Tapahtumatiedot

Vahingonkärsinyt A:n omistamassa omakotitalokiinteistössä tapahtui vesivahinko, kun asunnossa vuokralaisena ollut vakuutettu B ei talosta pois muuttaessaan ollut varmistanut, että astianpesukoneen poistoputki olisi ollut tulpattuna. Vakuutettu on itse kertonut, että hänen lähtiessään kiinteistöltä, oli astianpesukoneen hana kiinni. Muuton jälkeen ja sähkösopimuksen irtisanottuaan hän kävi 20.9.2019 varmistamassa, että asunto on kylmillään ja tällöin hän huomasi, että allaskaappiin valui vettä.

Korvausta vesivahingosta haettiin B:n vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen, jonka mukaan vastuuvakuutuksesta korvataan vakuutetun aiheuttama esinevahinko, josta hän on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Korvausvastuun syntyminen edellyttää vakuutetun puolelle katsottavaa tuottamusta tai laiminlyöntiä ja tämän menettelyn tulee olla syy-yhteydessä vahingon syntymiseen. Lisäksi yhtiö viittaa tapauksessa sovellettaviin vakuutuksen rajoitusehtoihin ja toteaa, että vakuutuksesta ei korvata omakotitalolle tai muulle vastaavalle asuin- ja vapaa-ajan käytössä olevalle rakennukselle aiheutettua vahinkoa.

Yhtiö toteaa myös, että myös kiinteistönomistajan tulee huolehtia kiinteistön kunnossapidosta ja ohjeistaa vuokralaista. Tässä tapauksessa A:n olisi yhtiön näkemyksen mukaan tullut vuokralaisen lähdön jälkeen käydä kiinteistössä paikan päällä toteamassa sen kunto ja varmistamassa tulppauksen asianmukaisuus.

Edellä viitattuun rajoitusehtoon ensisijaisesti vedoton vakuutusyhtiö katsoo, ettei kysymyksessä ole B:n vastuuvakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma. Asian ratketessa rajoitusehdon tulkinnalla vakuutusyhtiö ei katso tarpeelliseksi ottaa kantaa B:n mahdolliseen tuottamukseen.

A haki oikaisua päätökseen vakuutusyhtiön sisäiseltä muutoksenhakuelimeltä, joka ei muuttanut asiassa aiemmin annettua korvauspäätöstä.

Asiakkaan valitus

A oli tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta. Näkemyksensä tueksi A selostaa seikkaperäisesti tapahtumien kulun vahinkotapahtumassa sekä käsittelyn kulun vakuutusyhtiössä.

Valituksessaan ja sen lisäkirjelmissä ja näiden useissa liitteissä A painottaa ensinnäkin, että vakuutusyhtiön soveltama vakuutusehto on muotoilultaan epäselvä ainakin siltä osin, kun ehdossa omakotitalolle aiheutetut vahingot rajataan ulkopuolelle. Rajauksessa on ja -sanaa käyttäen A:n mukaan rajattu omakotitaloja vastaavat kiinteistöt vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle silloin kun se on asuin- ja vapaa-ajan käytössä. A painottaa, että vahingon kohteena ollut omakotitalo on ollut vain ja ainoastaan asuinkäytössä, eikä rajoitusehto näin ollen sovellu käsillä olevassa tapauksessa. A:n käsityksen mukaan ehtokohtaa tarkasti lukiessa on ilmeistä, ettei omakotitalo yksinään jää vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle sellaisessa tapauksessa, jossa se ei ole ollut sekä asuinkäytössä että vapaa-ajan käytössä. Näin ollen sanamuodoltaan epäselvää vakuutusehtoa ei voida tulkita A:n vahingoksi.

Tähän liittyen A kritisoi vakuutusyhtiön korvauskäsittelyn sisältöä ja järkähtämättömyyttä eikä vakuutusyhtiö ole missään vaiheessa ottanut A:n esittämiä perusteita tai tulkintaa asianmukaisesti huomioon. Näin ollen vakuutusyhtiö ei ole A:n näkemyksen mukaan toiminut mainostamiensa arvojen mukaisesti asiakasta kohtaan.  A vaatiikin, että vakuutusyhtiö velvoitetaan korjaamaan toimintaansa niin, että yhtiön mainostamat arvot näkyvät myös sen toiminnassa. A vaatii myös, että yhtiö muokkaa kyseisen ehtokohdan selvemmäksi.

