Tapahtumatiedot
Asiakkaan kerrostaloasunnossa syttyi tulipalo 15.7.2021. Asiakas kertoi vakuutusyhtiölle 20.7.2021 puhelimessa olleensa nukkumassa kello 21 aikaan ja heränneensä asunnosta kuuluneeseen ääneen. Tämän jälkeen hän meni keittiöön ja liukastui siellä olleeseen mattoon lyöden päänsä. Noin kello 21–22 naapurit huomasivat terassin oven alta tulevan savua, jolloin he hälyttivät paikalle pelastuslaitoksen ja siirsivät asiakkaan pois asunnosta. Asiakas arveli tuolloin palon saaneen mahdollisesti alkunsa lieden päälle jäämisestä.
Pelastuslaitoksen palosta tekemän raportin mukaan palo sai alkunsa liedeltä, jonka päällä oli palavaa materiaalia. Myöhemmin selvisi, että lieden päällä oli puinen veitsitukki.
Asiakas majoittui palon jälkeen tilapäisasuntoon. Asiakas vastaanotti tilapäisasunnon vuokrauksesta laskun, jonka myötä hän sai tietoonsa, että vakuutusyhtiö oli vähentänyt korvauksesta 1/4. Vakuutusyhtiön mukaan asiakas oli syyllistynyt suojeluohjeen laiminlyöntiin, koska liesi oli jätetty päälle ja lieden päällä oli palavaa materiaalia.
Asiakas toimitti vakuutusyhtiölle 21.8.2021 selvityksen, jossa hän tarkensi vahinkoon johtaneita tapahtumia ja vaati, ettei vakuutusyhtiö alentaisi korvausta suojeluohjeen laiminlyönnin vuoksi. Asiakas kertoi olleensa shokissa, kun hän soitti vakuutusyhtiöön 20.7.2021, ja että hän on sittemmin keskustellut naapurin kanssa tapahtumien kulusta ja saanut niistä tarkempaa tietoa. Asiakas kertoi oleilleensa vahinkopäivänä useamman tunnin pihalla, ja sisätiloihin mentyään hän meni hetkeksi lepäämään, jolloin hän ilmeisesti nukahti. Asiakas heräsi asunnosta kuuluneeseen ääneen, jonka jälkeen hän juoksi makuuhuoneesta keittiökäytävään. Keittiössä jääkaapin edessä oli pieni matto, joka luisti asiakkaan jalan alta taakse käytävään, jolloin asiakas kaatui pää edellä kohti hellaa ja hän menetti tajuntansa. Asiakas uskoo lyöneensä päänsä kaatumisen yhteydessä lieden vääntimeen, jolloin liesi meni päälle vääntimen kääntyessä. Asiakas totesi selvityksessään olevansa tarkka lieden käyttämisessä, ja ettei hän säilytä veitsitukkia tai muita esineitä lieden päällä.
Vakuutusyhtiö totesi asiakkaalle 2.9.2021 antamassaan vastauksessa kyseessä olevan lieden vääntimien olevan tyypillisesti hyvin jäykkiä, minkä vuoksi vakuutusyhtiö piti epätodennäköisenä tai jopa mahdottomana, että liesi olisi mennyt päälle asiakkaan kuvaileman kaltaisen tapahtumakulun seurauksena. Vakuutusyhtiö toteaa käsitelleensä asiaa viranomaisraportin ja palokartoitusraportin perusteella, joissa molemmissa todetaan palon saaneen alkunsa päällä olleesta liedestä, jolla on ollut sinne kuulumatonta tavaraa. Vakuutusyhtiö katsoi 1/4 suojeluohjevähennyksen olevan kohtuullinen eikä muuttanut päätöstään.
Asiakas oli tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja vaatii siihen muutosta vakuutusyhtiölle 8.9.2021 lähettämällään muutoshakemuksella. Asiakas toteaa, ettei hän ole säilyttänyt veitsitukkia liedellä vaan lieden vieressä olevalla erillisellä tasolla, josta tukki on kaatunut lieden päälle. Asiakas ei ole myöskään jättänyt liettä vahingossa päälle, vaan se meni päälle asiakkaan kaatumisen seurauksena. Asiakas ja hänen naapurinsa, joka auttoi asiakkaan pois palavasta asunnosta, kävivät tutkimassa asiakkaan hellaa, joka oli edelleen pihalla. Asiakkaan mukaan lieden vääntimet kääntyivät hyvin herkästi, lukuun ottamatta ulommaista uunin väännintä.
