Tapahtumatiedot

Vahingonkärsinyt A:n vuonna 1954 rakennetussa omakotitalossa havaittiin vesivahinko 4.1.2021, kun vesimittarin painelasi oli vuotanut kiinteistön sisällä. Mittari oli alun perin asennettu vuonna 2014.

Korvausta A:n omakotitalon vahingoista haettiin vesiyhtiön toiminnan vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen, jossa se katsoi kysymyksessä olevan vastuuvakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma. A:n kiinteistössä suoritettiin 7.1.2021 vahinkotarkastus. Tarkastusraportin mu­kaan vesimittarin koteloitu tila, laatoitettu alaosa oli koko matkalta märkä. Kosteutta ja vettä oli päässyt vesieristeen alle, eli ikään kuin sen väärälle puolelle. Sivuseinän alarivillä oli märkänä neljä laattaa. Seinän alaosat olivat märkiä jatkuen kylpyhuoneen alueelle. Myös kaksi ulkoseinää, jossa oli mukana maanpinnan alapuolista osaa, olivat kärsineet ainakin osittain ulkoa päin tulevasta kosteudesta. Suihkutilassa lattia oli märkä suihkun roiskevesialueelta, joka ei raportin mukaan liity vuotovahinkoon. Suihkun alueen seinien alaosat olivat märkiä 1–4 laattarivin matkalta, mikä ei raportin mukaan liity vuotovahinkoon. Kosteuskartoitusraportin mukaan kylpyhuone on vuonna 2001 uusittu, joten Suomen Rakentamismääräyskokoelma C2 vuodelta 1998 on määräävä.

Yhtiö toteaa päätöksessään, että vesimittarin jättäminen vedeneristeen ulkopuolelle ei vastaa toteutukseltaan määräyksiä ja ohjeita, joiden mukaan mah­dollisen vuotovahingon tulisi olla helposti havaittavissa ja laitteistojen, joihin liittyy vesivahingon mahdollisuus, tulisi olla helposti tarkastettavissa ja korjattavissa, eivätkä ne saisi ai­heuttaa laajaa vesi- ja kosteusvahinkoa. Vuotovahinko on saatujen selvitysten mukaan seu­rausta siitä, ettei vedeneristys ole ollut kunnollinen ja määräyksiä ei ole noudatettu. Näin ollen vuotovahinkokaan ei vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan ole vakuutuksesta korvattava tapahtuma. Suihkun alueella havai­tut kosteudet eivät liity vahinkoon, vaan ovat raportin mukaan suihkuvesien aiheuttamaa pintakosteutta, joten niiden osalta ei ole myöskään kyseessä vahinko, jollaista vakuutus kor­vaisi.

Kartoitusraportin perusteella vakuutusyhtiö toteaa, että hajonnut mittari on sijainnut vuonna 2001 rakennetun pesuhuonetilan perällä koteloinnin sisällä. Koteloinnin ulkopinta- ja yläulkopinta olivat vesieristettyjä, mutta kotelon sisälattia oli pesuhuoneen lattian alapuolella, jolloin mittarista vuotava vesi ei päässyt tulemaan näkyville pesuhuoneen puolelle eikä vesi päässyt ohjautumaan lattiakaivolle. Päätöksen mukaan A:n omakotitalon pesuhuoneen rakenteet oli toteutettu rakennusmääräysten vastaisesti, joten mittarin vuotoa ei ole voitu havaita pesuhuoneen puolelta ja tästä syystä vesi pääsi leviämään myös viereiseen huonetilaan aiheuttaen kosteusvaurioita talon rakenteille. Näin ollen, vaikka vesilaitos vastaa lähtökohtaisesti mittarin vuotovahingosta, niin mikäli pesuhuone ja mittarin kotelo olisivat olleet rakennusmääräysten mukaisesti toteutettuja, ei mittarin vuotamisesta olisi aiheutunut vahinkoa. Vauriot ovat muodostuneet pesuhuoneen ja mittarin koteloinnin rakennusvirheiden vuoksi, joten vesilaitokselle ei muodostu korvausvastuuta kiinteistön omistajaa kohtaan. Näin ollen vauri­oita ei voida korvata laitoksen vastuuvakuutuksen perusteella.

Asiakkaan valitus

A oli tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

Valituksessaan A kertoo hakeneensa vahingon johdosta korvausta omasta kotivakuutuksestaan, josta on evätty korvaus sillä perusteella, että kosteusvahingon on aiheuttanut viallinen mittari.  A:n korvausvaatimus on edelleen 10.000 euroa. Vaatimuksensa tueksi A viittaa muun muassa hänen ja vesilaitoksen väliseen sähköpostiviestintään sekä siihen, että vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan mittari on ollut virheellinen.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot ja aiemmissa korvauspäätöksissä todetun kantansa sekä viittaa tapauksessa sovellettaviin vakuutusehtoihin ja asiakkaan kotivakuutusyhtiön antamaan korvauspäätökseen.

