Tapahtumatiedot

Asiakas oli vakuutuksenottaja B:n serkku. B:llä oli ollut 28.5.2002 voimaan tullut säästöhenkivakuutus (jäljempänä säästövakuutus), jolle oli maksettu vuosittain 3,50 %:n laskuperustekorkoa ja vakuutusyhtiön tuloksen perusteella mahdollisesti maksettavaa 2,00 %:n asiakashyvitystä. Vakuutuksen päättymispäivänä 30.9.2031 vakuutussäästö olisi maksettu B:lle. Vakuutukseen liittyi myös kuolemanvaraturva, joka oli 95 % vakuutussäästöstä. Kuolintapaussumman edunsaajaksi oli vakuutusta otettaessa merkitty omaiset, mutta B muutti 8.2.2013 edunsaajaksi asiakkaan. Säästövakuutukseen on tehty kolme vakuutusmaksua: 30.000 euroa 28.5.2002, 39.000 euroa 29.4.2003 ja 30.800 euroa 16.10.2006. Vakuutuksesta ei tehty nostoja.

B:lle tehtiin 16.10.2018 testamentti pankissa, joka toimi myös vakuutusyhtiön asiamiehenä. Testamentissa B määräsi koko omaisuutensa jaettavaksi yhtä suurin osuuksin kolmelle serkulleen, joista yksi oli asiakas. B:llä ei ollut rintaperillisiä.

B teki pankin kanssa sijoitusneuvontaa koskevan sopimuksen 6.11.2019. Sijoitusneuvontaa koskevaan sopimukseen kuului rahoitusvälineitä koskevan neuvonnan lisäksi vakuutusyhtiön tarjoamia sijoitusvakuutuksia koskeva vakuutussopimuslain mukainen henkilökohtainen neuvonta/henkilökohtaisen suosituksen antaminen.

Pankki antoi vakuutusyhtiön asiamiehenä toimiessaan B:lle 6.11.2019 suosituksen ostaa vakuutusyhtiön tarjoaman sijoitussidonnaisen säästöhenkivakuutuksen (jäljempänä sijoitusvakuutus), jossa varat sijoitetaan sijoituskoriin. B:lle suositettiin 50.000 euron kertasijoitusta. B teki suosituksen mukaisesti 50.000 euron vakuutusmaksun 6.11.2019. B teki lisäksi 4.000 euron vakuutusmaksun 12.11.2019. Vakuutuksesta ei tehty nostoja. Sijoitusvakuutuksen vakuutussäästö olisi erääntynyt nostosuunnitelman mukaisesti 15.9.2032 ja olisi maksettu B:lle. Vakuutukseen kuuluneen 100 %:n kuolemanvaraturvan mukaiseksi edunsaajaksi B määräsi asiakkaan.

Pankki antoi samalla B:lle suosituksen pitää aiemmin hankittu säästövakuutus, jonka pääoma oli suosituksen antamisen hetkellä 173.670 euroa.

B kuoli maaliskuussa 2021. Vakuutusyhtiö on 18.5.2021 maksanut molempien vakuutusten osalta kuolintapauskorvauksen edunsaajamääräyksen mukaisesti asiakkaalle. Säästövakuutuksesta maksettiin korvausta asiakkaalle 174.201,04 euroa ja sijoitusvakuutuksesta 56.874,74 euroa. Korvauksista maksettiin pääomatuloveroa ja asiakas sai perukirjan mukaan em. suorituksista 121.940,73 euroa ja 39.812,32 euroa.

Asiakkaan valitus

Asiakas on valituksessaan katsonut, että eläkkeellä olleen naimattoman ja lapsettoman B:n etua ei ole huomioitu, kun hänelle on annettu sijoitusneuvontaa ja tehty sijoitusratkaisut pankissa.

B oli aina ollut pankin asiakas. Hän oli ollut sijoittaja-asiakkaana osaamaton, pankin asiantuntijuuteen luottava, erittäin varovainen ja riskiä karttava. B:llä ei ole ollut muuta sijoitusvarallisuutta kuin pankin hänelle tekemät vakuutuspohjaiset ratkaisut. Niistä kumpikin oli tehty hänen olleessaan jo eläkkeellä. Säästövakuutus oli tehty B:n ollessa 70-vuotias ja sijoitusvakuutus B:n ollessa 87-vuotias. Sijoitusvakuutus tehtiin vain 16 kuukautta ennen hänen kuolemaansa maaliskuussa 2021.

B:lle ei ole asianmukaisesti kerrottu säästö- ja sijoitusvakuutuksesta koituvista kohtuuttomista veroseuraamuksista kuolemantapauksessa. Koska B oli lapseton ja naimaton, eikä hänellä ollut tuloverolain 34 §:n 3 momentin 2 kohdassa tarkoittamia lähiomaisia, oli henkivakuutuskorvaus 231.075,78 euroa B:n määräämänä edunsaajana olevalle asiakkaalle kokonaan tuloverolain 34 §:n 1 momentin mukaisesti pääomatuloveron alaista (vero 34 %). Henkivakuutuskorvaus oli siten normaalia perintöveroa ankaramman pääomatuloverotuksen piirissä.

Asiaankuuluvilla verotusta koskevilla tiedolla olisi ollut olennainen merkitys B:lle varojen sijoittamisen kannalta, mikä pankin asiantuntijan olisi tullut ymmärtää sopimuksia tehtäessä tai missä tahansa vaiheessa niiden elinkaarta.

Vakuutussopimuslain 5 §:ssä säädetty vakuutuksenantajan laaja, sopimuksen solmimista edeltävä tiedonantovelvollisuus koskee myös vakuutustuotteiden verotukseen liittyviä yleisluonteisia tietoja, joihin kuolemantapauskorvauksen verotus kuuluu.

Koska lähtökohtana voidaan pitää sitä, että henkivakuutuksen ottaja tahtoo vakuutuksen tuoton siirtyvän edunsaajille mahdollisimman vähin kuluin ja veroseuraamuksin, pankin neuvontavelvollisuuteen olisi kuulunut myös se, että asiantuntija yleisellä tasolla kiinnittää huomiota henkivakuutuksen edunsaajan verotuksellisiin intresseihin. B ei ole tiennyt, eikä hänen ole voitu olettaa tietävän edunsaajalle aiheutuvaa ankarampaa veroseuraamusta. Jos hän olisi sen tiennyt tai hänelle olisi niistä asianmukaisesti tiedotettu, hän ei olisi missään vaiheessa hankkinut henkivakuutuksia, vaan turvautunut verotehokkaampiin vaihtoehtoihin.

Pankin tahallisen, asiakkaan etuja huomioimattoman toiminnan johdosta asiakkaalle aiheutui alla olevan laskelman mukaisesti yhteensä 28.447,76 euron vahinko verrattuna siihen, että korvaus olisi ollut normaalin perintöveron alaista.

Sopimus                    Korvaus           34 %:n pääomavero        Perintövero            Liikavero

Säästövakuutus       174.201,04 e       59.228,35 e                    42.018,00 e        17.210,35 e

Sijoitusvakuutus     56.874,74 e          19.337,41 e                      8.100,00 e            11.237,41 e

Yhteensä             231.075,78 e            78.565,77 e                     50.118,00 e         28.447,77 e

B:lle ei ole tehty tai suositeltu vaihtoehtoisia, asiakkaan edun mukaisia tuotteita tai asiakkaan edun huomioivia toimia missään vaiheessa tuotteiden tai asiakkuuden elinkaarta.

Jotta B:n kuoleman johdosta realisoituva korvaus olisi ollut asiakkaan etujen mukaisesti alhaisemman perintöverotuksen piirissä, olisi pankin pitänyt suositella B:lle mitä tahansa seuraavista:
- suositella säästö- ja sijoitusvakuutusten sijaan B:lle matalan riskin rahastoja tai mahdollisia tilimuotoisia sijoitustuotteita, jotka olisivat sopineet B:n erittäin varovaiseen sijoitusprofiiliin ja olisivat olleet kokonaisverotuksellisesti asiakkaan etujen mukaisia, sillä rahastot ja tilivarat verotetaan normaalin perintöveron mukaisesti, tai
- muuttaa henkivakuutustuotteiden edunsaajamääräyksiä niin, että edunsaajaksi olisi vaihdettu asiakkaan sijaan ”kuolinpesä”, jolloin henkivakuutuskorvaus olisi ollut kuolinpesän osakkaille alhaisemman perintöveron alaista. Tällöin B:n asiakkaalle tahtoma suurempi osuus kuolinpesästä olisi tullut huomioida B:n testamentissa. Sellainen oli laadittu B:lle pankissa, joten heillä olisi ollut myös sen muuttamiseen osaamista.

Asiakas katsoo yhteenvetona, että B:lle tehdyt säästö- ja sijoitusvakuutus johtivat verotuksellisesti epäedullisimpaan mahdolliseen lopputulokseen, jonka pankki oli B:n sijoitusprofiili huomioiden voinut tehdä.

Asiakas vaatii, että pankki ja vakuutusyhtiö velvoitetaan korvaamaan hänelle B:lle annetuista vahingollisista ja asiakkaan etujen vastaisista sijoitusneuvoista aiheutuneena taloudellisena vahinkona 28.447,77 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine laillisine viivästyskorkoineen B:n kuolinpäivästä maaliskuussa 2021 lukien.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on vastineessaan todennut, että vakuutusyhtiöön ei sovelleta sijoituspalvelulakia. B:lle on vakuutussopimuksia tarjotessa annettu vakuutussopimuslain mukaista sijoitusneuvontaa.

Vaatimusten perusteena on esitetty, että B:lle ei ole asianmukaisesti kerrottu säästö- ja sijoitusvakuutuksesta koituvista veroseuraamuksista kuolemantapauksessa, kun edunsaaja ei ole lähiomainen. Molempia vakuutuksia koskevissa tuoteselosteissa on kerrottu kuolintapauskorvausten verokohtelusta silloin, kun edunsaajamääräyksellä määrätty edunsaaja ei ole lähiomainen. Kyseiset tuoteselosteet on annettu B:lle, ja hän on säästövakuutuksen osalta 28.5.2002 antamallaan allekirjoituksella vahvistanut tutustuneensa vakuutussopimuksen sisältöön ja liitteisiin sekä hyväksynyt ne. Vakuutusyhtiö ei ole pyynnöstä huolimatta voinut toimittaa säästövakuutuksen tuoteselostetta. Yhtiön mukaan tuoteselosteet sisältävät ja ovat sisältäneet vakuutuksen keskeisen sisällön mukaan lukien tiedot kuolintapauskorvausten verokohtelusta.