Vakuutusyhtiö toimitti asiakkaalle 7.6.2022 korvauspäätöksen, jonka mukaan se muutti aiemmin antamaansa ratkaisua niin, että 1/4 suojeluohjevähennyksen sijaan korvaussummasta tehtiin 1/6 suojeluohjevähennys. FINEn pyydettyä yhtiötä perustelemaan korvauksen alentamisen yhtiö teki asiassa uuden korvauspäätöksen 19.9.2022 sekä maksoi samalla viivästyskoron aiemmin maksamalleen lisäkorvaukselle.
Asiakkaan vaatimukset
Asiakas vaatii valituksessaan vakuutusyhtiötä muuttamaan antamansa korvauspäätöksen niin, ettei korvausta alenneta suojeluohjeen laiminlyönnin perusteella. Asiakas toteaa pyrkineensä selvittämään vakuutusyhtiöltä, miksi he ovat katsoneet hänen syyllistyneen suojeluohjeen laiminlyöntiin, mutta hän ei saanut vakuutusyhtiöltä koskaan kunnon vastausta.
Asiakas myös kertoo toimittaneensa pelastuslaitokselle vahinkopäivän tuntikohtaiset sähkönkulutustiedot, joista näkyy selvästi, että sähkönkulutus on noussut vasta asiakkaan kaatumisen jälkeen. Tiedot saatuaan pelastuslaitos päivitti onnettomuusselosteen kohtaan ”Arvio tulipalon tahallisuudesta” merkinnäksi ”Vahinko tai tahaton” alkuperäisen merkinnän ”Tuottamuksellinen (huolimattomuus/varomattomuus” sijaan.
Palveluntarjoajan kanta
Vakuutusyhtiö toteaa olevan kiistatonta, että tulipalo sai alkunsa asiakkaan sähköliedestä. Koska lieden ei ole todettu vikaantuneen, palon syttymisen on täytynyt tapahtua lieden päällä sijainneesta palava-aineisesta materiaalista. Myös pelastuslaitos on todennut onnettomuusselosteessaan palon syttymissyyksi lieden päälle sijoitetun palavan materiaalin, joka syttyi palamaan liettä lämmitettäessä.
Vakuutusyhtiö kysyi sähkölieden valmistajan teknisestä tuesta, miten tässä asiassa kyseessä olevan lieden toimintopaneelin vääntimet toimivat. Tekninen tuki vastasi vakuutusyhtiölle seuraavasti: ”Kyseisessä liedessä lämpötilaa ei pysty säätämään suoraan maksimilämmölle. Lämpötila pitää säätää koko lämpöalueen läpi, jotta voidaan asettaa maksimilämpö.”
Lieden vääntimen liikkuminen edellyttää, että sitä väännetään pyörimissuuntaan. Jotta väännin voisi liikkua pään osuessa siihen, pitäisi iskun suuntautua vääntimeen sivulta päin. Teoreettisesti tarkasteluna väännin siirtyisi tällöinkin vain yhden pykälän eteenpäin, jolloin levy olisi päällä matalimmalla lämpöteholla. Lieden valmistajan teknisestä tuesta saadun vastauksen perusteella sähköliettä ei voi säätää suoraan maksimilämpöteholle, vaan väännintä tulee pyörittää myötäpäivään koko lämpöalueen läpi. Vääntimen siirtyminen pään iskusta edes alimmalle lämpöteholle on siten erittäin epätodennäköistä. Edellä mainituista syistä vakuutusyhtiö katsoo, ettei asiakkaan pään osuminen vääntimeen ole voinut aikaansaada lieden päälle menemistä.
