Haku

FINE-044744

Tulosta

Asianumero: FINE-044744 (2022)

Vakuutuslaji: Kiinteistövakuutus

Ratkaisu annettu: 13.06.2022

Myrskyvahinko. Korvauksen määrä. Rakennuksen rakenneosan tekninen arvo. Rakennuksen päivänarvo ja jälleenhankinta-arvo. Tuliko kerrostalon huopakatteen korjauskustannukset korvata päivänarvon vai jälleenhankinta-arvon mukaisesti?

Tapahtumatiedot

Vahinkoilmoituksen ja tarkastusraportin mukaan myrskytuuli oli vaurioittanut vakuutuksen kohteena olevan kerrostalon katon (rv. 1972) reunapeltejä ja huopakatetta 19.11.2020. Huopakate oli uusittu vuonna 2000.

Vakuutusyhtiö ilmoitti 21.12. taloyhtiölle sähköpostitse vahingon olevan vakuutuksesta korvattava. Korvauksesta vähennetään vakuutusehtojen mukainen 66 %:n ikävähennys ja 500 euron omavastuu.

Taloyhtiö vaati vakuutusyhtiölle lähetetyssä kirjeessä kaikkien vahingosta aiheutuneiden kustannusten korvaamista omavastuulla vähennettynä. Taloyhtiön käsityksen mukaan luonnonilmiövahinkoihin ei omavastuun lisäksi sovelleta muita rajoitusehtoja. Katto on kartoitusraportista ilmenevällä tavalla ollut hyväkuntoinen, ja sitä on huollettu kattokaivojen, läpivientien ja kattoluukkujen säännöllisillä tarkastuksilla.

Korvauspäätöksessään 24.2.2021 vakuutusyhtiö viittasi 25.11.2020 isännöitsijän kanssa käytyyn puhelinkeskusteluun. Tuolloin vakuutusyhtiöstä ilmoitettiin, että vahinko korvataan taloyhtiön kiinteistövakuutuksesta. Keskustelussa käytiin läpi, kuinka huopakatteen tekninen käyttöikä on 30 vuotta ja vaurioitunut kate on ollut vahinkohetkellä 20 vuotta. Katon päivänarvoksi ja korvauksen määräksi muodostuu näin ollen 34 %. Vakuutuskorvauksesta vähennetään lisäksi vakuutuksen omavastuu 500 €. K Oy:n tarjous katon korjauksesta hyväksyttiin 18.12.2020 katon korjaustöiden ollessa jo käynnissä.

Vakuutusyhtiön mukaan huopakaton tekninen käyttöikä on 30 vuotta ja vaurioitunut huopakatto on 20 vuotta vanha. Huopakaton päivänarvoksi voidaan tällöin katsoa enintään 34 % uuden katon jälleenhankinta-arvosta. Päivänarvokorvauksen prosentuaalinen määrä on laskettu jakamalla huopakaton ikä teknisellä käyttöiällä (20/30 = 34 %). Päivänarvolla tarkoitetaan sitä rahamäärää, joka saadaan, kun jälleenhankinta-arvosta vähennetään omaisuuden arvon aleneminen ikääntymisen, kulumisen, tekniikan vanhentumisen, käyttökelpoisuuden alenemisen tai muun vastaavan syyn johdosta.

Jos rakennuksen tai sen osan päivänarvo vahinkohetkellä on alle puolet sen jälleenhankinta-arvosta, on päivänarvo koko se korvaus, joka rakennuksen tai sen osan vahingosta vakuutuksesta maksetaan. Vakuutettu ei siis tällöin ole oikeutettu saamaan tuhoutuneen tilalle uutta vastaavaa rakennusta tai sen osaa. Vakuutusyhtiön mukaan tämä vastaa periaatetta, jonka mukaan vakuutettu saatetaan vakuutuskorvauksella siihen tilanteeseen, jossa hän olisi, jos vahinkoa ei olisi sattunut.

