Tapahtumatiedot
Lääkevahinkoilmoituksen 4.11.2021 mukaan A:lle (s. 1973) annettiin 8.6.2021 Comirnaty-rokote SARS-CoV-2-viruksen aiheuttaman COVID-19-taudin ehkäisemiseksi. Comirnaty-tehosterokote annettiin 31.8.2021. Rokotteiden jälkeen A:lla ilmeni lihaskipua erityisesti jaloissa, mutta myös laajemmin koko vartalon alueella. Hän haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö totesi 29.11.2021 antamassaan korvauspäätöksessä, että oireilun korvaaminen lääkevahinkona edellyttää todennäköistä syy-yhteyttä lääkkeen käytön ja ilmenneiden oireiden välillä. Vakuutusyhtiö katsoi, että A:n ilmoittamat lihaskivut eivät todennäköisesti olleet syy-yhteydessä hänen saamiinsa Comirnaty-rokotteisiin. Oireilu liittyi todennäköisemmin A:n perussairauksiin ja jo ennen rokotuksia alkaneeseen krooniseen kipuun. Vakuutusyhtiö viittasi A:ta koskevaan lääketieteelliseen selvitykseen ja totesi, että A:lla oli ollut jo vuosia voimakkaita selkäperäisiä kipuja. Lisäksi hänellä oli todettu fibromyalgia ja migreeni sekä vaikea masennusoireisto. Koska oireilun syy-yhteys A:n saamiin rokotteisiin ei ollut niin todennäköinen, että kyseessä olisi vakuutusehdoissa tarkoitettu lääkevahinko, ei korvausta lääkevahinkovakuutuksesta voitu suorittaa.
Asiakkaan valitus
A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta.
A kertoo, että hänellä on hermovaurio, joka aiheuttaa hermokipua jalkoihin. Koronavirusrokotteiden jälkeen hänellä ilmeni kuitenkin lihaskipuja. Lihaskivut tulee erottaa aikaisemmasta hermokipuoireilusta. Lihaskivut alkoivat ensimmäisen Comirnaty-rokotteen jälkeen ja voimistuivat tehosterokotteen jälkeen. Kipua ei ole ollut ainoastaan jaloissa, vaan kaikkialla kehossa.
A katsoo, että Vakuutuslautakunnan tulisi hankkia asiassa riippumaton asiantuntijalausunto ja haastatella yliopistollisen keskussairaalan henkilökuntaa, jolle hän on maininnut rokotteiden jälkeen ilmaantuneista kivuista. A:n mukaan on kohtuutonta olettaa, että hänen tulisi itse hankkia asiantuntijalausuntoja tai muuta lisäselvitystä väitteidensä tueksi.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimukset. Vakuutusyhtiö katsoo edelleen, että sen antama korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen eikä perusteita sen muuttamiselle ole.
Vakuutusyhtiö toistaa korvauspäätöksessä lausumansa. Lisäksi yhtiö viittaa A:ta koskevaan lääketieteelliseen selvitykseen ja toteaa, että A on kärsinyt pitkään selän ja raajojen kroonistuneesta kivusta, jonka vuoksi hän on käyttänyt runsaasti vahvoja kipulääkkeitä. Myös A:n kädessä on mainittu olevan toimintarajoitteita. Alaraajojen kipua kuvataan jatkuvaksi ja tämä kipu yhdessä erityisesti selkävaivojen kanssa on merkittävästi alentanut A:n toimintakykyä. Vuonna 2016 A:lle asennettiin selkäydinstimulaattori ilman merkittävää vastetta. Vuonna 2021 aloitettiin ketamiinihoito.
Vakuutusyhtiö toteaa, että esitetystä lääkevahingosta on vain niukasti merkintöjä potilasasiakirjoissa. Lääkärin vastaanotolla 22.6.2021 A on kertonut kipujensa lisääntyneen. A:n perussairaudet huomioiden kyseisestä merkinnästä ei voida päätellä, viitataanko kipuoireiden lisääntymisellä tässä kohden perussairauksiin vai rokotehaitaksi esitettyihin kipuihin. Käyntien 16.9.2021 ja 30.9.2021 käyntimerkinnöissä mainitaan A:n kokeneen nivel- ja lihaskipujensa lisääntyneen koronarokotusten jälkeen. Näitä kipuja ei ole terveydenhuollossa tutkittu enemmälti, eikä niitä myöskään mainita potilasasiakirjoissa sittemmin. Kipuoireet loka- ja marraskuussa 2021 selittyvät puolestaan todennäköisemmin sairastetulla ylähengitystieinfektiolla ja ketamiinihoidon vieroitusoireilla.
