Tapahtumatiedot
Parturi- ja kauneudenhoitopalveluja toiminimellä tarjoavalla P.P:llä oli todettu koronavirustartunta. Yleisvaaralliseksi määritellyn infektion vuoksi asianomaisen kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri oli määrännyt P.P:n tartuntatautilain nojalla eristykseen 14.3.2020 ja 28.3.2020 väliseksi ajaksi. Määräyksen vuoksi yksinyrittäjänä toiminut P.P. joutui sulkemaan liikkeensä ja peruuttamaan sovitut asiakaskäynnit. P.P. haki vahinkoilmoituksella 4.3.2021 korvausta liiketoimintansa keskeytymisestä yritysvakuutukseensa sisältyneestä epidemiavakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö kieltäytyi päätöksellä 9.3.2021 maksamasta korvausta. Vakuutusyhtiö vetosi epidemiavakuutuksen vakuutusehtojen kohtaan 4.1.3, jonka mukaan edellytyksenä keskeytysvahingon korvattavuudelle oli, että vahinko oli suoranainen seuraus Suomen viranomaisen tartunta- tai eläintautien vastustamiseksi vakuutuskaudella antamasta velvoittavasta määräyksestä, joka annettiin tartuntatauti-, eläintauti- tai elintarvikelain perusteella, ja että määräyksestä aiheutuneet toimenpiteet liittyivät välittömästi vakuutettuun liiketoimintaan. Kaikkien edellytysten tuli täyttyä samanaikaisesti. Vakuutusehdon mukaan viranomaisen velvoittavan määräyksen aiheuttamien toimenpiteiden tuli liittyä välittömästi vakuutettuun liiketoimintaan. Karanteenimääräys oli kohdistettu P.P:hen yksityishenkilönä ja hän joutui sen vuoksi olemaan eristyksissä. Vakuutusyhtiön mielestä toimenpide ei liittynyt P.P:n harjoittamaan liiketoimintaan, vaan sen vaikutus liiketoimintaan oli välillinen.
Asiakkaan valitus
P.P. on pyytänyt asiassa lautakunnan ratkaisusuositusta vaatien liiketoimintansa keskeytymisen aiheuttaman taloudellisen vahingon korvaamista menetetyn 4 300 euron liikevaihdon mukaan. Perusteluinaan P.P. on lausunut, että eristysmääräys oli keskeyttänyt liiketoiminnan välittömästi, koska liikkeeseen meneminen kiellettiin ja myös kotikäynnit oli peruutettava. Määräyksen aiheuttama eritystoimenpide esti elinkeinon harjoittamisen eikä hän voinut tehdä työtään. Toiminimi ja yrittäjä olivat sama asia, kun elinkeinotoimintaa harjoitti luonnollinen henkilö. Näin ollen karanteenimääräys kohdistui välittömästi liiketoimintaan. P.P. oli ymmärtänyt vakuutuksen antavan turvaa juuri tällaisten epidemioiden varalta.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö on kiistänyt P.P:n vaatimuksen ja toistanut korvauspäätöksessään lausumansa. Vakuutusehtojen mukaisesti määräyksestä aiheutuneiden toimenpiteiden tuli liittyä välittömästi asiakkaan vakuutettuun liiketoimintaan. Viranomainen ei ollut antanut ajanjaksoon 14.3.2020 - 28.3.2020 kohdistunutta tartuntatautilakiin perustunutta yleistä tai asiakkaan liiketoimintaan erityisesti kohdistunutta velvoittavaa määräystä parturiliiketoiminnan harjoittamisen keskeyttämisestä. Eristysmääräys ei siten liittynyt ehtojen edellyttämällä tavalla välittömästi asiakkaan vakuutettuun liiketoimintaan. Eristysmääräys koski P. P:tä henkilökohtaisesti, ja siten esti vain häntä itseään harjoittamasta parturiliiketoimintaa mainittuna ajanjaksona. Tämän vuoksi kaikki ehtokohdassa 4.1.3 mainitut edellytykset korvauksen suorittamiselle eivät olleet täyttyneet.
Vakuutusyhtiö on huomauttanut, että ollessaan lääkärin määräyksestä eristettynä P.P. olisi mahdollisesti voinut käyttää parturiliiketoiminnan harjoittamisessa sijaista. Tällöin liiketoiminta ei olisi keskeytynyt eikä liikevaihdon menetystä olisi tapahtunut. Siinäkin tapauksessa, että kaikki vakuutusehtojen asettamat korvausedellytykset olisivat täyttyneet, vakuutuksesta olisi korvattu vastuuaikana menetetty vakuutusmaksun perusteena ollutta liikevaihtoa vastannut keskeytysvakuutuskate, mutta ei menetettyä liikevaihtoa sellaisenaan.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse siitä, onko vakuutusyhtiön maksettava myöntämästään keskeytysvakuutuksesta korvausta parturi- ja kauneudenhoitopalveluja toiminimellä tarjonneelle P.P:lle aiheutuneesta liiketoiminnan katemenetyksestä, joka on aiheutunut tartuntataudeista vastaavan lääkärin määrättyä P.P:n tartuntatautilain nojalla eristykseen COVID-19 epidemian leviämisen hidastamiseksi. Lähemmin tarkasteltuna asiassa on kyse siitä, onko viranomaisen P.P:lle antaman määräyksen mukainen toimenpide liittynyt vakuutusehdoissa edellytetyllä tavalla välittömästi P.P:n liiketoimintaan.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Kysymyksessä olevaan keskeytysvakuutukseen sovellettavien 1.1.2019 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 1, Vakuutuksen tarkoitus, mukaan [vakuutusyhtiö] sitoutuu näiden ehtojen ja Yleisten sopimusehtojen (YL) mukaisesti korvaamaan kohdassa 4 mainituista vahingoista vakuutuksen kohteelle aiheutuneen taloudellisen vahingon sekä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset.