Vakuutusyhtiö katsoo edelleen, että vesivahingon aiheuttaneen vuodon syynä on ollut vesimittarin painelasin halkeama, eli vika, josta vesilaitos on vastuussa.  Yhtiö toteaa, ettei vastuuvakuutuksesta voida kuitenkaan korvata ulkoapäin tulleen kosteuden aiheuttamaa vahinkoa taikka suihkun roiskevesialueella olevasta lattian kosteudesta, sillä nämä vauriot eivät ole seurausta mittarin vuodosta.

Vastineen mukaan myös pesuhuoneen rakenne ja vesimittarin sijoitus ovat olleet rakennusmääräysten vastaisesti toteutettuja. Vesimittari sijaitsee pesuhuoneessa koteloidussa tilassa, jossa on ollut vettä, jota on rakennusvirheen vuoksi väistämättä päässyt talon rakenteisiin vesieristyksen väärälle puolelle. Lisäksi koteloinnin pohja on alempana kuin pesuhuoneen lattian pinta. Näiden rakennusvirheiden vuoksi vesimittarista vuotanutta vettä ei ole voitu havaita ja vuoto on voinut jatkua talon rakenteiden sisällä pitkän aikaa kastellen rakenteita laajalla alueella ja aiheuttaen talolle korjaamista vaativia vaurioita. Jos vesimittarin sijoitus olisi toteutettu asianmukaisesti ja rakennusmääräysten mukaisesti, niin mittarin vuoto olisi havaittu välittömästi ja vahingolta olisi vältytty.

Edellä todetuin perustein vakuutusyhtiö pitää selvitettynä, ettei tapauksessa ole aiheutunut sellaista vahinkoa, josta vesilaitoksen voitaisiin katsoa olevan vastuussa, kun vahinko olisi ollut kokonaan vältettävissä, mikäli korvauksenhakija olisi noudattanut rakennusmääräyksiä vesimittarin sijoittamisessa ja pesuhuoneen rakenteissa.

Vakuutuksenottajan kuuleminen

Vakuutuksenottajana olevalla vesilaitoksella ei ollut asiassa kommentoitavaa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:n omakotitalolle aiheutunut vesivahinko korvata vesilaitoksen vastuuvakuutuksesta.

Sovellettavat vakuutusehdot

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko,
· joka todetaan vakuutuskauden aikana ja
· josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa

Asian arviointi

Vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää pääsääntöisesti tahallisuutta tai tuottamusta. Tuottamuksella tarkoitetaan vahingon aiheuttamista moitittavalla menettelyllä eli virheellä, huolimattomuudella tai laiminlyönnillä. Jos vahinko on aiheutunut sopimusvelvoitteen täyttämisen yhteydessä, tulee vahingon aiheuttajan osoittaa korvausvastuusta vapautuakseen osoittaa menetelleensä huolellisesti.

Nyt käsillä olevassa tapauksessa on Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan riidatonta, että vesimittarin painelasin halkeama on sellainen vika, josta vesilaitos on voimassaolevan oikeuden mukaan vastuussa. Näin ollen lautakunnan arvioitavaksi tulee, onko aiheutuneen vahingon ja vesilaitoksen toiminnan välillä katsottava olevan syy-yhteys vai onko vahingon syntymiselle olemassa muu syy.

Vakuutuslautakunnalla käytettävissä olevan selvityksen mukaan A:n omistamassa vuonna 1954 rakennetussa omakotitalossa havaittiin kosteusvahinko 4.1.2021. Tarkastusraportissa vahingon syyksi on merkitty vesimittarin laitevika ja halkeama painelasissa. Vesimittari sijaitsi pesuhuoneessa koteloidussa tilassa, jossa on ollut vettä. Vahingon laajuudesta todetaan, että vesimittarin koteloidun tilan alaosa on koko matkalta märkä ja että vettä on myös päässyt vesieristeen alle. Kotelointi on raportin mukaan ollut alempana kuin pesuhuoneen lattian pinta. Sivuseinän alarivi on myös märkä neljän laatan matkalta, ja seinän alaosat ovat märkiä jatkuen koko kodinhoitohuoneen alueelle. Kahden ulkoseinän todetaan olevan myös kostuneen ja ainakin osittain ulkoapäin tulevan kosteuden vuoksi. Kosteutta on havaittavissa myös suihkutilassa lattiassa ja seinissä, mikä raportin mukaan johtuu suihkun roiskevesistä eikä näin ollen kuulu vahinkoon.

Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa, että kosteusvahingon korvattavuutta vastuuvakuutuksen lukuun voidaan arvioida vain siltä osin, kun vahingon voidaan katsoa aiheutuneen vesimittarin vuotamisen seurauksena. Näin ollen suihkun roiskevesistä aiheutunut pesuhuoneen suihkutilan kosteusvaurio sekä ulkoapäin tulleen kosteuden aiheuttamat vahingot jäävät lähtökohtaisesti vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle.

Kosteuskartoitusraportin mukaan kylpyhuone on vuonna 2001 uusittu, joten remontin jälkeiseen aikaan soveltuu rakentamismääräyskokoelma C2 vuodelta 1998, jonka kohdan 1.4.9 mukaan mahdolliseen vesivahinkoon ja sen nopeaan havaitsemiseen (esim. putkivuoto) tulee varautua niin, että rakenteilla ohjataan vuoto näkyville ja estetään sen huomaamaton ja haitallinen tunkeutuminen rakenteisiin. Laitteistojen, joihin liittyy vesivahingon mahdollisuus, tulee olla helposti tarkastettavissa ja korjattavissa. Kokoelman kohdan 8.1.1 mukaan kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistot sekä ilmanvaihto-, lämmitys ja jäähdytyslaitteistot niihin liittyvine laitteineen on suunniteltava, rakennettava ja varustettava siten, että mahdollinen vesivuoto voidaan havaita niin aikaisin, ettei se ehdi aiheuttaa laajaa vesi- tai kosteusvahinkoa. Putket, kanavat ja laitteet on sijoitettava, eristettävä tai varustettava siten, ettei vesi putkistoissa jäädy ja ettei putkien, kanavien tai laitteiden pinnoille tiivisty haitallisesti vettä tai tiivistyvä vesi on johdettavissa pois haittaa aiheuttamatta.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vesimittarin jättäminen vedeneristeen ulkopuolelle ei vastaa toteutukseltaan määräyksiä ja ohjeita, joiden mukaan mahdollisen vuotovahingon tulisi olla helposti havaittavissa ja laitteistojen, joihin liittyy vesivahingon mahdollisuus, tulisi olla helposti tarkastettavissa ja korjattavissa, eivätkä ne saisi aiheuttaa laajaa vesi- ja kosteusvahinkoa. Vuotovahinko on saatujen selvitysten mukaan seurausta siitä, ettei vedeneristys ole ollut kunnollinen ja määräyksiä ei ole noudatettu. Myös vesilaitoksen omien ohjeiden mukaan vesimittari on sijoitettava sellaiseen paikkaan, että työskentelytila riittää hyvin vesimittarin asentamiseen, lukemiseen, huoltamiseen ja vaihtamiseen. Vesimittari tulisi myös laitoksen vaatimusten mukaan sijoittaa lattiakaivolla varustettuun tilaan ja vesimittaria pitäisi myös päästä lukemaan esteettömästi.

Vakuutuslautakunta toteaa, että käytettävissä olevan selvityksen mukaan tapauksessa on riidatonta, että vahingon aiheuttanut rikkoutunut vesimittari oli vesilaitoksen asentama ja että kotelo, johon mittari on asennettu ei vastaa vesilaitoksen vesimittaritilalle asettamia vaatimuksia. Asiassa ei ole myöskään edes väitetty, että vesimittarin paikka olisi asennuksen hetkellä ollut sellainen, että se on vastannut vesilaitoksen omia ohjeita asianmukaisesta vesimittarin sijaintipaikasta. Lautakunnan käsityksen mukaan on joka tapauksessa selvää, että ainakin mittarin kotelon pohja on ollut jo mittaria asennettaessa vesieristämätön. Vakuutuslautakunta katsoo, että vesilaitoksen asentajan olisi pitänyt havaita mittarin puutteellinen asennuspaikka ja siten hänen olisi tullut ainakin ohjeistaa kiinteistönomistajaa korjaamaan tällaiset puutteet ennen mittarin asentamista. Käytettävissä olevasta selvityksestä ei myöskään ilmene, että edellä todetuista puutteellisuuksista olisi A:lle huomautettu. Edellä todetuin perustein lautakunta katsoo, että käsillä oleva vahinko tulee korvata vesilaitoksen vastuuvakuutuksesta siltä osin, kun se on aiheutunut vesimittarin virheellisestä sijainnista ja rikkoutuneesta vesimittarista.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä suorittamaan A:lle korvauksen vesimittarin rikkoutumisesta ja mittarin virheellisestä sijainnista aiheutuneen vahingon vakuutusehtojen mukaisesti.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Hanén

Jäsenet:
Haapasaari
Korpiola
Koskinen