Vakuutusyhtiö katsoo, että mahdollinen lääkevahinko jää toteen näyttämättä, eikä oireiden syy-yhteys kesä- ja elokuussa 2021 annettuihin rokotteisiin ole todennäköinen.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 17.1.2020-26.11.2021.
10.9.2020 päivätyn terveyskeskuslääkärin hoitokertomusmerkinnän mukaan A:lla oli ollut pitkällistä selkä- ja alaraajakipuproblematiikkaa, minkä takia hänellä oli hoitosuhde mm. yliopistollisen keskussairaalan kipupoliklinikalla. Lisäksi hänellä oli masennuksen vuoksi hoitosuhde psykiatrian poliklinikalla. Yliopistollisen keskussairaalan neuropsykiatrian yksikössä suunniteltiin aloitettavaksi ketamiinihoito, jolla toivottiin vastetta sekä kipuun että masennukseen. Lääkityksenä A:lla oli käytössä Pariet 20 mg, Tradolan Retard 100 mg, Neurontin 600 mg, Ketipinor 25 mg, Diapam 5 mg, Oxycontin 10 mg ja Para-tabs 1 g.
17.12.2020 päivätyn neuropsykiatrian poliklinikan lääkärin hoitokertomusmerkinnän mukaan A:lla mainittiin olevan somaattisena sairautena nikamakaaren spondylolyysi (nikamakaaren valenivel). Hänelle oli tehty luudutusleikkaus vuonna 2012. Leikkauksesta ei ollut ollut apua, vaan alaselkäkipu ja alaraajojen neuropaattinen kipu olivat jatkuneet hankalina. A:lle oli asennettu selkäydinstimulaattori toukokuussa 2016. Lisäksi A:lla oli todettu fibromyalgia ja auraton migreeni. Psykiatrisina sairauksina A:lla mainittiin toistuva masennus ja vaativa persoonallisuus. A:n mainitaan olleen vastaanotolla kivuliaan oloinen. Hän nousi useampaan kertaan tuolista ylös ja kävely oli hidasta ja kivuliaan oloista. Hoitavan lääkärin mukaan A:lla voitiin todeta hoitoresistentti vaikea-asteinen masennustila ja vaikea, krooninen neuropaattinen alaraajojen kiputila.
18.1.2021 päivätyn neuropsykiatrian poliklinikan sairaanhoitajan hoitokertomusmerkinnän mukaan A oli saanut raseemista ketamiinia infuusiona yhteensä kuusi kertaa ja koki saaneensa ketamiinista apua kipuihinsa ja psyykkiseen vointiinsa. Mm. jalkojen jatkuva särky oli huomattavasti lievempää.
8.6.2021 päivätyn sairaanhoitajan hoitokertomusmerkinnän mukaan A sai Covid-19 rokotteen.
22.6.2021 päivätyn neuropsykiatrian poliklinikan sairaanhoitajan hoitokertomusmerkinnän mukaan A oli saanut raseemista ketamiinia infuusiona yhteensä 23 kertaa. A oli kertonut, että hän oli saanut ketamiinihoidosta hyötyä kipuihinsa. Toisaalta lähiaikoina kipuja oli ollut enemmän.
31.8.2021 päivätyn sairaanhoitajan hoitokertomusmerkinnän mukaan A sai Co-vid-19 rokotteen.
16.9.2021 päivätyn terveyskeskuslääkärin hoitokertomusmerkinnän mukaan A kävi edelleen ketamiinihoidossa yliopistollisessa keskussairaalassa. Lisäksi hänellä oli edelleen käytössä vahva opiaattilääkitys. A:n kertoman mukaan lihas- ja nivelkivut olisivat lisääntyneet koronarokotusten jälkeen.
30.9.2021 päivätyn terveyskeskuslääkärin hoitokertomusmerkinnän mukaan A oli saanut ketamiinihoidosta vastetta mielialaan ja kipuihin, varsinkin alaraajakipuihin. A oli kuitenkin kertonut, että koronarokotusten jälkeen hänellä oli ollut uudenlaisia kipuja, jotka tuntuivat lihaksissa. Kipua oli ollut etenkin pohkeissa ja takareisissä. Lisäksi lihakset särkivät joka puolella kroppaa. Koska vaiva alkoi ensimmäisen koronarokotteen jälkeen ja paheni tehosterokotteen jälkeen, A oli tehnyt oireista haittavaikutusilmoituksen.