Valituksessaan ja sen lisäkirjelmissä A vaatii myös yhtiötä vahvistamaan sen, että käsillä oleva vahinko on aiheutunut B:n tuottamuksellisesta toiminnasta. A kritisoi vakuutusyhtiön toimintaa myös tältä osin, että yhtiö ei ole tähän missään vaiheessa ottanut selkeää kantaa.

Lisäkirjelmissään A esittää vastaväitteen siihen, etteikö hän olisi pyrkinyt ohjeistamaan B:ta kaikissa tarvittavissa asioissa. A huomauttaa myös asuvansa lähes 600 km:n päässä vuokratusta omakotitalosta. Näin ollen hänellä ei ollut mahdollisuutta päästä suorittamaan lopputarkastusta joutuisammin. A:n näkemyksen mukaan vastuu tulppauksesta on ollut B:lla ja B:ta edeltävällä vuokralaisella. Tältä osin A esittää vertauksen tilanteeseen, että hän liukastuisi omalla pihallaan tai toisen hiekoittamalla pihalla. Koska B ei ole tulpannut poistoputkea, niin siitä aiheutunut vahinko kuuluu B:n vastuulle. A:n näkemyksen mukaan tältä osin on myös vahingon syy selkeä.  A toteaa myös pyrkineensä välttämään tämän kaltaiset tilanteet vaatimalla vuokralaisiaan ottamaan koti- ja vastuuvakuutuksen. A:n näkemyksen mukaan asiassa on esitetty riittävän riidaton näyttö vahingon syistä. A painottaa olleensa rehellinen koko vahinkokäsittelyn ajan.

Lisäkirjelmässään A ottaa vielä erikseen kantaa vakuutusyhtiön viittaamaan FINEn ratkaisusuositukseen ja katsoo, ettei mainittu ratkaisusuositus ei sovellu nyt käsillä olevaan tapaukseen muun muassa siitä syystä, ettei A ole laiminlyönyt vuokranantajan velvollisuuksiaan tapauksen olosuhteet huomioon ottaen, mutta selkeää on, että B on laiminlyönyt omansa, kun hän ei ole huolehtinut astianpesukoneen poistoputken tulppauksesta asianmukaisesti.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot sekä asian käsittelyn kulun vakuutusyhtiössä. Vastineessaan yhtiö viittaa myös asiassa aikaisemmin annettuihin korvauspäätöksiin ja pitää niitä edelleen vakuutusehtojen mukaisina.

Aiemmin lausuttujen seikkojen lisäksi vakuutusyhtiö toteaa vielä, että käytettävissä olevan selvityksen mukaan B on muuttanut pois vaurioituneesta omakotitalosta 1.9.2019, jolloin hän irrotti astianpesukoneen. B:n kertoman mukaan A ei ole antanut mitään erityistä ohjetta liittyen astianpesukoneen irrottamiseen tai kertonut tulovesiputken tulppauksesta. B:n mukaan tulppausta ei ollut myöskään silloin, kun hän muuttaessaan asensi astianpesukoneen.

Yhtiö toteaa myös erikseen, ettei rajoitusehdon sanamuodon soveltamisen kannalta ole merkitystä sillä, oliko vahinkoa kärsinyt omakotitalo vakuutetun hallussa vielä silloin, kun vahinko on aiheutunut. Vakuutetulla oli avaimilla pääsy omakotitaloon myös vahingon havaitsemisen hetkellä, joten voidaan ajatella omakotitalon olleen myös tällöin vakuutetun hallussa ja käytössä. Rajoitusehdossa on yksiselitteisesti todettu, ettei vakuutuksesta korvata vahinkoa, joka aiheutuu omakotitalolle tai muulle vastaavalle asuin- ja vapaa-ajankäytössä olevalle rakennukselle. Näin ollen rajoitusehto soveltuu nyt käsillä olevaan tapaukseen.

Vaikka vahinko on hylätty jo pelkästään edellä mainitun rajoitusehdon perusteella, niin yhtiö kuitenkin vielä selventää, ettei A ole myöskään pystynyt esittämään riittävää näyttöä siitä, että vahinko olisi aiheutunut B:n toiminnasta. A ei myöskään B:n lähdettyä ollut käynyt asunnossa tekemässä lopputarkastusta. Yhtiön käsityksen mukaan lopputarkastuksen asianmukainen suorittaminen olisi saattanut estää vahingon aiheutumisen tai ainakin rajoittaa sen laajuutta. Yhtiön näkemyksen mukaan vahinkoon johtaneet syyt ovat jääneet jossain määrin epäselviksi eikä myöskään kaikki esitetty näyttö ole riidatonta. Edellä todetuin perustein yhtiö katsoo, ettei B:n voida katsoa olevan voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa A:n omakotitalolle aiheutuneesta vahingosta. Mikäli Vakuutuslautakunta katsoisi, ettei edellä mainittua rajoitusehtoa voida soveltaa käsillä olevassa tapauksessa, pyytää vakuutusyhtiö näin ollen lautakuntaa ottamaan kantaa myös vakuutetun vahingonkorvausvastuuseen käsillä olevassa asiassa.