Vakuutusehtojen kohdan 2, Vakuutuksen kohde, mukaan vakuutuksen kohteena on vakuutuksenottajan harjoittaman, vakuutuskirjaan merkityn liiketoiminnan keskeytyskate. Keskeytyskate saadaan, kun vakuutuskauden alusta laskettavasta vuoden liikevaihdosta (12 kuukautta) vähennetään voimassaolevan kirjanpitoasetuksen mukaiset muuttuvat kulut. Jos vakuutusmäärä lasketaan muulle ajanjaksolle tai muulla perusteella, se merkitään vakuutuskirjaan. Vakuutusmaksun perusteena on liikevaihto.
Vakuutusehtojen kohdan 4.1, Korvattavat vahingot, alakohdan 4.1.3, Epidemiakeskeytysvahingot, mukaan vakuutuksesta korvataan liiketoiminnan keskeytymisen aiheuttama vahinko, joka on suoranainen seuraus Suomen viranomaisen vakuutuskaudella antamasta, tartunta-, eläintauti- tai elintarvikelakiin perustuvasta velvoittavasta määräyksestä tartunta- tai eläintautien vastustamiseksi. Määräyksestä aiheutuvien toimenpiteiden tulee liittyä välittömästi vakuutettuun liiketoimintaan.
Vakuutuksesta korvataan myös tilojen desinfiointi- ja hävittämiskustannukset. Lisäksi korvataan vastaavan vaihto- ja käyttöomaisuuden hankinta hävitettäväksi määrätyn tilalle ottaen huomioon esinevakuutuksen kohdan 6.2 omaisuuden arvon ja määrän laskemisen mukaiset ehtokohdat. Epidemiakeskeytysvakuutus ei kata säiliöautoliikennettä.
Asian arviointi
Lautakunta toteaa, että vakuutuskorvauksen saaminen vapaaehtoisesta vakuutuksesta edellyttää, että vahinko on aiheutunut kysymyksessä olevassa vakuutussopimuksessa erikseen korvattavaksi määritellystä vahinkotapahtumasta.
Lautakunta katsoo, että kyseisessä kunnan tartuntataudeista vastanneen lääkärin P.P:lle tartuntatautilain nojalla antamassa eristysmääräyksessä on sinänsä ollut kyse vakuutusehtojen kohdan 4.1.3 edellyttämästä Suomen viranomaisen vakuutuskaudella antamasta tartuntatautilakiin perustuneesta velvoittavasta määräyksestä tartuntataudin vastustamiseksi. Tässä tapauksessa vakuutusehdon soveltamisen kannalta on kuitenkin olennaista, oliko kyseisestä määräyksestä johtunut toimenpide vakuutusehdossa niin ikään edellytetyin tavoin liittynyt välittömästi P.P:n vakuuttamaan liiketoimintaan. Vakuutuskirjan ja vakuutusehtojen kohdan 2 perusteella vakuutuksen kohteeksi on määritelty vakuutuksenottajan harjoittama liiketoiminta, tarkemmin sen tuottama vakuutusehdossa erikseen määritelty keskeytyskate.
Lautakunta toteaa, että puheena olevalla eristysmääräyksellä P.P. on määrätty eristettäväksi yleisvaaralliseksi määritellyn koronavirusinfektion vuoksi tartunnan leviämisen estämiseksi. Määräys ei sellaisena ole koskenut P.P:n parturi- ja kaudenhoitopalveluja käsittänyttä liiketoimintaa, vaan P.P:n henkilöä. Sen vuoksi lautakunta katsoo, että määräyksen mukainen eristystoimenpide ei ole välittömästi liittynyt juuri vakuutettuun liiketoimintaan. Sillä tosiseikalla, että P.P:hen kohdistunut eristäminen on käytännössä estänyt häntä harjoittamasta liiketoimintaansa, ei ole vakuutusehdon soveltamisen kannalta merkitystä, kun itse liiketoimintaa olisi voinut jatkaa palkkaamalla sijainen.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä asianmukaisena.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski
Jäsenet:
Akselinmäki
Jaakkola
Makkula
Sjögren