Korvauspäätöksellään 22.3.2021 vakuutusyhtiö maksoi katon korjauskustannuksista 34 %:n mukaisesti lasketun korvauksen. Lisäksi vakuutusyhtiö korvasi eräitä muita myrskyvahingon kustannuksia laskujen mukaisesti.

Oikaisupyynnössään taloyhtiö vaati, että korvaus maksetaan katon jälleenhankintakustannuksen (64.938,79 euroa) mukaisesti. Lisäkorvausta tulisi näin ollen maksaa 42.859,61 euroa. Kyseessä olevan kerrostalon huopakaton kestoiän tosiasialliseksi vaihteluväliksi tulee katsoa 40–60 vuotta. Myös vahinkotarkastaja on todennut huopakatteen lähteneen yhtenäisenä irti. Tarkastajan mukaan huopa on ollut vuosimallia 2000 ja näin ollen varsin tarkkaan 20 vuoden ikäinen. Huopa on ollut ehjä, eikä se ole ollut ”hapraan” oloinen. Kahden kattovalmistajan tietojen mukaan nykyisen kumibitumisen kattolaatan kestoikä on kymmeniä vuosia, 40–50 vuotta. Valmistajien tietojen mukaan 1970-luvulla rakennetut kumibitumikatot toimivat edelleen.

Taloyhtiön kerrostalon kattoa on perusteellisemmin huollettu 5 vuotta sitten, kun katolle tulevien läpivientien ympärykset uusittiin huoltotoimenpiteenä. Katon kuntoa on muutenkin vuosittain seurattu ja huollettu tarvittaessa. Tällaiset toimenpiteet jatkavat katon käyttöikää merkittävästi. On selvää, että jos arvaamaton raju myrsky ei olisi vaurioittanut kattoa, sen käyttöikä olisi ollut ainakin 30 vuotta vahinkoajankohdasta 19.11.2020 laskettuna.

Taloyhtiö pitää vakuutusyhtiön vetoamaa ohjetiedostoa RT 18-10922 (kiinteistön tekniset iät ja kunnossapitojaksot) vanhentuneena. Vakuutusyhtiö on lisäksi valinnut kahdesta ohjetiedostossa mainitusta käyttöiästä (30 ja 35 vuotta) pienemmän. Taloyhtiön mukaan läheisessä kaupungissa (vastaavissa ilmasto-olosuhteissa) on kaksi saman tyyppistä kerrostaloa, joissa on huopakatot. Näissäkin taloissa kattoja hyvin huoltamalla on alkuperäisellä katteella päästy jo yli 50 vuotta.

Taloyhtiö vetoaa vielä samalla paikkakunnalla olevaa kirjastoa (rakennusvuosi 1979) koskevaan kuntoraporttiin. Kirjaston katto on alkuperäinen. Taloyhtiön paikkakunnalla ei ole teollisuutta, joka tuottaisi ilmaan epäpuhtauksia, eikä myöskään merkittäviä liikenteen päästöjä tai esimerkiksi meri-ilmastosta johtuvia kuluttavia olosuhteita. Lähikaupungissa olevan kerrostalon (rv. 1976) vastaava huopakatto on uusittu vuonna 2020, jolloin sen käyttöikä uusimishetkellä on ollut 44 vuotta.

Lopuksi taloyhtiö vetoaa siihen, että nyt kyseessä oleva myrsky vaurioitti samassa kaupungissa olleen toisen kerrostalon ja erään rivitalon huopakatetta. Katot oli uusittu samoihin aikoihin kuin tässä taloyhtiössä. Taloyhtiön tietojen mukaan korvaukset oli näiden rakennusten osalta maksettu täysimääräisesti korjauslaskujen mukaan. Vakuutuksenantaja ei kuitenkaan ilmeisesti ollut nyt kyseessä oleva vakuutusyhtiö.