Lisävastineessaan vakuutusyhtiö huomauttaa, että omakotitalolle aiheutettua vahinkoa ei korvata vastuuvakuutuksesta oli sen käyttötarkoitus mikä tahansa. B:n korvausvastuun osalta vakuutusyhtiö viittaa vielä näkemyksensä tueksi FINEn ratkaisusuositukseen FINE-039893 (2022).

Vakuutetun kuuleminen

Vakuutettu B:llä ei ollut asiassa kommentoitavaa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Käsillä olevassa asiassa on riitaa siitä, tuleeko A:n omistamalle omakotitalolle aiheutunut vesivahinko korvata vuokralaisen B vastuuvakuutuksesta. Vahinko oli aiheutunut, kun B:n poismuuton jälkeen tulppaamatta jäänyt astianpesukoneen poistoletku pääsi vuotamaan vettä. Tapauksessa on myös riitaa siitä, onko tapaukseen sovellettavaa rajoitusehtoa pidettävä epäselvänä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 2 luvun 1.1 §:n mukaan, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 8.1 mukaan vastuuvakuutuksen tarkoituksena on näiden ehtojen ja yleisten sopimusehtojen mukaisesti vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvissa tapauksissa
− korvata toiselle aiheutuneet henkilö- ja esinevahingot, joista vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan
− selvittää vakuutetulle esitettyjen korvausvaatimusten peruste ja määrä
− hoitaa oikeudenkäynti, jos korvausvaatimus joutuu oikeuskäsittelyyn.

Ehtojen kohdan 8.4.2.4 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa omaisuudelle, joka vahingon aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin tapahtuessa on tai oli vakuutetun hallussa, lainassa tai muutoin hänen hyödykseen käytettävänä.

Vakuutus kattaa kuitenkin korvausvastuun, joka vakuutetulle aiheutuu hänen ja hänen perheensä vakituisena tai vapaa-ajan asuntona käytetyn osake- tai vuokrahuoneiston rakenteille tai laitteille äkillisesti tuotetusta vahingosta.

Vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata vahinkoa, joka aiheutuu
− vakuutetun vakituisen tai vapaa-ajan asunnon tai matkalla käyttämänsä majoitustilan pinnoitteille
− omaisuudelle, josta vakuutettu on huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistajana asunto-osakeyhtiölain mukaan kunnossapitovastuussa
− huoneiston huonosta hoidosta, kulumisesta tai muusta ei-äkillisestä syystä
− omakotitalolle tai muulle vastaavalle vakuutetun asuin- ja vapaa-ajan käytössä olevalle rakennukselle.

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta toteaa, että yksityishenkilön vastuuvakuutuksella katetaan vakuutetulle mahdollisesti tulevaa vahingonkorvausvelvollisuutta vakuutusehtojen mukaisessa laajuudessa.

Tapaukseen sovellettavien vastuuvakuutuksen ehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun toiselle aiheuttama, vakuutuksen voimassaoloaikana todettu äkillinen ja ennalta arvaamaton henkilö- tai esinevahinko, josta vakuutettu on voimassa olevanoikeuden mukaan korvausvastuussa. Vakuutuksesta ei kuitenkaan rajoitusehtojen mukaan korvata vahinkoa, joka aiheutuu omaisuudelle, joka vahingon aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin tapahtuessa

on tai oli vakuutetun hallussa, lainassa tai muutoin hänen hyödykseen käytettävänä. Kyseistä rajoitusehtoa on samassa yhteydessä täsmennetty siten, että edellisestä poiketen se kuitenkin kattaa korvausvastuun, joka vakuutetulle aiheutuu hänen ja hänen perheensä vakituisena tai vapaa-ajan asuntona käytetyn osake- tai vuokrahuoneiston rakenteille tai laitteille äkillisesti tuotetusta vahingosta. Lopuksi ehtokohdassa on vielä tarkennettu rajausta siten, ettei vakuutuksesta korvata kuitenkaan vahinkoa, joka aiheutuu muun muassa omakotitalolle tai muulle vastaavalle vakuutetun asuin- ja vapaa-ajan käytössä olevalle rakennukselle.