Asiakas on kertonut painavan ja tanakan veitsitukin kaatuneen levylle. Liedessä on neljä keittolevyä, jolloin veitsitukin olisi pitänyt kaatua juuri sen keittolevyn päälle, joka pään iskun seurauksena olisi mahdollisesti kytkeytynyt päälle. Levyn ollessa päällä matalimmalla lämpöteholla olisi erittäin epätodennäköistä, että puu- ja muovimateriaalia oleva veitsitukki syttyisi palamaan ainakaan kovin nopeasti. Vakuutusyhtiölle toimitettujen tietojen perusteella sähkönkulutus ei ole merkittävästi lisääntynyt, joten liesi ei ole tällä perusteella ollut päällä kauaa. Väite levyn kytkeytymisestä päälle pään osumasta vääntimeen ja palon syttyminen tästä syystä on siten teoreettisessakin tarkastelussa mahdotonta.
Lieden levyn päälle jäämisen syy on jäänyt vakuutuksenottajan kertomuksessa epäselväksi. Selvää kuitenkin on, ettei liesi voi mennä päälle itsestään. Liedestä ei ole myöskään löydetty minkäänlaista vikaa. Huomattavasti tavanomaisempaa on levyn unohtaminen päälle, minkä vakuutusyhtiö toteaa aiheuttavan vuosittain useita tulipaloja. Lisäksi vakuutusyhtiö toteaa, että asiakkaan kertomus tapahtumista on muuttunut ajan myötä.
Sopimusehdot ja lainsäädäntö
Vakuutussopimuslain 31 §:n mukaan vakuutussopimukseen voidaan ottaa määräyksiä laitteesta, menettelytavasta tai muusta järjestelystä, jolla on tarkoitus estää tai rajoittaa vahingon syntymistä, tai määräyksiä siitä, että vakuutuksen kohdetta käyttävällä tai siitä huolehtivalla henkilöllä tulee olla määrätty kelpoisuus (suojeluohjeet).
Vakuutetun tulee noudattaa suojeluohjeita.
Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt 2 momentissa säädetyn velvollisuutensa, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä. […]
Vakuutussopimuslain 34 §:n mukaan harkittaessa, onko korvausta vahinkovakuutuksessa tässä luvussa säädetyllä perusteella alennettava tai evättävä, tulee ottaa huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenottajan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, tai vahingonvaaraa lisänneellä muuttuneella olosuhteella taikka vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön toimenpiteellä tai laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutuksenottajan, vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin. […]
Kotivakuutusehtojen (voimassa 1.9.2016 alkaen) kohdan 4.1 (Paloturva) mukaan vakuutuksesta korvataan palovahinko, jonka syynä on äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti irti päässyt tuli tai tulisijasta tai lämmityslaitteesta noussut noki, savu tai savukaasun äkillinen ja ennalta arvaamaton räjähdys.
Kohdan 7 (Suojeluohjeet) alakohdan 7.1 (Paloturvallisuus) kohdan 15 mukaan liettä ja uunia on käytettävä valvotusti. Huoneistosta poistuttaessa on varmistettava, että niistä on katkaistu virta.
Yleisten sopimusehtojen (voimassa 1.9.2016 alkaen) kohdan 6.1 (Velvollisuus noudattaa suojeluohjeita) mukaan vakuutetun on noudatettava vakuutuskirjassa, vakuutusehdoissa tai muutoin kirjallisesti annettuja suojeluohjeita. Vakuutetulle annettavaa korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä kokonaan, jos vakuutettu on laiminlyönyt suojeluohjeiden noudattamisen tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä. Harkittaessa, onko korvausta alennettava tai onko se evättävä, otetaan huomioon suojeluohjeiden laiminlyönnin merkitys vahingon syntymisessä. Lisäksi otetaan huomioon vakuutetun toiminnan tahallisuus tai huolimattomuuden laatu ja muut olosuhteet. […]
Ratkaisusuositus
Asiassa on kyse siitä, onko asiakas laiminlyönyt omaisuuden palovahingoilta suojelemista koskevaa suojeluohjetta, jonka mukaan liettä ja uunia tulee käyttää valvotusti, ja onko vakuutusyhtiöllä näin ollen ollut oikeus alentaa korvausta suojeluohjeen laiminlyönnin perusteella.