Yhteenvetona taloyhtiö katsoo, että katolla olisi vakuutusyhtiön arvioiman 10 vuoden sijaan ollut jäljellä käyttöikää 30 vuotta. Tämän vuoksi korjauskustannukset tulee korvata toteutuneen laskutuksen mukaisesti.

Vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä 15.9.2021 annetussa korvauspäätöksessä vakuutusyhtiö viittasi vahingonkorvausoikeudelliseen rikastumiskieltoon. Yhtiö toisti aiemmissa päätöksissään esitetyt perustelut. Vahingon määrää laskettaessa määritetään ensin vakuutetun omaisuuden, tässä tapauksessa katon, vakuutusarvo. Omaisuuden vakuutusarvo on päivänarvo, jos omaisuuden päivänarvo on alle 50 % jälleenhankinta-arvosta. Ehtojen mukaan päivänarvo arvioidaan jokaisen rakennus- tai rakenneosan osalta erikseen.

Vakiintuneen korvauskäytännön ja RT-kortin 18-10922 mukaan ominaisuuksiltaan vastaavan huopakatteen käyttöiän on katsottu olevan keskimäärin 30 vuotta. Vakuutusyhtiön mielestä mahdollisella ilman puhtaudella ei ole tässä tapauksessa merkittävää painoarvoa käyttöiän määrittämisessä. Huopakatteen käyttöikä tulee tässä tapauksessa arvioida 30 vuoden mukaan. Sitä, että toisen taloyhtiön tai kirjaston katto on kerrotun mukaan kestänyt pitkään yli arvioidun käyttöiän, ei voida objektiivisesti arvioituna ottaa yksittäisen vahinkoasian kohdalla huomioon. Valokuvista ja kartoitusraportista ei ilmene seikkoja, joiden perusteella omaisuuden arvo tulisi arvioida vakuutusyhtiön määrittämää korkeammaksi. Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään.

Asiakkaan valitus

Taloyhtiö toistaa aiemmin esittämänsä perusteet ja vaatii, että korjauskulut korvataan jälleenhankinta-arvon perusteella vain omavastuu korvauksesta vähentämällä. Vahinkohetkellä katon käyttöikää on ollut jäljellä 50 %, tarkemmin ottaen 60 %, ja tämä oikeuttaa ehtojen mukaan 100 %:n korvaukseen. Vahinkotarkastajan lausunto osoittaa, että kattohuopa on ollut ehjä ja hyväkuntoinen. Sen ikä on 20 vuotta. Kattoa on huollettu aktiivisesti ja sitä on pidetty kunnossa. Taloyhtiö viittaa aiemmin antamiinsa tietoihin kahdesta vastaavasta kiinteistöstä, joiden katon ikä on 50 vuotta. Lisäksi vedotaan K Oy:n lausuntoon, jossa selvästi todetaan kattojen käyttöiäksi 50 vuotta.  

Vakuutusyhtiö on väittänyt, että oleellisesti huopakaton huoltoon kuuluvat läpivientien huolto- ja korjaustoimenpiteet eivät vaikuttaisi katon käyttöikään. Taloyhtiö pitää väitettä perusteettomana. Kerrostalon katolla on 28 kpl erilaista ja eri kokoista läpivientiä, joiden tarkkailu on tärkeää, ja huolto- ja korjaustoimenpiteet on suoritettava välittömästi, kun tarvetta ilmenee. Tällä tavoin taloyhtiö on myös menetellyt. RT-kortin 18-10922 mukainen huopakatteiden ikä määritellään arvioperusteisesti. Arvio ei voi olla kaikkien huopakattojen osalta sama, koska huopalaadut ovat erilaisia ja huoltotoiminnallakin on merkityksensä huopakatteiden käyttöiän pituudessa. Taloyhtiö toistaa viittauksensa muita rakennuksia koskeviin tietoihin sekä K Oy:n lausuntoon ja katsoo, että vaurioituneen katon todellisesta laskennallisesta käyttöiästä on ollut vahingon sattuessa vielä jäljellä n. 60 %.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää taloyhtiön vaatimukset ja viittaa aiemmin antamiinsa korvauspäätöksiin. Aiemman kantansa tarkennukseksi yhtiö viittaa vakuutusehtojen määräykseen, jonka mukaan yksittäisen rakenneosan vahingoittuessa päivänarvo arvioidaan kulloisenkin rakenneosan osalta erikseen. Tässä tapauksessa arviointi on tehty huopakatteen iän perusteella. Arviointia ei siis tehdä koko kiinteistön jälleenhankinta-arvon ja päivänarvon määrittelystä.