Sijoitusvakuutuksen osalta B on 6.11.2019 päivätyllä allekirjoituksellaan vahvistanut tutustuneensa vakuu­tuksen sisältöön ja sen liitteisiin, kuten tuoteselosteeseen. B:n voidaan näin katsoa olleen tietoinen vakuutuskorvauksen verokohtelusta edunsaajamääräyksen mukaisen edunsaajan ollessa muu kuin lähiomainen. Vakuutusyhtiö on siten täyttänyt tiedonantovelvollisuutensa antaa yleiset tiedot kyseisten vakuutusten verokohtelusta.

Vakuutussopimuslain 47 §:n 1 momentin mukaisesti vakuutuksenottajalla on oikeus määrätä edunsaajasta. Edunsaajamääräys kuvastaa vakuutuksenottajan tahtoa ja tarkoitusta. Vakuutusyhtiö ja vakuutusyhtiön asiamiehet eivät saa vaikuttaa asiakkaan päätökseen esimerkiksi niin, että edunsaajamääräystä suositellaan muutettavaksi asiakkaan tahdon vastaisesti esimerkiksi kuolin-pesäksi. Asiakkaalle kerrotaan eri edunsaajamääräysten merkitys sekä niiden verokohtelu, ja asiakas määrää edunsaajasta oman tahtonsa mukaisesti. B on saanut kuolintapauskorvauksen verotukseen liittyvät tiedot ja halunnut edun-saajamääräyksellä määrätä asiakkaan edunsaajaksi. Kuolintapauskorvauksen edunsaaja on vahvistettu B:lle vakuutuksenottajana vuosittain lähetettävällä Vakuutusyhteenvedolla.

Vaatimusten perusteina on lisäksi esitetty, että B:lle ei ole tehty tai suositeltu vaihtoehtoisia, asiakkaan edun mukaisia tuotteita tai asiakkaan edun huomioivia toimia missään vaiheessa tuotteiden tai asiakkuuden elinkaarta. Säästövakuutuksen osalta vakuutusyhtiö toteaa, että kyse on ollut korkosidonnaisesta vakuutuksesta, jossa on ollut kiinteä 3,5 % korkotuotto. Kyseinen säästövakuutus on tullut voimaan 28.5.2002. Korkotuottoon sidotussa vakuutuksessa va­kuutuksen pääoma on turvattu ja vakuutuksenottaja saa vakuutuksessa sovitun koron itselleen. Vakuutus on tuottanut B:lle 74.401,04 euroa tuottoa vakuutuksen voimassaoloaikana.

B:lle on tehty sijoittajaprofiili, jossa selvitettiin hänen vakuutuksiinsa liittyvää sijoitusalaa koskevaa sijoituskokemusta ja tietämystä sekä sijoittamisen tavoitteet ja talou­dellinen tilanne, mukaan lukien riskin- ja tappionsietokyky. B:lle annetusta Vaurastumisen suunnitelma -nimisestä asiakirjasta ilmenee hänelle annetun vakuutussopimuslain mukaisen sijoitusneuvonnan sisältö. B:lle tehtiin sijoitusneuvonnassa suositus ostaa sijoitusvakuutus + sijoituskori sekä suositeltiin pitämään jo ole­massa oleva korkotuottoinen säästövakuutus. Vaurastumisen suunnitelmalla esitettyjen suositusten on katsottu vas­taavan kokonaisuutena B:n ilmoittamia tavoitteita sekä sijoituskokemusta ja -tietämystä. Vaurastumisen suunnitelmalla suositeltu ratkaisu on lisäksi kokonaisuutena vastannut B:n ilmoittamaa tuottotavoitetta ja riskinsietokykyä sekä hänen ilmoittamaansa sijoitusaikaa.

Sijoitusvakuutukseen on maksettu 6.11.2019 vakuutusmaksuja 50.000 euroa sekä 12.11.2019 4.000 euroa ja sijoittajaprofiilin mukainen sijoitusjakauma on sijoitettu profiilin mukaisesti matalariskisiin korkosijoituksiin. Sijoitusvakuutuksesta on maksettu kuolintapauskorvauksena 56.874,74 euroa. B on saanut vakuutussopimuslain edellyttämällä tavalla oikeat tiedot vakuutuksista, kuten tiedot eri edunsaajamääräyksistä ja niiden verokohtelusta.

B:lle suositellut tuotteet ovat vastanneet hänen vakuutustarvettaan ja ovat olleet hänelle vakuutuksenottajana sopi­via. Molempiin vakuutuksiin on kertynyt hyvin tuottoa B:n maksamille pääomille. B:n nimenomaisena tahtona on ollut nimetä edunsaajaksi asiakas. Tätä tukee se, että B on 8.2.2013 allekirjoittamallaan edunsaajamääräyksen muutoksella nimennyt asiakkaan säästövakuutuksen edunsaajaksi sekä myös 6.11.2019 solmitun sijoitusvakuutuksen edunsaajaksi.

Koska kuolintapauskorvauksen verotus on ollut riippuvainen vakuutuksenottajan itsensä antamasta edunsaajamääräyksestä, ja johon vakuutusyhtiö ei voi vaikuttaa eikä määrätä vakuutuksenottajan puolesta, ei korvattavaa vahinkoa ole syntynyt sen joh­dosta, että edunsaajaa on verotettu verolainsäädännön mukaisesti. Verotuksessa noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa verolainsäädäntöä eikä verotus ei ole osa vakuutussopimusta. Vakuutusyhtiön tai pankin tehtävänä ei ole antaa veroneuvontaa. Yhtiö on maksanut vakuutuskorvauksen voimassa olevan edunsaajamääräyksen mukaisesti.

Pankin vastine

Pankki on vastineessaan yhtynyt edellä lausuttuun vakuutusyhtiön vastaukseen. Lisäksi pankki täydentää, että B on pankissa tehnyt edellä esitetyn mukaisesti 28.5.2002 säästövakuutuksen ja 6.11.2019 sijoitusvakuutuksen ja samalla allekirjoittanut Sijoittamisen ja säästämisen so­pimuksen. Molemmissa edellä mainituissa vakuutussopimuksissa B on määrännyt edunsaajaksi asiakkaan.

Vakuutussopimuslain 4 b §:n mukaisesti vakuutuksenantajan on ennen vakuutuksen tarjoamista pyydettävä vakuutuksen hakijalta tietoja tämän vakuuttamiseen liittyvistä tarpeista ja vaatimuksista ja saadut tiedot huomioon ottaen määritettävä vakuutustarve. Lisäksi vakuutussopimuslain 5 §:n mukaisesti vakuutuksen antajan on ennen vakuutussopimuksen tekemistä annettava vakuutuksen hakijalle tarpeelliset tiedot.

B on käynyt pankissa 6.11.2019 ja tapaamisessa on käyty läpi B:n taloudellinen tilanne, jonka pohjalta on myös tehty B:lle henkilökohtainen sijoitussuunnitelma. Tapaamisessa 6.11.2019 on käyty lisäksi läpi B:n kanssa aiem­min solmitun säästövakuutuksen edunsaajamääräys. B on ilmaissut tapaamisesta laaditun muistion mu­kaan olleensa kaikin puolin erittäin tyytyväinen säästövakuutukseensa. Tapaamisessa on käyty lisäksi läpi sijoitusvakuutuksen ominaisuudet, hinnasto, ehdot sekä palvelun verokohtelu, jotka B on tapaamisesta laaditun muistion mukaan ymmärtänyt hyvin. Edelleen B on saanut kirjallisena materiaalina muun muassa sijoitusvakuutuksen tuoteselosteen, jonka sivulla yhdeksän nimenomaisesti käydään läpi kuolintapauskorvauksen verotus seuraavasti: ”muille kuin vakuutetun lähiomaisille vakuutuksen edunsaajana maksettu kuolintapauskorvaus on koko mää­rältään veronalaista pääomatuloa”.

Pankin tehtävänä ei ole antaa erikseen veroneuvontaa. Sijoituslautakunta on katsonut mm. ratkaisussaan FINE-008688, että ilman nimenomaista sopimusta palveluntarjoajalla ei yleensä ole velvollisuutta antaa yksilöllistä veroneuvontaa tai avustaa vakuutuksenottajaa tämän henkilökohtaisessa verosuunnittelussa, vaan riittävää on, että se kiinnittää asiakkaan huomiota toimenpiteistä seuraaviin mahdollisiin veroseuraamuksiin. Edelleen ratkaisussa FINE-019194 on vahvistettu, että palveluntarjoaja ei ole velvollinen tekemään tapauskohtaista arvioita siitä, miten vakuutuksen tuottoa verotetaan edunsaajien tulona tai miten veron määrää olisi mahdollista minimoida.

Oikeuskäytännössä on myös katsottu, että palveluntarjoajan tiedonantovelvollisuuden laajuutta ja mahdollista vahingonkorvausvelvollisuutta arvioitaessa on muutoinkin otettava huomioon, että vakuutuksenottajan on katsottava periaatteessa olevan velvollinen tietämään itsekin voimassa olevan lainsäädännön sisällöstä. Tapauksessa B on nimenomaisesti määrän­nyt edunsaajaksi vakuutussopimuksissa asiakkaan. B ei ole ilmaissut pankille, että hänellä olisi ollut aikomuksena muuttaa edunsaajamääräystä tai ilmaissut tyytymättömyyttään vakuutuksien verokohteluun olemassa olevalla edunsaajamääräyksellä. Pankki ei saa vaikuttaa asiakkaan päätökseen edunsaajamääräyksestä esimerkiksi siten, että suosittelisi vastoin asiakkaan tahtoa muuttamaan edunsaajaksi kuolinpesän.

Pankki on todisteellisesti täyttänyt tiedonantovelvollisuutensa antamalla B:lle suullisesti ja kirjallisesti tietoa palvelusta sekä sen verotuksesta.

Kokoavasti vakuutusyhtiö ja pankki katsovat, että edellä esitetyin perustein palveluntarjoajille ei ole syntynyt korvausvelvollisuutta asiassa.