Vakuutuslautakunnalla käytettävissä olevan selvityksen mukaan A:n omistama ja B:lle vuokraama omakotitalo oli vaurioitunut, kun tulppaamattomasta astianpesukoneen poistoputkesta oli päässyt vuotamaan vettä B:n poismuuton jälkeen. B ei ollut tulpannut putkea muuttaessaan pois talosta. Vakuutuslautakunta toteaa, että vaurioitunut omaisuus on B:n poismuuton hetkellä ollut hänen hallussaan vakuutusehdon tarkoittamalla tavalla. Lisäksi lautakunta toteaa, että kysymys on omakotitalosta, jolle aiheutetut vahingot ovat vielä erikseen rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle.

A on kuitenkin esittänyt valituksestaan ilmenevin perustein, että kyseistä rajoitusehtoa on kokonaisuudessaan pidettävä monitulkintaisena ja epäselvänä ja näin ollen sitä tulee tulkita A:n eduksi siten, että myös pelkästään asuinkäytössä olevalle omakotitalolle aiheutetut vahingot tulevat korvattavaksi vastuuvakuutuksesta.

Vakuutuslautakunta toteaa, että yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan sopimusehtoja tulee tulkita sanamuotonsa mukaisesti. Epäselvissä tapauksissa vakuutussopimuksen vakioehtoja tulkitaan kuluttajansuojalain 4 luvun 3 §:n mukaan kuluttajan hyväksi.

Vakuutuslautakunta toteaa, että tarkasteltavassa rajoitusehtokohdassa on todettu, ettei vakuutuksesta korvata vahinkoa, joka aiheutuu sellaiselle omaisuudelle, joka vahingon aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin tapahtuessa on tai oli vakuutetun hallussa, lainassa tai muutoin hänen hyödykseen käytettävänä. Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa, että kyseinen rajoitusehto on tavanomainen yksityishenkilön vastuuvakuuksissa. Lautakunnan näkemyksen mukaan omakotitaloa ja muuta vastaavassa asuin- ja vapaa-ajankäytössä olevaa rakennusta koskevaa ehtokohtaa voidaan kuitenkin pitää muotoilultaan epäonnistuneena, koska yleiskielessä ei tavata ajatella, että jokin asumus voisi olla saman henkilön sekä asuin- että vapaa-ajan käytössä. Ehtoa voidaan lautakunnan käsityksen mukaan periaatteessa lukea niin, että tämä asuin- ja vapaa-ajan käytön vaatimus voisi kohdistua myös omakotitaloon. Tällainen tulkinta näyttäytyisi kuitenkin melko kaukaa haettuna ja todellisuudelle vieraana. Lisäksi kun ehdossa mainittu omakotitalon käsite itsessään on selkeä ja vakiintunut, lautakunta katsoo, ettei ehtokohtaa voida pitää A:n katsomalla tavalla sillä tavoin harhaanjohtavana, että sitä tulisi tulkita A:n esittämällä tavalla vakuutusyhtiön vahingoksi.

Vakuutuslautakunta katsoo siten, että käsillä olevassa tapauksessa vahinko on aiheutunut rajoitusehtojen tarkoittamalla tavalla vakuutetun käytössä olleelle omakotitalolle. Näin ollen Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön epäävään korvauspäätökseen. 

Asian ratketessa edellä todetuilla perusteilla Vakuutuslautakunta ei katso tarpeelliseksi ottaa kantaa B:n mahdolliseen tuottamukseen tai laiminlyöntiin käsillä olevassa tapauksessa.

A:n muiden vaatimusten osalta lautakunta toteaa, että Vakuutuslautakunta antaa ratkaisusuosituksia vakuutuksenottajan, vakuutetun, vahingonkärsineen, edunsaajan tai asianomaisen vakuutusyhtiön lautakunnalle esittämistä vakuutussuhteeseen liittyvistä, lain ja vakuutusehtojen tulkintaa ja soveltamista koskevista erimielisyyksistä. Vakuutuslautakunta ei sen sijaan voi yksittäisessä ratkaisuosituksessa esittää kannanottoja vakuutusyhtiöiden toimintaperiaatteista tai määrätä vakuutusyhtiötä muuttamaan vakuutusehtojaan.

Lopputulos

Edellä todetuin perustein ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä ehtojen mukaisena eikä suosita sitä muutettavaksi.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros                                                
Sihteeri Hanén

Jäsenet

Haapasaari
Karhu
Koskinen
Korpiola