Vakuutusyhtiön mielestä ei ole perusteltua arvioida huopakatteen käyttöikää pidemmäksi kuin mitä vuonna 2008 julkaistussa RT-kortissa (18-10922) on todettu, eli 30-35 vuotta. Tämä julkaisu nimenomaan vastaa sen aikaisten rakennusmateriaalien käyttökokemuksia ja ohjeellisia käyttöikiä. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan 5 vuotta aiemmin tehtyjen läpivientien ympärysten korjaustoimenpiteiden ei voida katsoa pidentävän koko huopakatteen käyttöikää.

Vakuutusyhtiö ilmoittaa kuitenkin muuttaneensa korvauspäätöstään siten, että tapaukseen on sovellettu RT-kortin mukaista 35 vuoden käyttöikää (vähäisesti rasittavat olosuhteet) jolloin huopakaton päivänarvoksi saadaan 43 %. Tätä vastaavana lisäkorvauksena on maksettu 5.844,49 euroa. Lisäkorvaus huomioiden huopakatteen kokonaiskorjauskustannuksista (64.938,79) € on nyt korvattu yhteensä 27.923,68 € eli 43 %.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, onko kerrostalon katon vaurioituminen myrskyvahingossa korvattava päivänarvon vai jälleenhankinta-arvon mukaisesti. Toissijaisesti kysymys on korvattavan vahingon määrästä, lähemmin tarkasteltuna huopakatteen päivänarvon määrittämisestä.

Sovellettavat vakuutusehdot

Kiinteistövakuutusehtojen (voimassa 1.9.2019 alkaen) kohdan 1 (Käsitteitä) alakohdan Vakuutusarvo mukaan vakuutuksen kohteen vakuutusarvo on sen arvo juuri ennen vahinkoa. Vakuutustapahtuman sattuessa määritellään kohteen vakuutusarvo vahinkohetkellä vallinneen hintatason mukaisesti. Alakohdan Jälleenhankinta-arvo mukaan jälleenhankinta-arvolla tarkoitetaan rahamäärää, joka tarvitaan uuden samankokoisen, samaan käyttötarkoitukseen ja ominaisuuksiltaan alkuperäisen kaltaisen rakennuksen rakentamiseen käyttäen yleisesti Suomessa kaupan olevia rakennustarvikkeita ja tavanomaisia työmenetelmiä.

Rakennuksen jälleenhankinta-arvoon lasketaan mukaan myös vahingoittuneen rakennuksen purku- ja raivauskustannukset sekä sen tilalle rakennettavan rakennuksen suunnittelukustannukset.

Alakohdan Päivänarvo mukaan omaisuuden päivänarvolla tarkoitetaan rahamäärää, joka saadaan, kun jälleenhankinta-arvosta vähennetään omaisuuden arvon aleneminen ikääntymisen, kulumisen, tekniikan vanhentumisen, käyttökelpoisuuden alenemisen tai muun vastaavan syyn johdosta. Päivänarvoa määritettäessä otetaan huomioon myös omaisuuden käyttökelpoisuuden aleneminen paikkakunnan muuttuneiden olosuhteiden, kuten harjoitetun elinkeinotoiminnan lakkaamisen tai muun sellaisen syyn vuoksi.