Selvitykset

Säästövakuutus

B on allekirjoittanut 28.5.2002 säästövakuutusta koskevan Vakuutushakemus / Vakuutuskirja -asiakirjan (jäljempänä säästövakuutuksen vakuutuskirja), jolla vakuutus on saatettu voimaan. B on allekirjoituksellaan vahvistanut tutustuneensa vakuutussopimuksen sisältöön sekä sen liitteisiin ja hyväksyvänsä ne. Vakuutuskirjan liitteinä on mainittu arvio vakuutussäästön kehittymisestä ja kuluista, tuoteseloste (versio 03/2002), vakuutusehdot (versio 01.01.02) ja hinnasto (päivätty 01.05.02). Hinnastoa ei ole toimitettu asiassa. Vakuutusyhtiö ei ole pyynnöstä huolimatta pystynyt toimittamaan säästövakuutuksen tuoteselostetta.

Vakuutuskirjan mukaan sijoituskohteena on ollut koko pääoman osalta korkotuotto. Vakuutuskirjan mukaan vakuutusyhtiö maksaa vakuutuksen korkotuotto-osaan sijoitetulle säästölle vuosittain laskuperustekorkoa 3,50 % ja asiakashyvitystä 2,00 %. Laskuperustekorko on korko, jonka vakuutusyhtiö vahvistaa vuosittain etukäteen ottaen huomioon viranomaisten määräykset. Asiakashyvitys on korko, jonka vakuutusyhtiö vahvistaa vuosittain jälkikäteen yhtiön tuloksen perusteella.

Vakuutuskirjan mukaan säästösumman edunsaaja on vakuutettu eli B. Vakuutukseen liitetty kuolemanvaraturva on 95,0 % vakuutussäästöstä. Kuolintapaussumman edunsaajaksi oli määrätty omaiset.

Vakuutuskirjassa on todettu vakuutuskorvauksen verotuksesta seuraavasti:

”Vakuutukseen kertyvä tuotto verotetaan kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaan. Tarkemmin vakuutuskorvauksen verotuksesta on kerrottu [vakuutuksen] tuoteselosteessa.”

Vakuutuskirjan mukaan vakuutus on voimassa 30.9.2031 saakka. Jos vakuutettu kuolee ennen vakuutuksen sovittua päättymispäivää, vakuutus päättyy hänen kuolinpäivänään. Tällöin vakuutusyhtiö maksaa vakuutukseen liitetyn kuolemavaraturvan mukaisen kuolintapaussumman.

Vakuutuskirjan mukaan vakuutuksessa noudatetaan vakuutuksen ehtoja.

B on muuttanut kuolintapauskorvauksen edunsaajaksi asiakkaan 8.2.2013 allekirjoittamallaan Edunsaajamääräyksen muutos -asiakirjalla.

Sijoitusvakuutus

B on allekirjoittanut 6.11.2019 sijoitusvakuutusta koskevan tarjouksen, jolla vakuutus on saatettu voimaan. B on allekirjoituksellaan hyväksynyt tämän tarjouksen mukaisen vakuutussopimuksen ja vahvistanut tutustuneensa vakuutuksen sisältöön ja vakuutuksesta perittäviin hinnaston mukaisiin kuluihin sekä seuraaviin liitteisiin, jotka hänelle on annettu: avaintietoasiakirja, vakuutusehdot, tuoteseloste, hinnasto ja sijoitusrahastojen avaintietoesitteet ja muiden sijoituskohteiden avaintietoasiakirjat.

Tarjouksen mukaan B:n sijoittajaprofiili on tehty 6.11.2019.

Tarjouksen mukaan vakuutus päättyy, kun vakuutussäästö loppuu tai

vakuutettu kuolee, kuitenkin viimeistään 15.09.2032. Tarjouksen mukaan sijoituskohteena on koko pääoman osalta sijoituskori, jossa sijoitetaan tyypillisesti 25 % osakemarkkinoille ja 75 % korkomarkkinoille. Tarjouksen mukaan sijoituskohteiden vuotuinen keskituotto-oletus on 4,36 %.

Tarjouksen mukaan vakuutussäästö erääntyy nostosuunnitelman mukaisesti 15.9.2032, jolloin vakuutussäästö maksetaan edunsaajalle, joksi on määrätty vakuutuksenottaja eli B. Tarjouksen mukaan vakuutukseen kuuluu kuolemanvaraturva, jonka mukaan kuolintapauskorvaus maksetaan vakuutuksenottajan määräämälle edunsaajalle, jos vakuutettu kuolee vakuutuksen kuolemanvaraturvan voimassa ollessa. Kuolintapauskorvauksen määrä on 100,00 % vakuutussäästöstä. Kuolintapauskorvauksen edunsaajaksi on määrätty asiakas.

Tarjouksen mukaan vakuutukseen sovelletaan sijoitusvakuutuksen ehtoja.

Sijoitusvakuutuksen tuoteselosteen mukaan ”sijoitusvakuutus tehdään aina määräaikaisena vakuutussopimuksena vähintään kolmeksi vuodeksi ja se voi olla voimassa vakuutetun 100 ikävuoteen saakka. Halutessasi voit takaisinostaa vakuutussäästösi joko osittain tai kokonaan kesken sopimusajan.”

Tuoteselosteen sivulla kuusi on todettu kuolintapauskorvauksen verotuksesta seuraavaa:

”Sijoitusvakuutukseen sisältyvän kuolemanvaraturvan perusteella kuolintapauskorvaus maksetaan vakuutuksenottajan määräämille edunsaajille  taikka kuolinpesälle.

Jos kuolintapauskorvauksen edunsaaja on vakuutetun lähiomainen, on korvaus perintöverotettavaa omaisuutta.

Muille kuin vakuutetun lähiomaisille vakuutuksen edunsaajana maksettu kuolintapauskorvaus on koko määrältään veronalaista pääomatuloa.

Kuolinpesälle maksettuna kuolintapauskorvaus tulee osaksi kuolinpesän varallisuutta. Kuolinpesästä saatu omaisuus on perintöverotettavaa omaisuutta perittävän ja perillisen tai testamentinsaajan sukulaisuussuhteesta riippumatta.

Verotuksellisia lähiomaisia ovat vakuutetun aviopuoliso, hänen suoraan ylenevässä ja alenevassa polvessa olevat perillisensä, ottolapsi ja tämän rintaperillinen, kasvattilapsi ja puolison lapsi. Avopuoliso on lähiomainen, jos puolisoita kohdellaan myös tuloverotuksessa aviopuolisoina.”

Lisäksi sijoitusvakuutuksesta on toimitettu sen sekä sijoituskorin avaintietoasiakirja. Sijoituskorin avaintietoasiakirjan mukaan varoista 25 % on tyypillisesti sijoitettuna osakemarkkinoille ja 75 % korkomarkkinoille. Osakesijoitukset voivat vaihdella 0 %–50 % välillä ja korkosijoitukset voivat vaihdella 50 %–100 % välillä. Sijoituskorin varoista voidaan sijoittaa vaihtoehtoisiin sijoituksiin 0 %–30 %. Tuotteen riskiluokaksi on ilmoitettu matala riskiluokka.

Sijoitusneuvontaa koskeva sopimus

Asiassa on toimitettu Säästämisen ja sijoittamisen sopimus, jossa osapuolina ovat B ja pankki. Sopimus on päivätty 6.11.2019. Toimitetussa versiossa ei ole allekirjoituksia.

Sopimus sisältää rahoitusvälineiden kaupankäynnin ja säilytyksen. Lisäksi sopimuksen mukaan B on valinnut seuraavat sijoituspalvelut: sijoitusneuvonta. Sopimuksen mukaan sijoitusneuvonnan valinnut asiakas saa myös vakuutusyhtiön tarjoamia/myöntämiä sijoitusvakuutuksia koskevaa vakuutussopimuslain mukaista henkilökohtaista neuvontaa/henkilökohtaisia suosituksia vakuutusyhtiön asiamiehenä sijoitusvakuutusten osalta toimivalta, tämän sopimuksen osapuolena olevalta pankilta.

Sopimuksen liitteenä olevia säästämisen ja sijoittamisen sopimuksen ehtoja sovelletaan tähän sopimukseen niiltä osin, mitä sijoituspalveluita asiakas kulloinkin on sopimuksen yhteydessä valinnut. Sijoitustoiminnan taloudellinen vastuu säilyy asiakkaalla.

Annettu sijoitusneuvonta

B:lle on laadittu pankissa 6.11.2019 Vaurastumisen suunnitelma -niminen asiakirja. Suunnitelman tarkoituksesta ja sisällöstä on todettu seuraavaa:

”Tämän suunnitelman tavoitteena on tarkastella taloudellista tilannettasi ja laatia sijoitussuunnitelma huomioiden nykyinen taloudellinen tilanteesi, suhtautumisesi riskiin ja tuottoon, osaamisesi ja kokemuksesi sijoittamisesta sekä tavoitteesi. Tämä suunnitelma perustuu antamiisi tietoihin. Tämä vaurastumisen suunnitelma sisältää arvion antamiemme sijoitussuositusten soveltuvuudesta. Mikäli suunnitelmalla esitetyissä tiedoissa on virheitä, tulee sinun ottaa yhteyttä suunnitelman antaneeseen [pankin] toimipisteeseen.

Olen saanut sijoitusneuvontaa ja siihen liittyvä vaurastumisen suunnitelma on käyty kanssani läpi. Tämä on ehdotus, ei sopimus tuotteiden ostamisesta.”

B:n sijoittajaprofiilissa on todettu B:n olevan varovainen sijoittaja, joka tinkii tuottotavoitteesta turvallisuuden takia. B:n sijoituskokemus on yli viisi vuotta ja hän tunsi sijoituspalveluista sijoitusneuvonnan. B:n sen hetkiseksi varallisuudeksi ilmoitettiin 35 % matalariskiset korkosijoitukset ja 65 % luokittelemattomat sijoitukset. Profiilin mukainen suositeltava omaisuusluokkajakauma on seuraava: matalariskiset korkosijoitukset 40 %, riskilliset korkosijoitukset 25 %, osake- ja muut korkeariskiset sijoitukset 20 % ja vaihtoehtoiset sijoitukset 15 %.

Tavoitteeni ja suositus varojen sijoittamisesta -otsikon alla on todettu B:n sijoitusprofiilin olevan varovainen, sijoitusten ja säästöjen pitäisi olla nostettavissa yli 5 vuoden päästä ja säännöllinen säästösumma on 0 euroa. B:lle on annettu kaksi suositusta.

Ensimmäisen suosituksen osalta sijoitusneuvonnan kohteena oleva pääoma on 50.000 euroa. B:lle on annettu sen osalta suositus ostaa sijoitusvakuutus ja siihen liittyvä sijoituskori. Vakuutuksesta on todettu, että se on pitkäaikaiseen sijoittamiseen tarkoitettu sijoitussidonnainen säästöhenkivakuutus, joka soveltuu erityisesti aktiiviselle sijoittajalle. Varojen sijoituskohteena vakuutuksessa on vakuutusyhtiön hallinnoima sijoituskori. Sijoituskori tarjoaa valmiin, vaivattoman ja kokonaisvaltaisen sijoitusratkaisun varojen hoitamiseksi. Varat sijoitetaan globaalisti korko- ja osakemarkkinoille sekä vaihtoehtoisiin sijoituksiin. Salkun hoito on erittäin aktiivista ja salkun koostumus sekä arvonkehitys voi poiketa perusallokaatioon (vertailuindeksiin) nähden tuntuvasti. Suositeltu ratkaisu sopii B:n sijoittajaprofiilissa ja suunnitelmissa antamiin tietoihin koskien tavoitteita, kokemusta, tietämystä sijoittamisesta sekä suhtautumisesta tuottoon ja riskiin sekä sijoitusaikaan.

Toisen suosituksen osalta sijoitusneuvonnan kohteena oleva pääoma on 173.670 euroa. B:lle on annettu sen osalta suositus pitää aiemmin hankittu säästövakuutus.

Annetuista suosituksista on annettu seuraavat perustelut:

”Olemme arvioineet tuotteiden sopivuuden antamiesi tietojen perusteella:
Suositeltu ratkaisu vastaa kokonaisuutena asiakkaan ilmoittamaa tavoitetta.

Olemme arvioineet tuotteen sopivuuden suhteessa sijoituskokemukseesi ja tietämykseesi:
Suositeltu ratkaisu kokonaisuutena vastaa asiakkaan ilmoittamaa sijoituskokemusta ja tietämystä.

Olemme arvioineet tuotteiden sopivuuden tuottoon ja riskiin suhtautumisesi perusteella:
Suositeltu ratkaisu kokonaisuutena vastaa asiakkaan ilmoittamaa tuottotavoitetta ja riskinsietokykyä.

Olemme arvioineet tuotteiden sijoitusajan suhteessa tavoittelemaasi sijoitusaikaan:
Suositeltu ratkaisu vastaa kokonaisuutena asiakkaan ilmoittamaa sijoitusaikaa.”

Varovainen sijoittajaprofiili on kuvattu seuraavasti:

”Sijoitustesi arvonheilahtelu voi olla pientä, mutta ymmärrät, että sijoituksiin voi sisältyä pääoman menettämisen riski. Tingit tuottotavoitteesta turvallisuuden takia. Sijoitusten tuottoennuste kolmen vuoden kuluessa voi vaihdella -5 % ja 29 % välillä.”

Muistio tapaamisesta 6.11.2019

Pankin toimihenkilön laatiman muistion mukaan B oli tullut konttorille 6.11.2019 tapaamiseen toimihenkilön aloitteesta. Tapaaminen alkoi klo 12.30 ja päättyi klo 13.30.

Muistiossa on todettu Kuvaus keskusteluista -kohdassa seuraavaa:

”Tässä tapaamisessa kävimme läpi taloudellisen tilanteesi, jonka pohjalta teimme sinulle henkilökohtaisen sijoitussuunnitelman, edellisestä tapaamisesta jo kaksi vuotta.

Suosittelimme, että jätät lyhytaikaisiksi käyttövaroiksi ja varakassaksi tileille alle kolmen vuoden sijoitushorisontilla noin 40.000 euroa joka vastaa kertomaasi tarvetta lähitulevaisuuden hankintoihin. Taloyhtiössäsi on kenties tulossa ikkunaremontti. Kerroit, että olet varsin paljon jo tehnyt asuntoosi remonttia. Kodin olet hankkinut käteisvaroilla 1980-luvulla. Kerroit myös, että käyttötilisi karttuu kuukausittain pakollisten menojenkin jälkeen. 2000-luvun alussa olet siirtänyt pankkiasiakkuutesi Postipankista [pankkiin]. Lähiomaisia sinulla on serkut, testamentin olet tehnyt.

Sijoitushorisonttisi pitkäaikaisille varoille on yli 5 vuotta. Tavoittelet varoillesi varovaista tuottoa. Kerroit, että et seuraa markkinoita etkä halua osallistua sijoitustesi hoitamiseen.

Pidempiaikaiseen säästämiseen suosituksemme on hajauttaa varat kansainvälisesti 20 % osakemarkkinoille ja 80 % korkomarkkinoille, koska tavoittelet varoillesi maltillista tuottoa. Nykyiseen tilanteeseesi verrattuna suosituksen mukainen hajautus parantaa varojesi tuotto-odotusta.

Kerroit, että et ollutkaan muistanut kasvutuottotilillä olevan niin paljon varoja. Halusit kuulla tuottavamman ratkaisun osalle tämän tilin varoja. Olit sille tilille siirtänyt aiemmin 400e/kk, mutta lopettanut kuukausisäästön, koska tarvitsit varoja kodin pintaremonttiin.

Perintösuunnittelu on sinulle ajankohtaista, joten suosittelimme sinulle perintösuunnitteluun sopivaa Sijoitusvakuutusta ja sen sisälle [em. sijoituskoria]. Korin salkunhoitaja huolehtii varoistasi toivomallasi riskitasolla ja seuraa sijoituksia puolestasi, siinä on suosituksen mukainen omaisuuslaji- ja maantieteellinen hajautus jo valmiina.

Nykyisistä sijoituksistasi suosittelemme sinua pitämään [säästövakuutuksen], jossa 3,5% korkotuotto. Olit oikein tyytyväinen säästövakuutukseesi. Kävimme läpi vakuutuksen edunsaajamääräyksen.

Tapaamisen aikana kerroit elämänhistoriaasi ja pankin vaihdosta. Olit oikein tyytyväinen, että kuntosi on vielä suht. hyvä ja muisti pelaa erittäin hyvin. Vaikkakin olet ollut kaksi kertaa evakossa.”

Muistion Sovitut toimeksiannot -kohdassa on todettu seuraavaa:

”[Pankin] suosituksen mukaisesti päätit seuraavaa:
- avata Sijoituvakuutuksen ja sen sisälle [em. sijoituskorin]. Kävimme läpi sijoitusvakuutuksen ominaisuudet, hinnaston ja ehdot ja ymmärsit ne hyvin. […]
- lisäksi halusit tehdä 4000e tilisiirron jo olemassa olevaan säästövakuutukseesi.”

Vakuutusyhteenvedot

Asiassa on toimitettu 5.5.2020 päivätty säästövakuutuksen vakuutusyhteenveto sekä 7.12.2020 päivätty sijoitusvakuutuksen vakuutusyhteenveto. Molemmissa on mainittu, että vakuutuksen säästösumman edunsaaja on B ja kuolintapauskorvauksen edunsaaja on asiakas.

B:n perukirja

B:n perunkirjoitus on tehty toukokuussa 2021. Kuolinpesän osakkaita ovat B:n veljentytär ja kolme yleistestamentinsaajaa, joista yksi on asiakas. Perukirjassa on todettu B:n jättäneen jälkeensä 16.10.2018 allekirjoitetun testamentin, jossa hän on testamentannut koko omaisuutensa kolmelle serkulleen, joista yksi on asiakas.

Kuolinpesän omaisuuden säästö oli 71.526,47 euroa. Lisäksi perukirjassa on todettu, että edunsaajana oleva asiakas on saanut vakuutuskorvauksena sijoitusvakuutuksesta 56.874,74 euroa, josta hänelle on maksettu 39.812,32 euroa, ja säästövakuutuksesta vakuutuskorvauksena 174.201,04 euroa, josta hänelle on maksettu 121.940,73 euroa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välisen riitaisuuden ratkaisemiseksi Sijoituslautakunnan on arvioitava, onko B:n vakuutustarve selvitetty riittävästi, ovatko B:lle annetut vakuutusta koskevat henkilökohtaiset suositukset olleet B:lle soveltuvia ja onko B:lle annettu riittävät tiedot vakuutuksista. Lisäksi lautakunnan on arvioitava, olisiko vakuutusyhtiön asiamiehenä toimineen pankin tullut ottaa huomioon kuolintapauskorvauksen verokohtelu annettaessa B:lle vakuutusta koskevia henkilökohtaisia suosituksia.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

Vakuutussopimuslaki

Vakuutussopimuslain (543/1994, muutettu lailla 238/2018) 4 b §:ssä todetaan seuraavaa:

”Vakuutustarpeen selvittäminen
Vakuutuksenantajan on ennen vakuutuksen tarjoamista pyydettävä vakuutuksen hakijalta tietoja tämän vakuuttamiseen liittyvistä tarpeista ja vaatimuksista ja saadut tiedot huomioon ottaen määritettävä vakuutustarve.

Sijoitusvakuutusta tarjottaessa vakuutuksen hakijalta on lisäksi pyydettävä tiedot kyseiseen vakuutukseen liittyvää sijoitusalaa koskevasta sijoituskokemuksesta ja -tietämyksestä sekä henkilökohtaista suositusta annettaessa hakijan taloudellisesta tilanteesta, mukaan lukien riskin- ja tappionsietokyky.”

Lain 5 §:n 1–3 momentissa todetaan seuraavaa:

”Tiedot ennen sopimuksen tekemistä
Vakuutuksenantajan on ennen vakuutussopimuksen tekemistä annettava vakuutuksen hakijalle tietoja vakuutusmuodoistaan, näiden vakuutusten vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista sekä muut hakijalle määritettyyn vakuutustarpeeseen sopivan vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.

Ennen sijoitusvakuutussopimuksen tekemistä vakuutuksenantajan on lisäksi kiinnitettävä huomiota erityyppisten sijoitusvakuutusten ja niihin liittyvien sijoituskohteiden valinnan kannalta olennaisiin seikkoihin ottaen erityisesti huomioon vakuutuksen hakijan sijoituskokemus ja -tietämys sekä sijoittamisen tavoitteet. Tiedot sijoitusvakuutuksesta ja siihen liittyvistä sijoituskohteista perittävistä kuluista on annettava kootusti siten, että vakuutuksen hakija saa käsityksen vakuutuksen kuluista ja niiden kumulatiivisesta vaikutuksesta vakuutuksen tuottoon ja pääoman kertymiseen. Vakuutuksen hakijaa on myös varoitettava riskeistä, jotka liittyvät vakuutukseen tai siihen liittyviin sijoituskohteisiin taikka ehdotettuun sijoitusstrategiaan, sekä annettava tälle tietoa siitä, miten riskejä voidaan tarkoituksenmukaisella tavalla hallita ottaen huomioon sijoittamisen tavoitteet. Vähittäismarkkinoille tarkoitettuja paketoituja ja vakuutusmuotoisia sijoitustuotteita (PRIIP-tuotteita) koskevista avaintietoasiakirjoista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1286/2014 säädetään lisäksi paketoituja vakuutusmuotoisia sijoitustuotteita koskevan avaintietoasiakirjan toimittamisesta.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut tiedot on annettava ymmärrettävässä muodossa ja niitä annettaessa on otettava huomioon tarjottavan vakuutuksen monimutkaisuus ja se, onko vakuutuksen hakija kuluttaja tai tähän 3 §:n 2 momentin mukaan rinnastettava vai muu henkilö, sekä muut asiakkaan tai asiakasryhmän ominaisuudet.”

Lain 5 b §:ssä todetaan seuraavaa:

”Vakuutusta koskevan henkilökohtaisen suosituksen antaminen

Jos vakuutuksenantaja antaa vakuutuksen hakijalle henkilökohtaisen suosituksen tietyn vakuutuksen tai tiettyjen vakuutusten valitsemiseksi, vakuutuksenantajan on perusteltava, miksi suositeltu vakuutus tai vakuutukset täyttävät parhaiten vakuutuksen hakijan vakuutustarpeen. Vastaava neuvontavelvollisuus vakuutuksenantajalla on myös, jos vakuutussopimus tehdään sellaisen henkilön kanssa, jonka vakituinen asuinpaikka tai toimipaikka on ETA-valtiossa, jonka lain mukaan tällaisen neuvonnan antaminen vakuutusta myytäessä on pakollista.

Jos vakuutuksenantaja ei saa vakuutuksen hakijalta riittäviä tietoja henkilökohtaisen suosituksen antamiseksi, vakuutuksen antajan on varoitettava hakijaa siitä, että henkilökohtaista suositusta ei voida antaa.”

Lain 5 c §:ssä todetaan seuraavaa:

”Sijoitusvakuutuksen asianmukaisuuden ja soveltuvuuden arviointi

Vakuutuksenantajan on arvioitava, ovatko suunniteltu vakuutus ja siihen mahdollisesti liittyvät lisäpalvelut vakuutuksen hakijalle asianmukaisia ottaen huomioon tämän kyseiseen vakuutukseen liittyvää sijoitusalaa koskeva sijoituskokemus ja -tietämys. Jos vakuutuksenantaja arvioi, että sijoitusvakuutus ja siihen mahdollisesti liittyvät lisäpalvelut eivät ole asianmukaisia, vakuutuksenantajan on varoitettava tästä hakijaa. Jos vakuutuksen hakija ei anna riittäviä tietoja vakuutuksen ja siihen liittyvien lisäpalveluiden asianmukaisuuden arvioimiseksi, vakuutuksenantajan on varoitettava hakijaa siitä, että vakuutuksen ja siihen liittyvien lisäpalvelujen asianmukaisuutta tälle ei voida arvioida.

Jos on sovittu sijoitusvakuutusta koskevan henkilökohtaisen suosituksen antamisesta, vakuutuksenantajan on suositeltava vakuutuksen hakijalle vakuutuksia, jotka soveltuvat hakijalle ottaen huomioon tämän kyseisiin vakuutuksiin liittyvää sijoitusalaa koskeva sijoituskokemus ja -tietämys, sijoittamisen tavoitteet ja taloudellinen tilanne, mukaan lukien riskin- ja tappionsietokyky. Vastaavasti suositeltavien lisäpalvelujen on sovelluttava vakuutuksen hakijalle. Jos vakuutuksen hakija ei anna riittäviä tietoja vakuutuksen ja siihen liittyvien lisäpalveluiden soveltuvuuden arvioimiseksi, vakuutuksenantajan on varoitettava hakijaa siitä, että henkilökohtaista suositusta ei voida antaa.

Suosituksesta on käytävä ilmi ainakin, miten suositeltu vakuutus vastaa hakijan odotuksia, taloudellista tilannetta ja sijoittamisen tavoitteita. Suositus on toimitettava vakuutuksen hakijalle ennen vakuutussopimuksen tekemistä paperilla tai muulla pysyvällä tavalla siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Suositus voidaan kuitenkin toimittaa pysyvällä tavalla viipymättä sopimuksen tekemisen jälkeen, jos sopimus tehdään sellaista etäviestintä käyttäen, ettei suositusta voida toimittaa pysyvällä tavalla ennen sopimuksen tekemistä, ja vakuutuksen hakija on antanut suostumuksensa suosituksen jälkikäteiseen toimittamiseen eikä ole halunnut lykätä sopimuksen tekemistä vakuutuksenantajan esittämästä mahdollisuudesta huolimatta. Lisäksi vakuutuksen hakijalle on ilmoitettava, antaako vakuutuksenantaja säännöllisesti arvioinnin kyseisen vakuutuksen soveltuvuudesta hakijalle.”

Lain 9 § mukaan:

”Vastuu puutteellisista tai virheellisistä tiedoista
Jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti voimassa, jos vakuutuksesta sen voimassaoloaikana on annettu puutteellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.”

Laki vakuutusten tarjoamisesta

Vakuutusten tarjoamisesta annetun lain (234/2018) 30 §:n 1 momentin mukaan:

”Vakuutuksentarjoajan toiminta ja asiakkaan edun etusija

Vakuutuksentarjoajan on toimittava rehellisesti, tasapuolisesti, ammattitaitoisesti, huolellisesti ja asiakkaan edun mukaisesti. Vakuutuksenantajan, asiamiehen ja sivutoimisen asiamiehen on lisäksi noudatettava hyvää vakuutustapaa sekä vakuutusmeklarin ja sivutoimisen vakuutusmeklarin lisäksi hyvää vakuutusmeklaritapaa.”

Lain 75 §:n 1–2 momentin mukaan:

”Vakuutuksenantajan vahingonkorvausvastuu
Vakuutuksenantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, joka sen tai sitä edustavan asiamiehen 30, 34, 45 taikka 46 §:n vastaisesta menettelystä aiheutuu asiakkaalle tai muulle, jonka oikeutta vakuutus koskee. Vakuutuksenantaja vapautuu kuitenkin vastuusta, jos se osoittaa toimineensa ja myös sitä edustavan asiamiehen toimineen ammattitaitoisesti ja huolellisesti.

Vahingonkorvauksen sovittelusta ja korvausvastuun jakautumisesta kahden tai useamman korvausvelvollisen kesken säädetään vahingonkorvauslain 2 ja 6 luvussa.”

Sijoituspalvelulaki

Sijoituspalvelulain (747/2012, muokattu lailla 1069/2017) 1 luvun 15 §:n 5 kohdan mukaan sijoitusneuvonnalla tarkoitetaan yksilöllisen suosituksen antamista asiakkaalle tiettyä rahoitusvälinettä koskevaksi liiketoimeksi.

Saman luvun 14 §:ssä on lueteltu laissa tarkoitetut rahoitusvälineet. Luettelossa ei ole mukana vakuutustuotteita.

Säästämisen ja sijoittamisen sopimus

Säästämisen ja sijoittamisen sopimuksen mukaan B on valinnut sijoituspalveluista sijoitusneuvonnan. Sopimuksen mukaan:

”Sijoitusneuvonnan valinnut asiakas saa 1.3.2018 alkaen myös [vakuutusyhtiön] tarjoamia/myöntämiä sijoitusvakuutuksia koskevaa vakuutussopimuslain mukaista henkilökohtaista neuvontaa/henkilökohtaisia suosituksia [vakuutusyhtiön] asiamiehenä sijoitusvakuutusten osalta toimivalta, tämän sopimuksen osapuolena olevalta pankilta.”

Sopimuksen ehtojen Sijoitusneuvonnan sisältö -kohdan mukaan:

”Sijoitusneuvonnassa pankki antaa asiakkaalle yksilöllisiä suosituksia rahoitusvälineitä ja/tai sijoitusvakuutuksia koskeviksi liiketoimiksi. Pankin antamat neuvot perustuvat pankin odotuksiin kunkin rahoitusvälineen tulevasta arvonkehityksestä. Pankki voi neuvoa asiakasta myymään tai muuten luovuttamaan myös tappiollisia sijoituksia, jos se on pankin mielestä asiakkaan taloudellisen edun mukaista.

Asiakas tekee kaikki sijoitusneuvontaan perustuvat sijoituspäätökset itsenäisesti parhaaksi katsomallaan tavalla. Asiakas antaa pankille erikseen kaikki osto-, myynti-, merkintä-, lunastus-, tai vaihtotoimeksiannot. Päätösvalta sijoittamisesta on asiakkaalla itsellään. Pankki ei tee sijoituspäätöksiä eikä anna asiakkaan puolesta osto-, myynti-, tms. toimeksiantoja.

Ennen sijoitusneuvonnan tarjoamista pankin on hankittava riittävät tiedot asiakkaan taloudellisesta asemasta, kyseistä sijoituspalvelua, rahoitusvälinettä tai sijoitusvakuutusta koskevasta sijoituskokemuksesta ja -tietämyksestä sekä sijoitustavoitteista lain ja viranomaisten tarkempien määräysten mukaisesti, jotta pankki voi suositella asiakkaalle soveltuvia rahoitusvälineitä, sijoitusvakuutuksia ja palveluja.

Asiakas itse tai asiakkaan yhteyshenkilö antaa asiakkaan puolesta ne tiedot, jotka ovat sijoitusneuvonnassa tarpeen.

Pankki voi antaa asiakkaalle suosituksen ostaa, myydä, merkitä tai muutoin hankkia taikka luovuttaa pankin, sen lähipiiriin kuuluvien yhtiöiden tai [Pankin yhtiöryhmän] kuuluvien yhtiöiden liikkeeseenlaskemia rahoitusvälineitä. Pankki voi suositella asiakkaalle liiketoimea, jonka vastapuolena voi olla pankki tai sen kanssa samaan konserniin tai konsolidointiryhmään kuuluva yritys, sen määräysvallassa oleva yhteisö tai säätiö taikka samaan ryhmään kuuluva eläkesäätiö tai eläkekassa.

Soveltuvuuslausunto

Asiakas saa pankilta sijoitusneuvonnasta soveltuvuuslausunnon, joka sisältää yhteenvedon annetusta neuvonnasta ja siitä, sopiiko annettu suositus asiakkaalle, mukaan luettuina tiedot siitä, miten se täyttää asiakkaan tavoitteet ja henkilökohtaiset olosuhteet edellytetyn sijoitusajan kannalta, sekä asiakkaan tietämyksestä ja kokemuksesta ja suhtautumisesta riskeihin ja tappion mahdollisuuteen. Mikäli pankki ei ole toimittanut soveltuvuuslausuntoa asiakkaalle, kyse ei ole sijoitusneuvonnasta eikä näitä sijoitusneuvonnan ehtoja noudateta.”

Asian arviointi

Pankin asema ja sijoitusneuvonta

B on sopinut pankin kanssa sijoitusneuvonnan tarjoamisesta. Sopimuksen mukaan siihen on kuulunut myös vakuutusyhtiön tarjoamia tai myöntämiä sijoitusvakuutuksia koskevaa vakuutussopimuslain mukaista henkilökohtaista neuvontaa tai henkilökohtaisia suosituksia vakuutusyhtiön asiamiehenä toimivalta pankilta.

Sijoituspalvelulaissa sijoitusneuvonnalla tarkoitetaan yksilöllisen suosituksen antamista asiakkaalle tiettyä rahoitusvälinettä koskevaksi liiketoimeksi. Vakuutustuotteet eivät ole sijoituspalvelulaissa tarkoitettuja rahoitusvälineitä.

B:lle on annettu vakuutuksia koskevia sijoitussuosituksia. Asiaa on siten arvioitava ensisijaisesti vakuutustuotteita koskevan lainsäädännön perusteella. Tarjotessaan vakuutussopimuslain mukaista henkilökohtaista neuvontaa tai suosituksia pankki on toiminut vakuutusyhtiön asiamiehenä ja vakuutusyhtiön vastuulla.

Vakuutustarpeen selvittäminen

Vakuutussopimuslain 4 b §:n mukaan vakuutuksenantajan on ennen vakuutuksen tarjoamista pyydettävä vakuutuksen hakijalta tietoja tämän vakuuttamiseen liittyvistä tarpeista ja vaatimuksista ja saadut tiedot huomioon ottaen määritettävä vakuutustarve. Sijoitusvakuutusta tarjottaessa vakuutuksen hakijalta on lisäksi pyydettävä tiedot kyseiseen vakuutukseen liittyvää sijoitusalaa koskevasta sijoituskokemuksesta ja -tietämyksestä sekä henkilökohtaista suositusta annettaessa hakijan taloudellisesta tilanteesta, mukaan lukien riskin- ja tappionsietokyky.

Lainkohtaa koskevien säännöskohtaisten perustelujen mukaan (HE 172/2017 vp, s. 199–201) pyydettävien tietojen sisällöstä ei momentissa tarkemmin säädetä. Vakuutusten merkitys ja sisältö vaihtelevat niin paljon, ettei täsmällisiä vaatimuksia tältä osin voida asettaa. Vakuutuksen hakijalle tulee esittää täydentäviä kysymyksiä, jotta vakuutuksenantaja pystyy tarkemmin määrittämään vakuutustarpeen. Kysymysten on oltava sillä tavalla yksilöityjä, että saatavien vastausten perusteella voidaan arvioida, täyttääkö vakuutuksenantajan tarjoama vakuutus tai vakuutukset vakuutuksen hakijan vakuutustarpeen.

Lain esitöiden mukaan sijoitusvakuutusten osalta vakuutustarpeen määrittämiseksi on olennaista saada riittävät tiedot vakuutuksen hakijan sijoittamisen tavoitteista, kuten sijoitusajasta ja tavoitellusta riski-tuottotasosta. Sijoitusvakuutusta tarjottaessa vakuutuksen hakijalta on lisäksi pyydettävä tiedot kyseiseen vakuutukseen liittyvää sijoitusalaa koskevasta aikaisemmasta sijoituskokemuksesta ja -tietämyksestä. Sijoituskokemuksen kannalta merkityksellistä on niin kokemus vakuutusmuotoisesta sijoittamisesta kuin sen tyyppisistä rahoitusvälineistä tai muista sijoituskohteista, joihin vakuutuksenottaja voi vakuutuksen perusteella ohjata vakuutusmaksuja sijoitettavaksi. Sijoituskokemuksen osalta merkityksellistä on myös se, onko vakuutuksen hakijalla toistuvaa kokemusta kyseisistä rahoituspalveluista tai -välineistä vai vain yksittäistapauksellista. Tietämyksen kannalta merkityksellistä on paitsi vakuutuksen hakijan tosiasialliset tiedot kyseisestä rahoituspalvelusta tai -välineestä myös vakuutuksen hakijan koulutus ja ammatti.

Edelleen esitöiden mukaan jos vakuutuksen hakijalle on sovittu annettavaksi henkilökohtainen suositus tietyn sijoitusvakuutuksen tai tiettyjen sijoitusvakuutusten valitsemiseksi, häneltä on momentin mukaan pyydettävä tietoja myös hänen taloudellisesta tilanteestaan. Olennaista on paitsi riskiensietokyky myös muut sellaiset taloudellista tilannetta koskevat seikat, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa, mikä tai mitkä sijoitusvakuutukset soveltuvat hakijalle.

Vakuutusyhtiön asiamiehenä toiminut pankki on selvittänyt B:n vakuutustarvetta 6.11.2019 päivätyssä Vaurastumisen suunnitelma -asiakirjassa. B:n on todettu olevan varovainen sijoittaja, joka tinkii tuottotavoitteesta turvallisuuden takia. B:n sijoituskokemus on yli viisi vuotta ja hän tunsi sijoituspalveluista sijoitusneuvonnan. B:n sen hetkiseksi varallisuudeksi ilmoitettiin 35 % matalariskiset korkosijoitukset ja 65 % luokittelemattomat sijoitukset. Tavoitteeni ja suositus varojen sijoittamisesta -otsikon alla on todettu B:n sijoitusprofiilin olevan varovainen, sijoitusten ja säästöjen pitäisi olla nostettavissa yli 5 vuoden päästä ja säännöllinen säästösumma on 0 euroa.

Vaikka Vaurastumisen suunnitelmassa ei ole B:n sijoituskokemuksen kohdalla mainittu säästöhenkivakuutuksia, on riidatonta, että B oli aiemmin sijoittanut säästöhenkivakuutukseen. Sen sijaan sijoitussidonnaiseen säästöhenkivakuutukseen B ei ollut aiemmin sijoittanut.

Sijoituslautakunta toteaa, että asiassa ei ole esitetty mitään selvitystä mm. B:n sijoittamisen tavoitteista, taloudellisesta tilanteesta, koulutuksesta eikä ammatista. B:n on todettu olevan varovainen sijoittaja, jonka sijoitusten pitäisi olla nostettavissa yli 5 vuoden päästä. Asiassa ei kuitenkaan ole esitetty selvitystä siitä, mitä B pyrkii saavuttamaan sijoitustoiminnallaan. B on tapahtumahetkellä ollut 87-vuotias.

Sijoituslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö on laiminlyönyt velvollisuutensa määritellä B:n vakuutustarve ja siihen liittyvän selonottovelvollisuutensa ennen vakuutustarjouksen tekemistä.

Säästöhenkivakuutusten soveltuvuuden arviointi

Vakuutussopimuslain 5 b §:n mukaan, jos vakuutuksenantaja antaa vakuutuksen hakijalle henkilökohtaisen suosituksen tietyn vakuutuksen tai tiettyjen vakuutusten valitsemiseksi, vakuutuksenantajan on perusteltava, miksi suositeltu vakuutus tai vakuutukset täyttävät parhaiten vakuutuksen hakijan vakuutustarpeen.

Lain 5 c §:n mukaan vakuutuksenantajan on arvioitava, ovatko suunniteltu vakuutus ja siihen mahdollisesti liittyvät lisäpalvelut vakuutuksen hakijalle asianmukaisia ottaen huomioon tämän kyseiseen vakuutukseen liittyvää sijoitusalaa koskeva sijoituskokemus ja -tietämys. Jos on sovittu sijoitusvakuutusta koskevan henkilökohtaisen suosituksen antamisesta, vakuutuksenantajan on suositeltava vakuutuksen hakijalle vakuutuksia, jotka soveltuvat hakijalle ottaen huomioon tämän kyseisiin vakuutuksiin liittyvää sijoitusalaa koskeva sijoituskokemus ja -tietämys, sijoittamisen tavoitteet ja taloudellinen tilanne, mukaan lukien riskin- ja tappionsietokyky. Jos vakuutuksen hakija ei anna riittäviä tietoja vakuutuksen ja siihen liittyvien lisäpalveluiden soveltuvuuden arvioimiseksi, vakuutuksenantajan on varoitettava hakijaa siitä, että henkilökohtaista suositusta ei voida antaa. Suosituksesta on käytävä ilmi ainakin, miten suositeltu vakuutus vastaa hakijan odotuksia, taloudellista tilannetta ja sijoittamisen tavoitteita.