30.10.2021 päivätyn terveyskeskuslääkärin hoitokertomusmerkinnän mukaan A:n ketamiini-infuusiohoidot olivat keskeytyneet ylähengitystieinfektion vuoksi ja A:lla oli ollut sen johdosta vieroitusoireita. Tästä oireena oli ollut mm. kramppimaisia kipuja alaraajoissa.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys sen arvioimisesta, tuleeko A:lla ilmenneet lihaskivut korvata Comirnaty-rokotteen aiheuttamana lääkevahinkona.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)
Asian arviointi
Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.
Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitetun selvityksen mukaan A:lla on ollut pitkäaikaista selkä- ja alaraajakipuongelmaa. Kipujen lievittämiseksi A:lle asennettiin vuonna 2016 selkään neurostimulaattori. Kroonisten selkä- ja alaraajakipujen lisäksi A:lla on todettu vaikea masennus ja fibromyalgia. Yliopistollisen keskussairaalan neuropsykiatrian yksikössä aloitettiin vuodenvaihteessa 2020-2021 kokeelliset ketamiini-infuusiohoidot, joilla toivottiin vastetta sekä kipuun että masennukseen. Lisäksi A:lla oli käytössä vahva opiaattilääkitys.
A sai ensimmäisen Comirnaty-rokotteen 8.6.2021 ja tehosteannoksen 31.8.2021. A on kertonut, että hänen lihas- ja nivelkipunsa lisääntyivät koronavirusrokotusten jälkeen. A:n mukaan kivut olivat rokotusten jälkeen uudentyyppisiä ja tuntuivat nimenomaan lihaksissa. Kipua oli ollut etenkin pohkeissa ja takareisissä, mutta myös muissa lihaksissa eri puolilla kehoa. Kivut olivat alkaneet ensimmäisen Comirnaty-rokotteen jälkeen ja pahentuneet tehosterokotteen jälkeen.
Arvioitaessa ovatko A:lla ilmenneet lihaskivut vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla todennäköisesti Comirnaty-koronavirusrokotteen aiheuttamia, Vakuutuslautakunta toteaa, että lihaskivut ovat Comirnaty-koronavirusrokotteen tunnettu ja yleinen haittavaikutus. Comirnaty-rokotteella tehdyissä tutkimuksissa lihaskipuja on esiintynyt yli 30 %:lla rokotteen saaneista. Tällaiset rokotteen haittavaikutuksena ilmenneet lihaskivut ovat kuitenkin yleensä voimakkuudeltaan lieviä ja häviävät muutaman päivän kuluessa rokottamisesta (Comirnaty-rokotteen valmisteyhteenveto s. 28). A:lla todetun kaltaista pitkittynyttä lihaskipuoireilua ei Comirnaty-rokotteeseen tiedetä liittyvän.
A:n tapauksessa Vakuutuslautakunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että A:lla on ollut jo ennen rokotteiden saamista pitkäaikaista, vaikeaa selkä- ja alaraajakipuongelmaa. Lisäksi A:lla on perussairautena fibromyalgia, johon liittyy tyypillisesti aaltoilevia lihaskipuja. Lautakunta pitääkin A:n kroonista kiputilaa sekä A:lla todettua fibromyalgiaa todennäköisempinä syinä A:lla ilmenneille lihaskivuille kuin lääkehaittaa ja katsoo, ettei oireilusta ole erotettavissa lääkkeen osuutta.
Edellä mainituilla perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, että A:lla ilmenneet lihaskivut eivät todennäköisesti ole vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla syy-yhteydessä hänen saamiinsa Comirnaty-rokotteisiin. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.
A on vaatinut, että Vakuutuslautakunnan tulisi hankkia asiassa riippumaton asiantuntijalausunto ja haastatella yliopistollisen keskussairaalan henkilökuntaa. Tältä osin Vakuutuslautakunta toteaa, että lautakunnan toiminnassa noudatetaan finanssialan sopimuspohjaisen asiakasorganisaation (FINE) ohjesääntöä. Ohjesäännön kohdan 9 § (Riita-asian käsittely) mukaan menettely riita-asioissa on pääsääntöisesti kirjallista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lautakunta antaa ratkaisusuosituksensa asiasta sille toimitetun asiakirja-aineiston perusteella. Vakuutuslautakunta voi kuitenkin omasta aloitteestaan kuulla ulkopuolista riippumatonta asiantuntijaa tai hankkia asiantuntijalausunnon, jos se katsoo sen asian käsittelyn kannalta tarpeelliseksi. Nyt puheena olevassa asiassa asiantuntijalausunnon hankkimiselle ei ole ollut tarvetta.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Sternhufvud
Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila