusehtojen kohtaan KE 5 5.3.5, kun P Oy on vaatinut korvauksen maksamista koko palovahingon korjaustöiden 10 kuukauden kestoajalta.

P Oy on vedonnut siihen, että 22.7.2020 sattuneen palovahingon jälkeen asunto-osakeyhtiö oli sopinut ravintolatilojen korjaustöiden aloittamisesta vasta 2.12.2020 sen jälkeen, kun asunto-osakeyhtiön asuinhuoneistojen kärsimät vauriot oli ensin korjattu. P Oy:n mukaan ravintolatilan purkutöiden aloitus oli viivästynyt irtaimistovahingon korvauskäsittelyn hitauden vuoksi ja purkutyöt oli voitu aloittaa vasta lokakuussa 2020. Korjaustöiden valvojan antaman selvityksen mukaan korjaustyötä olivat viivyttäneet myös tiedonkulun ongelmat P Oy:n omistajien kanssa.

Vakuutusehtojen kohdan KE 5 5.3.5 mukaan keskeytysvahinko korvataan enintään siltä ajalta kuin esinevahingon korjaamiseen kuluisi tehokkaita korjaustapoja käyttäen. Tämä arvioidaan niillä perusteilla, joita noudatettaisiin, jos esinevahinko kuuluisi tästä vakuutuksesta korvattavaksi. Lautakunta katsoo, että vakuutusehdon on tulkittava merkitsevän sitä, että vakuutusyhtiö on sitoutunut korvaamaan keskeytysvahingon vain siltä ajalta, jonka omaisuusvahingon vaatiman korjaustyön on arvioitava rakennustekniseltä kannalta kestävän, kun työ suoritetaan asianmukaisella tavalla ilman muista syistä johtuvia viivytyksiä.

Kun P Oy:n ravintolatilojen korjaustöiden viivästyminen ja pitkittyminen on tässä tapauksessa saadun selvityksen mukaan johtunut pääosin muista kuin itse korjauksiin liittyneistä rakennusteknisistä syistä, lautakunta pitää vakuutusyhtiön arviomaa ja korvaamaa seitsemän kuukauden keskeytysaikaa vahingon laadusta ja laajuudesta saatu selvitys huomioon ottaen vakuutusehtojen kohdan KE 5 5.3.5 mukaisena.

Lopputulos

Lautakunta pitää vakuutusyhtiön korvausratkaisua vakuutussopimukseen sovellettavien ehtojen mukaisena. P Oy voi niin halutessaan toimittaa vakuutusyhtiölle tarkemman selvityksen keskeytysaikaan kohdistuneista maksamistaan palkka- ja vuokrakustannuksista aiheutuneen keskeytysvahingon määrän laskemiseksi uudelleen vakuutusyhtiön esittämällä tavalla.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski

Jäsenet:
Akselinmäki
Jaakkola
Makkula
Nyyssölä
Sjögren