Ehtokohdan 3.1 (Vakuutuksen kohde, rakennus) mukaan vakuutuksen kohteena ovat vakuutuskirjaan merkityt rakennukset. Rakennukseen kuuluvat sen käyttöä palvelevat alkuperäiset, alkuperäistä vastaavat tai saman tasoisina jälkeenpäin tehdyt kiinteästi asennetut rakenteet, kalusteet ja pinnoitteet.

Ehtokohdan 4.3.1 (Luonnonilmiövakuutus, Korvattavat vakuutustapahtumat ja niiden rajoitukset) mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut

  • myrsky
  • trombi tai syöksyvirtaus
  • raesade
  • villieläimen tunkeutuminen rakennukseen
  • salamanisku, joka on kohdistunut suoraan vakuutettuun omaisuuteen ja rikkonut sitä mekaanisesti.

Myrskyksi katsotaan sääolosuhteet, joissa tuulen keskinopeus on ylittänyt 15 metriä sekunnissa mitattuna vahingon tapahtumapaikkaa lähimpänä olevalla säähavaintoasemalla

Ehtokohdan 6.1.1 (Vahingon määrän laskeminen, Vakuutusarvo vahingon määrää laskettaessa) mukaan vahingon määrää laskettaessa määritellään ensin vahingoittuneen omaisuuden vakuutusarvo.

Omaisuuden vakuutusarvo on
- jälleenhankinta-arvo, jos omaisuuden päivänarvo on yli 50 % jälleenhankinta-arvosta
- päivänarvo, jos omaisuuden päivänarvo on alle 50 % jälleenhankinta-arvosta.

Päivänarvo arvioidaan jokaisen rakennuksen osalta erikseen. Yhteen rakennetuissa tai useita erillisiä toiminnallisia kokonaisuuksia sisältävissä rakennuksissa jokaisen rakennuksen osan ja toiminnallisen kokonaisuuden päivänarvo ja vahingon määrä arvioidaan erikseen. Yksittäisen koneen, rakennus- tai rakenneosan taikka rakennuksen tai huoneiston pinnoitteiden ja kiinteiden kalusteiden vahingoittuessa päivänarvo arvioidaan kunkin osan sekä pinnoitteen ja kalusteryhmän osalta erikseen.

Ehtokohdan 6.1.2 (Vahingon määrä jälleenhankinta-arvon mukaan) jälleenhankinta-arvon mukainen vahingon määrä lasketaan omaisuuden jälleenhankintahetkellä vallitsevan hintatason mukaisesti.

Jos vahingoittunut omaisuus voidaan korjata, vahingon määrä on korjauskustannukset, kuitenkin enintään omaisuuden jälleenhankinta-arvo. Korjauskustannuksilla tarkoitetaan kustannuksia, jotka aiheutuvat, kun omaisuus viivytyksettä saatetaan ennalleen käyttäen tarkoituksenmukaisia, taloudellisia ja nykyaikaisia korjausmenetelmiä ja aineita.

[…]

Ehtokohdan 6.1.3 (Vahingon määrä päivänarvon mukaan) jos omaisuus voidaan korjata, vahingon määrä on niin suuri osa korjauskustannuksista kuin päivänarvo on jälleenhankinta-arvosta, kuitenkin enintään vahingoittuneen omaisuuden päivänarvo.

Jos omaisuutta ei voida korjata, vahingon määrä on päivänarvo vähennettynä sen jäännösarvolla, enintään kuitenkin omaisuuden päivänarvo.

Jos rakennusta ei korjata eikä rakenneta uudelleen, vahingon määrä on sen päivänarvo vähennettynä jäännösarvolla, kuitenkin enintään käypä arvo.