Asiassa on FINEn käsityksen mukaan riidatonta, että tulipalon todennäköisimpänä syynä on lieden päällä olleen veitsitukin palamaan syttyminen. Asiakas on vakuuttunut siitä, ettei hän ole jättänyt liettä vahingossa päälle, vaan liesi on kytkeytynyt päälle asiakkaan pään osuessa lieden vääntimeen kaatumisen seurauksena. Asiakkaan mukaan hänen näkemystään tukee sähkölaitokselta vahinkopäivän sähkönkulutuksesta saatu selvitys, jonka mukaan sähkönkulutus on kasvanut vasta sen jälkeen, kun asiakas kaatui ja menetti tajuntansa. Asiakas on lisäksi kiistänyt säilyttäneensä veitsitukkia lieden päällä ja hän pitää todennäköisenä, että veitsitukki on kaatunut lieden päälle lieden vieressä olevalta työtasolta, kun asiakas kaatui liettä päin. Asiakas on lisäksi kertonut selvittäneensä lieden vääntimiä tutkimalla, että ne kääntyvät hyvin herkästi.
Vakuutusyhtiö taas on katsonut, että lieden päälle kytkeytyminen asiakkaan esittämän tapahtumakulun seurauksena olisi erittäin epätodennäköistä. Vakuutusyhtiö vetoaa näkemyksensä tueksi siihen, että asiakkaan pään olisi pitänyt osua vääntimeen sivulta päin, jotta se olisi voinut kääntyä saaden aikaan lieden päälle menemisen. Vakuutusyhtiö on lisäksi todennut, että mikäli väännin olisi kaikesta huolimatta kääntynyt, olisi liesi ollut päällä vain alimmalla lämpötehollaan, eikä puinen veitsitukki olisi tällöin syttynyt nopeasti palamaan. Vakuutusyhtiö on lisäksi todennut, että asiakkaan kuvailema tapahtumakulku edellyttäisi, että veitsitukki olisi kaatunut juuri sille lämpölevylle, joka asiakkaan pään iskun seurauksena olisi kytkeytynyt päälle.
Yleisten sopimusehtojen kohdan 6.1 sekä vakuutussopimuslain 34 §:n 1 momentin mukaan, jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt suojeluohjeiden noudattamisen, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä. Kun korvauksen alentamista harkitaan, tulee ottaa huomioon se, mikä merkitys asiakkaan toimenpiteellä tai laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Arvioidessaan vakuutussopimuslain 34 §:n mukaisesti asiakkaan huolimattomuuden laatua sekä olosuhteita muutoin FINE toteaa näyttötaakan asiassa olevan ensisijaisesti suojeluohjeen laiminlyöntiin vetoavalla vakuutusyhtiöllä.
FINE toteaa, että vakuutusyhtiön asiaan soveltaman suojeluohjeen mukaan liettä ja uunia tulee käyttää valvotusti. Asiassa on riidatonta, että asiakas on ollut huoneistossa palon syttymisen hetkellä. Asiakas on kertonut johdonmukaisesti kaikissa korvauskäsittelyn vaiheissa kaatumiseensa johtaneista tapahtumista. FINElle toimitettujen sähkönkulutustietojen perusteella asiakkaan asunnon sähkönkulutus on ollut vahinkopäivänä korkeampi aikavälillä 20.00 – 0.00. Pelastuslaitoksen onnettomuusselosteen mukaan hätäkeskus sai palosta ilmoituksen kello 21.51. Edellä mainitut seikat tukevat asiakkaan kertomusta kaatumisen ja tajunnan menetyksen ajankohdasta.