Pankki on vakuutusyhtiön asiamiehenä edellä käydyllä tavalla osittain selvittänyt B:n vakuutustarvetta ja sijoittamiseen liittyvää selonottovelvollisuuttaan. B:n on todettu olevan varovainen sijoittaja, joka tinkii tuottotavoitteesta turvallisuuden takia. B oli tuntenut säästöhenkivakuutukset, mutta ei sijoitussidonnaisia säästöhenkivakuutuksia. Profiilin mukainen suositeltava omaisuusluokkajakauma on ollut seuraava: matalariskiset korkosijoitukset 40 %, riskilliset korkosijoitukset 25 %, osake- ja muut korkeariskiset sijoitukset 20 % ja vaihtoehtoiset sijoitukset 15 %. Sijoitusten ja säästöjen piti olla nostettavissa yli 5 vuoden päästä.

B:lle on saatujen tietojen perusteella annettu kaksi henkilökohtaista suositusta. B:n on suositeltu pitämään säästöhenkivakuutus, jossa pääomaa oli 173.670 euroa ja jolle maksettiin vuosittain 3,50 %:n laskuperustekorkoa ja vakuutusyhtiön tuloksen perusteella mahdollisesti maksettavaa 2,00 %:n asiakashyvitystä. Lisäksi B:lle on annettu 50.000 euron pääomalle suositus ostaa sijoitusvakuutus ja siihen liittyvä matalan riskitason sijoituskori.

Asiassa on ei ole esitetty, että vakuutukset olisivat olleet B:n sijoitusprofiiliin soveltumattomia tuotteita eikä asiassa ole tullut esiin muutakaan sellaista tietoa, joiden perusteella tulisi katsoa, että säästövakuutus, sijoitusvakuutus ja siihen kuuluva sijoituskori olisivat olleet B:lle soveltumattomia tuotteita.

Sijoituslautakunta katsoo, että pankin vakuutusyhtiön asiamiehenä antamat vakuutuksia koskevat sijoitussuositukset ovat sinänsä olleet B:lle soveltuvia.

Säästöhenkivakuutusten verokohtelu

Asiakkaan korvausvaatimus perustuu siihen, että hänen mukaansa vakuutukset eivät olleet verotuksellisesti sopivia sijoitustuotteita B:lle ottaen huomioon sen, että niiden edunsaajana oleva asiakas ei ollut B:n lähisukulainen.

Jos vakuutuskorvauksen edunsaajana on kuolinpesä tai tuloverolain 34 §:n 3 momentin 2 kohdassa tarkoitettu lähiomainen eli vakuutuksenottajan puoliso, suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleva perillinen, ottolapsi tai tämän rintaperillinen, kasvattilapsi taikka puolison lapsi, vakuutuskorvaus on saajalleen kokonaan perintöveron alaista. Jos vakuutuskorvaus maksetaan muulle kuin edellä mainitulle lähiomaiselle tai kuolinpesälle, se on koko määrästään tuloverolain alaista pääomatuloa.

Pääomatulosta suoritetaan tuloveroa 30 % ja 30.000 euron ylittävältä osuudelta 34 %. Perintöveroa maksetaan II veroluokassa (johon asiakas kuului B:n perinnön osalta) portaittain siten, että 200.000–1.000.000 euron perinnön osalta alarajan kohdalla veron määrä on 49.500 euroa (24,75 % alarajan määrästä) ja sen ylittävältä osuudelta veroprosentti on 31 %. Pääomatulovero on siten ollut suurempi kuin perintövero samalle summalle.

B:llä ei ole ollut tuloverolaissa tarkoitettua lähiomaista, joten hänen vakuutuksistaan maksetut kuolintapauskorvaukset ovat olleet ankaramman pääomatuloverotuksen piirissä. Jos edunsaajana olisi ollut B:n kuolinpesä ja kuolinpesään maksetut kuolintapauskorvaukset olisi tämän vuoksi muutetun testamentin perusteella maksettu asiakkaalle, asiakkaan verotus olisi ollut pienempi. Samoin verotus olisi ollut pienempi, jos sijoitukset olisi tehty suorina sijoituksina vakuutuskuoren sijaan ja edelleen testamentattu asiakkaalle. Jälkimmäisessä tapauksessa säästövakuutus olisi jouduttu takaisinostamaan, josta olisi aiheutunut ylimääräinen veroseuraamus. Lisäksi pääoman kehitys olisi voinut olla erilainen kuin nyt toteutunut.

Tiedonantovelvollisuus

Vakuutussopimuslain 5 §:n mukaan vakuutuksenantajan on ennen vakuutussopimuksen tekemistä annettava vakuutuksen hakijalle tietoja vakuutusmuodoistaan, näiden vakuutusten vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista sekä muut hakijalle määritettyyn vakuutustarpeeseen sopivan vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot. Lisäksi ennen sijoitusvakuutussopimuksen tekemistä vakuutuksenantajan on kiinnitettävä huomiota erityyppisten sijoitusvakuutusten ja niihin liittyvien sijoituskohteiden valinnan kannalta olennaisiin seikkoihin ottaen erityisesti huomioon vakuutuksen hakijan sijoituskokemus ja -tietämys sekä sijoittamisen tavoitteet. Vakuutuksen hakijaa on myös varoitettava riskeistä, jotka liittyvät vakuutukseen tai siihen liittyviin sijoituskohteisiin taikka ehdotettuun sijoitusstrategiaan, sekä annettava tälle tietoa siitä, miten riskejä voidaan tarkoituksenmukaisella tavalla hallita ottaen huomioon sijoittamisen tavoitteet. Tiedot on annettava ymmärrettävässä muodossa.

Sijoituslautakunta toteaa, että vakuutussopimuslain mukainen vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuus ei poista vakuutuksenottajan velvollisuutta itsekin perehtyä tekeillä olevan vakuutussopimuksen sisältöön. Mikäli hän ei näin tee, hän on lähtökohtaisesti itse vastuussa tästä mahdollisesti aiheutuvista oikeudenmenetyksistä tai väärinkäsityksistä.

B on allekirjoituksellaan 28.5.2002 vahvistanut tutustuneensa mm. säästövakuutuksen tuoteselosteeseen ja hyväksyvänsä sen. Vakuutusyhtiö ei ole pyynnöstä huolimatta voinut toimittaa säästövakuutuksen tuoteselostetta.

B on nimennyt vakuutusta otettaessa kuolintapaussumman edunsaajaksi omaiset ja muuttanut sen asiakkaaksi 8.2.2013.

Sijoituslautakunta katsoo, että jos B oli tullut tietoiseksi säästöhenkivakuutuksen kuolintapauskorvauksen verotuksesta ennen sijoitusvakuutusta koskevan sopimuksen tekemistä 6.11.2019, B ei voisi vedota sijoitusvakuutuksen tekemisen yhteydessä tapahtuneeseen tiedonantovirheeseen. Asiassa ei ole annettu tarkempaa selvitystä vuosien 2002 ja 2013 tapahtumista, mikä voisikin olla haastavaa ajan kulumisen vuoksi. Lisäksi on huomattava, että verotus on muuttunut vuosien varrella useaan kertaan. Sijoituslautakunta katsoo, että B:lle vuonna 2002 säästövakuutuksen verotuksesta annetuilla tiedoilla on hyvin rajallinen merkitys arvioitaessa vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuuden täyttymistä tässä tapauksessa. Lisäksi lautakunta katsoo, että koska asiassa ei ole toimitettu säästövakuutuksen tuoteselostetta, asiassa on jäänyt osoittamatta, että asiakkaalle on annettu verotusta koskevat tiedot säästövakuutuksen myynnin yhteydessä.

B on allekirjoituksellaan 6.11.2019 vahvistanut tutustuneensa mm. sijoitusvakuutuksen tuoteselosteeseen. Sijoitusvakuutuksen tuoteselosteessa on sivulla kuusi käyty läpi vakuutuksen kuolintapauskorvauksen verotusta. Tuoteselosteessa on todettu kuolintapauskorvauksen olevan perintöverotettavaa omaisuutta, jos se on maksettu lähiomaiselle, jotka on lueteltu. Edelleen siinä on todettu, että muussa tapauksessa kuolintapauskorvaus on koko määrältään veronalaista pääomatuloa. Lisäksi on todettu, että kuolinpesälle maksettuna kuolintapauskorvaus tulee osaksi kuolinpesän varallisuutta ja että kuolinpesästä saatu omaisuus on perintöverotettavaa omaisuutta perittävän ja perillisen tai testamentinsaajan sukulaisuussuhteesta riippumatta.

Pankin mukaan tapaamisessa 6.11.2019 on käyty B:n kanssa läpi mm. palvelun verokohtelu. Pankin laatimassa tapaamista koskevassa muistiossa mainitaan asiakkaan lähiomaisten olevan serkkuja ja että perintösuunnittelu on asiakkaalle ajankohtaista. Muistiossa ei kuitenkaan ole mainintaa verokohtelusta. Asiassa ei ole esitetty, että B:llä olisi ollut mahdollisuus tutustua tuoteselosteisiin ennen tapaamista. Sijoitusvakuutuksen osalta B:lle on suositettu siihen sijoittamista 6.11.2019 ja B on tehnyt sopimuksen ko. vakuutuksesta samassa tapaamisessa. Muistion mukaan tapaaminen on kestänyt tunnin.  

Sijoituslautakunta katsoo, että ottaen huomioon vakuutustarpeen selvittämisen puutteet vakuutusyhtiön asiamiehenä toimivan pankin olisi pitänyt kiinnittää erityistä huomiota B:lle vakuutusten verotusta koskevien tietojen antamiseen. Lisäksi lautakunta toteaa, että asiassa on jäänyt osoittamatta, että B:llä olisi ollut aikaa tutustua tuoteselosteeseen rauhassa ennen vakuutussopimuksen tekemistä. Lautakunta katsoo siten, että vaikka asiassa on osoitettu B:n saaneen sijoitusvakuutuksen tuoteselosteen, jossa on käyty läpi vakuutuksen kuolintapauskorvauksen verotus, vakuutuksenantaja on laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa sijoitusvakuutuksen osalta.

Vakuutusyhtiön asiamiehenä toimivan pankin neuvontavastuu

Sijoituslautakunta on ratkaisusuosituksessaan FINE-019194 (annettu 27.8.2020) todennut, että säästöhenkivakuutus on pitkäaikaiseen säästämiseen ja sijoittamiseen tarkoitettu vakuutusmuotoinen sijoitustuote, jota voidaan hyödyntää myös yhtenä perintöön liittyvän verosuunnittelun välineenä. Vakuutuksenantajalla ei ole vakuutussopimuslain perusteella ennen sopimuksen solmimista tai myöhemminkään sopimuksen voimassaoloaikana velvollisuutta antaa yksityiskohtaisempaa veroneuvontaa tai avustaa vakuutuksenottajaa tämän henkilökohtaisessa verosuunnittelussa. Sijoituslautakunta katsoo kuitenkin, että verotukselliset näkökohdat voivat olla tietyissä tilanteissa sellaisia seikkoja, jotka tulisi ottaa huomioon annettaessa vakuutuksenottajalle vakuutusta koskevaa sijoitussuositusta.

Lautakunta on edellä mainitussa ratkaisusuosituksessa katsonut, että arvioitaessa vakuutuksenantajan neuvonta- ja tiedonantovelvollisuutta vakuutuksenottajaa kohtaan, merkitystä on annettava myös yleisille sopimusoikeudellisille opeille ja periaatteille. Vakuutusyhtiön sopimusoikeudellinen neuvontavelvoite edellyttää, että vakuutuksenantajan tulee paitsi vakuutusta tarjotessaan myös sopimuksen voimassa ollessa varmistua siitä, että vakuutussopimus on vakuutuksenottajan edun mukainen. Lisäksi sopimusoikeudessa yleisesti sovellettava lojaliteettiperiaate edellyttää sopimusosapuolilta niin sopimusta tehtäessä kuin sopimuksen täyttämisvaiheessakin toisen osapuolen keskeisten intressien huomioon ottamista. Tämän voidaan katsoa merkitsevän esimerkiksi tiedonantovelvollisuutta sopimussuhteeseen liittyvistä ja siihen vaikuttavista seikoista. Lisäksi lojaliteettivelvoitteen on katsottu sisältävän myös velvollisuuden ottaa huomioon toisen osapuolen perustellut odotukset. Lisäksi vakuutuksenantajan on otettava huomioon vakuutuksen kuolintapauskorvauksen edunsaajan intressit, vaikka hän ei olekaan sopimuksen osapuoli (ks. analogisesti esim. KKO 1992:165).

Sijoituslautakunta toteaa, että nyt puheena olevassa tapauksessa vakuutusyhtiön asiamiehenä toimivan pankin on sopimusoikeudellisen neuvontavelvoitteen ja lojaliteettiperiaatteen perusteella tullut vakuutuksia koskevia sijoitussuosituksia antaessaan varmistua siitä, että vakuutusten edunsaajamääräys on sopimuksen toisen osapuolen eli vakuutuksenottajana olevan B:n ja edunsaajana olevan asiakkaan edun mukainen ja vastaa B:n perusteltuja odotuksia. Koska lähtökohtana voidaan pitää sitä, että henkivakuutuksen ottaja tahtoo vakuutuksen tuoton siirtyvän edunsaajille mahdollisimman vähin kuluin ja veroseuraamuksiin, vakuutusyhtiön neuvontavelvollisuuteen on kuulunut myös se, että vakuutusyhtiö yleisellä tasolla kiinnittää huomiota henkivakuutuksen edunsaajan verotuksellisiin intresseihin. Tapauskohtaista arviota siitä, miten vakuutuksen tuottoa verotetaan edunsaajien tulona, ja miten veron määrää olisi mahdollista minimoida, vakuutusyhtiö ei kuitenkaan ole ollut velvollinen tekemään.

B on vakuutussopimuksen tekemisen hetkellä ollut 87-vuotias. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, mikä B:n sijoittamisen tavoite on ollut tai sitä, onko B:llä ollut tarvetta varoille elinaikanaan. Vakuutusyhtiön asiamiehenä toiminut pankki on toisaalta tiennyt, että perintösuunnittelu oli B:lle ajankohtaista, kun pankki oli laatinut hänelle noin vuotta aikaisemmin testamentin, jossa B testamenttasi omaisuutensa kolmelle serkulleen, joista yksi oli asiakas. Pankilla oli siten tiedossa B:n tahto määrätä kuolemansa jälkeen vakuutuksiin sijoitetun omaisuuden siirtymisestä asiakkaalle, joka ei ollut hänen tuloverolaissa tarkoitettu lähiomainen. Säästöhenkivakuutuksen kuolintapauskorvauksen edunsaajamääräys menee testamentin edelle, joten kuolintapauskorvaus maksetaan testamentista riippumatta nimetylle edunsaajalle. Jos edunsaajaksi olisi nimetty kuolinpesä ja testamenttia olisi muutettu, kuolintapauskorvaus olisi voitu maksaa kuolinpesään, ja se olisi voitu testamentin perusteella jättää perinnöksi asiakkaalle.

Lautakunta katsoo, että pankki ei ollut velvollinen antamaan laajempaa verosuunnittelua, mutta säästöhenkivakuutuksia koskevien henkilökohtaisten suositusten osalta olisi tullut selvittää ja ottaa huomioon vakuutusten kuolintapauskorvausten verokohtelu. Vakuutuksen kuolintapauskorvauksen edunsaajamääräyksestä päättää aina vakuutuksenottaja itse.

Sijoituslautakunta katsoo kuitenkin, että koska edunsaajan määräämisellä on merkittävä vaikutus verotukseen, pankin olisi tässä tapauksessa tullut kiinnittää B:n huomiota vakuutuskorvauksen verokohteluun ottaen huomioon pankin tiedot B:n tilanteesta. Vakuutusyhtiö olisi voinut pienellä vaivalla varmistua siitä, että vakuutukset olisivat paremmin B:n ja asiakkaan edun mukaisia. Vakuutuksen verokohtelu olisi tullut ottaa huomioon uutena vakuutuksena myydyn sijoitusvakuutuksen lisäksi aiemmin hankitun säästövakuutuksen osalta, kun pankki on antanut henkilökohtaisen suosituksen myös siitä. Sijoituslautakunta katsoo, että asiakas olisi voinut välttää ylimääräisen veron maksamisen, jos B:lle olisi annettu riittävät tiedot vakuutusten verokohtelusta.

Vahingonkorvausvastuu

Vakuutussopimuslain 9 §:n mukaan, jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Vaikka asiassa on katsottu, että B:lle on jätetty antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta, lautakunta katsoo, että vakuutussopimuslain 9 § ei tule sovellettavaksi, koska B:lle ei ole puutteellisten tietojen vuoksi syntynyt virheellistä kuvaa vakuutuksesta.

Vakuutusten tarjoamisesta annetun lain 75 §:n mukaan vakuutuksenantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, joka sen tai sitä edustavan asiamiehen 30, 34, 45 taikka 46 §:n vastaisesta menettelystä aiheutuu asiakkaalle tai muulle, jonka oikeutta vakuutus koskee. Vakuutuksenantaja vapautuu kuitenkin vastuusta, jos se osoittaa toimineensa ja myös sitä edustavan asiamiehen toimineen ammattitaitoisesti ja huolellisesti.

Lain 30 §:n mukaan vakuutuksentarjoajan on toimittava rehellisesti, tasapuolisesti, ammattitaitoisesti, huolellisesti ja asiakkaan edun mukaisesti. Vakuutuksenantajan, asiamiehen ja sivutoimisen asiamiehen on lisäksi noudatettava hyvää vakuutustapaa.

Edellä esitetyn perusteella Sijoituslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön asiamiehenä toiminut pankki ei ole toiminut asiassa ammattitaitoisesti, huolellisesti eikä asiakkaan edun mukaisesti. Edelleen lautakunta katsoo, että asiassa ei ole osoitettu pankin eikä vakuutusyhtiön toimineen ammattitaitoisesti ja huolellisesti. Edellä mainitun 75 §:n mukaan vakuutuksenantaja vastaa sitä edustavan asiamiehen menettelystä. Sijoituslautakunta katsoo siten, että vakuutusyhtiö on korvausvastuussa asiassa asiakkaalle aiheutuneesta vahingosta.

Vahingonkorvauksen määrä

Asiakas on vaatinut korvausta B:lle annetuista vahingollisista ja asiakkaan etujen vastaisista sijoitusneuvoista asiakkaalle aiheutuneena taloudellisena vahinkona 28.447,77 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine laillisine viivästyskorkoineen B:n kuolinpäivästä maaliskuussa 2021 lukien.

Vakuutusyhtiö ja pankki eivät ole lausuneet asiassa vahingonkorvauksen määrän osalta. Lautakunta toteaa kuitenkin, että asiakkaan esittämä korvausvaatimuksen laskentatapa on ilmeisen virheellinen ja johtaisi perusteettomaan etuun asiakkaalle. Asiakkaan esittämässä korvausvaatimuksessa on esimerkiksi laskettu molemmille säästöhenkivakuutuksille erikseen perintöveron määrä, vaikka oikein laskettuna perintövero pitäisi laskea molemmille vakuutuksille ja muulle asiakkaan saamalle perinnölle yhteisesti. Asiakkaan esittämällä tavalla laskettuna perintöveron määrä olisi huomattavasti alhaisempi ja tämän vuoksi aiheutuneen vahingon määrä vastaavasti todellista suurempi.

Sijoituslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan sen määrän, jolla B:n todellisuudessa vakuutuskorvauksista maksaman veron määrä ylittää sen määrän, jonka asiakas olisi joutunut maksamaan, jos vakuutuskorvausten edunsaajaksi olisi vaihdettu kuolinpesä ja B:n testamenttia olisi muokattu siten, että asiakkaan perintöosuus olisi kasvanut vakuutuskorvausten määrällä. Korvauksen määrää laskettaessa tulee ottaa huomioon ainakin asiakkaan todellisuudessa maksaman pääomatuloveron määrä ja se määrä, jolla laskennallisesti asiakkaan maksettavaksi tuleva perintövero olisi kasvanut perintönä maksettavan vakuutuskorvauksen perusteella.

Lopputulos

Sijoituslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan asiakkaalle edellä mainitulla tavalla lasketun määrän korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine laillisine viivästyskorkoineen B:n kuolinpäivästä maaliskuussa 2021 lukien.

Sijoituslautakunta oli yksimielinen.

SIJOITUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Heino
Jäsenet:
Kajala
Ovaska
Räty-Ivanov
Tapanila