[…]

Asian arviointi

Erimielisyys asiassa koskee myrskyssä vaurioituneen tasakattoisen kerrostalon huopakaton korjauskuluista maksettavaa korvausta. Osapuolten välillä on riidatonta, että kyse on luonnonilmiövakuutuksesta korvattavasta vahinkotapahtumasta. Sovellettavien kiinteistövakuutusehtojen kohdan 6.1.1 kolmannen kappaleen mukaan päivänarvo arvioidaan jokaisen rakennuksen osalta erikseen. Yhteen rakennetuissa tai useita erillisiä toiminnallisia kokonaisuuksia sisältävissä rakennuksissa jokaisen rakennuksen osan ja toiminnallisen kokonaisuuden päivänarvo ja vahingon määrä arvioidaan erikseen. Yksittäisen koneen, rakennus- tai rakenneosan taikka rakennuksen tai huoneiston pinnoitteiden ja kiinteiden kalusteiden vahingoittuessa päivänarvo arvioidaan kunkin osan sekä pinnoitteen ja kalusteryhmän osalta erikseen.

Vaurioitunut huopakatto on kiinteä osa vakuutuksen kohteena olevaa kerrostaloa. Vakuutuslautakunta katsoo, että huopakattoa voidaan pitää sellaisena rakennuksen yksittäisenä rakenneosana, jonka päivänarvo tulee edellä mainitun ehtokohdan perusteella arvioida huopakaton osalta erikseen sen sijaan, että päivänarvo määriteltäisiin ehtokohdasta ilmenevän pääsäännön mukaisesti koko vakuutettua rakennusta koskevan arvion perusteella.

Ehtokohdan 6.1.1 ensimmäisen kappaleen mukaan vahingon määrää laskettaessa määritellään ensin vahingoittuneen omaisuuden vakuutusarvo, jolla tarkoitetaan vakuutuksen kohteen arvoa juuri ennen vahinkoa. Vakuutustapahtuman sattuessa määritellään kohteen vakuutusarvo vahinkohetkellä vallinneen hintatason mukaisesti. Omaisuuden vakuutusarvo on jälleenhankinta-arvo, jos omaisuuden päivänarvo on yli 50 % jälleenhankinta-arvosta. Vakuutusarvo on päivänarvo, jos omaisuuden päivänarvo on alle 50 % jälleenhankinta-arvosta.

Ehtokohdan 1 alakohdan Päivänarvo mukaan omaisuuden päivänarvolla tarkoitetaan rahamäärää, joka saadaan, kun jälleenhankinta-arvosta vähennetään omaisuuden arvon aleneminen ikääntymisen, kulumisen, tekniikan vanhentumisen, käyttökelpoisuuden alenemisen tai muun vastaavan syyn johdosta.

Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään ja vastineessaan määrittänyt huopakatteen päivänarvon RT-kortin 18-9022 mukaisen teknisen käyttöiän perusteella siten, että RT-kortin mukaisesta teknisestä käyttöiästä vahingon sattuessa jäljellä olleet vuodet on jaettu huopakatteen käyttöiällä. Korvauspäätöksissään vakuutusyhtiö on pitänyt huopakatteen teknisenä käyttöikänä 30 vuotta (rasitusluokka 2 normaali, tavanomaiset olosuhteet), ja tällä perusteella arvioinut huopakatteen päivänarvoprosentiksi 34 %. Vakuutusyhtiö on tällöin ilmoittanut, että taloyhtiön vetoamalla katon hyväkuntoisuudella, lähiseutujen rakennusten vastaavanlaisten kattojen käyttöikää koskevilla tiedoilla ja kattovalmistajan arvioilla huopakatteen kestosta ei ole asian arvioinnissa merkitystä. Vakuutuslautakunnalle antamassaan vastauksessa vakuutusyhtiö on arvioinut huopakatteen käyttöiäksi 35 vuotta (rasitusluokka 3 kevyt, vähäisesti rasittavat olosuhteet), jolloin päivänarvoprosentiksi muodostuu 43 %. Vakuutusyhtiö on muilta osin pitäytynyt puhtaasti RT-kortin mukaisessa arvioinnissa.