FINE pitää sille asiasta toimitettujen tietojen perusteella osoitettuna, että asiakkaan asunnossa syttynyt palo sai alkunsa yksittäisen tapahtumakulun seurauksena, eikä asiakkaan toiminnan ole näytetty olevan moitittavaa. Vakuutusyhtiö ei ole myöskään osoittanut asiakkaan laiminlyöneen lieden valvottua käyttämistä koskevaa suojeluohjetta vähäistä suuremmalla huolimattomuudella. Niin ikään asiassa ei ole osoitettu, että asiakas olisi säilyttänyt veitsitukkia lieden päällä. Lieden vääntimien osalta esitetyn selvityksen osalta FINE puolestaan toteaa, että vakuutusyhtiöllä on ollut mahdollisuus tutkia palon aiheuttanut liesi, mitä yhtiö ei ole tehnyt. Lisäksi FINE katsoo, ettei lieden valmistajan antaman vastauksen perusteella tehty päättely todennäköisestä tapahtumainkulusta, huomioiden myös asiakkaan esittämä selvitys lieden toiminnasta, osoita vähäistä suurempaa huolimattomuutta asiakkaan toiminnassa. Näin ollen vakuutusyhtiöllä ei ole asiassa perusteita alentaa asiakkaalle maksettavaa korvausta yhtiön vetoaman suojeluohjeen laiminlyönnin perusteella.
FINElle toimitettujen asiakirjojen perusteella asiakas on saanut ensimmäisen kirjallisen korvauspäätöksen 29.8.2021. Kyseisen korvauspäätöksen mukaan asiakkaalle on maksettu korvaus sijaisasumisen kuluista. Korvauspäätöksen perusteluosioissa vakuutusyhtiö kertoo, että korvauksen maksamisessa on huomioitu asiakkaalle kuuluvat omavastuuosuudet, jotka ovat 15 prosenttia ja 25 prosenttia. Asiakkaan ihmeteltyä omavastuuosuuden suuruutta vakuutusyhtiö on vastannut asiakkaalle 2.9.2021, että 25 prosentin osalta kyse on suojeluohjevähennyksestä.
Finanssiala ry:n julkaiseman ohjeistuksen ”Hyvä vakuutustapa ja vakuutustoiminnan yleiset periaatteet” kohdan 2.3 mukaan vakuutusyhtiön tulee ilmaista korvauspäätöksessään selkeästi, mistä osista korvaus koostuu. Ohjeen mukaan korvauspäätös tulee perustella huolellisesti, jos se poikkeaa asiakkaan korvaushakemuksesta.
FINE toteaa, ettei vakuutusyhtiö ole tuonut 29.8.2021 antamassaan korvauspäätöksessä esille, että 25 prosentin vähennyksessä on ollut kyse suojeluohjevähennyksestä. Vakuutusyhtiö ei ole kyseisessä korvauspäätöksessään myöskään perustellut, mihin suojeluohjeeseen ja minkälaiseen asiakkaan huolimattomuuteen se on katsonut korvauksen alentamisen perustuvan. Vakuutusyhtiö on virheellisesti kertonut päätöksessään vähennyksen olevan omavastuuosuusvähennys, jolloin asiakkaalla ei ole ollut mahdollista saada tietoonsa vähennyksen oikeaa perustetta. Vakuutusyhtiö ei ole myöskään 2.9.2021 asiakkaalle lähettämässään viestissä esittänyt selkeitä perusteluja korvauksen alentamiselle, ei myöskään päätöksessään 7.6.2022, vaan vasta FINEn tekemän uudelleenkäsittelypyynnön jälkeen tehdyssä päätöksessä 19.9.2022. FINE kiinnittääkin vakuutusyhtiön huomiota siihen, että yhtiön tulee korvauspäätöksessään kertoa asiakkaalle selkeästi kyseessä olevan korvauksen alentaminen suojeluohjeen laiminlyönnin perusteella. Lisäksi yhtiön tulee korvauspäätöksessään esittää asiakkaalle perustelut siitä, minkä suojeluohjeen laiminlyönnistä se katsoo asiassa olevan kyse, ja miksi se katsoo laiminlyönnin tapahtuneen vähäistä suuremmalla huolimattomuudella.
Lopputulos
FINE suosittaa vakuutusyhtiötä maksamaan korvauksen ilman suojeluohjevähennystä sekä maksamaan viivästyneelle osalle lainmukainen viivästyskorko.
FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Jaostopäällikkö Korpelainen
Esittelijä Pippola