Vakuutusyhtiö on laskenut huopakatteen päivänarvon kaavamaisesti katteen iän ja teknisen käyttöiän perusteella. Käytännössä tämä laskentatapa johtaa siihen, että katteen päivänarvo laskee iän myötä 35 vuoden kohdalla lineaarisesti nollaan riippumatta siitä, missä kunnossa katto tosiasiassa tuolla hetkellä on. Ehtokohdassa 1 olevan päivänarvon määritelmän perusteella päivänarvoa ei kuitenkaan voi laskea kaavamaisesti pelkästään ehtokohdassa mainittua ikääntymistä vastaavien huopakatteen iän tai teknisen käyttöiän perusteella, vaan arvonmäärityksessä on lisäksi otettava huomioon kuluminen, tekniikan vanhentuminen, käyttökelpoisuuden alentuminen tai muut vastaavat omaisuuden arvoa alentavat syyt. Päivänarvon määrittäminen perustuu siten ehtojen perusteella tietynlaiseen kokonaisarviointiin. Huonokuntoisen huopakatteen arvo voi olla alhainen, vaikka teknistä käyttöikää olisi vielä jäljelläkin ja vastaavasti hyväkuntoisena säilyneen huopakatteen vakuutusehdoissa määritelty päivänarvo ei ole nolla, vaikka katteen tekninen käyttöikä olisikin umpeutunut.

Kartoitusraportissa on useita valokuvia yhtenäisenä kappaleena irronneesta huopakatteesta. Raportin merkintöjen mukaan huopa on ehjä, eikä se ole ”hapraan” oloinen, minkä lautakunta tulkitsee tarkoittavan sitä, että huopakate ei raportin laatijan näkemyksen mukaan ole ollut ikäisekseen huonokuntoinen.  Taloyhtiön puolelta on lisäksi esitetty samassa kaupungissa olevaa tasakattoista, vuonna 1979 rakennettua kirjastorakennusta koskeva kuntoarvio, josta ilmenee, että rakennuksen huopakatteinen tasakatto on edelleen käyttökuntoinen, eikä siinä ole ollut vuotoja. Lisäksi taloyhtiö on vedonnut K Oy:n edustajan viestiin, jonka mukaan oikein toteutetun kumibitumisen kermikatteen tekninen käyttöikä voi olla jopa 50 vuotta.

Vakuutusyhtiö on kiistänyt taloyhtiön vetoamien seikkojen merkityksen päivänarvon arvioinnin kannalta, mutta ei ole esittänyt omaa arviotaan nyt kyseessä olevan huopakatteen tarkastusraportista ilmenevää huonommasta kunnosta. Vakuutusyhtiö ei muutoinkaan ole RT-korttiin vetoamisen lisäksi esittänyt näyttöä sellaisista huopakatteen kuntoon vaikuttavista tekijöistä, joiden perusteella voitaisiin arvioida, että kyseessä oleva katto olisi todennäköisesti tullut uusittavaksi 35 vuoden iässä. Sen sijaan katolla olisi todennäköisesti vielä tällöinkin ollut jäljellä päivänarvoa. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella lautakunta katsoo, että katon vahinkohetken päivänarvo on ollut vahinkohetkellä yli 50 %, minkä johdosta vahingon määrä tulee ehtokohtien 6.1.1 ja 6.1.2 mukaisesti laskea jälleenhankinta-arvon mukaisesti, toisin sanoen ilman päivänarvoon perustuvan vähennyksen tekemistä. Riidatonta on, että huopakatteen korjauskustannukset ovat olleet katon korjaamiseksi tarpeellisia, ja ne ovat vastanneet jälleenhankintahetken mukaista hintatasoa.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa vahingon esitettyjen korjauslaskujen mukaisesti ilman päivänarvoon perustuvan vähennyksen tekemistä. Korvauksesta voidaan vähentää vakuutusehtojen mukainen omavastuu ja aiemmin korjauskuluista maksettu korvaus.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin                                         
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Kankkunen
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho